Mitä mieltä olet lasten ja nuorten konsolipelaamisesta, nettipelaamisesta ja muutenkin koneella istumisesta? Onko se pelkästään huono asia? Tuleeko lapsista Anders Berin Breivikejä, Pekka-Erik Auvisia, ym. terroristeja? Ovatko he luokiteltavissa peliriippuvaisiksi kun pitävät netin kautta yhteyttä kavereihin, pelaavat kimpassa strategiapelejä, vaihtavat kuulumisia jopa yli rajojen ja maanosien?
Itse olen käsittänyt peliriippuvuuden vähän erilaiseksi. Nyt vaan eräs tuttavani antoi minulle palautetta siitä kun omat lapseni (nuoreni) istuvat koneella melkein läpi yön, netissä lähinnä kavereitten kanssa, jokainen kotonaan tietenkin. Vaihtavat kuulumisia ja pelailevat samalla.
Olenko itse liian hölläkätinen vai onko tuttavani jälkeenjäänyt kontrolloiva tiukkis?
Kertokaa mielipiteenne, kuinka teillä toimitaan tai jos itse istut koneella suurimman ajan vuorokaudesta nukkumista lukuunottamatta, pidätkö itseäsi peliriippuvaisena? Ja luokitelkaa mitä on peliriippuvuus.
Itse olen käsittänyt peliriippuvuuden vähän erilaiseksi. Nyt vaan eräs tuttavani antoi minulle palautetta siitä kun omat lapseni (nuoreni) istuvat koneella melkein läpi yön, netissä lähinnä kavereitten kanssa, jokainen kotonaan tietenkin. Vaihtavat kuulumisia ja pelailevat samalla.
Olenko itse liian hölläkätinen vai onko tuttavani jälkeenjäänyt kontrolloiva tiukkis?
Kertokaa mielipiteenne, kuinka teillä toimitaan tai jos itse istut koneella suurimman ajan vuorokaudesta nukkumista lukuunottamatta, pidätkö itseäsi peliriippuvaisena? Ja luokitelkaa mitä on peliriippuvuus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä ennen pelailin aika paljonkin mutta jossai vaiheessa se vain jäi pois.
Mielestäni pelaaminen ei ole pahasta, kunhan muistaa välillä mennä ulos liikkumaankin. Jossain vaiheessa monet jättää sen pelaamisen pois koska ei yksinkertaisesti vain jaksa enää ja muut asiat rupeaa kiinnostamaan.
Tunnen tosin ihmisiä jotka pelaavat melkein suurimman osan päivästä mutta jos pyydät heitä lähtemään vaikka illanviettoon, he lähtevät eivätkä jää koneen ääreen.
Ehkä nuorilla tuo pelaaminen on parempi kuin se että ollaan kavereiden kanssa vetämässä kännejä jossain puistossa? Kunhan tosiaan muistaa liikkuakkin.
Jos pelaajasta tulee Breivikin kaltainen niin kyllä se on jo pääkopassa vika.
Minun lapseni netti ainakin pelasti , koulukiusattuna ja syrjään jätettynä netistä löytyi oikeita ystäviä . Ensirakkauskin sieltä löytyi,nyt on jo muuttanut omilleen ja yllätys ,ei ole tarvinnut omaa nettiyhteyttä.
Itse me aikuiset luomme niitä pelejä ja kosoleita myyntiin ja markkinointiin,jos asia on niin huolestuttava niin eiköhän lopeteta koko bisnes?
Pelaaminen jää pois aikanaan jokaiselta jossakin vaiheessa.