Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Aurinko paistaa

    Miten oli lapsena hyvä
    mennä kylään kotiin, jossa usko syvä.

    Me, jotka emme tahtoneet silloin uskoa,
    kohtasimme rakkautta, armoa ja toivoa.

    Ei ollut siellä Norttia,
    ei pelattu korttia.

    Läskisoossia saimme,
    emme pilkkaa, jota ehkä pelossa haimme.

    Kirvestä ja pilkkaa en nähnyt, kuullut heiluteltavan,
    pahaa sanaa kenestäkään sanottavan.

    Epäuskoisen lapsena sain viettää hetket hyvät,
    jättivät sisimpääni rakkaudet syvät.

    Joskus pentuna laitoin helyt korviin,
    siitä kukaan ei puhaltanut torviin.

    Miten jäi nyt mieleeni siitä,
    eikö Jumalan armo minulle riitä.

    Sitä perheen rakkautta katsellessa,
    yhteenkuuluvuutta ihmetellessä,

    jotenkin se valtasi mieleni,
    vangitsi sieluni.

    Ymmärsin uutta,
    armo mulle on suurta.

    Myöhemmin mietin näitä,
    vietin häitä.

    Lapsi on Jumalan luoma,
    enkelten tuoma.

    Nöyrtyä pyytämään, lasta anomaan
    huutaen rukoilemaan.

    Näin minä olen tämän aina ymmärtänyt,
    yksinkertaisena käsittänyt..

    Mutta mitäpä näistä,
    puhutaan tänään hyvistä säistä.

    Aurinko on paistanut,

    BK
    0<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Brita Kajsa kirjoitti:

    Miten oli lapsena hyvä
    mennä kylään kotiin, jossa usko syvä.

    Me, jotka emme tahtoneet silloin uskoa,
    kohtasimme rakkautta, armoa ja toivoa.

    Ei ollut siellä Norttia,
    ei pelattu korttia.

    Läskisoossia saimme,
    emme pilkkaa, jota ehkä pelossa haimme.

    Kirvestä ja pilkkaa en nähnyt, kuullut heiluteltavan,
    pahaa sanaa kenestäkään sanottavan.

    Epäuskoisen lapsena sain viettää hetket hyvät,
    jättivät sisimpääni rakkaudet syvät.

    Joskus pentuna laitoin helyt korviin,
    siitä kukaan ei puhaltanut torviin.

    Miten jäi nyt mieleeni siitä,
    eikö Jumalan armo minulle riitä.

    Sitä perheen rakkautta katsellessa,
    yhteenkuuluvuutta ihmetellessä,

    jotenkin se valtasi mieleni,
    vangitsi sieluni.

    Ymmärsin uutta,
    armo mulle on suurta.

    Myöhemmin mietin näitä,
    vietin häitä.

    Lapsi on Jumalan luoma,
    enkelten tuoma.

    Nöyrtyä pyytämään, lasta anomaan
    huutaen rukoilemaan.

    Näin minä olen tämän aina ymmärtänyt,
    yksinkertaisena käsittänyt..

    Mutta mitäpä näistä,
    puhutaan tänään hyvistä säistä.

    Aurinko on paistanut,

    BK

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu