Mitä ajattelette Kazimir Malevitš:n mustasta neliöstä http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Malevich.black-square.jpg
ja hänen kehittelemästään Suprematismista ylipäänsä? Tämähän on tunnetusti näitä teoksia taidehistorian jatkumossa jotka on herättäneet
paljon keskustelua ja kummastusta.
Minusta teos kiteyttää hienosti maalauksen paljaan olemuksen olemalla "vain" sitä mitä maalaus viime kädessä on; maalia kankaalla tai muulla pohjalla.
Samalla se on mahdollisimman paljaaksi riisuttuna ilmaisuna jonkinlainen maalauksen loppu - ja alkupiste. Ikäänkuin kertoen että tähän kaikki päättyy, mutta myös alkaa;
maalaus on ilmaisukeinona äärimmäisen rikas ja loputtomasti mahdollisuuksia täynnä.
Malevitš ja Musta neliö
G'
23
2266
Vastaukset
- Nykytaide...
...on viety vielä pidemmälle, joku taiteilija jonka nimeä en muista, toi galleriaan kehystetyn valkoiseksi pohjustetun kankaan.
Siihen päättyi eräs nykytaiteen jatkumo, samalla tavalla kuin toisessa suunnassa nykytaiteen jatkumo loppui Marcel Duchampin pisuaariin. Molemmilla on tietenkin kopioijia, jotka jälkijunassa kuvittelevat olevansa suuriakin taiteilijoita, kopioimalla eri variaatioita todellisten mestareiden kuuluisimmista teoksista.
Nämä maalaustaiteen nerot jotka kehittivät taiteen eri tyylilajit, ovat jääneet historiaan maalaustaiteen neroina ja valtava määrä taiteilijoita kopioi ja matkii edelleen heidän teoksiaan ja tyylisuuntiaan.
Jo Leonardon ajoista lähtien on kiistelty mikä taiteen lajeista on merkittävin, musiikki, runous, veistotaide vai kuvataide, tuolloinhan ei ollut vielä videotaidetta, performansseja ynnä muuta, Leonardi itse oli kuvataiteen puolella. Musta neliö ei ole syntynyt tyhjästä, sen taustalla on useita Malevitshin maalaustaiteen pohdintaan ja hänen omaan tekemiseensä liittyviä ajatuksia. Olennaisimpia niistä ovat mm. pyrkimys luonnon muodoista vapaaseen maalaukseen, väri itsenäisenä elementtinä ja hänen mielestään kolme itsenäistä muotoa eli perusmuotoa eli ympyrä, neliö ja kolmio.
Varmasti ei tiedetä miten hän päätyi Mustaan neliöön, jonka ensimmäinen versio on ajalta 1914-1915. Tästä pohdinnasta ja Mustasta neliöstä lähti suprematismi, jolla Malevitsh toteutti taiteenfilosofista ideaansa. Valkoisen ja mustan symbioosista Malevitsh siirtyi ensin valkoisen ja punaisen suhteeseen ja siitä dynaamiseen suprematismiin, jossa muut puhtaat värit tulivat mukaan.
Jonkinlainen päätepiste tällä tiellä oli hänen tutkimisensa valkoisesta väristä valkoisella pohjalla. Sen konstraktittomuus ja yksinkertasuus ei juuri jätä enää tilaa tulkinnalle, valkoinen neliö ei ole edessä eikä takana vaan "leijailee olemattomana olemattomuudessa".
Malevtsh avasi oven, jonka läpi tuhannet taiteilijat hänen jälkeensä ovat kulkeneet, maailmalla esim. Mark Rhotko ja Suomessa leimallismmin mm. Tor Arne, Juhan Blömstedt ja Lars-Gunnar Nordström.Jäi tuosta edellisen kommenttini alusta tekemättä vastaus kysymykseesi "Mitä ajattelette Kazimir Malevitš:n mustasta neliöstä".
Yksi niistä maalauksista oli juuri, olisiko ollut viime vuonna, Espoon EMMAssa, jossa sen näin livenä. Tuossa edellisessä kirjoitin lähinnä lukemaani faktaa siitä, joten omakohtaista sanottavaa pitäisi olla. Kun kuitenkin on nähnyt ja lukenut niin paljon sekä siitä että kaikesta sitä seuranneesta, maalauksen näkeminen ei sanottavaa tunne-elämystä herättänyt.
Mutta pidän siitä sen niukan keskittyneisyyden vuoksi, siinä on pelkistetty äärimmilleen niin muodon kuin värin olemus. Musta ja valkoinen äärimmäisinä vastakohtina ovat myös äärimmäinen kontrasti, voimakkaammin et voi väriä nostaa. Se on myös monessa mielessä hyvin dramaattinen maalaus, koska sekä valkoinen että musta ovat useissa kulttuureissa sidoksissa vahvoihin kulttuurisiin tunne-elämyksiin.
Maalaus on myös hyvin meditatiivinen. Esittävää maalausta katsoessa sen aihe ja maalauksen tekniikka kuljettavat katsojan ajatusta väistämättä mukanaan; samoin tekevät useimmat abstraktitkin maalaukset, Musta neliö on niin sugestiivinen, että se ei anna mitään johtolankaa ajatuskululle vaan jättää kaiken avoimeksi omalle mielelle. Musta neliö nielee itseensä ja antaa ajatuksen kulkea vapaasti.- niin hän se on
hyvä hyvä
"Minusta teos kiteyttää hienosti maalauksen paljaan olemuksen olemalla "vain" sitä mitä maalaus viime kädessä on; maalia kankaalla tai muulla pohjalla. "
Tästä voi aika luontevasti esittää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan taiteilijoita?
Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki.
Kokonaan toinen maailma on tuo "taidepiirien ravistelu", eli se tosiasia, että saadakseen julkisuutta on koko ajan tehtävä jotain erikoista suhteessa jo tehtyyn. Mutta tässä on kyse enemmän julkisuudesta kuin taiteesta sinänsä.
Jos ei taidetta palauteta muuhun elämään, ts. nähdä se yhteyttä inhimillisen tunteeseen, kokemukseen tai oivallukseen, niin ei tarvita sille myöskään tekijää. Tämän jälkeen kaupungin jätehuollosta tulee merkittävä taiteentekijä, koska kaatopaikka on mitä värikylläisin paikka.
Tuo "Musta neliö" on minun mielestä vain ajankuva sen ajan taidepiireistä, sisällöltään aika köyhä.- Voioioi mister Make!
Et ole vieläkään pystynny ravistelemaan tuota "mörköä" hartioiltasi! Aina sinä astut tuohon iänikuiseen ansaasi myöskin noissa "syvällisimmissä" analyyseissäsi. XDXD
Sun "jalanjälkesi" on niin omintakeista sulle että olet jo niiden vanki!
Kirahvi ei pääse pillkuistaan- ta Seepra juovistaan! Se pätee sinuun nyt- aina ja ikuisesti!
Ei mitään, jatka sinä vain noita "syvämietteisiä" jorinoitasi nykytaiteen merkityksistä edelleenkin. Ne ovat kaikkineen viihdyttäviä varsinkin nyt kun uskallat kerrankin tehdä tuota profiilisi kautta. Onnittelen tuosta äkillisestä valaistumisesta ja viisastumisestasi! - Jokainen...
Voioioi mister Make! kirjoitti:
Et ole vieläkään pystynny ravistelemaan tuota "mörköä" hartioiltasi! Aina sinä astut tuohon iänikuiseen ansaasi myöskin noissa "syvällisimmissä" analyyseissäsi. XDXD
Sun "jalanjälkesi" on niin omintakeista sulle että olet jo niiden vanki!
Kirahvi ei pääse pillkuistaan- ta Seepra juovistaan! Se pätee sinuun nyt- aina ja ikuisesti!
Ei mitään, jatka sinä vain noita "syvämietteisiä" jorinoitasi nykytaiteen merkityksistä edelleenkin. Ne ovat kaikkineen viihdyttäviä varsinkin nyt kun uskallat kerrankin tehdä tuota profiilisi kautta. Onnittelen tuosta äkillisestä valaistumisesta ja viisastumisestasi!,,,palstaa seuraava tietää ketä tarkoitat nimimerkki Artemixin takana olevaksi, mutta ikävä kyllä vainoharhaisuutesi tuotti taas vesiperän ja kyseessä on taas kerran yhteen taiteilijaan kohdistuva väärä ja valheellinen syytös!
- Henry Moore
"Tästä voi aika luontevasti esittää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan taiteilijoita?"
Oivaltamaan mitä siihen kankaalle pannaan niin, että se on muutakin kuin vain maalia kankaalla.
"Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki."
Tuolla yllä juuri esitin, miten Musta neliö toimii aivan niin.
"Kokonaan toinen maailma on tuo "taidepiirien ravistelu", eli se tosiasia, että saadakseen julkisuutta on koko ajan tehtävä jotain erikoista suhteessa jo tehtyyn. Mutta tässä on kyse enemmän julkisuudesta kuin taiteesta sinänsä."
Taiteilija tarvitsee julkisuutta, mutta sitä ei saa tekemällä samaa kuin jo on tehty. Ollakseen taiteilija tulee pystyä esittämään omintakeista eikä se ole juklisuuden hakemista vaan taiteen perimmäinen olemus.
"Tuo "Musta neliö" on minun mielestä vain ajankuva sen ajan taidepiireistä, sisällöltään aika köyhä."
Se ei ole vain ajankuva vaan kokonaisen uuden aikakauden alku. Mustasta neliöstä alkoi maalaustaiteessa haaraa, joka kasvaa, leviää ja on voimakas yhä tänään. Se oli ovi, josta tuhansille taiteilijoille aukeni uusi maailma. Se on sisällöltään äärimmäisen rikas. Henry Moore kirjoitti:
"Tästä voi aika luontevasti esittää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan taiteilijoita?"
Oivaltamaan mitä siihen kankaalle pannaan niin, että se on muutakin kuin vain maalia kankaalla.
"Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki."
Tuolla yllä juuri esitin, miten Musta neliö toimii aivan niin.
"Kokonaan toinen maailma on tuo "taidepiirien ravistelu", eli se tosiasia, että saadakseen julkisuutta on koko ajan tehtävä jotain erikoista suhteessa jo tehtyyn. Mutta tässä on kyse enemmän julkisuudesta kuin taiteesta sinänsä."
Taiteilija tarvitsee julkisuutta, mutta sitä ei saa tekemällä samaa kuin jo on tehty. Ollakseen taiteilija tulee pystyä esittämään omintakeista eikä se ole juklisuuden hakemista vaan taiteen perimmäinen olemus.
"Tuo "Musta neliö" on minun mielestä vain ajankuva sen ajan taidepiireistä, sisällöltään aika köyhä."
Se ei ole vain ajankuva vaan kokonaisen uuden aikakauden alku. Mustasta neliöstä alkoi maalaustaiteessa haaraa, joka kasvaa, leviää ja on voimakas yhä tänään. Se oli ovi, josta tuhansille taiteilijoille aukeni uusi maailma. Se on sisällöltään äärimmäisen rikas.""Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki."
Tuolla yllä juuri esitin, miten Musta neliö toimii aivan niin.""
En näe aiempaa viestiäsi, ainakaan nimerkillä "Henry Moore".
Itse en näe (tai koe) tuossa oikeastaan mitään muuta sisältöä, kuin sen mikä liityy silloiseen taidemaailmaan. Mielestäni tuo työ on lähinnä erikoisuuden tavoittelua (suhteessa aiempaan) ja sikäli taiteellisesti (ilmaisullisesti) köyhä.
Jos tuon saman olisi tehnyt joku rakennusmaalari talon seinään, niin tuskin olisi yhtä syvällisesti analysoitu työ ja nähtäsiin suurempia merkityksiä. Olennaista siinä on siis, että on ollut aikoinaan hyvin erikoinen suhteessa sen aikaiseen teiteeseen.
"Taiteilija tarvitsee julkisuutta, mutta sitä ei saa tekemällä samaa kuin jo on tehty."
Tämä on totta, mutta silti pitää erottaa toisistaan kaksi täysin eri asiaa, Taide ilmaisukeinona ja taide ammattina. Jonkun teoksen taiteellista arvoa ei vähennä se, että siitä tehdään kopioita, se vähentää vain sen uutuusarvoa taiteen kentällä.- Puhut "uutuusarvosta
artemix kirjoitti:
""Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki."
Tuolla yllä juuri esitin, miten Musta neliö toimii aivan niin.""
En näe aiempaa viestiäsi, ainakaan nimerkillä "Henry Moore".
Itse en näe (tai koe) tuossa oikeastaan mitään muuta sisältöä, kuin sen mikä liityy silloiseen taidemaailmaan. Mielestäni tuo työ on lähinnä erikoisuuden tavoittelua (suhteessa aiempaan) ja sikäli taiteellisesti (ilmaisullisesti) köyhä.
Jos tuon saman olisi tehnyt joku rakennusmaalari talon seinään, niin tuskin olisi yhtä syvällisesti analysoitu työ ja nähtäsiin suurempia merkityksiä. Olennaista siinä on siis, että on ollut aikoinaan hyvin erikoinen suhteessa sen aikaiseen teiteeseen.
"Taiteilija tarvitsee julkisuutta, mutta sitä ei saa tekemällä samaa kuin jo on tehty."
Tämä on totta, mutta silti pitää erottaa toisistaan kaksi täysin eri asiaa, Taide ilmaisukeinona ja taide ammattina. Jonkun teoksen taiteellista arvoa ei vähennä se, että siitä tehdään kopioita, se vähentää vain sen uutuusarvoa taiteen kentällä.taiteen kentällä"? Voisitko millään edes jotenkin selittää mitä tarkoitat?
Minua kiinnostaa yleensäkin miten taidetta yritetään konkretisoida jotenkin kuuluvaksi olennaiseen taiteen olemuksessa? Pitääkö sen olla ihan "sormiin tuntuvaa" vaan vain pragmaattisesti tietyn piirin ideologiaa- ja vain sellaiselle kuuluvaa silloin kun esimerkiksi "jokamies" ei ymmärrä mustan neliön todellista merkitystä?
Mielestän "musta neliö" oli Malevichiltä nerokas oivallus aiheuttamaan hämminkiä sen aikaiseen taidekeskusteluun, jota se tottavie tekee näköjään myös tänä päivänä!
Mielestäni "Musta neliö" aikanaan oli kannanotto- ja herätys ihmisille että taidetta ei ole pelkästään muotokuvat ja maisemakuvaukset. Siinä hän mielestäni onnistui erinomaisesti! Sehän näyttää eroittavan "jyvät akanoista" jopa tänä päivänä. :D Puhut "uutuusarvosta kirjoitti:
taiteen kentällä"? Voisitko millään edes jotenkin selittää mitä tarkoitat?
Minua kiinnostaa yleensäkin miten taidetta yritetään konkretisoida jotenkin kuuluvaksi olennaiseen taiteen olemuksessa? Pitääkö sen olla ihan "sormiin tuntuvaa" vaan vain pragmaattisesti tietyn piirin ideologiaa- ja vain sellaiselle kuuluvaa silloin kun esimerkiksi "jokamies" ei ymmärrä mustan neliön todellista merkitystä?
Mielestän "musta neliö" oli Malevichiltä nerokas oivallus aiheuttamaan hämminkiä sen aikaiseen taidekeskusteluun, jota se tottavie tekee näköjään myös tänä päivänä!
Mielestäni "Musta neliö" aikanaan oli kannanotto- ja herätys ihmisille että taidetta ei ole pelkästään muotokuvat ja maisemakuvaukset. Siinä hän mielestäni onnistui erinomaisesti! Sehän näyttää eroittavan "jyvät akanoista" jopa tänä päivänä. :DTarkoitan "uutuusarvolla taiteen kentällä" sitä, että teoksen pitää olla totutusta poikkeava. Olennaista ei siis ole (uutuusarvossa) teoksen sisältö, vaan se että se eroaa sopivasti siitä, mihin taiteessa on totuttu. Jos eroaa liikaa, sitä ei (ehkä vielä) luokitella taiteeksi, jos liian vähän, se ei herätä julkista kiinnostusta.
Asia selvenee ehkä paremmin jos ajattelee nykytaidetta 1800-luvulle. Se olisi auttamatta määritelty epätaiteeksi, koska tuo taiteen kenttä ei ollut vielä lähelläkään nykyistä väljyyttä. Muutos ei saa siis olla myöskään liian jyrkkä tai ajautuu ulos tuolta kentältä.
"Mielestäni "Musta neliö" aikanaan oli kannanotto- ja herätys ihmisille että taidetta ei ole pelkästään muotokuvat ja maisemakuvaukset."
Epäilemättä oli, mutta kyse on kuitenkin enemmän juuri tästä kentän ravistelusta, kuin itse neliön taiteellisesta ilmaisuvoimasta.- Henry Moore
artemix kirjoitti:
""Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki."
Tuolla yllä juuri esitin, miten Musta neliö toimii aivan niin.""
En näe aiempaa viestiäsi, ainakaan nimerkillä "Henry Moore".
Itse en näe (tai koe) tuossa oikeastaan mitään muuta sisältöä, kuin sen mikä liityy silloiseen taidemaailmaan. Mielestäni tuo työ on lähinnä erikoisuuden tavoittelua (suhteessa aiempaan) ja sikäli taiteellisesti (ilmaisullisesti) köyhä.
Jos tuon saman olisi tehnyt joku rakennusmaalari talon seinään, niin tuskin olisi yhtä syvällisesti analysoitu työ ja nähtäsiin suurempia merkityksiä. Olennaista siinä on siis, että on ollut aikoinaan hyvin erikoinen suhteessa sen aikaiseen teiteeseen.
"Taiteilija tarvitsee julkisuutta, mutta sitä ei saa tekemällä samaa kuin jo on tehty."
Tämä on totta, mutta silti pitää erottaa toisistaan kaksi täysin eri asiaa, Taide ilmaisukeinona ja taide ammattina. Jonkun teoksen taiteellista arvoa ei vähennä se, että siitä tehdään kopioita, se vähentää vain sen uutuusarvoa taiteen kentällä.Kuten täälläkin niin usein toistetaan on taiteen kokeminen täysin subjektiivista. Me kaksi näemme, koemme ja tajuamme sen täysin eri tavalla.
"Jos tuon saman olisi tehnyt joku rakennusmaalari talon seinään, niin tuskin olisi yhtä syvällisesti analysoitu työ ja nähtäsiin suurempia merkityksiä. Olennaista siinä on siis, että on ollut aikoinaan hyvin erikoinen suhteessa sen aikaiseen teiteeseen."
Tuossahan juuri piilee taiteen sisin, nähdä arkipäiväisessäkin jotakin enemmän. Emme voi tietää, etteikö musta neliö seinässä herättäisi samoja tuntemuksia kuin rajatulla neliön muotoisella kankaalla, mutta kovin todennäköistä se ei ole, koska sitä ei ole varauduttu katsomaan taiteena. Se on täysin mahdollista ja siitä on esimerkkikin.
Vittaan tässä rinnastuksena Georgia O´ Keeffen Uuden Meksikon ateljeerakennuksen mustaan oveen ja sen merkitykseen hänelle taiteen objektina. Kävin juuri eilen Tennispalatsissa hänen näyttelyssään, jossa näin ja luin siitä. Siinä ovi on musta neliö valkoisella pohjalla, maaginen kohde, johon taiteilija palasi aina uudelleen ja uudelleen.
Taiteeksi esitettynä sitä automaattisesti arvioidaan taiteena, se oli aikanaan, kuten sanot, hyvin erikoinen suhteessa sen aikaiseen taiteeseen. Mutta edes mitkään sen aikalset arvioijat eivät millään voineet tietää, että siitä tulisi yksi maalaustaiteen ikoneista, esikuvista ja lähtöpisteistä. Eikä sillä ole merkitystä kuka sen maalasi, merkitystä on sillä, että se maalattiin taiteen kontekstissä. - Mielestäni Malevich
Puhut "uutuusarvosta kirjoitti:
taiteen kentällä"? Voisitko millään edes jotenkin selittää mitä tarkoitat?
Minua kiinnostaa yleensäkin miten taidetta yritetään konkretisoida jotenkin kuuluvaksi olennaiseen taiteen olemuksessa? Pitääkö sen olla ihan "sormiin tuntuvaa" vaan vain pragmaattisesti tietyn piirin ideologiaa- ja vain sellaiselle kuuluvaa silloin kun esimerkiksi "jokamies" ei ymmärrä mustan neliön todellista merkitystä?
Mielestän "musta neliö" oli Malevichiltä nerokas oivallus aiheuttamaan hämminkiä sen aikaiseen taidekeskusteluun, jota se tottavie tekee näköjään myös tänä päivänä!
Mielestäni "Musta neliö" aikanaan oli kannanotto- ja herätys ihmisille että taidetta ei ole pelkästään muotokuvat ja maisemakuvaukset. Siinä hän mielestäni onnistui erinomaisesti! Sehän näyttää eroittavan "jyvät akanoista" jopa tänä päivänä. :D...kiteyttää hänen aikaisessaan taidefoorumissa jo silloin tuon ikiaikaisen keskustelun ytimen taiteen olemuksesta. Hän tuolla neliöllään mielestäni halusi osallistua tuohon keskusteluun kannanotolla että neliössä oleva asiakeskustelu taiteen ikiaikaisesta olemuksesta on mustaa ja siinä mielessä ihan yhdentekevää. Varsinkin kun kaikki siloinkin jopa tiesivät kuinka taitava hän oli esimerkiksi muotokuvissaan.
Nyky-yhteiskuntaan tuon saman sanoman voi tuoda ihan yhtä valovoimaisena. Onneksi nykytaiteilijat myös osaavat tehdä tuota työtä ikäänkuin kunnioittaen hänen näkemystään! He eivät ole pysähtyneet siihen mistä alkukantaiset oppinsa aikoinaan ovat saaneet vaan jatkaneet rohkeasti eteenpäin. Mielestäni se on rohkeutta! Kaiken kukkuraksi on hienoa että sellaista innovatiivisuutta suomessa- ja maailmalla arvostetaan yhä enenevässä määrin. Jokainen käsittää että kaikenmaailman valokuva/videokamerat on keksitty ajat sitten ja kuvataiteilojoiden on aika astua eteenpäin.
Tänä päivänä vain on todella vaikeaa tehdä noin järisyttävää vaikutusta taiteella...vai kuinka arvelette? Mielestäni Malevich kirjoitti:
...kiteyttää hänen aikaisessaan taidefoorumissa jo silloin tuon ikiaikaisen keskustelun ytimen taiteen olemuksesta. Hän tuolla neliöllään mielestäni halusi osallistua tuohon keskusteluun kannanotolla että neliössä oleva asiakeskustelu taiteen ikiaikaisesta olemuksesta on mustaa ja siinä mielessä ihan yhdentekevää. Varsinkin kun kaikki siloinkin jopa tiesivät kuinka taitava hän oli esimerkiksi muotokuvissaan.
Nyky-yhteiskuntaan tuon saman sanoman voi tuoda ihan yhtä valovoimaisena. Onneksi nykytaiteilijat myös osaavat tehdä tuota työtä ikäänkuin kunnioittaen hänen näkemystään! He eivät ole pysähtyneet siihen mistä alkukantaiset oppinsa aikoinaan ovat saaneet vaan jatkaneet rohkeasti eteenpäin. Mielestäni se on rohkeutta! Kaiken kukkuraksi on hienoa että sellaista innovatiivisuutta suomessa- ja maailmalla arvostetaan yhä enenevässä määrin. Jokainen käsittää että kaikenmaailman valokuva/videokamerat on keksitty ajat sitten ja kuvataiteilojoiden on aika astua eteenpäin.
Tänä päivänä vain on todella vaikeaa tehdä noin järisyttävää vaikutusta taiteella...vai kuinka arvelette?"Tänä päivänä vain on todella vaikeaa tehdä noin järisyttävää vaikutusta taiteella...vai kuinka arvelette? "
Luultavasti ei, koska yhteiskunta ja yleinen moralikäsitys, ja sitä myöden myös taide on varsin salliva. Noiden hätkäytysten taustalla on aina jotenkin "ahdas" taidekäsitys, jota sitten rikotaan. Ja toisaalta "oikean taiteen" on paljolti korvannut muu kuvatuotanto, joten ihmiset näkevät erilaisia kuvia ihan ähkyksi asti nykyään.
Islamilaisessa maailmassa, jossa Koraani kieltää ihmisen kuvaamisen ja taiteen kenttä on vielä kai aika rajallinen, voimme vielä tulevaisuudessa nähdä vastaavia hätkähdyksiä, mutta tuskin enää länsimaissa.Henry Moore kirjoitti:
Kuten täälläkin niin usein toistetaan on taiteen kokeminen täysin subjektiivista. Me kaksi näemme, koemme ja tajuamme sen täysin eri tavalla.
"Jos tuon saman olisi tehnyt joku rakennusmaalari talon seinään, niin tuskin olisi yhtä syvällisesti analysoitu työ ja nähtäsiin suurempia merkityksiä. Olennaista siinä on siis, että on ollut aikoinaan hyvin erikoinen suhteessa sen aikaiseen teiteeseen."
Tuossahan juuri piilee taiteen sisin, nähdä arkipäiväisessäkin jotakin enemmän. Emme voi tietää, etteikö musta neliö seinässä herättäisi samoja tuntemuksia kuin rajatulla neliön muotoisella kankaalla, mutta kovin todennäköistä se ei ole, koska sitä ei ole varauduttu katsomaan taiteena. Se on täysin mahdollista ja siitä on esimerkkikin.
Vittaan tässä rinnastuksena Georgia O´ Keeffen Uuden Meksikon ateljeerakennuksen mustaan oveen ja sen merkitykseen hänelle taiteen objektina. Kävin juuri eilen Tennispalatsissa hänen näyttelyssään, jossa näin ja luin siitä. Siinä ovi on musta neliö valkoisella pohjalla, maaginen kohde, johon taiteilija palasi aina uudelleen ja uudelleen.
Taiteeksi esitettynä sitä automaattisesti arvioidaan taiteena, se oli aikanaan, kuten sanot, hyvin erikoinen suhteessa sen aikaiseen taiteeseen. Mutta edes mitkään sen aikalset arvioijat eivät millään voineet tietää, että siitä tulisi yksi maalaustaiteen ikoneista, esikuvista ja lähtöpisteistä. Eikä sillä ole merkitystä kuka sen maalasi, merkitystä on sillä, että se maalattiin taiteen kontekstissä."Tuossahan juuri piilee taiteen sisin, nähdä arkipäiväisessäkin jotakin enemmän. Emme voi tietää, etteikö musta neliö seinässä herättäisi samoja tuntemuksia kuin rajatulla neliön muotoisella kankaalla, mutta kovin todennäköistä se ei ole, koska sitä ei ole varauduttu katsomaan taiteena. Se on täysin mahdollista ja siitä on esimerkkikin."
Olen samaa mieltä, että mikä tahansa voi herättä tuntemuksia, ja minkä tahansa voi lopulta nähdä taiteena, jos niin haluaa. Siksi määrittelenkin itse taiteen enemmän ilmaisuksi kuin tunteiden herättäjäksi, koska jälkimmäinen merkitsee sitä, että kaikki voi olla taidetta.
Mutta mikä tahansa ei voi olla ilmaisua, vaan taustalla pitää olla sekä ilmaisija (ihminen) että halu ilmaista. Tämä sulkee pois sellaiset asiat, joita ei ole tarkoitettu taiteeksi (esim. kaatopaikka), mutta toisaalta ei rajaa käsitettä liikaa mihinkään suuntaan.
Tästä vinkkelistä tuo musta neliö on ehdottomasti taidetta, mutta omasta mielestäni aika köyhää sellaista, koska ei mielestäni ilmaise mitään inhimillisesti arvokasta, vaan on vain kannanotto ajan taidekäsitykseen.
Lisätään vielä loppuun, että tämä on vain minun subjektiivinen taidekäsitys.- Loistavaa...
Mielestäni Malevich kirjoitti:
...kiteyttää hänen aikaisessaan taidefoorumissa jo silloin tuon ikiaikaisen keskustelun ytimen taiteen olemuksesta. Hän tuolla neliöllään mielestäni halusi osallistua tuohon keskusteluun kannanotolla että neliössä oleva asiakeskustelu taiteen ikiaikaisesta olemuksesta on mustaa ja siinä mielessä ihan yhdentekevää. Varsinkin kun kaikki siloinkin jopa tiesivät kuinka taitava hän oli esimerkiksi muotokuvissaan.
Nyky-yhteiskuntaan tuon saman sanoman voi tuoda ihan yhtä valovoimaisena. Onneksi nykytaiteilijat myös osaavat tehdä tuota työtä ikäänkuin kunnioittaen hänen näkemystään! He eivät ole pysähtyneet siihen mistä alkukantaiset oppinsa aikoinaan ovat saaneet vaan jatkaneet rohkeasti eteenpäin. Mielestäni se on rohkeutta! Kaiken kukkuraksi on hienoa että sellaista innovatiivisuutta suomessa- ja maailmalla arvostetaan yhä enenevässä määrin. Jokainen käsittää että kaikenmaailman valokuva/videokamerat on keksitty ajat sitten ja kuvataiteilojoiden on aika astua eteenpäin.
Tänä päivänä vain on todella vaikeaa tehdä noin järisyttävää vaikutusta taiteella...vai kuinka arvelette?"Hän tuolla neliöllään mielestäni halusi osallistua tuohon keskusteluun kannanotolla että neliössä oleva asiakeskustelu taiteen ikiaikaisesta olemuksesta on mustaa ja siinä mielessä ihan yhdentekevää."
...analyysia taiteesta..! DDD - G'
"Tästä voi aika luontevasti esittää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan taiteilijoita?
Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki."
Tarkoitin kirjoittaessani maalauksen olemuksesta "..teos kiteyttää hienosti maalauksen paljaan olemuksen olemalla "vain" sitä mitä maalaus viime kädessä on; maalia..", että jokainen maalaus on kaiken muun ohella myös puhtaasti ja konkreettisesti viime kädessä maalia, esteettisessä mielessä. Tämä on asia mikä minusta usein unohtuu taidekeskustelussa ja mikä kuuluu olennaisena osana koko modernistiseen maalausperinteeseen. Nähdä valitsemamme välineen omimmat ominaisuudet ( tässä tapauksessa maali ja väri ) jo itsessään tärkeänä osana teosta.
Samalla lailla kuin elokuvaa voidaan arvioida sen välineen - liikkuvan kuvan, mukaan. Tai mitä tahansa muuta taidemuotoa.
Niissä kaikissa on osana oma esteettinen kielensä, niin myös taidemaalauksessa. G' kirjoitti:
"Tästä voi aika luontevasti esittää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan taiteilijoita?
Minusta taiteen olennaisin ydin on juuri siinä viestissä, jonka se välittää. Teos on ikään kuin vain työkalu jollekin tunteelle, ajatukselle, idealle tms. jonka taiteilija haluaa saada julki."
Tarkoitin kirjoittaessani maalauksen olemuksesta "..teos kiteyttää hienosti maalauksen paljaan olemuksen olemalla "vain" sitä mitä maalaus viime kädessä on; maalia..", että jokainen maalaus on kaiken muun ohella myös puhtaasti ja konkreettisesti viime kädessä maalia, esteettisessä mielessä. Tämä on asia mikä minusta usein unohtuu taidekeskustelussa ja mikä kuuluu olennaisena osana koko modernistiseen maalausperinteeseen. Nähdä valitsemamme välineen omimmat ominaisuudet ( tässä tapauksessa maali ja väri ) jo itsessään tärkeänä osana teosta.
Samalla lailla kuin elokuvaa voidaan arvioida sen välineen - liikkuvan kuvan, mukaan. Tai mitä tahansa muuta taidemuotoa.
Niissä kaikissa on osana oma esteettinen kielensä, niin myös taidemaalauksessa."Tarkoitin kirjoittaessani maalauksen olemuksesta "..teos kiteyttää hienosti maalauksen paljaan olemuksen olemalla "vain" sitä mitä maalaus viime kädessä on; maalia..", että jokainen maalaus on kaiken muun ohella myös puhtaasti ja konkreettisesti viime kädessä maalia, esteettisessä mielessä. Tämä on asia mikä minusta usein unohtuu taidekeskustelussa ja mikä kuuluu olennaisena osana koko modernistiseen maalausperinteeseen. Nähdä valitsemamme välineen omimmat ominaisuudet ( tässä tapauksessa maali ja väri ) jo itsessään tärkeänä osana teosta."
Ok, pahoittelen väärinymmärrystäni. Luin vain, vaikka siinä luki "vain". :)- Anonyymi
Loistavaa... kirjoitti:
"Hän tuolla neliöllään mielestäni halusi osallistua tuohon keskusteluun kannanotolla että neliössä oleva asiakeskustelu taiteen ikiaikaisesta olemuksesta on mustaa ja siinä mielessä ihan yhdentekevää."
...analyysia taiteesta..! DDDTäydellinen neliö, joka on musta, eikä värikäs,ympyrä, suunnikas, ääriviivaton, suttuinen
- Anonyymi
Täällä vain kinastelkaa ja viisastellaan kaiken maailman metafysiikkaa. Ettekö tajua? Malevits on siis onnistunut osoittamaan että mikä tahansa menee läpi ja taidesnobit kilvan ymmärtävät vaikka oksennustahraa ja kinastelevat sen eksistentiaalisesta merkityksestä taidehistoriassa. Siivousrätti lattialla muuttuu miljoonan taideteokseksi (ja menee läpi!) kun ihmiset vieraantuvat normaalista arkielämästä ja heitteille terapiapalveluista.
- Anonyymi
Kyse on ainoasta oikeasta taiteesta, se ei ota kantaa mihinkään eikä esitä mitään, eikä varsinkaan saa ihmisiä ajattelemaan yhtään mitään. Tämä taide jos mikä on poliittisesti korrektia ja hyväksyttyä taidetta, ei vaadi osaamista tai lahjakkuutta, jopa tavallinen seinämaalari kykenee siihen. Näin taiteilijaksi voidaan nostaa kenet tahansa poliittisesti oikein ajatteleva henkilö ja tehdä hänestä kuuluisa taiteilija.
- Anonyymi
Törhösluokan taiteen tohtori varmasti asialla.
- Anonyymi
Tyylitaju on synnynnäistä!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1365778- 333535
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O171903Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak251895Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.241730Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta741576Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt141483Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni181378Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111366Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi241317