Ihastuin häneen jo silloin kun näin hänet ensimmäisen kerran. Hän on komea ja hänellä on mielettömän ihana luonne:) Siitä kun näin hänet ensi kertaa on nyt vuosi ja olen vieläkin ihastunut häneen ja koko ajan enemmän. Aina kun olen samassa paikassa olen vain pelkkää hymyä ja onnellisuutta, mutta kun en näe häntä olen surullinen ja itkuinen ja vihainen. Näen häntä aika usein. Hän on minua neljä vuotta vanhempi ja olen itse alle 15. Ja pahinta on että hänellä on tyttöystävä tai niin ainakin oli mutta en tiedä onko enää... Olen tällä hetkelläkin surullinen ja vihainen koska en näe häntä. Olen jutellut hänen kanssaan kahdesti ja silloin sydämeni vain pamppailee kovaa ja minulle tulee niin mahtava olo! Mutta kun en näe häntä, olen todella surullinen. Ajattelen häntä koko ajan, ja mietin miten ihanaa olisi jos hän olisi poikaystäväni
minä ja hän ( ehkä joskus?)
Rakastunutsinuun
2815
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei sinä rakastunut. Ihastuminen on tunne, jonka vertaista saa hakea. Se möyhentää vatsanpohjassa, kuplii sydänalassa ja saa pään niiiin kevyeksi. Nauti siitä, mutta älä tee mitään muuta. Olet vielä tällä hetkellä hänelle liian nuori. Parin-kolmen vuoden päästä ikäeronne ei enää tunnu niin suurelta. Jos hän on sinulle tarkoitettu, niin myös tapahtuu. Ja jos ei, niin usko pois, näitä upeita ihastumisen tunteita tulet kokemaan vielä monta kertaa. Rakkaus on ihanaa, mutta se voi olla myös tuskaisaa ja raastavaa. Mutta sitä et saa pelätä. Jos rakkaus satuttaa, pitää vain luottaa siihen, että jonain päivänä se on vain ihana muisto muiden joukossa.
Onnea matkaasi tunteiden aallokossa!
Kiitos sinulle:)