Rakkaudesta ja vaikka elämästä, urheilusta.....
Tosiasia on se, että rakkaudessa ei voi taiteilla, jos ei kamppaile, eikä voi kamppailla, jos ei taiteile.
Niinkuin samurai, itämäinen sotilas niin hän ei taistele siksi, että hän haluaa todistaa muille osaavansa taistella, vaan siksi koska taistelu on yksi tie mielen ja kehon harmoniaan. Tähän harmoniaan on kaksi tietä, toinen on pyrkiä täydelliseen hiljaisuuteen tai toimia täydellä teholla. Viha on pahasta, jos vihaat vastustajaa, olet jo hävinnyt.
RAKKAUDESSA olet hävinnyt jos et usko kykyihisi, ja alat vihaamaan... ketä, tarina ei sitä kerro. Kun alat vihaamaan onnistumista, olet jo hävinnyt. Muista rakkaus on taistelulaji.... kun kuuntelet sydäntäsi, uskot kykyihisi, itseesi, olet rakkautesi saava.
Kahden toisiaan rakastavan ihmisen sydämet ovat toistensa puolikkaat. Euripides: Kaksi ystävää, yksi sielu. Sielu = sydän
Mieti siis miten valmistaudut rakkauden taistoon, hiljaisuudessa vai toimien täysillä.
Harmonie
Tosiasia on se, että rakkaudessa ei voi taiteilla, jos ei kamppaile, eikä voi kamppailla, jos ei taiteile.
Niinkuin samurai, itämäinen sotilas niin hän ei taistele siksi, että hän haluaa todistaa muille osaavansa taistella, vaan siksi koska taistelu on yksi tie mielen ja kehon harmoniaan. Tähän harmoniaan on kaksi tietä, toinen on pyrkiä täydelliseen hiljaisuuteen tai toimia täydellä teholla. Viha on pahasta, jos vihaat vastustajaa, olet jo hävinnyt.
RAKKAUDESSA olet hävinnyt jos et usko kykyihisi, ja alat vihaamaan... ketä, tarina ei sitä kerro. Kun alat vihaamaan onnistumista, olet jo hävinnyt. Muista rakkaus on taistelulaji.... kun kuuntelet sydäntäsi, uskot kykyihisi, itseesi, olet rakkautesi saava.
Kahden toisiaan rakastavan ihmisen sydämet ovat toistensa puolikkaat. Euripides: Kaksi ystävää, yksi sielu. Sielu = sydän
Mieti siis miten valmistaudut rakkauden taistoon, hiljaisuudessa vai toimien täysillä.
Harmonie
Vastaukset 27
Vanhimmat
Hienoa tekstiä. Minä teen molemmat, taistelen ja rakastan hirveällä rähinällä. Täyttä toimintaa loppuun asti. Periksi en anna kun olen jotain päättänyt. Joskus olen alkanut pelätä onnistumista, se on johtanut katastrofiin. Silloin olen päättänyt olla yrittämättä.
Taisteluun valmistaudun vaistojen varassa. Olen ollut pahoissa paikoissa ja luottanut aina siihen, että ratkaisu löytyy kun tarvitsen sitä. Löydän sen itsestäni. Löydän aina ratkaisun kun tarvitsen sitä. Kysymys on siitä, haluanko löytää. Tatamilla olen keskittynyt yhteen asiaan, vastustaja. En vihaa, en suutu. Olen kylmän rauhallinen. Notkea ja salaman nopea. Rakkaudessa olen arvaamaton. Myös itselleni. Periksiantamaton, vahva ja joskus jyrään. Hirveällä rähinällä, täydellä tunteen palolla ja täydestä sydämestä. Verbaalisesti, en fyysisesti. Sellainen olen. Rohkeat, tervetuloa tutustumaan.
Ihania, vahvoja kirjoituksia! Kiitos.
taisin rakastua.... rakkaudessa olen arvaamaton...ja muuta... aah.
Miten sinuun kiinnyinkin niin voimakkaasti...
poistua paikalta. Me kaikki inhoamme häviämistä, luovuttamista ja periksi antamista. Rakkaus jonka haluamme voittaa jatkamme niin kauan kuin olemme saavuttaneet palkinnon, rakkaan. Joskus emme kuitenkaan onnistu.... on vain opittava tunnistamaan nämä hetket, opeteltava olankohautusta filosofisen tyynesti ja postuttava paikalta säilyttäen ylpeytemme ja arvokkuutemme. Sanonta aika parantaa haavat on totta... välimatka helpottaa. Mutta todellinen rakkaus ei koskaan kuole, se jättää jälkensä sydämeen. Ikuisiksi ajoiksi. Sen todellisen voi muistaa... vaikka toisessa elämässä ja tuulet voivat olla suosiolliset silloin.... onpa pitkä aika.
Harmonie
Niin se on. Joskus pitää osata luovuttaa tai tehdä uusia päätöksiä. Katse horisonttiin ja eteenpäin. En murehdi seuraavasta elämästä. Tässä nykyisessäkin on aineksia vaikka mihin. Ilman sinua se on tyhjempää, mutta kenties helpompaa. Harmonisempaa.
olen tuntenut jokia;
olen tuntenut jokia, jotka ovat yhtä vanhoja kuin maailma, vanhempia kuin ihmisen suonissa virtaava veri.
Nyt sieluni on paisunut jokien syvyiseksi.
L.Hughes
Minä en haluaisi helppoa elämää jos voisin saada hankalamman elämän rakkaani kanssa.
Niinpä. Se olisi sen arvoista jos toinen vastaisi tunteisiin. Kaipa meillä kaikilla on kokemusta yksipuolisesta tunteesta. Se ei ole sen arvoista.
Oletko ihan 100% varma että tunteet ovat yksipuolisia? Siis täysin totaalisen varma!
Varmista vielä...
Kerran yritin, taistelin, haaveilin, hävisin.
En ollut enää mitään,
olemasta lakkasin,
kaljaa kittasin,
kiloja kartutin,
kaiken unohdin,
rakkauden lopetin.
tuntenut rakkautta
et tiedä mitä tuskaa se
tuottaa
Todellista rakkautta ei voi
vain unohtaa
sitä ei voi lopettaa
Todellinen rakkaus on
otettava voimaksi
ja luovuudeksi, tuleksi
elämän tiellä.
Minä rakastan häntä
aina, olen häntä aina rakastava
jos en häntä saa,
syntyy minussa kiihko
jonka puran luomalla
uutta.
Annan rakkaalleni anteeksi sydämessä
en voi olla katkera, en vihaa
koska todellinen rakkaus
ei satuta toista
ei edes sillon kun
et ole toisen
vaan ulkona, sivullinen.
Sydämelle helpompi elämä on elämä rakkaan kanssa vaikka muuten eläisi rotkon reunalla. Aina voit luottaa, aina tiedät että toinen on siinä sinua verten ja kun olet horjumassa rotkon reunalta, hän nappaa sinut ennenkuin edes ymmärrät putoavasi.
No onpas hyvä tietää ettei ollut siis rakkautta se. Ei tullut rakas luo. Ei välittänyt, osoittanut kertaakaan tunteitaan. Muita tahtoi vaan.
Rakkaus perustuu meillä luottamukseen toista kohtaan.
Olemme olleet ja tulemme olemaan toistemme ystäviä ja nyt myös toisillemme rakas.
yhteen kuuluvuus toisen kanssa näkyy meissä tuo mukanaan sen turvallisuuden ja hyvän olon. Sitä kautta yhteisen kodin jonne aina on hyvä tulla.
Sieltä löytyy sydän ja sielu jaksaa eteenpäin.
rakastua...! :)
Et ainakaan minuun.
Minulla on rakas, joka tuli kaukaa. Luulin jo kadottaneen. kaipailimme kumpikin tahoillamme,
Joskus ikävöin, joskus nauroin ääneen yhteisille muistoille. Samaa oli tehnyt hän.
Vaikka olemme toisistamme kaukana, tunne on silti yhdessä,
Sinä voit olla rakas soturi tai suuri palkinto, itse asiassa olet minulle juurikin suuri palkinto jos vain sinut joskus saisin
Mitä vain sinä rakas haluat, keskustelemme ja neuvottelemme yhdessä kaikista asioista kunnioitan sinun ajatuksiasi jos sinäkin rakastat minua?
kunnioitat minunkin ajatuksiani, tiedän ja tunnen että olet minulle hyvä ihminen
tunnen aina sinut nähdessäni sen yhteenkuuluvaisuuden, ymmäryksen ja sen
suunnattoman lämmöntunteen sinua kohtaan
Miten paljon minuun iskee hellyydenaaltoja, tunnen kuinka ne virtaavat suonissani sinut nähdessäni. sydämeni haluaisi mielettömästi laukata sinun rinnallesi
kelttiläistä viisautta.....
Kun rakkaus tulee elämään, kohtalon tunnistamattomat ulottuvuudet avautuvat ja ne alkavat kukoistaa. ( Rakastunuthan loistaa...valoa. Ilme on erilainen.. vänkä )
Alkaa muodonmuutos sisällä, syntyy ajatus siitä että kaikki on mahdollista. Ulkoisesti ajatellen aika on katoavaista, aika valvoo mahdollisuuksia ja huolehtii siitä, että mikään ei häviä, ei unohdu mielestä ( siis tatuoituna ikuisesti sydämeen.. sielun sopukoihin) ja jää talteen muistin suojiin. Mahdollisuus on luovuuden kätketty ydin. Tämä iättömän hiljainen ja salainen maailma on sielu. Rakkaus on sielun luonto. kun ihminen rakastuu, hän alkaa asuttaa iätöntä valtakuntaa yhä enevässä määrin. Pelko muuttuu rohkeudeksi, tyhjyydestä tulee runsautta ja välimatka kasvaa YHTEYDEKSI.
Naiset rakastavat. Miehet eivät. Se on nähty.
Väärin kyllä miehetkin osaavat rakastaa
todellisuudessa rakkaudesta kauniimmin kuin naiset. Mies on sisimmältään se herkempi... muttei heikompi. Ehkä miehisyys onkin sitä, miehen rakkaus on suurta, ainutkertaista. Miehetkän ne suuria tekoja rakkailleen ovat tehneet... maailman ihmeitä.
Mä olen hullu... ihan pöpi, mutta olen minäkin voimillani tehnyt suuria rakkaalleni.... suurimman tähden avaruuteen ja tyttölapsen afrikkaan... mietipä sitä.
Mitähän vastaisuudessa... kuka tietää. :)
Heheh kävit panemassa afrikkalaista.
en pannut.... en. Olen sitä paitti nainen, en pane, mua pannaan.... Valkoinen oli lapsi. :) mutta ei siitä enempää...!!
Näin unta, että olimme jumalia...jotain upeaa. Jumalallista rakastelua, vieläkin... no jaa :)
Kelttiläistä viisautta heti aamu varhain:
Sielu on jumaluuden kaiku. Me kynenemme tällaiseen rakkauteen ja ykseyteen, koska sielussa soi alkuperäisen läheisyyden kaiku. Se soi jokaisessa sydämessä. Sielu ei ole keksinyt itse itseään, vaan se on lähenyt jumalallisesta maailmasta, jossa läheisyydellä ei ole mitään rajoja ei esteitä. Toista voi rakastaa, kun ensin opettelee rakastamaan itseään, opettelee tuntemaan sieluaan. Rakkauden alkulähdettä.Sisällämme on tämä alkulähde, sisäinen voima, rakkaus, jumaluus. Rakkaus tekee ihmisestä riippumattoman. Rakkaudessa toista lähestytään, kun on tarve läheisyyteen, yhteyteen ja ykseyteen toisen kanssa. Aito rakkaus on vapaa, rakkaus on pyhää. Rakkaus se vain on olemassa tässä ja rakastunut ei enää kaipaa ihailua ulkopuolelta, muilta vaan hänessä asuu rakkaus. Se riittää. Ja koti on se paikka jossa sielu lepää, ykseyden talossa, toisessa, toisen sydämessä, lähellä....toista. Jumaluutta.
Herra siellä, halaaja.... sinussa on kotini. Sinä olet minun kotini...vie minut kotiin. Sinä olet Jumalani.
No jumaluudesta ... ei siitä sen enempää.
Violetti, on hyvä väri :)
Tällekin alkaneelle aamulle... olen nyt hiljaa. Jatkan aamua... ja töitä. Se siitä jumaluudesta.. eikun sorvin ääreen.
tuulet ja tunnelmat... eilen oli eilen ja aamulla vielä, nyt paukkuu.....
Silti rakastan. Rakastan vain Sinua. RS.