Miksi olisin ihmisten kanssa tekemisissä?

No mitä kauemmin karttaa ihmisiä sitä vahvemmaksi tuo tunne tulee ja sitten menee kommunikointikykykin. Ei osaa enää jutella ja ilmehtiä sekä elehtiä.

Mää v*tut enää mitää välitä kaikenmaailman vinksahtaneiden otusten
mielipiteistä, haistakoot home. Täällä maailmassa on kuitenkin äärimmäisen
tärkeää kuulua johonkin lahkokuntaan, ihan sama mihin.
Nauttia sen tuomasta turvasta, tietoudesta, avusta ja tarvittaessa tarjota sitä myös itse. Ilman lahkokuntaa ihminen jää yksin kaikkia näitä lahkoutuneita vastaan ja siinä pelissähän sille yksin kisaavalle ei käy hyvin.
On se sitten toverilahko, homolahko, uskonlahko, mystinen veljeskunta, yks lysti mikä.
Tää on se tärkein asia täällä, jos vihaat toisia ihmisiä ni koita muodostaa kuitenkin lahkokunta toisten samalla tavalla ajattelevien kans, jos jäät yksin ni kusessa oot.
Nää lahkolaiset pyrkii jyrään sut ja yksin sulla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia. Tän jos saat iskostettua kalloos ni voi sulla jotai mahkuja
ollaki pärjätä, muuten, zero.

Siksipä kannattaakin olla vain eläinten kanssa tekemisissä, ne ymmärtävät paljon paremmin kuin typerät ihmiset mistä elämässä on pohjimmiltaan kyse.

Ilmoitin poliisille mahdollisesta ampujasta.

"mitä vähemmän olen tekemisissä ihmisten kanssa, sen selkeämmin tajuan, mitä saastaa koko tämä meidän laji on. ehkä joku päivä hankin aseen ja murhaan mahdollisimman monta loista ja itseni tietenkin samalla. luonto kiittää! "

Minustakin välillä tuntuu siltä että olisi parempi jos ihmisiä ei olisi lainkaan. Kaikki ihmiset ovat jollain tavalla viallisia, inhottavia, vastenmielisiä, ilkeitä, tms. Mutta minä olen tullut siihen tulokseen sen myötä mitä *enemmän* olen ollut tekemisissä ihmisten kanssa. Parempi olla yksin, niin pysyy nuo aggressiiviset ajatukset paremmin kurissa.