Aamupäivä vierehtänyt kotona miettien mistä minä löytäisin juuri sinut.
Minulla ei ole paljon kriteereitä mutta ne kriteerit tuntuvat usein tuhoavan mahdollisuuden edes tutustua henkilöihin. Tuntuu oudolta että voiko ne estää tapaamasta minun rakasta, ainoaa oikeaa jonka kanssa jakaisin elämäni kohokohdat kuin huonot päivät. Haaveilein aamuisin ihan liian usein siitä että kuinka hyvältä tuntuisi herätä naisen vierestä, katsella häntä hänen nukkuessaan, siirtää hiukset pois kasvoilta että näkisin hänet paremmin ja vain odottaa että hän aukaisee silmänsä, hymyilee nähdessään minut. Pitäisikö tuonna hetkenä vain olla hiljaa ja vaihtaa ajatuksia silmien, katseiden ja kasvonpiirteiden kautta...telepatiaa...onko sitä?
Minulla ei ole paljon kriteereitä mutta ne kriteerit tuntuvat usein tuhoavan mahdollisuuden edes tutustua henkilöihin. Tuntuu oudolta että voiko ne estää tapaamasta minun rakasta, ainoaa oikeaa jonka kanssa jakaisin elämäni kohokohdat kuin huonot päivät. Haaveilein aamuisin ihan liian usein siitä että kuinka hyvältä tuntuisi herätä naisen vierestä, katsella häntä hänen nukkuessaan, siirtää hiukset pois kasvoilta että näkisin hänet paremmin ja vain odottaa että hän aukaisee silmänsä, hymyilee nähdessään minut. Pitäisikö tuonna hetkenä vain olla hiljaa ja vaihtaa ajatuksia silmien, katseiden ja kasvonpiirteiden kautta...telepatiaa...onko sitä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.