Kysymys pieni vain

En provosoi millään muotoa, kerron niin kuin asia on.
Tilanne siis se, että olen seurustellut 7 vuotta kumppanin kanssa, millä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta( itselläni ei ole) . Ajattelin silloin "rakastuessani", että kaikki on loistavaa.
Itse olen (vielä, näiden vuosin jälkeen) alle 40, ja haluaisin omia lapsia. Tämän kanssa niitä en voi saada.
Tällä on ollut "yhteishuoltajuus" eli lapset vuoroviikoin kummankin(siis eksänsä) luona.
Vaikka kuinka olen yrittänyt tehdä ja touhuta tässä kuviossa, niin en saa siitä mitään.
Nyt sitten (tai ainahan se on ollut) heittäytyy mustasukkaiseksi rankemman kerran. En saa tavata kavereita / olla mökillä / tms. Kaikki on jotain 'ihmeellistä' hänen mielestään. Kaverit häipyvät kenen kanssa ennen on ollut kivaa.
Ihan vaan neuvoa kysyisin, että mitä tehdä?
Toisinaan arki sujuu joo, jos mennään heidän ehdoillaan.
Tuntuu, että joskus haluaisi elää, ja pitää kivaa, nauraa ja rakastaa.
Ollako tässä vai mitä tehdä?
4139
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Lähtisin pois!

Äänestä

Häivy, älä tuhlaa aikaasi tuolaiseen.

Äänestä

Jätä ihmeessä ikävä tuhkamunasi ja ala etsiä miestä, jonka kanssa voit saada lapsen!

Äänestä

Jos todella haluat omia lapsia niin sinulla pitää olla mies, joka niitä myös haluaa eikä ole steriloitu. Tuhkamuna kommentit sinällään on lapsellisia ja tyhmiä...
Tuo mustasukkaisuus on sinällään jo iso ongelma. Jos mies haluaa sulkea kaikki muut ulkopuolelle ja pitää sinut yksin itsellään, on jo ongelma ja ennustaa yleensä lisäongelmista.
Kuuntele sydäntäsi (äläkä niinkään näitä keskustelupalstoja) se kertoo sinulle mitä sinun tulee tehdä, jotta voit olla onnellinen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


77586 kirjoitti:

En provosoi millään muotoa, kerron niin kuin asia on.
Tilanne siis se, että olen seurustellut 7 vuotta kumppanin kanssa, millä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta( itselläni ei ole) . Ajattelin silloin "rakastuessani", että kaikki on loistavaa.
Itse olen (vielä, näiden vuosin jälkeen) alle 40, ja haluaisin omia lapsia. Tämän kanssa niitä en voi saada.
Tällä on ollut "yhteishuoltajuus" eli lapset vuoroviikoin kummankin(siis eksänsä) luona.
Vaikka kuinka olen yrittänyt tehdä ja touhuta tässä kuviossa, niin en saa siitä mitään.
Nyt sitten (tai ainahan se on ollut) heittäytyy mustasukkaiseksi rankemman kerran. En saa tavata kavereita / olla mökillä / tms. Kaikki on jotain 'ihmeellistä' hänen mielestään. Kaverit häipyvät kenen kanssa ennen on ollut kivaa.
Ihan vaan neuvoa kysyisin, että mitä tehdä?
Toisinaan arki sujuu joo, jos mennään heidän ehdoillaan.
Tuntuu, että joskus haluaisi elää, ja pitää kivaa, nauraa ja rakastaa.
Ollako tässä vai mitä tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu