Oon tässä miettiny jos sitä lähtis jonnekki kauemmas opiskelee yläasteen jälkeen, niin että joutuis muuttaa johonki opiskelija kämppää. oon siis nyt vasta menossa ysille. mutta mitenkä teidän vanhemmat on suhtautunu tämmöseen ehdotuksee? suostuko? kuinka kauan jouduit kyselemään että onnistuuko vai suostuko heti?
sit kokemuksia yksi tai kaverin kanssa asumisesta?
hyviä puolia? huonoja puolia?
kuinka paljon jossain muualla asuminen maksaa? niinku suurinpiirtein ja jonku yksiön hinta tai jotai?
opiskelijoillehan maksetaan jotain rahaa, että pystyy elättää itsensä? kuinka paljon?
ja sit vaikka ihan vaan mielipide mitä mieltä oisitte jos tämmönen 15-16 vuotias muuttais pois kotoa? ja mä siis ajattelin muuttaa tohon aika lähelle mut silti liian kauas että ei vois joka aamu rampata koti-koulu väliä.
sit kokemuksia yksi tai kaverin kanssa asumisesta?
hyviä puolia? huonoja puolia?
kuinka paljon jossain muualla asuminen maksaa? niinku suurinpiirtein ja jonku yksiön hinta tai jotai?
opiskelijoillehan maksetaan jotain rahaa, että pystyy elättää itsensä? kuinka paljon?
ja sit vaikka ihan vaan mielipide mitä mieltä oisitte jos tämmönen 15-16 vuotias muuttais pois kotoa? ja mä siis ajattelin muuttaa tohon aika lähelle mut silti liian kauas että ei vois joka aamu rampata koti-koulu väliä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No, mun vanhemmat ei ikinä ois suostunut et muuttaisin 15-16 vuotiaana pois. Olen nyt jo (olen 19) muuttanut pois kotoa ja opiskelen, mutta ei sillä opiskelijarahalla oikeen itseään elätä. Ite käyn töissä koulun lisäks, mut en usko et 16-vuotias saa töitä ainakaan ihan heti. Mulla ei oo mitään nuoria yksin asuvia vastaan, mutta en usko sen järjestelyn toimivan kovin hyvin...
vastailen nyt vaikka tää ei mikään tuorein ketju ole.
eli mä oon nyt vvielä 15 vuotias, täytän kyllä myöhemmin syksyllä 16. päätin täydennyshaun aikaan ihan extempore, että haluan lähteä yhteen tiettyyn paikkaan. tää paikka vaan sattu olemaan 860km päässä meiltä kotoa. joten muutin siis tossa vähän aika sitten tänne. asun koulun ilmasessa solussa, ja tähän mennessä oon pärjänny ainaki tosi hyvin. seuraavan kerran käyn kotona syyslomalla. vielä ei oo kerennyt tulemaan yhtään koti-ikävä, ja vaikka kotona olin aina ehkä maailman laiskin ihminen niin täällä oon jaksanu tehä paljon kaikkea. en jätä tavaroita lojumaan minnekään, siivoan jälkeni, siivoan muutenkin, teen ruokaa, pesen pyykkiä ja elän muutenkin.
jos sä oikeesti haluut jonnekin tiettyyn paikkaan, tai se tuntuu unelmalta ni suosittelen oikeesti ees kokeilemaan. ainahan sieltä pääsee takasin. voi olla että sä et pärjää, tai vastaavasti voi olla että pärjäät tosi hyvin! mulle ainakin tää on sopinut tosi hyvin, ja varsinkin se et oon päässyt paikkaan jota rakastan kaikinpuolin. se tekee mut onnelliseksi, ja se on tärkeintä :)