Ilmeisesti en kelpaa

Äsh, äläpäs nyt. Sä et vaan oo viel tavannu oikeanlaista naista. En tiiä minkälaisissa paikoissa käyt, et onks ne niitä mis on näitä pinnallisia naisia ja en tiiä miltä näytät... Ite oon oppinu, et liian korkealle ei pidä nostaa rimaa sen miehen ulkonäönsuhteen... Tietty toises pitää olla sitä jotain. Hei, mä tunnen useammanki miehen, jotka ovat löytäneet kumppanin vasta reilusti yli kolmekymppisinä. Nämäkin kaverukset ihan tavallisen näköisiä äijiä. Ihan taviksia, ei mitään komistuksia. Minkäs ikäinen oot?

Ite oon ylittänyt tuon 30rajan ja pelottaahan se jos ei ikinä tuu löytämään kumppania, loppuikänikö oon vaan huonoissa tapailusuhteissa tai täysin yksin?!! Monella itseni ikäisellä ja nuoremmallakin on jo mies ja lapsia. Tunteehan sitä itsensä paljon huonommaks kuin muut ja joo, tuntuu hiton pahalta nähä rakastuneita pariskuntia, mut jospa ei viel heitetä pyyhettä kehään, eiks vaan???? :)

Sama homma se mulla on aina ollut. ei kukaan halua luonteeseen tutustua jos naamavärkki tälläsen ruman otuksen näköinen. siks mä lakkasin baareissa käymästä kun ei voinut kenellekkään naisella jutella kun ne kattos vihaisella ilmeellä ja sit tuli et mee vit.tuun pyyntö.

Olen yli kolmikymppinen.

No sulla on ainakin kavereita...

Joo, kaverit ovat ihan kiva juttu, mutta lopulta aina paluu tyhjään asuntoon, jossa ei ole vastassa kuin yksinäisyys on kauheaa.
Tänäänkin välttelin asunnolle palaamista yli tunnin, ajelin prätkällä ympäri kaupunkia sen jälkeen kun kaverit olivat vaimokkeidensa kanssa ottaneet taksit ja lähteneet yhteisiin koteihinsa.

Ei kannata poistua ollenkaan asunnoltaan

Tulin viime yönä kotiin kaupungilta joskus kolmen jälkeen, taaskin yksin..
Aamusta heti herättyäni oli pakko päästä pois tyhjästä asunnostani, päämäärättömästi prätkällä ajelua, satunnaisia kahvilassa kahvilla käyntejä, kuluttaen aikaa ettei tarvitsisi olla tyhjässä asunnossa. En olisi palannut vieläkään ellei huomenna olisi työpäivä ja työkamppeet pitäisi pestä.
Taas on edessä viisi päivää kahdeksasta neljään, yksinäistä puurtamista. Jonka jälkeen on taas yksinäinen viikonloppu.
Työpäivien ainut etu on että ei tarvitse olla kotona koko päivää.

Minäkin olen vaatimattoman naamavärkin omaava tavallinen yli kolmekymppinen nainen. Itse en liiku koskaan kuppiloissa, koska elämäni täyttävät vain työ ja kaksi lastani, joiden kokopäiväinen yksinhuoltaja olen.

Olen korkeasti koulutettu ja merkittävässä virka-asemassa, tulen omillani toimeen mutta olen elämäni aikana valitettavasti onnistunut tapaamaan vain miehiä, joilla on alkoholiongelmia. Lapsieni isän kanssa olin naimisissa 10 vuotta. Hän valitsi kuningas alkoholin ja viimeisin usean vuoden avoliitto kariutui lopulta samanlaisiin ongelmiin.

Työ ja lapset antavat minulle paljon voimia mutta näistä huolimatta tunnen itseni hyvin yksinäiseksi. Kaipaan toisen aikuisen seuraa ja juttukaveria. Suurin osa ystävistäni ovat vasta nyt perustamassa perhettä tai elävät ruuhkavuosia ja koen olevani heidän kanssa hyvin eri aaltopituuksilla. Minä kun olen jo suht isojen lasten äiti. Valitettavasti olen myös saanut huomata ettei seurani kiinnosta, koska olen tylsä enkä halua liikkua "baanalla", asun maaseudulla ja olen kokemusteni tähden varautunut enkä lähde muukalaisten matkaan. No, aika ymmärrettäväähän tuo kun huomioi koetun elämän.

Uskon kuitenkin että joku päivä jossain törmään vielä mieheen, jolle olisin numero yksi ja joka keskittyisi minuun eikä pullonkaulaan. Valitettavasti vain näitä kunnon yksilöitä tuntuu olevan hyvin vaikea löytää kun ei ole missi eikä naamavärkiltään hyvännäköinen vaan hyvin tavallinen harmaavarpunen. Kaikesta huolimatta järki on päässä ja sydän on vielä tallella kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.

Tsemppiä sinulle ja uskoa huomiseen!

Minulle kelpaisi nainen joka ei ole ruma, mutta ei kauniskaan.
Ikähaarukassa max 40 vuotias. Ongelmana on kuitenkin se ettei minulle kelpaa nainen jolla on lapsia.

Hei Aloittaja. Sun asiankuvauksesi on hirveän hyvä, aivan liikkis. Niin totta. Siitä tunteet välittyvät.

Mua se kosketti. Oon jo viiskymppinen nainen ja osuin lukemaan tämän ketjun. Hmmmmm, minusta on ihan kauheeta noi teidän kokemukset ja fiilikset. Voiko olla totta, että tutustuminen toiseen sukupuoleen on noin mutkallista. Apua, pelkän ulkonäön mukaan? Teillä nuorilla ei oikein ole muita paikkoja luontevasti kohdata kuin tommoset baarit. Eikö ne nyt ole täysin hankalia tutustumistarkoitukseen. Siellähän väki jo on omissa klikkiytymissään? En tiedä edes, kun aikoinani en ole niissä käynyt.

Minusta oli erittäin hyvä mun nuoruudessa noi tanssipaikat. Oikeanlaiset, nykyjään sanottaisiin 'vähän vanhanajan' tanssit. Niissä pakosti tutustui siihen poikaan, joka haki tanssimaan. Siellä myös tässä kirjoittavilla nuorillamiehillä oli valta (!) hakea tanssimaan ihan ketä halusi ja montaa tyttöä illan aikana. Tanssimaan haettiin myös ehkä samaa ihmistä eri kellonaikoina. Se oli kamalan kivaa ja toimi hyvin ihmissuhteiden luomisessa!

Apuaaaa, tämmöiset tanssit takaisin ja pois nuo mannermaiset baari-bubi-mörskä-istuntojaiset. Ei ne toimi.

Kyllä pisti tädin miettimään nää teidän tosikertomukset. Tämä aika on erilainen ja näissä puhumissamme asioissa nyt paljon huonommassa jamassa, ächhh!
'Lottamarille' sanoisin, että ei tuollaista ollut minun aikoinani, oli paljon reippaamman rehdimpää, ei noin pinnallista. Hyvin usein joku minua enempi tanssittanut poika saattoi mut kävellen bussipysäkille. Ehkä käveleksittiin kaduilla mutkien kautta ja keskusteltiin. Se oli tutustumista. Sitten vaihdettiin yhteystiedot tai tehtiin suoraan treffit, tai sitten ei. Minä hyppäsin yöllä kotibussiini, ei silloin ollut tommosta makaamista koko elämä. Tää ylisekstistinen aika tekee pahojaan nyt teidän aikana, sanon mä!

Alunpitäen kerroin niistä tansseista miesten kannalta. Minusta se oli helppo ja hyvä tapa hieroa tuttavuutta tyttöihin/naisiin. Se oli aikamoisen asiallista sentäs. Ei oltu juovuksissa, tykättiin siitä tanssimisesta ja musiikista sekä tavallaan sanomattomasti ihan oikeasti etsittiin sopivaa seuraa. Ei noi seksifantasiat olleet kaikkea sotkemassa.

Sinä 'elämä mennyttä' kirjoitat tosi mielenkiintoisesti tämän ajan ilmiöstä; ihmiset hengaavat klikkeinä joka aika. Totta, mene siinä sitten jotakuta jututtamaan. Ei sinussa mitää vikaa ole, kyllä minäkin olen sitä mieltä, ettei siihen voi mennä. Pitää saada olla kahdestaan uudessa tutustumistilanteessa; siinä pitää voida jutella small talkia ja kysellä klassiset 'missäpäin asut' sun muut kysymykset.

Mun on vaikea tajuta tätä puhumaasi klikkiytymiskulttuuria nykyään. Minä en ole koskaan semmoseen kuulunut, itsekseni itsenäisesti aina oon liikuskellut kaikkialla, myös arjessa. Tuo baarikulttuuri on mielestäni siksikin hankala, kun siellähän istutaan pimeässä ja kauhea mökä käy. Eihän siellä oikeasti tiedä koko ihmiskokoelmasta just mitään. Ihmisethän tulevat toisiaan, aiemmin tuntemiaan ! , sinne tapaamaan. Ei ole yksinään menevän paikka. Kyllä minä nuorena menin tanssiravintolaan yksinään ja hovi minut istutti johonkin naisten pöytään, missä oli tilaa ja joskus jopa yksi omaan pöytääni ja myöhemmin siihen sitten muitakin, joskus ehkä pariskunta. Fiilis oli tosi vapaa. Välillä olin tyttökaverin kanssa, mutta olimme silti vapaasti, kummallakin omat pyydystysflirttinsä.

Havaintojeni mukaan kun nyt kuljeskelen ulkona, niin onhan siellä täällä yksinään käveleviä ja istuskelevia tyttöjä/naisia, tarkoitan oikeasti ulkona puistoissa, kadunlevennyksillä, ostoskeskuksissa. Kun näet semmoisen yksinäänoloisen ikäisesi, mene tykö. Muista, että persoona tulee paremmin itse kultakin esiin vasta, kun ilahtuu, innostuu, puhua touhuaa ja sillei. Kun kuulee äänen, näkee eleet, niin se voikin olla ihan eri ihminen, kuin minkä kaukaa 'möykkynä' näki. Sama toisinpäin teistä miehistä, teitäkin oleilee yksistään aikaa viettämässä. - Rohkeutta pojat ja tytöt!

MOTTO: Tavallisessa liikenteessä käy tykö, mars! (Jos niin sattuu, että se on jo varattu tyyppi, sanot sorry, mutta oli mulle kuitenkin kiva edes vähän jutella.)

Voi kun niin hyvin kirjoitat. Harmi kun en tiedä näköäsi, kokoasi, luonnettasi. Veikkaan, että olet lutunen ihminen sisätä ja ulkoa.
Mutta, muista fiilata tyyli sopivaksi korostamaan sinun hyviä puolia. Älä jätä suotta kaikkea sen varaan, että kelpaan sellaisena kuin olen, jos oletkin namu oikeesti jokapuolelta. Simmut..pokat, piilarit...huono hiuslaatu, aja kaikki veks ja hoida nahkaa...Jos painoa...kato makua samankokosten kivosti pukeutuvien vaatetuksesta..Iho..käy ammattilaisella, lääkäri, kosmetologi ja jynssää...Asenne..- usko, että sinusta välitetään ja joku välittää vielä enemmän. Oikeasti olet ollut piilossa. Ulkokuori ei hälvennä sisäistä arvoasi...Komeissa on tyhjäpäitä ja kusipäitä, niin myös toiseen suuntaan ajatellen. Iteään voi luojankiitos jalostaa...

Käyt ulkona, siis et ole yksin.sinulla on kavereita.miksi odotat ulkonakäymiseltä muutakin kuin hauskanpitoa kavereiden kanssa?. jos nämä vaimookkeet kerran sanovat noin sinusta,se on kohteliaisuus,eli on vika on omassa päässäsi.rentoudu hetkeks hyvä mies.

Asiaan on helppo ratkaisu etit vaan naisen joka ei ole pinnallinen..
et laittanut ikääsi tohon mutta jos olet lähempänä 30 ikävuotta,
niin silloin naiset alkaa etsiä niitä kilttejä ja kunnollisia miehiä
aviomiehiksi..joten olet voittaja:)

Tässä yx valittaja liittyy ketjuun. Avioeron jälkeen 2 epäonnistunutta lyhyttä suhdetta veti mielen vieläkin matalammaksi. Nyt kohtaloni on ihastua jopa melkein rakastua varattuihin miehiin. Olen kuulemma nätti,jopa upea nainen mutta silti ei vaan löydy oikeaa tyyppiä. Lupiinit ja muut chatit ovat aivan hanurista, siellä vasta epätoivoisia ihmisiä onkin. No, nyt tapaan joskus, ilman mitään pussailuja ja MUUTAKAAN erästä tuttuani, jonka kanssa parannan maailmaa ja hänkin tietysti varattu.

Tyydyn kuitenkin siihen,koska en riko kaverin ja hänen kimmansa välejä, olen vain "varjokuvana" ja niinhän laulussakin sanotaan
En tajua tätä karmaa, joka päälläni leijuu.

Olin lähes 30 v naimisissa, aikuiset lapset, erosin miehestä koska oli parempi ratkaisu kuin riidellä aina ja kaikkialla.

Tämän sain "palkakseni"...ihastua varattuihin miehiin, tämäkään ei ole hauskaa.

no ohan niitä makujakin monenlaisia, mutta naiset haluu sen parhaan, vaikka ei ois edelletyksiäkään. sit jäädään me hiukan "erilaiset" ulkopuolelle. Se on selvää teerenpeliä. Eli ihminen on vaan kahdella jalalla kulkeva luontokappale noissa parinvalinta asioissa. näin helppoo se on, ei auta kuin tyytyä mitä pöydältä tipahtaa, no tietysti on pari keinoa,,,, raha tai jos on raameja niin kehittää lihaksia, mutta jos on pieni/hintelä ja harvat hiukset, on tosi huonoilla,,,

Voi v***, lopettakaa nyt toi valittelu. Ite oon kolmekymppinen nainen, yksin. Varmaan saisin jonkun, mutta en ota semmosta jonka kaa ei molemmin puolin synkkaa. Tai olen löytänyt jo yhden, mutta en näe sitä, niin en aio tehdä mtn ennen ku näen sen.

Mutta pointti on, että ennemmin yksin ku semmosseen kaa joka ei kiinnosta ja itteeni ei tod. kiinnosta tavata semmosta miestä joka ei oo kiinnostunu musta. muutenki otan lähinnä ukot kavereina. Jos kiinnostusta tulee ni siinähä tulee... itestä on ihan kiva, ku kaupungilla voi "sillä silmällä" katsoa komeita ja myös sisäisesti komeita miehiä. Ei se pariintuminen (ainakaan musta) oo elämän tärkein juttu, vaan se että nauttii elämästään just semmosena ku se on. Enkä itekä oo mikään maailman kaunein, vaan ihan norminäkönen. Ärsyttää ku ihmiset valittaa tommosest!!! Just my opinion though! Ja kuka ny haluu muutenka naimisii tänä päivänä (-> puolet eroaa muutenki)

Sen voin sanoa sinulle että unohda lapset ainakin. Kyka nyt tähän hulluun maailmaan haluaa lapsia kärsimään. Vesistöissä on niin paljon myrkkyjä jotka kulkeutuu meille ja jälkipolville. Maailmaan tulee lisää sellaisia riskitekijöitä jotka eivät ole hyväksi lapsille.

Moni on luopunut koko lapsiajatuksesta koska on vihdoin ymmärtänyt mistä tässä maailmassa on oikein kysymys. Todellakin pidän ja rakastan lapsia mutta tämän maailma on julma. Mikäli olosuhteet olisivat toisenlaiset moni varmasti harkitsisi lapsia. nyt jos lapsia vielä tähän maailmaan tekee kärsimään, se on itsepetos ja pahempi kuin petos sille lapselle. Ei lapset voi valita vanhempia, syntymäänsä jne. Ihmiset ovat valitettavan itsekkäitä että tekevät ja asettavat vain oman mielihyvänsä lapsen elämän ja tulevaisuuden edelle. Sairasta. Jos rakastat lapsia enemmän kuin itseäsi, et tee silloin lapsia tähän maailmaan. Se on moraalinen kysymys.

Kun katsoo itsemurhatilastoja niin joka päivä 3-4 ihmistä tekee itsemurhan Suomessa. Luku on myös maailmanlaajuisesti lisääntynyt rajusti. Ihmiset haluavat kaikin keinoin pakoon ahdistavaa maailmaa enkä yhtään ihmettele.

Kun lukee tämän päivän uutisia ja niin se on hyvä mittari. Tämä nykymaailma jossa elämme on se kuuluisa helvetti jossa nyt asumme, elämme ja olemme sekä kärsimme.

Sen voin sanoa sinulle että unohda lapset ainakin. Kyka nyt tähän hulluun maailmaan haluaa lapsia kärsimään. Vesistöissä on niin paljon myrkkyjä jotka kulkeutuu meille ja jälkipolville. Maailmaan tulee lisää sellaisia riskitekijöitä jotka eivät ole hyväksi lapsille.

Moni on luopunut koko lapsiajatuksesta koska on vihdoin ymmärtänyt mistä tässä maailmassa on oikein kysymys. Todellakin pidän ja rakastan lapsia mutta tämän maailma on julma. Mikäli olosuhteet olisivat toisenlaiset moni varmasti harkitsisi lapsia. nyt jos lapsia vielä tähän maailmaan tekee kärsimään, se on itsepetos ja pahempi kuin petos sille lapselle. Ei lapset voi valita vanhempia, syntymäänsä jne. Ihmiset ovat valitettavan itsekkäitä että tekevät ja asettavat vain oman mielihyvänsä lapsen elämän ja tulevaisuuden edelle. Sairasta. Jos rakastat lapsia enemmän kuin itseäsi, et tee silloin lapsia tähän maailmaan. Se on moraalinen kysymys.

Kun katsoo itsemurhatilastoja niin joka päivä 3-4 ihmistä tekee itsemurhan Suomessa. Luku on myös maailmanlaajuisesti lisääntynyt rajusti. Ihmiset haluavat kaikin keinoin pakoon ahdistavaa maailmaa enkä yhtään ihmettele.

Kun lukee tämän päivän uutisia ja niin se on hyvä mittari. Tämä nykymaailma jossa elämme on se kuuluisa helve**i jossa nyt asumme, elämme ja olemme sekä kärsimme.

justaan ,ilmankos minäkin (44v) olen yksin kun mulla on 2 lasta. Harvat tän ikäset miehet haluaa naista jolla on lapsia ,en minäkään haluaisi !! olisi paljon helpompaa aloittaa uusi elämä ilman riippakiviä,mutta ne on ja pysyy ja tänäpäivänä tuntuu että useimmilla sinkuilla on lapsia. Huoh, tähän on tyytyminen.

ulkonäköön ihastutaan sisimpään rakastutaan, miten voi rakastua jos ei ole ulkonäköä johon ihastua......... taddaa

Älä eti baarista :) Vaan töistä tai harrastuksista tai kaverien vaimojen kavereista. Tai tuu mun kanssa nettitreffeilel :) :)

Jaa, siis kaikki kaverisi ovat sairaan hyvännäköisiä, tummia fabioita vai? Asutko Italiassa vai missä? Suurin osa miehistä ketä minä tunnen on ihan tavallisia, on niillä muijaa tai ei. Harvoin on fabioita. Jännä juttu on kyllä se, että suurimmalla osalla niistä fabioista ketä mä olen nähnyt, on lihavahko ja hyvin arkinen vaimo, osalla suorastaan semmonen, että ilkeällä hetkellä katsoo sitä kohtuu hyvännäköistä tumma miestä, ja sen ylipainoista suomalaistanttaa ja miettii, että ei se ainakaan ulkonäköön perustunut tuon miehen rakkaus ;) Siis, sanoin että ilkeällä: oon itsekin ihastunut ihan oikeasti sen näköisiin kumppaniehdokkaisiin ettei niillä kauneuskilpailuihin asiaa ole... Paitsi minun silmissäni ja ehkä siis nyt jonkun toisen joka heitä rakastaa :)

Joten lässyn lässyn lää, olet yksin koskan olet onneton ruikuttaja, todennäköisesti tylsää seuraa, käperryt itseesi ja keksit tekosyitä omalle torjunnallesi, joka alkaa jo olemuksesta. Pystyt olemaan luonnollinen ehkä vain turvallisessa seurassa äiti-hahmojen kanssa, mitä kavereitten vaimot sulle on. Ihan helvetin rumatkin miehet on kautta maailman sivuun tosiaankin tutustuneet naisiin, jopa saaneet naista, että ulkonäöstä se nimenomaan ei ole kiinni.
Yksinäisyys joskus aiheuttaa kipua ja surua ja ikävää, mutta jos niille antaa vallan, muuttuu säälittäväksi, katkeraksi ja sulkeutuneeksi. Yksinäisyydessään alkaa kuvittelemaan kaikenlaista turhaa, mutta jos alkaa uskomaan kuvitelmiinsa, alkaa elää niiden mukaan. Yksinäisyys ei ole joka hetki helppoa, mutta itsesääliin ei ole aihetta: ei se ole helppoa parisuhdekaan.
Sinä et tutustu ihmisiin ihan omaa syytäsi, parin löytäminen ei ole koskaan helppoa, mutta kiinnostaako itseäsi epätoivoiset tai itsesäälijät, ihmiset jotka tuomitsee kaikki miehet pinnallisiksi (samalla tavallla kun sinä tuomitset kaikki naiset fabio-kuvitelminesi), kiinnostaako sinua naiset jotka käy baarissa vain löytääkseen munaa, kiinnostaako sinua naiset jotka eivät tule juttelemaan, ovat tosikkoja tai täysin sulkeutuneita? Kiinnostaako sinua vaikeasti lähestyttävät naiset? Joiden ainoa plussa on "kiltteys ja kunnollisuus" mutta pahimmat puolet ruikuttaminen fabioista jne. jne. EI, sinua ei itseäsi kiinnosta sinä itse, sinä et itse huoli itseäsi, sinä olet se, joka ei anna mahdollisuutta. Sinä et deittailisi kaltaistasi naista... Tosin, et edes tapaisi häntä, koska te kumpikin tuomitsisitte toisenne pinnallisiksi tuntematta jne. jne.

Yksinäisyys on ajoittain hanurista, mutta niinhän kaikki on. Ei elämä vaan ole mukavaa koko ajan: täyttä elämää voi silti elää.

Nyt käyt ulkona kerjäämässä seuraa. Kerjäläisistä ei kovin moni välitä. Kävisit pitämässä hauskaa.
Ihmisiä voi muuten myös tavata muualla, kuten harrastuksissa ja tapahtumissa. Tosin turha niissäkään kerjäämässä on käydä.

AP, Jos olet 10 v sitten kokenut pettämisen ja siitä edelleen täällä puhut nii kertoo siitä että katkeruus jäytää sua, se on todellinen turn off miehessä (sekä naisessa)

Kannattaisiko mennä vaikka psykologille juttelemaan että pääsisit elämässäsi eteenpäin?

Joo, ja ennen kuin sanot etten tiedä miltä tuntuu tulla petetyksi niin mua on petetty kaksi kertaa (toinen kerta avioliitossa jossa lapsia) joten tiedän miltä se tuntuu mutta en ole sen antanut estää elämän jatkumista vaan olen onnellisesti kihloissa ja jatkan elämääni.

Surullista jos antaa jonkun ihmisen määritellä loppuelämänsä eikä pysty antamaan anteeksi...

Oiskohan noin.

Tai mitä jos lakkaisit etsimästä. Tutustu ihmisiin KAVERI mielessä ja opettele nauttimaan yksinäisyydestä. Monia ahdistaa, jos heti ollaan kosimassa tai takertumassa. (en tiedä kuulutko niihin, mutta kuitenkin kaveri mielessä on helpompi tutustua). Poista päästäsi "en kelpaa kellekkään" fraasi, koska silloin et ainakaan kelpaa, jos itsekin uskot niin! Olet hyvä tuollaisena kun olet. Vastaasi ei vain ole tullut sopivaa! Elä omaa elämääsi ja käännä kaikki aina positiiviseksi päässäsi. Tsemppiä! Kyllä se nainen sieltä vielä löytyy, kun lakkaat etsimästä. :)

Asenne vaikuttaa luovuttajalta joten ei ihmekkään ettei naiset lämpene.

Jos on tekemisen puutetta,kun kerrran olet töissä,niin eikö kannattaisi (jos on vähänkään varaa) muuttaa omakotitaloon,jossa riittää tekemistä periaatteessa ympäri vuoden niin ettei kerkeä murehtia yksinäisyyttä/tyhjää asuntoa?

Hei!

Naisen näkökulmasta yksi vinkki - kehitä luonnettasi, ala toimimaan toisella tavalla kuin tähän asti olet toiminut. Jos tämä tuttu minäsi ei ole tuottanut toivomaasi lopputulosta, toinen asenne/nökokulma/lähestymistapa voi auttaa. Jos luit muutaman päivän takaisen viestiketjun, jossa aloittaja Aki oli kehittänyt päinvastaisia ominaisuuksiaan, mihin aiemmin oli tottunut - mennyt epämukavuusalueilleen - alkaa ympäristökin siihen reagoiman, yleensä positiivisella tavalla. Harjoittelua uusi minä tietenkin vaatii, niin kuin moni muukin uusi juttu.

Naisena olen tehnyt vastaavanlaisen tempun, vaikka pohjimmiltani olen aivan sama ihminen kuin aiemmin. Eli ekstrovertistä introvertikisi voi muuttua tai päinvastoin. Minuuden kehittämisessä sinulle tulee ehkä sitten halu kehittää myös fyysisiä ominaisuuksiasi, jos olet luullut tähän mennessä, että niissä on toivomisen varaa. Loppupeleissä naisissa/miehissä ei ole mitään vikaa, pidämme vain erilaisista ihmisistä, itse olet/olen avain muutokseen. Surkuttelu sikseen.

Luulen, että olet valinnut helpon tien selittää epäonnistumisesi niin ettei tarvitse enää edes yrittää. Ei ulkonäkö ole ainoa asia, johon naiset kiinnittvät huomiota. Itsevarmuus ja kommunikointi tavalla, joka osoittaa että olet kiinnostunut JA arvostat sekä ihailen naista... nämä ovat ne tärkeimmät.

Et kerro ulkonäöstäsi, mutta jos olet ylipainoinen, on siihen helppo parannuskeino. Jos laihdutat, peseydyt, pukeudut siististi ja modernisti (ei mihinkään pappa-asuihin) ja menet ULOS tanssipaikkoihin yms, niin takuuvarmasti tärppää.

Jos yrität niitä parhaimman näköisiä naisia, olet pöllö. On siellä tanssipaikoilla sinun naispuolisia vastineita ihan yhtä määrin, aloita heistä.

Sorry jos on tylyltä vaikuttava ohje, mutta lopeta itsesääli ja ala tehdä asian eteen jotain ÄLÄKÄ HELLITÄ ihan heti... niin varmasti löydät.

Tai sitten voit jatkaa valittamista. Naiset eivät takuuvarmasti pidä kavereista, jotka voivottelevat masentuneina ja säälivät itseään. Sorry...

Hei, täällähän olis jo moni yksinäinen voinut lähestyä toista yksinäistä kun näyttää usempi sinkku keskustelussa olevan :)

Itsekin olen kyllä huolestunut nykymaailman klikkiytymisestä ja naisena en voi kun syyttää osittain tätä sukupuolta, jotka usein tyrmäävät ihmiset, jotka eivät ole ulkonäöltään täydellisiä. Itsekin siihen syyllistyn ja samalla sitten ajattelen, että on se kumma kun miehet eivät uskalla lähestyä. Yritän ottaa itseäni nyt niskasta kiinni ja muuttua avarakatseisemmaksi :)

Et mitenkään.

Baarit on täysin väärä paikka etsiä sellaisia ihmisiä jotka välittää muustakin kuin ulkonäöstä!

Vuosiin en ole baareista edes etsinyt miestä. Suosittelen lämpimästi nettitreffejä ;) Paljon täällä on myös niitä jotka etsivät sitä kuvankaunista tyttöä/miestä. Mutta sellaisella sadulla ei ole tulevaisuutta. Parempi että oppii tuntemaan toisen, itsekin joutuu miettimään todenteolla millainen olen, mistä todella pidän... Pääsee ihan eri tasolle jo ennen ensitreffejä. Ja niitä ei kannata ihan heti miten sopiakaan. Kun on toisen kanssa kirjoitellut, soitellut viikkoja on kuin olisi toisen tuntenut jo kauan. Kun vihdoin päätätte tavata, ei aijemmin "tärkeillä" asioilla ole niin suurta painoarvoa, koska tiedät millainen Hän on sisältä. "Moni kakku päältä kaunis"-sanonta sopii myös ihmisiin ja sitä ei kannata unohtaa. Usko itseesi ja tiedosta kuinka hyvä olet ihmisenä. Kun näin tunnet, saat itsevarmuutta ja se näkyy myös ulospäin kaikessa mitä teet ja sanot. Turha yli-miehisyys kannattaa unohtaa ;) Baarista voi löytää hetken huumaa, harvoin mitään muuta... Kaikelle on aikansa ja paikkansa, sen tulet myös huomaamaan. Aurinkoista syksyä ja onnea prinsessasi etsintään :)

"Ilmeisesti ei kelpaa". Kuule, ei naiset katso vain ulkonäköä, mutta epäilenpä että oma ulkonäkösi on sinulle niin suuri ongelma, että se vaikuttaa sinuun alitajuntaisesti niin paljon, että käyttäydyt "oudosti" eli ole/opettele olemaan luonnollinen oma itsesi.

No Suomalaiset naiset suurin osa eivät todellakaan ole mitään kauniita. Eivät myöskään miehet.

Tutustu netissä kirjoittaen. Silloin tutustutaan ensin sisimpään

Se toimii!

Höpöhöpö.. minua vastaan ei ainakaan ole tullut kovin montaa aikuista miestä joista voisi sanoa että on komea tai vastaavasti naista joka olisi kaunotar.
Uskallatko lähestyä vastakkaista sukupuolta ja alkaa juttelemaan niitänäitä.. hyvä supliikki ja äly korvaa monet muut pikkuvirheet.
Toinen vaihtoehto on että olet liikkunut väärissä paikoissa.. ja sopiva ei ole tullut vastaan.

Hmm.. on myös aika paha jos yli kolmekymppinen sinkkumies hakee naista jolla ei tohon ikään mennessä olisi lapsia. Eronnut yh-äiti ei todellakaan ole paha vaihtoehto....Saatat vaikka rakastua. Ja sehän olisi paha se. Sinkuissa on paha se että se rima on korkeella. Ei ihme että ketään ei löydy!

Joo mä tiedän! Tää on yleinen ongelma Suomessa, jossa tytöt luulee olevansa kansainvälistä mallitasoa parhaimmillaan. Jotta kelpaat suomitytälle sun pitää rikkoa hampaas, ryöstää pankki tai voittaa lotossa ja isontaa penistäs! Tän jälkeen meet kun kuumille kiville. Vitun hienoo. Et ole yksin tän ongelman parissa.

Älkää ihmiset jaksako jaella noita patenntivastauksia mutkikkaisiin ongelmiin. Syyllistellään liian helposta periksiantamisesta ja itsesäälistä. Mihin tahansa asiaan tarjotaan ratkaisuksi itsetuntoa unohtaen autuaasti, ettei itsetunto tarkoita kylmää kovapintaisuutta. Siihen kuuluu myös realistisuus, ja realisti tunnistaa ja myöntää huonotkin piirteensä.

Olen kuullut ihmisten arvostavan sisäistä kauneutta ja toisaalta uskovan senkin, että ensitapaamisella lyhyessä hetkessä ventovieraan ihmisen persoonasta tehdään oikeita päätelmiä. Näiden enemmän tai vähemmän ristiriitaisten lauselmien perusteella esitän kaksi aavistustani: sisäistä kauneutta sanotaan arvostettavan, koska sillä pyritään osoittamaan omaa, korkeaa moraalia. Toisaalta väite voi pitää paikkansa siinä mielessä, että sisäistä kauneutta arvostetaan, kunhan se tulee esille - jos tulee. Ulkonäköä tai ehkä pikemminkin olemusta ylipäätään arvostetaan ja sen perusteella tehdään nopeasti pitkälle meneviä johtopäätöksiä. On siis helppo väittää arvostavansa jotakin mystistä sisäistä kauneutta tai persoonaa sillä arvostustaan ei lopulta tarvitse osoittaa kuin harvoin.

Minäkin olin nuorena samassa asemassa: naiset eivät kiinostuneet minusta. Sitten muutin pienelle paikkakunnalle, josta ikäiseni nuoret aikuiset miehet olivat pääosin muuttaneet pois. Jäljellejääneistä monet olivat alkoholisoituneita jo nuorena tai painiskelivat muissa seurustelun kannalta vakavissa ongelmissa. Yks kaks huomasin, että minulla oli vallan valtava kysyntä sen ikäisten nuorten naisten keskuudessa, jotka pian olivat lähdössä opiskelemaan. Yllättäen myös jotkut jo opintonsa suorittaneet ja paikkakunnalla työssä olevat naiset osoittivat melko avointa mielenkiintoa. Tähän perustuen kehtaan väittää, että olosuhteillakin on merkityksensä.

Yllä nimimerkki syksynkaipuu on huolestunut klikkiytymisestä. Oma näkemykseni on pikemminkin päinvastainen. Kun piirien laitamille ilmenee uusi mies, joka ei ole kävelevä ongelmapesä, niin monetkin naiset voivat innostua.

Aloittajalle ehdotan, että muuta toimintatapojasi, jos mahdollista. Luja tahto vie vaikka läpi harmaan kiven, mutta kiven voi kiertääkin päästäkseen sen toiselle puolen. Turhautuminen on sen merkki, ettei enää usko toimintatapansa tuottavan tulosta. Minusta tuo koskee parisuhteen etsintää, työnhakua, siivousta, maalinpoistoa, tiskaamista, lastenkasvatusta tai aivan mitä tahansa toimintaa, joka vaatii vähänkin kärsivällisyyttä.

En usko yllä mainittuihin muuttumisiin ekstro- tai introvertiksi sinällään. Pikemminkin näen asian kokemukseni perusteella niin, että kannattaa mennä ihmisten pariin tekemään sitä, missä on hyvä. Ravintoloissa kaikki osaavat juopua ja puhua joutavia. Niin muodoin ulkonäkö nousee siellä erottavaksi tekijäksi. Tokihan sielläki voi yrittää menestyä esimerkiksi poikkeavalla pukeutumisella. itse olen huomannut, että kun tekee ihmisten parissa sitä, missä on hyvä ja lahjakas, saavuttaa muun muassa sosiaalista hyväksyntää. Se juuri on sitä oman itsensä myönteistä esilletuomista. Ja se kaiketi myös on sitä ulospäinsuuntauneisuuden rakentamista. Kolkoksi tosiasiaksi jää se, että mikään konsti ei takaa täydellistä menestystä. Pieleen voi mennä kovakin työ. Varmaa on vain se, että yrittämättä ei onnistuta ja jääräpäisyys tuo helpostikin panokseen nähden laihan tuloksen.

Eikö kaverien vaimokkeilla ole sinkkuystäviä yhtään? Jospa sopiva nainen löytyisi niistä porukoista...?

niin???

En usko, että tilanne on oikeasti noin toivoton. Harvassa ovat niin rumat ihmiset ettei sopivaa paria löytyisi ja luultavasti olet kuitenkin ihan normaalin näköinen. Saattaa olla, että painoa on kertynyt liikaa, olet fyysisesti huonossa kunnossa, pidät vääränlaisia vaatteita, nyhjäät nurkassa, hiustenleikkaus on huono, sulla on juntit silmälasit, et ole kiinnostava tai jotain muuta vastaavaa, mutta on aika vaikea uskoa että syntyjäsi olisit niin ruma että se suorastaan karkoittaisi naisia. Varmasti jotain parantamista löytyy.

Loppujenlopuksi harva mies on fysiikkansa puolesta todella komea. Vaatimattomia tapauksia on huomattavasti enemmän. Kuitenkin ovat onnistuneet löytämään tavallisen naisen vaikka eivät ole todellakaan Romeon näköisiä. Eipä se rumuuskaan niin paljoa haittaa jos on hyvä itsetunto ja muuten kiinnostava ihmisenä.

Olen huomannut, että aktiiviset ihmiset vetävät eniten mahdollisia partnereita puoleensa. Jos olet ihan surkeassa kunnossa niin kannattaisi varmaan aloittaa urheilu vaikka Squashin pelaamisella. Sitä kun voi pelata yksinkin ja hakata vain palloa seinään. Sitten kun taidot ovat parantuneet niin paljon että osut joskus palloonkin niin voit vaihtaa vaikka tennikseen ja ruveta pelaamaan jonkun kanssa. Urheilullinen ulkomuoto vetää naisia puoleensa noin keskimäärin. Urheilun harrastaminen myös parantaa ryhtiä ja nostaa itsetuntoa. Harrastus on myös hyvä puheenaihe uusia ihmisiä tavatessa. Ala myös käymään uimassa.

Jos haluat tavata naisia niin suosittelen lavatanssiharrastuksen aloittamista. 20-35 vuotiaille tanssinharrastajille on monesti kaikkia kokoontumisiakin tanssin merkeissä, joten naisten tapaamista ei voi kertakaikkiaan välttää. Jos satut olemaan vanhempi niin yli 35 vuotiaitakin riittää tanssilavoilla takuuvarmasti. Jos tapaat jonkun kivan naisen niin voit pyytää kahville tms, mutta ei varmaa heti kannata alkaa puhumaan suhteesta tms. (ei kannata antaa itsestään epätoivoista kuvaa). Kyllä sen sitten huomaa jos klikkaa. Naisia kannattaa olla ystävinäkin, koska heidän kauttaan saatat tavata jonkun. Hanki myös uusia miespuolisia ystäviä, koska tapaat uusia ihmisiä kun liikut uusissa piireissä. Mene myös yksin erilaisiin tapahtumiin.

Jos sinulla on jonkin kiinnostuksen kohde tai harrastus kuten kirjallisuus tai taide niin suosittelen puhumaan harrastuksestasi tai mielenkiinnonkohteestasi. Tietenkään mielipideasioista ei kannata alkaa tappelemaan kenenkään kanssa. Jos mikään ei kiinnosta niin ala miettimään jo tällä hetkellä mikä on sinun juttusi liikuntaharrastuksen lisäksi. Myös matkustaminen taitaa iskeä naisiin ja keskimäärin naiset pitävät avoimista miehistä.

Vaatteisiin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Itse olen ainakin ihan karsean näköinen jos pidän vain OK näköisiä tai huonosti istuvia vaatteita. Vaatteiden ei tarvitse olla kalliita, koska jo Jack&Jonesista , Zarasta ja H&M liikkeistä saa miehille tyylikkäitä ja hyvin istuvia vaatteita HALVALLA (Tosin liikkeissä on hirveitä riepujakin, joten kannattaa katsoa tarkasti mitä ostaa). Suosittelen klassista tyyliä, koska se korostaa melkein kaikkien miesten parhaita puolia ja saa näyttämään siistiltä. Sporttinen on myös OK. Tyylisi tulisi korostaa parhaita puoliasi. Kannattaa ihan selata eri liikkeiden sivuja nähdäksesi mainoskuvista millainen tyyli sinulle sopisi.

Baareissa voi käydä, mutta täytyy sanoa että ne eivät välttämättä ole niitä parhaita paikkoja tavata ihmisiä. Siellä voi varmasti tulla helposti torjutuksi ja porukka on muutenkin aika hiprakassa. Noissa paikoissa se ulkonäön perusteella hakeminen taitaa muutenkin korostua ja osakseen voi saada tavallista enemmän kettuilua.

Aktiivisuuden lisäksi kannattaa pakottaa itsensä olemaan sosiaalinen ja mennä mukaan kaikkiin juttuihin ja puhua ihmisten kanssa harrastuspaikoissa jne.

Nämä neuvot ovat varmasti kuulostavat melko pinnallisilta, mutta ulkonäköönsä huomion kiinnittäminen ja aktiivisuus kertoo jossain määrin terveestä itsetunnosta ja itsensä arvostamisesta. Siksi niihin kannattaa panostaa. On helpompi kiinnostua ihmisestä, joka on aktiivinen ja selvästi arvostaa itseään. Yritä tulla itsevarmaksi.. Sinun myös pitää tietää ainakin jossain määrin mitä itse haluat. Tapasin kerran miehen, joka vastasi naisille kysymykseen millaista naista etsit sanomalla, että "kuka tahansa tavallinen kelpaa". Epäilen, että kovin moni ei halua ryhtyä sellaisen miehen naiseksi, jolle "kuka tahansa kelpaa". On jo meinaan sen verran epätoivoisen kuuloista.

Itsetunnon parantaminen varmasti auttaisi. Naisen saaminen ei ole naamasta kiinni. Ei sellaista ihmistä olekaan, joka olisi jo kohtalon puolesta tuomittu olemaan yksin.

Myös avoimessa yliopistossa saattaa tavata porukkaa tai kesäyliopistossa jos et ole enää opiskelija. Ainakin yliopistossa sai kavereita todella helposti niihin aikoihin kun itse opiskelin jos vain vaivautui yhtään menemään kenenkään juttusille.

Naisten ihmettely on tapauksessasi vain näyttelemistä. Ne varmasti tietää mistä on kysymys mutta eivät sano sitä tietenkään.

Sinä olet liian fiksu mennäksesi enää yhdenkään akan vedätykseen. Käytä aikasi johonkin muuhun kuin tuon akka-asioiden miettimiseen. Minä jätin akat vuosia sitten ja nyt elämä on todella hyvällä mallillaan. Ei ole ketään riippakiveä mukana.

Sen sanon sinulle. Kun seurustelin niin aina akka jossain vaiheessa rupesi pelleilemään. Yhtä pidin rehelliseni kunnes kaverini paljasti totuuden että akka touhuaa selän takana yhtä jos toistakin. Jätin akan heti kun asiat tuli julki. Sen jälkeen en ole enää luottanut kehenkään akkaan. Yksin on hyvä olla eikä tule mielipahaa eikä riitaa.

Aikalailla sama homma. Kaverien vaimokkeet kehuvat, mutta kenellekkään vapaalle en kelpaa. Olen kysellyt naispuolisilta ystäviltäni mikä minussa on vikana, mutta he eivät ole kehdanneet sitä kertoa. Jotainhan kuitenkin on. Ulkonäkö nyt ainakin

Olen pohdiskellut toimintatapojani ja sitä mikä minussa aiheuttaa sen, että olen jäänyt yksinäiseksi. Alla on omaa pohdintaani siitä, mistä syystä olen yksin jäänyt.

Kyllähän taitaa olla ongelman syy ja juuri omassa päässäni. Niin pitkään olen ollut yksin, että vain uskon olevani kelvoton. Ja se näkyy läpi. En uskalla olla oma itseni. En uskalla tuoda tunteitani tarpeeksi esille, tai sitä mitä minä tahdon.

Olen liian kohtelias ja myötäilevä, ja annan itsestäni huonon vaikutuksen. Tiedän olevani hyvä tyyppi, mutta en osaa tuoda sitä oikealla tavalla esille. Annan luultavasti vaikutelman sellaisesta tossusta perässä vedettävästä miehestä, mitä en todellisuudessa ole. Sanomalla, että olen hyvä tyyppi en todellakaan ylennä itseäni muiden yläpuolelle. Tiedän, että minussa on hyviä puolia, mutta myös paljon kehitettävää. Kehittyminen vain tulee vaatimaan paljon työtä, ja sitä olen valmis tekemään.

Ei nykyinen moderni nainen tahdo perässä vedettävää miestä, kuten en minäkään tahdo naista, jolla ei ole omaa tahtoa. Kumppanin tulee tarjota haastetta oikealla tavalla, vain sitä kautta suhde voi pysyä mielenkiintoisena ja palkitsevana. En vain jotenkin tätä ole aikaisemmin ymmärtänyt.

En tiedä johtuuko juuri tästä kyvyttömyydestäni tuoda omia hyviä puolia esille se, että naispuoleiset kaverit näkevät minut osaltaan mahdollisesti hyvänä kumppaniehdokkaana jollekkin, mutta taas tapaani vapaat naiset eivät. Kaverini näkevät sen sisäisen vahvuuden, mikä minulla on, mutta treffeillä ennalta tuntemattomien naisten kanssa en ole osannut tuoda sitä esille oman epävarmuuteni takia. He näkevät vain minut kilttinä tahdottomana tapauksena.

Tavallaan se, että en ole osannut ( en osaa edelleenkään) tuoda itseäni oikeassa valossa esiin on johtunut kokemattomuudestani naisten kanssa. Myöskin pelko itsensä avaamisesta toiselle on aiheuttanut sitä. Olen vain yrittänyt toistella itselleni kelpaamattomuuteni johtuvan siitä, että olen hieman lihava ja kiltti mies.

Todellisuudessa kelpaamattomuuteni luultavasti johtuu siitä, etten ole antanut itsestäni todellista vaikutelmaa, koska olen pelännyt mitä siitä voi seurata. Jos avaan itseni toiselle ihmiselle, voidaan minua satuttaa. Eli olen pelännyt mahdollisia seuraamuksia. On ollut vain helpompaa todeta olevansa kelpaamaton, kuin haastaa itseään ja avata itsensä tunteille.

Ei siitä kauneudestakaan apua ole. Joskus päinvastoin. Suomalainen mies on niin arka, ettei USKALLA tulla juttelemaan jos on hiukankin kauniimpi nainen...

Uskonasioita kun tutkii, niin jos löytää uskon löytää aarteen, sitten ehkä jonkun seurakunnan ja mukavan uskovaisen puolison...!

Äläs nyt, ei ne kaikki naiset niin pinnallisia ole. Tai no se taitaa kyllä olla katsojan silmissä. Erilaiset ihmiset miellyttää itse kutakin. Toiset tykkää anorektikoista silikoonitisseillä ja toiset taas luonnollisesti muhkummasta ;)

Itse vaikka tuhti ja muodokas olenkin, niin en pidä parrakkaista miehistä. Myös kaljut, ulkomaalaiset, karvaiset yleensäkin ja ylilihaksikkaat miehet on ällöjä. En siis todellakaan odota mieheltä sixpackiä, mut toisaalta ei se suuri kaljamahakaan kiihota.

Sellainen sopusuhtainen kaveri ja mahtava luonne, niin kaikki on kohdillaan. Meitä ihmisiä kun on niin moneen junaan ja juniakin on niin monenlaisia. Kyllä se oikee vielä kohdalle naksahtaa ja kun niin käy, taatusti huomaat sen.

t. Minja

Kylhä se huomaa että naiset on kranttuja. ja on miehetkii. Kenenkää ei pitäs olla kranttu muute jää yksin.

Ite olen kranttu ja kyl viihdyn yksinään ja olen hyväksyny olla yksin... Ja miksi näin koska en halua tai oikeastaan en jaksa pettyä enää..

Se on mahdollista, kun olet aito, rehellinen ihminen.

Miten niitä miehiä saa,itse en ole hullumman näköinen kylläkin jo 48,mutta en osaa itse iskeä miehiä/miestä.
Voisin rakastua vaikka kehen jos vain osoittaisi kiinostusta Ja huomiota.
Tuijottavat kyllä kun kuljen mutta??

Älä missään nimessä menetä toivoa. Kun sen menetät, peli on pelattu. Ota itsellesi tavoite, arvoisesi naisen löytäminen. Pidä päämäärä mielessäsi, ja usko sen toteutumiseen ja itseesi. Kun pääset tuohon mielen tilaan (ehkä helpommin sanottu kuin tehty), tulet saamaan naisen varmasti.

Löydät naisen kun jaksat uskoa. Kyllähän jotkut löytävät ensirakkautensa vasta keski-iässä tai sen jälkeen. :) Koskaan ei ole liian myöhäistä!!

tee treffi profiili,ja kerro siinä että olet todella ruma

Itsellä ihan sama juttu. Suomesta en viitsi yrittää enää kun aina samat aivottomat monivialliset ja tunnevammaiset tarinat saa kuulla kun tutustuu johonkin.

Hesassa olis mut naisen perässä ala muuttaan stadiin aivokuolleiden kivitalohelvettiin.Enkä Lappiinkaan.

Varmaan pitäisi tilata ulkomailta kun suomalaiset vain ovat rahanahneita typeriä pinnallisia aivokuolleita narttuja jotka ihmettelevät miksi ovat sinkkuja ja miksi kohdellaan kuin lutkia kun käyttäytyvät kuten lutkat.

Kelpaa ja kelpaa, ootte aika pihalla kaikki. Pahin kaikista toi itsesäälissä marinoitu lyllerö äijä. Mee kuntosalille ja rupee pokaa naisii. Itsehän sanoit, ettei viinassa marinoitu tuhkakuppi kelpaa, no ei naisillekaan kelpaa elämänsä jääkaapilla asunut möllykkä.

Vanhempi täti-ihmminen opastaa:
Miehet, te olette helposti puoleensa vetäviä, muistamalla olla varsin KOHTELIAITA koko ajan naisen läsnäollessa. Tiedätte, pieniä liikkeitä ja osoitusta siitä, että olette hereillä ja tajuatte toisen tarpeet.... kuten vaikka, että ovi aukeaa hankalasti... kuten vaikka jos huomaat tyttö palelee, niin ehdotat käännä selkä, tuu tähän mun taka... Siis ihan pientä, vaikka ette tuntisikaan tosianne. Tuo vetää puoleensa.
Jollet osaa ja tiedä kultaisia hyviä miehen käytöstapoja, niin opiskele niitä, ihan salaa, ei tartte kelleen kertoa.

Puolin ja toisin, tytöt ja pojat, kannattaa SALATA KIINNOSTUKSENSA... Yritä pitää mahdollisimman pitkään kohteeltasi salassa, ettäs oot lääpälläsi ja että sulla herännyt hurmaavia toiveita. Aina on parempi, ettei toinen käsitä sitä. Kantsii pyrkiä pitää pokka pitkään. Näin tilanne syvenee ja tulee tuttuutta ja luottamusta. Mahikset paranevat!

Kukaan ei tykkää, jos joku on liika tykö, jos joku osoittaa mitään riippuvaisuuden/takertuvuuden merkkejä...

Jokainen tietää, pakeneva saalis kiinnostaa!

Kantsii pelata aikaa, pitää kiinni ja olla kärsivällinen. Vaikka näitä kirjoitankin, niin soisin ettette nuoret, liikaa jännittäisi kuitenskaan :) .

Naisena mihen ulkonäkö ei todellakaan ole pääasia, vaan aivan jotkut muut seikat.
Älykkyys ehkä ekana..sitten muita ominaisuuksia jotka tekevät hänestä miehen.

Kyllä sinä kelpaat, kyllä sinä löydät ystävän, rakastetun ja puolison! Nauti siitä, että olet terve, kiltti ja fiksu! Nauti siitä, että sinulla on koti ja ystäviä! Nauti siitä, että sinulla on työtä, elämä edessä ja tukka takana!!!

Se onni tulee luoksesi, kaappaa syliinsä ja vie mukanaan! Sitä ennen, odotellessa ole onnellinen kaikesta hyvästä mitä sinulla on, huolehdi itsestäsi ja rakasta itseäsi!

Heippa!
Sanoisin että netin keskustelupalstat/chatit ja treffipalstat on hyviä paikkoja tutustua luonteeseen ja ihmiseen, ei niinkään ensiksi siihen ulkonäköön.
Itse olen kaunis nuori nainen, mutta kauneus ei ole tuonut minulle onnea, päinvastoin...itse arvostan sisäistä kauneutta enemmän. Ahdistavaa kun kaikki kehuvat kauniiksi, arvostavat vain ulkonäköä sekä tahtovat vain seksiä kanssani. Mustasukkaisuudesta puhumattakaan, kun on niin kaunis, mies pelkää menettävänsä naisen muille komeammille miehille. Pah, sanon minä. Siksi tykkään ensin tutustua ihmisen sisäiseen olemukseen ja jos mies arvostaa myös sitä, niin aina parempi! :)
Tsemppiä sulle Niin.. No.. kyllä sä vielä löydät naisen joka arvostaa ja rakastaa sinua omana itsenäsi sellaisena kuin olet :) ehkä se baari ei vain ole se oikea paikka....

Aloittajalle vinkiksi, ala harrastamaan oikeita miesten töitä kuten, vapaaehtoistyötä (ihmisiin kohdistuvaa, ei poliittista eikä uskonnollista) Osallistumalla erilaisiin talkootöihin ja auttamalla muutenkin, ja ehdottoman pyyteettömästi.
Unohda hyvä mies olevasi joku esimiesasemassa oleva nilkki, kun täälläkin se piti
mainita. Myy itsekeskeisyyttäsi korostava moottoripyöräsi ja hanki järkevämpi kulkupeli. Eläminen eteenpäin on tavoiteltavampaa kuin pähkäillä ja surkotella iänaikaisia menneitä asioita. Kovin vain tuntuu että yrität hömpöttää naisia itkuliina-asenteellasi. Älä myöskään sorru kuntosalipelleksi tai suureksi jääkiekkofaniksi vaan keskity olemaan oikea mies. Osittain näin eläneenä on rumasta naamasta huolimatta elämä hymyillyt. Ei naiset ole yksinkertaisia.

Joo, minä olen aina kolmas tai viides pyörä, kuski eli välttämätön paha. Olin kahdestikin naimisissa, mutta nyt kymmenettä vuotta pyörin sinkkuna. Parisuhteesta en kaipaa sunvuorotehdä/munvuorotehdä juttuja enkä riitoja. Joskus vaan tulee se hetki, että tässäkö elämä oli ja joskus oletetusti vahvakin(niin ovat sanoneet) kaipaa huolenpitoa. Minä en ole missi, ja kadehtimatta kenenkään ulkonäköä kehtaan sanoa, että vaikka nainen olisi söpö kuin näyttelypuudeli, luonne voi olla paholaisen äidiltä perittyä, kuten myös ns. ruman naisen luonne. Näissäkään ei voi yleistää, hyviä ja mukavia ihmisiä on kaiken näköisiä ja kokoisia.Mitä itse katsot ensin? Annatko itse mahdollisuuden naisen esitellä myös sisäistä kauneutta tai huumorintajua tai mukavaa luonnetta? Itse kyllä viihdyn yksin aika pitkälle enkä tykkää, jos minulle järkeillään sokkotreffejä tms. Lähden siitä, että rakkaus löytää minut, minä en löydä sitä etsimälläkään, jos se ei ole tarkoitettu niin. Pärjäile ja anna omalta osaltasi mahdollisuus onneen! Hyvää jatkoa!

Sama minullakin ei ole löytynyt ketään, sitten tänä päivänä on myös sekin, että kun olemme kaikki erilaisissa töissä ja jäljelle jää vain sitten netin deitti palsta. Mutta on sitä muitakin paikkoja etsiä seuraa kuin baari deitti palsta. Keväällä löysin netti sivuston sinkkusulkis.fi eli kyseessä on sportdating meiningillä ole sinkuille suunnattu tapahtuma. Ja siellä sulkapalloa ja keilailua ja ym. Olen 2 kertaa ollut pelaamassa sulkapalloa ja ideana on, että pelataan jokaisen kanssa viimeksi meitä oli muistaakseni yhteensä 20. ja kun aloitetaan pelaamaan niin meidät jaettiin 2 hengen joukkueisiin ja naisilla oli kirjain tunnus ja meillä miehillä numero. Mikäli pelien loputtua esimerkkinä herra 5 on kiinnostunut neiti B:stä niin tapahtuman vetäjä ilmoitta heille sähköpostilla, että on molemmin puolista kiinnostusta ja siten he voivat vaihtaa yhteys tietoja keskenään, mikäli kiinnostus on yksisuuntaista niin yhteystietoja ei luovuteta. Lisäksi tapahtumissa arvotaan risteily lahjakortteja ym. palkintoja. Vaikka ensimmäisellä ja toisella kerralla ei tulisikaan tärppejä niin ei kannata lannistua. Minun mielestä on parempi nähdä livenä ihmisiä kuin pelkän virtuaali todellisuuden kautta saati sitten baareista. Itse olen menossa 23.8 sinkkukeilailailuun. Joten rohkeasti mukaan ja toi asenne pois, että kun ei kelpaa ja eikä pidä jännittääkään. Tähän loppuun vielä semmoinen esimerkki, ajatelkaas jos noissa sportdating tapahtumassa kiinnostuksenne herää jotain kohtaan hän ei ehkä, siellä mutta jos sinulla on vaikka suomi24 treffeillä profiili ja vaikka deittipalstalla on satoja profiileita, niin entä jos tämä josta olit siellä tapahtumassa kiinnostunut vierailee sinun profilissasi ja muistaa valokuvan perusteella, että hei toihan oli siellä sulkkista pelaamassa minun kanssa ja hän voi kiinnostua sinusta. Eli tulkaa rohkeasti kokeilemaan. Ei meillä sinkuilla ole mitään menetettävää, mediän pitää vain kokeilla muita mahdollisuuksia perinteisten sijaan.

Hei
Ihan samassa tilanteessa olen itsekkin. Tosin naisena. Luonteeltani olen kiva ja kiltti.
Osaan laittaa ruokaa ja pitää kodin siistinä. En nalkuta ja hauku misestä.
Mutta olen ylipainoinen. En siis kelpaa kenellekkään.
Ulkoiset arvot ovat nykyisin niin tärkeät.

Ei ulkonäöllä ole paljoakaan merkitystä miesten menestymiseen parisuhdemarkkinoilla. Naiset toki kuolaavat niitä komistuksia, mutta eivät pidä heitä varteenotettavina kumppaneina. Naiset haluavat lähes poikkeuksetta itseään rumemman miehen koska komea mies pettää todennäköisemmin eikä naisten surkea itsetunto (ei naisten vika, vaan median ym paineiden) kestä sitä muutenkaan.

Persoona (karismaattinen, ottaa ohjat, hauska, älykäs) ja yleensäkin mielenkiintoinen elämä (harrastuksia, matkustelee, varakas, mitä näitä nyt on) ovat tärkeimpiä. Mikään kroisos ei tarvitse olla tai filmitähti, tärkeintä on että osaat viihdyttää naista.

Yksi tärkeä seikka on toki se, että et kurkottele kuuta taivaalta. Yritätkö iskeä ainoastaan kympin naisia? Älä vaivaudu. Ole realistinen - jos itse olet korkeintaan seiska, älä iske kasia parempia. Naisilla oikeastaan ulkonäkö on ainoa asia jolla on deittailussa väliä. Eli arvoasteikko menee seksikyyden mukaan. Iske sellaisia tavisnaisia, ei välttämättä rumia.

Miesten ei koskaan tarvitse tyytyä rumaan naiseen, tämä on FAKTA. Koska toisin kuin naiset, miehet voivat aina parantaa persoonaansa ja sillä saada vähintään ok-näköisiä muijia. Rumat naiset ovat huonoimmassa asemassa seurustelussa - heillä ei ole yksinkertaisesti mitään annettavaa kellekkään. Vielä ikää ja lapsi siihen päälle ja se on GAME OVER.

Olen itse ruma, siis ihan objektiivisesti ruma nainen. Pidän huolta ulkonäöstäni mutta eipä sillä ole väliä kun naamassa meni mittasuhteet vituilleen jo kohdussa. Miespuolisia ystäviä on ollut aina, moni kehuu kuinka olisi mukavaa jos heidän tyttöystävänsä olisivat enemmän kaltaisiani (ei draamaa jne) mutta mua ei ole koskaan, siis KOSKAAN iskenyt kukaan muu kuin 30v vanhemmat juopot. Ja asialle en voi tehdä mitään sillä ikävä kyllä persoonalla ei juuri ole miehille väliä ja esimerkiksi uramenestys ja varakkuus taas nähdään naisissa negatiivisina piirteinä. Toivon että yhteiskunnan asenteet muuttuvat joskus, että naisilla olisi muutankin arvoa kuin panettavuus mutta epäilen.

Kannattaa aloittajan ajatella positiivisesti. Vaikka olisitkin oikeasti ruma (mitä epäilen, ei-komea ei ole sama kuin ruma!), niin pystyt silti saamaan keskivertonaisia ihan kevyesti jos vaan kehität itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja. Vitsaile, ole rento, naura itsellesi ja piikittele myös välillä hieman naista (lempeästi), ota tilanne hallintaan. Sillä voit jopa saada kauniin naisen. Rumia ei tarvitse miesten katsella.

Ehkä oot
ihan nysvä,nynny,tossu??????

Se ei nättiä naista kuule hirveesti innosta!

Noh oli miten oli,haleja sulle!!!
Otahan Iisisti ja mee kaveri-tuntumalla
tilanteisiin ensin ni ehkä siitä sitte.. ;-))))

Ja jos ei naista löydy-ota koira seuraksi
jonka kanssa pitkille Lenkeille ja koirapuistoihin,sitäkin kautta vois nappaa!!
mORO

pitää olla vetävä sporttinen ulkonäkö ja rahaa. muuta et tarvi. onnea.

Ulkonäöllä ei ole paljon merkitystä silloin, kun toisesta ihmisestä pitää.
Valitettavasti täytyy todeta, että jo tuo huonolla itsetunnolla varustettu märinä ei jaksa kiinnostaa ketään naista, joten korvat ja häntä pystyyn, ja uusia tuulia haistelemaan!!
Baareista et naista itsellesi löydä, ne ovat vain pintaliitopaikkoja, joten etsi hyviä harrastuksia itsellesi, jossa voit kohdata naisia ja tutustua heihin. Samalla saat kohotettua itsetuntoasi, ja se alkaa näkyä muillekin. Millaisella itsetunnolla olet varustettu, sellaista vedät puoleesi.
Siisti ja huoliteltu olemus, kyky olla oma itsensä, huumorintaju ovat suomalaisen miehen valtteja.
Kysynnän ja tarjonnan laki ei aina kohtaa, sille ei voi mitään ja siitä ei pidä masentua. Ota ne kokemuksena. Tsemppiä!

Tässä nyt on miljoona ja yksi tekstiä jo joten en tiedä luetko näitä enää, mutta kirjoitan silti.

Tilanteesi kuulostaa jotenkin tosi samanlaiselta kuin mun ystävälläni, joka oli ollut koko elämänsä sinkkuna ennen viime kesää. Hänellä ei naisena tietty ihan samaa ongelmaa ollut kuin sulla, sillä baarista löytyi kyllä aina seuraa, mutta ongelma oli siinä että miehillehän kelpaa "nainen kuin nainen" seksiseuraksi, ja seuraavan päivän jälkeen niistä tyypeistä ei sitten koskaan kuulunut mitään, huolimatta siitä antoiko kaverini niille vai ei.

Tää mun ystävä sitten vuosien saatossa muuttui sellaseksi, ettei mitään muuta enää ajatellutkaan kuin sitä yksinäisyyttään. Vaikka tupa olis ollut täynnä ystäviä, hän tunsi olonsa yksinäiseks, ja kaikkiin hänen tekemisiinsä vaikutti se asia, että miten joku vaikuttaa hänen poikaystävätilanteeseensa. Hän oli siis selkeästi tosi epätoivoinen. Lopulta hän sit alkoi seurustella viimein, ja oli niin onnellinen siitä, että "tukahdutti" tämän miehen kun halusi pitää siitä niin kovin kiinni, ja se juttu meni poikki puolen vuoden jälkeen. Nyt hän tuntuu vähän ottaneen opiksi, onneksi.

Mun vinkki siis sinulle on, että älä ajattele asioita heti liian pitkälle. Jos asia oikeasti on niinkuin sanot, että et ole se maailman komein ihminen, niin anna naisille aikaa tutustua siihen ihanaan ihmiseen joka on sun sisälläsi. Jos alat heti toivoa liikoja, voi nainen pelästyä sitä, koska ei välttämättä ole vielä siinä vaiheessa kiinnostunut eikä halua satuttaa sua, niinpä on heloompaa olla tapaamatta.

Keskity siis ystävyyteen. Koita tutustua naisiin ystävänä, aidosti ilman taka-ajatuksia. Jos yhden naisen kanssa ystävyys ei muutu sen syvemmäksi, onhan silläkin naisella omia ystäviä joihin voisit tutustua. Ei kaikkien naisten kanssa tarvitse aina olla jotain "säpinää".

Itse kerron tämän kokemuksesta, kun oma miesystäväni on nyt rinnallani. Hän ei todellakaan ole ulkonäöltään sellainen mies joka veisi naiselta jalat alta, ja on kärsinyt myös yksinäisyydestä pitkään. Tästä kertoo esim. se, että hän oli vielä neitsyt kun aloimme seurustella. Mutta siis, meidän juttu alkoi puhtaasti siitä, että kun tapasimme, tutustuimme, ystävystyimme, eikä hän missään vaiheessa koskaan yrittänyt mitään eikä sanonut mitään että olisi ihastunut muhun. Ainoastaan oli hyvä ystävä mulle. Itse sitten kun olimme vuoden tunteneet, aloin huomata että ystävyden tunteet olikin muuttuneet syvemmiksi.

Anna siis naisille aikaa tutustua suhun.

Ja toinen vinkki: koita keksiä muita paikkoja naisten tapaamiselle kuin baari. Sieltä on aika toivotonta joskus jopa tosi komeiden löytää seuraa mukaansa, saati sitten ihan tavallisten tyyppien. Eikö sun ystävien vaimokkeilla esim. oo sinkkuystäviä joita voisitte ottaa mukaan joskus, pitäkää vaikka isommat juhlat jossain? Tai mieti, työpaikka tms. missä voit ihan vain tuttavallisesti jutella naisille, ilman taka-ajatuksia.

Mutta tsemppiä sulle toivotan kaikesta sydämestäni! Älä heitä toivoasi, jos munkin armas mieheni löysi lopulta naisen vaikkei koskaan uskonut sen olevan mahdollista, kyllä sinunkin vuorosi koittaa! :)

"kehuvat minua fiksuksi, ystävälliseksi, kiltiksi jopa kunnolliseksi"

Tässähän se ongelma on. Minun mielestäni ongelma ei ole ulkonäkö, vaan se millaisen kuvan antaa itsestään. Nuo mitä tuossakin luettelit menevät kategoriaan "nössö". Ei niillä ominaisuuksilla saa naista itselleen, pitää löytyä jotain särmää, mielenkiintoista puolta. "Rumakin" tai pikemmin siis ulkoisesti ei niin kiinnostavakin voi saada naisen, jos henkisesti on oikeanlainen. "Ruma ja kunnollinen", pahin mahdollinen yhdistelmä. Tälläinen jää itkemään kotinsa pimeimpään nurkkaan maailman epäreiluutta. Epäreiluahan se on tottakai.

Homppelina toteaisin tuohon että ihmisen kannattaa olla aina tietyllä tavalla ruma. Se motivoi sopivasti elämässä.


Liian kauniit pojat ovat yleensä hinttejä. Tiedän tämän kokemuksesta. Olen nähnyt niitä aika paljon. Kun olet ns "liian kaunis" niin usealle näistä miehistä nainen se vasta rumilus onkin. Onhan niillä naisia, se on totta. Mutta ne pitävät itseään liian kauniina, liian hyvinä vain heterosuhteeseen. Ne yrittävät saada kummankin, ja se johtaa lopulta parisuhteen romahtamiseen ja henkiseen tuhoon.


Sekä naiselle että miehelle liika kauneus on haitaksi. Liian kaunis nainen suorastaa kerjää tulla raiskatuksi, tai jonkun hämäräheikin viekottelemaksi. Liian kaunis mies ei yleensä ole ikinä tyytyväinen vain vastakkaista sukupuolta olevaan kumppaniin. Haluaisi aina "enemmän" Ikinä ei ole tyytyväinen, joka lopulta johtaa itsetuhoon.


Mies saa olla komea, kunhan on samalla atleetti ja esim kuntoilee. Esim urheilijan duuniin kuuluu pitää itsensä kunnossa. Mies, jolla on vain komea pärstä on useimmiten altis erillaisille henkisille ongelmille. Kokee olevansa "liian hyvä" naisille. Mustat ns "pelimiehet" tähtäävät USA:ssa vaan valkoisiin naisiin. Mustat naiset käyvät vain panotarpeiden tyydyttämiseksi ja harjoitusalustaksi. Nää kaverit päätyy maksamaan lopulta elatusapua 30-muksusta tai raiskaamaan valkoisen naisen jossakin auton takapenkillä.


Olet itse havainnut, että kun mies on sopivan ruma, se pakottaa tekemään työtä, lisää itsevarmuutta omalla työllä saavutetuista tuloksista jne jne...liian kauniit miehet on yleensä diivoja, ja lopulta ne kusee omaan sukkaansa. Mulla on kokemusta tästä.

olen itse 13v tyttö ja olen itsekkin ruma ..... olen ollut monesti treffeillä mutta siihense aina jää kaikki pojat sanoivat mua rumaksi....

Joo-o, missä vika kun olen yksin... Ainakin siinä kun on lähes raitis eikä kulje kapakeissa. Enkä tansseissakaan kun olen täysin pudonnut ulos niistä ympyröistä naimisissa ollessani. Olen itsestäni huoltapitävä nainen, kilot ja kurvit on kohdallaan, meikkaan ja kampaan mutta en siis ehkä varsinaisesti ole "kaunis". Kuitenkin ihan ihmisen ja naisen näköinen... Ystäviä on mutta ei sitä kainaloista ja tyhjän kodin syndrooma on päällä. Onneksi miulla on edes koira joka odottaa minua ja herättää ihanasti aamulla... Sisäisellä kauneudella ei nettitreffeilläkään ole mitään tekoa vaikka teksteissä se usein mainitaan. Kukaan ei näköjään halua fiksua, huumorintajuista omillaan toimeen tulevaa naista..

Ei kannata edes yrittää. Ei kiltit miehet naista saa, mitäpä ne sillä tekisivätkään. Kyllä sinun on parempi olla vai yksiksesi. Naiset on tarkoitettu juopoille väkivaltaisille naisten hakkaajille. Sekä luihuille naisten huijaajille.
Kiltti mies ei pärjää naisen kanssa, ennenkuin huomaatakaan olet tossun alla, lupa pitää kysyä joka asiaan
Jos et jostain löydä karskia miehen luonnetta tyydy vaan kohtaloosi.

Mä olin yliopistossa rakastunut erääsen muijaan kurssillani. Olin komea, sopivan lihaksikas ja jopa sen muijan mielestä "helvetin hyvän näköinen" mies. Oli kuulemma kännissä joskus lipsauttanut.... Mutta mä olin kuulemma liian kiltti. Lisäksi asioita sotki mun kiinnostus uskon asioihin. Jotenka en kelvannut hänelle kuin ystäväksi.
Yliopisto loppui aikanaan ja löysin huippukauniin itseäni huomattavasti nuoremman naisen. Mutta tällä kertaa sain paskiais-vaihteen päälle ja kuinka ollakaan.... kelpasin. Edelleen ollaan naimisissa, vaimo on kiltti ja minä vähemmän. Mutta niin se menee. Nyhveröä miestä ei kukaan jaksa. Vaimo hyväksyy myös kiinnostukseni hengellisiin asioihin. Jopa sen, että käyn silloin tällöin kirkossa.

Mä kuulun näihin ns. rumiin miehiin. Tottakai sitä tulee "kuolailtua" nättien naisten perään. Mutta deittailu/seurustelu mielessä en edes lähtisi moista kokeilemaan. Kokeilen onneani sellaisten naisten kanssa, joihin meikäläisen rahkeet voisi ihan oikeasti riittää.

Mukaan mahtuu pulleaa, keskikokoista ja jokunen hoikkakin. Kaikki ovat olleet, ainakin mun silmissäni, ihan sieviä naisia.

Laskekaa sitä rimaanne ihmiset, niin ehkä teitä voi onnistaakin.

Itse ottaisin sinut heti vaiket ole mielestäsi mikään adonis!! Elin itse yli kymmenen suhteellisen hyvän näköisen narsistin kanssa, se oli ajoittain todella kamalaa.Nyt olen ollut sinkkuna(yksinhuoltajana) melkein kolme vuotta ja elämäni on pitkästä aikaa ihanaa. Ei se ulkonäkö todellakaan ole tärkeää, vaan se mitä päässä liikkuu ja miten ottaa kumppanin huomioon eli tsemppiä tytön etsintään!!

Noh a treffi palvelu on hyvä esimerkki siitä ettei ne korkeasti koulitut uljaano rinssitkään tunnu naista saavan...ja toiseksi syy miksi olet yksin voi olla juuri sinussa itsessäsi....nainen kannattaa katsoa oman peilikuvansa mukaan eikä tavoitella mitään mahdottomuuksia ;)

Kirjoitit liikuttavasti ja osuvasti. On totta, että ulkonäöllä on aivan liikaa painoarvoa, mikset suuri osa sen täällä kieltää??? No selväähän se on, että jos baarissa mies menee juttelemaan (sinkku)naiselle ja tämä tyrmää sen, niin miehen ulkonäkö ei silloin miellytä. Tietenkin! Mistä se nainen siinä muutamassa sekunnissa sen miehen sisimpään näkisi?

Kirjoituksesi tekee minut surulliseksi. Mutta muista, että on myös naisia aivan vastaavassa tilanteessa. Kokeiles mennä ensi kerralla juttelemaan vaikka jollekin pullealle neidille - voi olla että hänkin on läheisyydenkipeä ja haluisi löytää oman rakkaan :)

Onnea etsintään ja kaikkea hyvää sinulle.

Etkö ole huomannut, kun näet niitä onnellisia pariskuntia, että noillakin on joku, vaikka eivät kumpikaan ole minkään näköisiä? Minä olen, kun olen yksin sivusta katsellut muiden itsestäänselvää elämää. Varsinkin nyt kesällä joka paikassa näkee vain pareja, pareja, pareja.

Itse olen kuulemma ihan hyvännäköinen nainen ja juuri sellainen, josta miehet unelmoivat. Paitsi että olen liian vanha. En tunne itseäni yhtään vanhaksi eikä se ole koskaan ollut ongema minulle, vaan enemmänkin muille.

VAI IIN

Hyvät ihmiset, olette upeita. Kiitos antamastanne myötätunnosta ja tuesta.
Muutamaa yksinkertaistettua negatiivista kommenttia lukuun ottamatta, on tekstienne positiivinen sävy palauttanut uskoani ihmisiin.
Olen saanut viesteistänne jopa jonkinlaista henkistä voimaa ja suhtautunut pitkästä aikaa harrastuksiini, töihini ja jopa yleiseen olemiseeni vähemmän vakavasti.
Tämä päivä oli ensimmäinen päivä pitkään aikaan etten tuntenut itseäni täysin yksinäiseksi..
Tuolla uudella, ehkäpä jopa välinpitämättömällä asenteella, sain aikaiseksi pitkän juttu tuokion ennestään vieraan (upean)naisihmisen kanssa kahvilassa, yllättäen hän oli kiinnostunut kaksipyöräisistä ja sain viikonlopuksi sovittua tapaamisesta.. Vielä en tohdi puhua treffeistä, mutta katsotaan nyt..
.. Lopuksi muillekin yksinäisille, älkää menettäkö toivoanne. Tiedän omasta kokemuksestani ettei ole helppoa olla yksin, mutta jaksakaa pitää yllä toivoa.

Kiitos.

Minä olen kanssa kolmekymppinen mies helsingistä ja jo yläasteaikoina huomasin sen ettei tytöt välitä minusta pätkääkään. Olen ollut yksin lapsuudesta lähtien ja tiedän jo että yksin olen koko ikäni. Olen syntynyt väärään maailmaan eikä minulle ole täällä mitään.

Kyllä tämän yksinäisyyden kestäisi jos vain saisin tuhottua seksuaalisuuteni ja läheisyydenkaipuuni täysin kokonaan. Minua lohduttaa vain se tosiasia että vielä jonain päivänä minä saan kuolla ja poistua tästä täydellisten voittajien paskamaailmasta.

Tässä maailmassa häviäjät ovat syyllisiä. Jos kehtaatkin sanoa ääneen että sinulla on paha olla koska sinua ei kukaan huoli, alkaa naiset huutamaan: Sinä olet syyllinen, sinussa on kaikki vika, sinä et yritä tarpeeksi, sinä olet liian valikoiva, sinä olet paska ihminen, älä itke, vaan tapa itsesi, sinut pitäisi tappaa pois maisemaa rumentamasta.. jne.

Mutta tulevaisuudessa on toivoa!

Kun minä viimein saan kuolla pois tältä vankilaplaneetalta, en aio enää ikinä koskaan enää elää!!!

Minä vihaan elämää niin paljon etten pysty edes sanoin kuvailemaan. Se on niin kaunis ja kostonsuloinen ajatus kun tietää sen tosiasian että ELÄMÄ HÄVIÄÄ KUOLEMALLE!!!

Minä saan viimein kuolla eikä minun tarvitse enää koskaan alistua minua vihaavien naisten syyllistämiselle ja halveksunnalle. Minun ei tarvitse koskaan enää olla olemassa.

yli 10v helvetillisen avioliiton jälkeen todella komean miehen kanssa jossa ei juuri muuta hyvää ollutkaan eli moni kakku päältä kaunis:( mutta muuten mies oli täys sika niin löysin 33vuotiaana uuden miehen mikä ei ole mikään komea mutta söpö minun silmissä ja hyvä tapainen ja ihana ihminen

KERTOKAAHAN NYT REHELLISESTI "KELPAAMATTOMAT MIEHET":

Minkälainen nainen teille kelpaa? Jos miehessä riittää pelkkä luonne, riittääkö teillekin naisessa pelkkä luonne.

"En saa naista"...et saa minkäälaista naista??

_"Voi itku ja hampaan kireys." I think, that you are not "ihan sujut itsesi kanssa", do you know what I mean? It doesn't matter how you feel or looks or act. It's more important that's you like to be in your own body and how you feel on your own mind. Womens like mans who seems a self-confidents. You must be strong and brave and stop acting any role, you must be what you really are. I hope you find a partner and you should not be a unhappy - everybody find that "right" someday! belive me

Tovon todella ettet sitten itse ole juuri sellainen jolle ei kelpaa kun ne pintaliito pakkojen missit. Jos on oma rima korkealla jää yksin. Monet kerrat olen yksin palannut kotiin, muut ne on jotka ne miehet nappaa en minä. Ei kertakaikkiaan onistu.
Minulla on kaikki perus asiat kunossa mutta taistelen varmaan ikuisesti ison kokoni kanssa kun joskus päästin itteni tosi huonoon kuntoon elämänolsuhteiden ollessa järkytt'ävät. ei auta vaikka laidutan kuinka... Ja tiedän oikein hyvin miltä tuntuu palata yksin kotiin.
ulkonäkökeskeisyys ei ole vain miesten ongelma eli se ettei kelpaa naiselle.
Samoin on naisilla. nyky miehille merkitsee vain pornoleffojen kopio kropat nykyää yhtään mitään. sellaisten perääsä on on jono miehiä mutta tavaliset jää yksin. kiitos vaan media. leffat yms sosiaalinen vaikute joka ihannoi tekotäydelisyyttä . Sisäinen kauneus ei merkitse mitää .
Sitte vaan ihmetellään miksi itsemurhat, mieleterveyogelmat ja yleiset pahanolonmerkit näkyy koko ajan enemän.
Mutta siltkään ei kukaan tee mitään.
koska se on tabu josta ei puhuta sen vuoksi että täydelisyy on suurinman osan ihanne ja toisenlaisia polkuja ja tilanteita ei tarvise ottaa huomiaan. oli sitten kumpi sukupuoli tahansa kyseessä.
mä olen mittaani myöten täynnä media paskaa joka on massan mielipide.

Eikä nämä perusmatrat hanki uusi harrrastus. liiku uusissa paikaossa yms kakkia auta. Saattaa pirtää ja sitä kautta tapahtuu muutakin mutta osalle. Osa valitsee negatiivisella asteella ja laiskuudella yksinäysyyden. ja yksilö saa valita itse.
On vain opittava hyväksymään ja näkemään myös se vaihtoehto että hei se on se sosiaallinen ihannne että on perhe. parisuhde yms. vattamättä ole se oma kohtalo ja katsottva että mitä voikaan tehdä silloin kun oma elämä on jotai muuta kun se opittu ihanne. Mitä voitkaan tehdä kun olet vapaa tosen ihmisen antamata vastuusta. tai perheen elättämisetä tuomista paineista ja kun sinun ei tarvitse miettiä miten sopisit taas riidan yms.
Yritän löytää jotain positiivistä sanotvaa että toisenlaisen elämänpolun kulkijat näkisivär ne pien hyvät hyvät asiat.
Koska tiedän miten vaikeaa on ajtella toisin ja kerätä voimia kohdata taas se yksinäinen koti.
Ja kappas kun alat nähdä hyvää . ja alat tekemään sen jälkee lisää hyvää saattaa jotain vielä parempaa tupasahtaa eteesi kun sitä ei halua / odota koko ajan. Perustylsyys harmaus yms on pakko kestää ja on keksisttävä mitä teekee että selviää. kannataa tunkea uusia kokemuksia elämään siloinkun on oikein harmaata eikä se palajoa vaadi . . Koskaan ei saa pakolla, vaan pakottamatta ja se pätee joka asiaan. Koitakaa jaksaa....
Kuolen vielä tämän ja muiden aateiteni vuoksi , että maailmasta tulee parempi paikka ihmisille yleisti elää ja ihmiset oppii näkemään kauniin ymparillään p...rkeles....

Tässäkin keskustelussa tulee jännästi esiin miesten ja naisten yksinäisyyden erot. Miehillä yksinäisyys on usein totaalista. Ei oikeastaan kukaan nainen lähde edes treffeille.

Yksinäiset naiset taas ovat usein niitä, jotka ovat kuitenkin jo olleet naimisissa asti, lapsiakin usein löytyy. Väheksymättä kenenkään yksinäisyyden tunnetta: On se kuitenkin eri asia kokea rakkaus ja menettää se, kuin olla kokematta sitä lainkaan.

Toisaalta tuli esiin myös se ihmisten peruspinnallisuus. Jopa aloittaja puhui kauniista naisista, vaikka ei itsekään mikään komistus ole. Tavallaan odotetaan, että toisilla ihmisillä olisi velvollisuus olla vähemmän pinnallisia kuin mitä itse ollaan.

Laitapas joku seuranhakuilmotus. Lähden taatusti sun kans treffeille

Ei suomalaiset naiset mitään prinssi uljasta halua. Ne haluaa kovan jätkän joka esittää tauotta kovaa jätkää. Pitää olla linnatuomioita, tatuointeja, joka toinen sana v.., kova esittäminen jne.

Sitäpaitsi suomalaisten naisten ihannemies tänäpäivänä on teini-ikäinen kurdipoika jolla on lippalakki päässä ja joka kiroilee ja esittää kovaa panomiestä. Sellainen saa naisten päät kääntymään. Naiset haluaa lapsellisen nilkin.

ruma on ruma vaikka voissa paistais. kauneus on katoavaista ja rumuus on lisääntyvää iän myötä. ihmiset valikoivat toisensa hyvien ominaisuuksien perustalta ja hylkäävät toisensa huonojen ominaisuuksien perustalta. tästähän parinvalinnassakin on kyse. yksin tänne silti synnyt ja yksin täältä myös lähdet.

Mistä mies löytäisi itselleen miehen? En halua baareihin mennä enää, koska siellä suurin osa on jonkin verran alkoholisteja. Itse en juo enää alkoholia kuin todella harvoin. Haluaisin löytää itselleni miehen vaikka olen mies. Olen sympaattinen ja rehellinen luonne. Jos olisin suhteessa en taatusti tapaisi salaa ketään toista.

Mistä löytäisin ja miten valloittaisin miehen itselleni luonteellani. Tuntuu että heitä on todellakin kiven alla. Haluaisin vakavan suhteen enkä mitään lyhyitä juttuja. Niitä olen kokeillut valitettavasti eivätkä ne ole minulle. Haluan löytää sen oikean ensimmäisen miehen itselleni. Onko sellaisia olemassakaan täällä Suomessa?

Homon on todella vaikeaa löytää itselleen kumppania. Varsinkin Suomessa missä monet joutuvat vieläkin salailemaan homouttaan.Täytyykö muuttaa ulkomaille vaan sen takia että löytäisi itselleen elämänkumppanin....

En jaksa lukea ketjua, vastaan vain.
Nyt 31-vuotiaana minulle miehen ulkonäkö ei merkitse enää kovin paljon. Itseasiassa vieroksun tosi komeita miehiä. Ei pitäisi yleistää, mutta he ovat helposti täynnä itseään, sisäinen kauneus on jäänyt kehittämättä kun ulkoista on riittänyt. Komea mies miellyttää monien naisten silmää, siksi he ovat alttiimpia pettämään.

Minut saisi hurmattua sisäisellä kauneudella. Sillä että mies kuuntelisi minua, olisi kiinnostunut asioistani, kannustaisi, keskustelisi lämpimästi ja viisaasti. Huomioisi siis kaikinpuolin kauniisti. Tasapaino, rehellisyys jne.
Katkeruus ei ole viehättävää.

Ehkä tästä sait jotain vinkkiä.

mee seurakuntien tilaisuuksiin. Pienryhmissä voit tutustua ihmisiin ja ian jostain voi poikia jotain. Ole aktiivinen ja verkostoidu vain. Rukoile asialle jumalan johdatusta.

Turhaan jauhatte ettei ruma mies saa naista... kuitenkin supliikki hakkaa ulkonäön 6-0. Joten jos lähdet harrastamaan niin valitse harrastus joka kehittää sosiaalisia taitoja. Teatterin tekeminen esimerkiksi.

Elämän laki: Se mitä ajattelet ja mihin uskot, toteutuu.

En ymmärrä miksi sinkkuus on niin kamalaa monen mielestä. Minä nautin sinkkuudesta! Ei tarvitse miettiä kenenkään muun tarpeita.
Rupea ajattelemaan naisia ystävinä, ihmisinä. Älä ajattele heitä jonain hyödykkeenä, joiden tulisi lahjoittaa sinulle hyötynsä.

itse olen ylipainoinen,jonkinverran alle 30vuotias mies, jokainen nainen jota tunnen jotain kaverikautta, esim itseäni n. 5-10vuotta vanhemmat äitini työkaverit tai tuttujen tyttöystävät kehuvat minua hauskaksi hassuksi mukavaksi kivaksi ja vaikka miksi ja ihmettelevät että kuljen yksin.Katsos, pinnallinen ei tarvitse enää olla sittenkun ei itse ole parisuhdemarkkinoilla enää avoinna.

Faktahan on se että tavalla tai toisella ei naisen esteettistä silmää miellyttävä mies saa naisystävän vasta kun maksaa siitä tai huolii sen näköisen naisen mikä madaltaa omaa itsetuntoa jo entuudestaan.Tämä siis Suomessa, jossain päin maailmaa on vielä maita missä jokainen nainen ei kuvittele saavansa nuorta hollywood tähteä vastaavaa miestä.

"tai huolii sen näköisen naisen mikä madaltaa omaa itsetuntoa jo entuudestaan."

Voiko ihminen ajatella todella noin pinnallisesti? Mikä teitä vaivaa?! Provoja koko porukka, vai onko noin hölmöjä ihmisiä todella olemassa?... Olisiko vika juuri tuossa...

Se on vaan sitä että se "oikea" ei ole tullut kohdalle. Juttuhan on niin että ulkonäköön ihastutaan mutta luonteeseen rakastutaan. Vaikka olisit kuinka ruma, sinulla todennäköisesti on yksi tai usevampi ihminen jossain, joka olisi sinulle ikään kuin "sielunkumppani", eli sisältäpäin samanlainen, luonteeltaan ym. Kyse on vaan siitä että tämmöinen ihminen sinun pitäisi vaan löytää. Ja sitähän on itse hankala tehdä, vähän tuuria vaaditaan että sattuisit semmosen kanssa tutustumaan, sanotaanhan sitä että se oikea kävelee vastaan kun sitä vähiten odottaa...

Tuntemuksesi eivät ole sinun omia. Ihminen on ulkopuolisen voiman ohjauksessa. Kaikki asiat elämässäsi ovat mielikuvia vailla tietoisuutta. Tässä yksi suomalainen video, joka kertoo ihmisen alkuperäisestä tahdosta.

http://www.youtube.com/watch?v=xAmZII6hXZc&feature=youtu.be

Ota huomioon ettei ihminen ole koskaan ollut yhtä tyhmä mitä tänäpäivänä. Tiedon määrä on ylittänyt ihmisen ymmärryksen ja jos jotakin tietää niin pintapuolisesti esim. autosta.

Mahtava viestiketju!

Olen aina miettinyt miksi en ole koskaan joutunut olemaan yksin. Ottajia olisi ja elämässä on ollut paljon hyviä hetkiä ja ihania suhteita. Ulkonäöllä on asian kanssa toki jotain tekemistä, mutta ei se kaikkea selitä. Minua upeammat ystäväni ovat joskus olleet pitkiä aikoja yksin ja he varoittelivat minuakin lähtemästä kehnosta, mutta turvallisesta yli 10v. kestäneestä parisuhteestani. En uskonut :)

Salaisuus on yksinkertainen, Ole aina oma itsesi. Viihdy itsesi kanssa ja mieti mitä oikeasti elämältä haluat ja tavoittele niitä asioita. Jos et ole tyytyväinen itseesi TEE JOTAIN! Salikäynti, lenkki tai uudet farkut tekee ihmeitä myös pään sisällä. Tunne olosi hyväksi niin näytät myös hyvältä. Ole aina itsevarma, mutta älä koskaan ylimielinen. Jos meet ulos, niin keskity pitämään hauskaa. Viihdytä kavereitasi ja maistele vaikka eri viinejä. Älä koskaan kuluta kallisarvoista aikaasi turhaan metsästelyyn. Jos paikalla on joku sopiva, tiet yleensä kohtaavat. Jos pääset hurmausetäisyydelle: Älä koskaan tyrkytä, esitä, roiku ym. Huumorista aina plussaa!

Tarkista myös tasosi. Joskus tuntuu, että haaveet kumppanista ovat pilvilinna- ja saippuasarjaa. Todellinen ihminen on jotain ihan muuta kaikkine vikoineen ja hyvine puolineen. Kemia ratkaisee.

Ja sitten on se seksi. Jos sillä saralla ei taidot riitä niin kysy mistä HÄN tykkää! Kehity, kokeile, nauti ja iloitse onnistumisesta. Ennen kuin huomaatkaan, olet parisuhteessa!

KOLME SANAA: OLE OMA ITSESI

Makuja ja mieltymyksiä on monenlaisia ihmisestä riippuen, mutta asiat joita minä vaadin mieheltä ovat:

- tupakoimattomuus

- ei alkoholiriippuvainen

- huolehtii hygieniastaan (käy suihkussa muutaman kerran viikossa, vaihtaa puhtaat alushousut joka aamu ylleen, pesee hampaat)

- ei odota että tyttöystävästä tulisi äidinkorvike miehelle ja osaa myös itse siivota sotkunsa

- rehellisyys

Niin,ei me likat paljoa miesten ulkonäköä kytätä...sellanen luonnollinen rempseys on kyllä hyvästä..aito ihminen,joka on sujut ittensä kanssa. Se miellyttää..

Tsemppiä naisrintamalle :) kyllä se siitä :)

Ei mitiä, hätiä ota nainen Venäjältä, aloita vaikka täältä http://www.elenasmodels.com/russian-women/why-russian-girls-are-so-beautiful.htm heheh jo alko löytymään ja eivät oo nirppanokkia, niinkun suomineidot, jotka hakee nuoria miehiä, kun ukot eivät enää jaksa.

Kun se oikea tulee vastaan, ulkonäöllä ei ole mitään väliä.

Miä kanssa aina niin yksinäinen, vaikka olen iloinen ja kaunis..
En vain löydä ketään joka kolahtaisi, joskus ihan itken yksinäisyyttäni, mikä minussa on oikein vikana???

Onkohan autossasi 80 - sarjalaiset renkaat?

Itselläni ongelmana taas on luonne... Olen hyvännäköinen, mutta äärettömän huono ihmisten kanssa. En vain osaa käyttäytyä uusien ihmisten seurassa ja vaikutan aina joko ärsyttävältä, narsistiselta, teennäiseltä, tai sitten ihan totaaliselta tuppisuulta.

Suomalainen kulttuuri on hyvin perhekeskeinen huonolla tavalla. Perhe on etenkin monelle miehelle statussymboli, jonka puute aiheuttaa ahdistusta ja jonka menettäminen voi johtaa massamurhiin. Et sinä tarvitse mitään vaimoa etkä lapsia, vaikka rumatkin ihmiset onnistuvat evidensseistä päätellen aina vain lisääntymään. Sinun ei tarvitse lisääntyä eikä hankkia nalkuttavaa vaimoa, vaikka oletkin ruma. Voit kompensoida puutettasi keskittymällä johonkin itseäsi mielenkiintoisempaan niin että saat aikasi kulumaan. Lähde vaikka matkustelemaan ja opettele olemaan erossa perhekeskeisistä kavereistasi. Hanki itsellesi kulttuurishokki ja muuta maahan, jonka kieltä ja kulttuuria tunnet vain pinnallisesti. Tällöin ymmärrät miltä tuntuu olla todella yksin ilman minkäänlaisia tukiverkostoja. Ihmiset eivät kärsi yleensä yksinäisyydessä siinä määrin, kuin he kärsivät voimattomuuden ja avuttomuuden tunteestaan. Jos onnistut selviämään omin neuvoin jostakin vaikeasta tilanteesta, niin se todennäköisesti nostaa itseluottamustasi etkä tunne tarvetta tankata sääliä ja hyväksyntää toisilta ihmisiltä jatkuvasti, vaan ymmärrät että pärjäät yksinkin.Jos haluat seksiä etkä saa sitä koska olet niin helvetin ruma, niin on olemassa sellainen kunniallinen ammatti kuin huora. Perheenisät tapaavat käydä huorissa saadakseen vaihtelua, joten voithan sinäkin sitä kokeilla vaikka sinulla ei olekaan taakkanasi rahaa syövä kakaralauma ja tylsämielinen vaimoke vaan pelkästään vähän epämiellyttävä ulkomuoto, mikä ei ole kovin suuri ongelma ensinkään.

Minulla on ihan sama kokekmus. Ulkonäkö on nykymaailmassa AINA se ratkaiseva kriteeri. Joo, kyllähän naiset väittää jotain muuta. "Ei se ulkonäkö ratkaise". Mutta otetaanpa esimerkki: Ehdokas 1: Komea, fiksu ja mukava ja kaikinpuolin naista kiinnostava; Ehdokas 2: Muuten sama, mutta ei komea. Arvatkaapa kenet naiset valitsee? No tietenkin Ehdokkaan 1, koska hän on komeakin vielä kaiken lisäksi!

Tämä testi osoittaa, että ulkonäkö on AINA se ratkaiseva asia, vaikka miten naiset väittää muuta. Toki poikkeuksiakin on, mutta ne ovat niitä säännön vahvistavia poikkeuksia. Ja tietenkin miehellä oleva raha/rikkaus tai jokin muu "avu" saa naiset myös kiinnostumaan jos ei ulkonäköä ole.

Elämme pintaliitomaailmassa ja se on tieteellinen empiirisesti tutkittu fakta, että ulkonäkö ratkaisee AINA kaiken. Joten rumilla, lihavilla jne ei ole ikinä mahdollisuutta parisuhteeseen. Tämä on kylmää empiirisesti todettua tieteellistä faktaa!

Itsekin olen yksin ja tulen jäämäänkin yksin. Olen jo hyväksynyt sen. Maailma on kylmä, kova ja ulkonäkökeskeinen.

No enpä tiedä kuinka paljon naista loppujen lopuksi miehen ulkonäkö kiinnostaa. Sitä voi itsensä trimmata kroppansa kivaan kuntoon salilla, syödä terveellisesti ja ottaa alkoholia välillä kohtuudella, mut ei naiset silti välttämättä kiinnostu, jos ei ole hyvää ammattia. Tai no en mä tiedä tuntuu sellaisetkin tyypit jotka tienaa sossun tukien päälle rahaa polkupyörävarkauksilla ja pienillä huumekaupoilla löytävän aina hienompia naisia kuin minä. Riittää kun mies on jännittävä ja rahaa riittää.
Naisille hyvästä ulkonäöstä on aina hyötyä. Mäkin vuosikaudet tykkäsin käydä Petosen videofirma makuunissa vain siksi et siellä oli ihan älyttömän kauniit naismyyjät. Kyllä oli nekin ihan selvästi ulkonäön perusteella palkattu.

Mun mielestä aika moni nainen,mitä muut sanoo rumaksi tai oudon näköseksi on aika hyvän näkösiä ja ne mitä moni sanoo tosi hyvän näköseksi on taas mun mielestä jotenki tavan omasia ärsyttävän tylsiä "söpöliinejä". Aika outoo? Ei mun mielestä,mulla on vaan oma maku. :-)

Eikö kavereiden vaimokkeilla ole sinkkuystäviä? Voisit joskus kysäistä, kun seuraavan kerran asiaa taivastelevat. Sano, että jos heidän tuttavapiirissään on sopöiva sinkkunainen, niin voit kyllä lähteä sokkotreffeille. Voipi olla, että auttavat tässä asiassa ihan mielellään.

Ulos lähtiessä löydät vain naisia jotka ovat vain yhden ja tietyn perässä, yöaikaan ei sitä oikeaa löydä, jos ei todella hyvä tuuri käy. Suosittelen yksinkertaisesti vain olemaan avoin ja hymyilevä, kyllä ne naiset vielä huomaa sen todellisen miehen siellä hymyn takana. Se se lopulta ratkaisee, ei ne tummatmitkäliekomeatfabiot!

Unohda ne näteimmät naiset, tee tuttavuutta ulkonäöltään samantasoisiin kuin olet itse. Mieluummin vielä samannäköisiin, eli jos vaikka olet pyöreäkasvoinen, terävänenäinen ja lyhyt, jututa samanmoista. Sellaisen mielestä olet tutun ja kivannäköinen. Katso vaikka pareja, usein ovat samannäköisiä.
Lähesty fiksusti. Nainen ei halua sänkyynsä anelevaa koiranpentua, eikä itsekeskeistä öykkäriä, vaan itseensäluottavan, juuri hänestä kiinnostuneen miehen.

Tunnistan alkuperäisestä tekstistäsi omia piirteitäni. Olen nainen ja iäkäskin. Ulkonäköni ei varmaan ole pahimmasta päästä, mutta silti olen ollut jo toistakymmentävuotta yksin. Ystäviä on mutta tunnen itseni tosi yksinäiseksi. Olen jo ajat sitten lopettanut viihteellä käymiset sillä niistä tulee vain paha mieli. Huono itsetuntoni ehkä näkyy kaikkialle, koska kukaan ei minusta kiinnostu. Suomi24 palstalla (ilman kuvaa) tavalliseen "kilttiin" ilmoitukseeni miehet eivät mitenkään reagoi.
Ohjeeksi sinulle, liiku paljon, kuntoile, opettele rakastamaan itseäsi, sillä ajan kanssa se huokuu sinusta ja silloin muutkin kiinnostuvat sinusta. Ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä, sen voit havaita kun seuraat pariskuntia joita esim, kadulla näet.
Onnea ja menestystä!

Toivon myös löytäväni sen oikean, jonka kanssa olisi hyvä olla. Yksinäisyys tuntuu todella ahdistavalta.

Enkä tosiaan tiedä, mitä pitäisi tehdä löytääkseni sen oikean.. :(

Olen 40-v., ihan ok näköinen nainen, olen aika kiltti ja huumorintajuinen. Joissain asioissa olen arka, taloudelliset asiat eivät ole ihan kunnossa. Opiskelen...

En tiedä, vaikuttaako köyhyys siihen, etten löydä miestä. Monilla itseni ikäisillä asiat kunnossa, ja luulen että minua pidetään onnenonkijana.

Tämä tilanne ahdistaa todella. Haluaisin ja tarviisin hellyyttä. Tarvitsisin toisen ihmisen, jolle kertoa omia ajatuksia, päivän tapahtumia...

tuommoinen itkupilli joutaakin olla yksin, asenteessasi on vikaa ei missään muussa.

En ole koskaan ulkonäön perusteella alkanut seurustelemaan miehen kanssa. Ei kaikille naisille ole todellakaan tärkeintä onko mies "pitkätummakomeajokinhitonfabio", ei todellakaan. Ystävällisyys, älykkyys, sielunsukulaisuus, samat kiinnostuksen kohteet yms. painavat ainakin omassa vaakakupissani niin paljon, ettei ulkonäköön edes ihastumisen alkuaikoina kiinnitä huomiota. Etsi tyttöjä sieltä missä itse viihdyt tai puhu ääneen siitä mistä itse olet kiinnostunut, kyllä joku aina nappaa koukkuun..

Ulkonäköön rakastuu jokatapauksessa jos ihminen mielyttää myös sydämessä ja ajatuksen tasolla. Mies joka on ulkoisesti "hunxunelmienpoikamies", mutta avatessaan suunsa, päästeleekin pelkkiä aivopieruja, katoaisin viivana takavasemmalle..Et varmaan itsekään vastaavaa naista huolisi, vaikka olisi viimeinen maailmassa..Osalle naisista sellainen habitus selvästi kelpaa, mutta todellakin vain osalle. Nämä ovat luultavasti niitä toisenlaisia sielunkumppaneita, joihin minä en ainakaan kuulu..

Tuli mieleen että koetko ehkä itsesi hirveän epävarmaksi ulkonäkösi takia? Jos olemuksesi viestii hirveän huonoitsetuntoisesta ja/tai negatiivisesta persoonasta niin se on kyllä sellainen aika luotaantyöntävä asia. Pelkästään huonon asenteen takia moni ihminen on paljon rumempi kuin oikeasti olisi.

Jos niin on, niin yritä kohottaa itsetuntoasi ja muuttaa asennettasi. On myös monia keinoja parantaa omaa ulkonäköään (enkä nyt tarkoita mitään kirurgisia operaatioita vaan esim. hiustyyli, vaatetus, laihdutus yms.) mikäli sellainen saisi sinut olemaan tyytyväisempi itseesi.

Ulkonäkö ei tietenkään saa olla mikään maailman tärkein asia, mutta jos ei itse huolehdi omasta ulkonäöstään ja samaan aikaan on kuitenkin katkera siitä että "ulkonäköä tuijotetaan liikaa" niin se ei kyllä johda minkäänlaiseen tasapainoisuuteen elämässä.

Ei Sussa varmasti mitään vikaan ole, mutta et ole vielä ehkä kohdannut häntä, joka on Sulle tarkoitettu. Hassua, kun joku asia, minkä huomaa toisessa, toisen mielestä se ärsyttää, toisesta sama asia hmisessä on parasta. Myös kauneus on katsojan silmässä, eli jos jostakin asiasta on positiivisia kokemuksia, pitää niistä, vaikka toisista ne voivat olla vastenmielisiä. Älä menetä toivoasi, onhan mahdollisuuksia muuallakin tavata, kuin kapakassa, josta ei aina hyvää seuraa saa. Laita vaikka kolme tärkeintä asiaa ylös, minkä haluat kertoa itsestäsi tai toivot häneltä, ilmoitukseen. Onnea!

vaan entäpäs jos et käyttäisi aikaasi murehtimiseen, vaan suuntaisit rohkeasti jonkun uuden harrastuksen pariin, jossa voisit vaikka tavatakkin jonkun kivan ihmisen?
tanssiharrastus?kuntosali?koiraharrastus?uiminen?kirjasto? joku autoharrastus?moottoripyörä ?tsemppiä sinulle

itsella vahan samanlainen tilanne kuin aloittajalla.
aina selvinpain liikenteessa,
kaikki naiset naki minut vain kaverina, ei muuna.

sitten tajusin etta maailma on paljon enemman kuin
pelkastaan Suomi.

pienen etsiskelyn jalkeen loysin vaimon Filippiineilta :)

nyt on kaikki hyvin eika tarvitse enaa etsia.

oikeastaan hyva etta asiat menivat nain, koska
olen aina ollut vahan huolissaan suomalaisten naisten
70/30 tasa-arvosta joka on aina vedetty kotiinpain tiedat
varmasti kenen eduksi tarkoitan.

no... olepa sitten ihan ok-näköinen nainen, ok-kokoinen ja ihan fiksukin vielä. Eipä ne miehet sitten taas ole kiinnostunut mistään oikeasta parisuhteesta. Ei se hiano vaihtoehto sekään ole, kun ikä kolkuttelee niin että olisi kiva perhettäkin perustaa ja sen sellaista.

Taas täällä...
Säikeen aloittajana putosin taas perseelleni elämässä.
Olin bileissä jotka kaverini vaimo oli järjestänyt. Noissa bileissä oli suht helppo keskustella uusien ennestään tuntemattomien tyttösten kanssa.
Ja koska en enää odota elämältä mitään, olin taas oma itseni, en pingottanut enkä yrittänyt olla mitään... Juttelin vain.
Olin ystävällinen, kohtelias, heitin yhden liian humaltuneen häirikön ulos, olin selvinpäin.. Mutta jossain kohtaa iltaa kuulin sivukorvalla kommentin eräiden naisihmisten keskustelusta, " tuo **** vaikuttaa ihan mukavalta tyypiltä, mutta se ei sytytä"

Niin, minä en kelpaa. Se on ollut selvä asia jo pitkään.
Nyt en yritä kehuskella, tai nostaa itseäni...mutta, olen ystävällinen, olen rehellinen, autan aina jos on tarvetta, olen ahkera, olen oikeasti reilu ja hyvä tyyppi.
Enkä näillä ominaisuuksilla kelpaa.

En ymmärrä miksi kolmekymppiset yksinhuoltajanaiset valittavat ettei miehiä kiinnosta sitoutua. Mulle se on täysin selvää: kuka haluaa elättää toisen lapsia? Se että nainen on nuoruudessaan jakanut itseään juurikin niille "sytyttäville" pelimiehille joita sitoutuminen ja välittäminen ei kiinnosta pätkääkään, on ihan naisen oma vika. Jos sitten on vielä ollut niin helvetin hölmö, että on lapsia sellaisen kanssa tehnyt, on turha itkeä kun ei elatusmaksuja kuulu ja pelimies katoaa maisemaan.

Sitten myöhemmin valitetaan kun ei se katoavainen kauneus enää vetoa keneenkään. Nuorena naiselle on helppoa valita ne komeimmat miehet ja naida kenen kanssa ikinä haluaakaan. Jos on niin tyhmä, että sekaantuu niihin jotka kaikkia naisia kiinnostavat, pitäisi ymmärtää ettei sellaisesta välttämättä tule unelmaisää omille lapsille.

Rumana miehenä mun osa on olla aina yksin. Kelpaamatta edes yhdelle ainoalle, saati että olisin joku naisten ihanne. Miehen elämä on paljon karumpaa kuin naisen, mutta pärjätä voi silti. Täytyy vain hyväksyä osansa ja olla yksin. Kuinkahan moni nainen jaksaisi kolmekymppiseksi asti elää tiedostaen samanlaisen asetelman omaksi kohtalokseen?

Ehkä mä sitten olen henkisesti juuri niin vahva kuin miehen yleisesti ottaen oletaan olevan. Ulkoisesti en vaan kenellekään kelpaa. En tiedä voisinko edes keneenkään sitoutua, ehkä uskoisin niin sokeasti siihen että heti kun naiselle tarjoutuu tilaisuus vaihtaa parempaan, niin myös tapahtuu.

Lisäksi ajatus siitä, että taloudellisista syistä jonkun köyhemmän kanssa yhteen päätyisin, tuntuu mahdottomalta. En aio koskaan elättää ketään muuta kuin itseni, koska omia lapsia mulla tuskin koskaan tulee olemaan. Jokainen elättäköön itse omat lapsensa.