Olen siis 17v tyttö.. Jouduin tekemään abortin yli vuosi sitten. Asia on erittäin vaikea, vieläkin, joka ikinen ilta sitä joudun itkemään. Mutta vähän aikaa sitten tuli taas eräs ajatus kun kaverini kysyi haluanko koskaan lapsia. Niin.. Haluanko.. Haluaisin, mutta se tuntuu todella, todella epäreilulta!! Onko muita jotka ajattelee näin? En kaipaa tänne kommentteja niiltä, jotka ovat asiaa vastaan.. Tiedän kyllä mitä olen tehnyt ilman moralisointiakin.
Muita?
Tyttönen17v
25168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jos vielä itkeskelet asian takia, niin kyllä mielipiteeni on, että sinun tulisi hakeutua jonkun kanssa juttelemaan asiasta ja käydä asia ja siihen liittyvät tunteet kunnolla läpi, että voisit ruveta miettimään jo muita asioita. Esim. täältä voit löytää kohtalotovereita.
https://www.tukinet.net/keskustelu/otsikot.tmpl?grp=186
http://maakunta.kainuu.fi/alltypes.asp?menu_id=768
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/valtakunnallinen_kriisipuhelin/
Tietysti voit mennä puhumaan myös lääkärille asiastasi, niin hän ohjaa sinut esim. psykologin juttusille, jos tunnet että tarvitset asiantuntija-apua. Kyllä se siitä. Kukaan ei ole jäänyt suremaan koko loppuelämänsä ratkaisuja, joille oli tietyssä tilanteessa paikkansa.
Lapsia voi hyvin tehdä sitten kun ammatti ja töitä ja turvattu toimeentulo. Jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna. Joten varmasti saat haluta lapsia kun niille on oma aikansa ja kun tunnet että olet itse valmis äidiksi. Kaikki eivät ole koskaan ja osa haluaa jäädä lapsettomaksi ihan vapaaehtosesti, mutta ei ole mitään estettä, ettetkö voisi perustaa perhettä myöhemmin. Abortti ei ole este lasten saamiselle myöhemmin, ja jos abortista ei tullut sinulle mitään komplikaatioita, ei se vaikuta lastensaantiin myöhemmin. Jonkin syyn takia lainsäätäjä on antanut nuorille mahdollisuuden aborttiin ilman muita syitä eli sen takia että noin nuori on vielä oikeasti lapsi ja oma elämä ja nuoruus vielä elämättä. Olet vielä niin nuori... Tsemppiä sinulle!
Kiitos.. Psykologilla olen käynyt ja sieltä ei oikein muuta ole saanut irti kuin "ajan kanssa"... Mutta onko kellään sitä ajatusta epäreiluudesta?
se siellä taas kattelee palloonsa ja lupailee tyhjiä? Mistä sä tiedät että joku "voi tehdä" ja tulee saamaan lapsia sitten kun niitä sattuu haluamaan? Lapsettomuuttakin voi olla lukuisista muistakin syistä kun abortin takia, eikä sitä saada aina edes selville.
"Jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna"
Jokaisella lapsella on oikeus ELÄÄ, ja toivojia on muitakin kun synyttäjä.
tulit kertomaan rehellisesti tunteistasi, jotta mahdollisimman moni muu voisi välttää ajautumasta samaan, elämänlaadun pilaavaan virheeseen.
On todellakin epäreilua se, mitä suojattomille lapsille tehdään aborteilla, samoin kuin sekin että jotkut joutuvat käymään vuosikaudet kalliita lapsettomuushoitoja, siinä missä eräät lähettää lapsen toisensa jälkeen itsekkäiden mukavuudenhalujensa takia viemäriin. Tämän takia myös adoptiojonot ovat toivottoman pitkät, ja monelle käytännössä mahdoton keino saada lapsia.
Viemäriin.. Monena yönä oon nähny unta että olen taas sairaalassa ja viemäristä kuuluu lapsen itkua... Kamala uni kun tietää että siellä se on mutta asialle ei voi tehdä mitään..
Itse näin jatkuvaa painajaista ollessani menossa aborttiin, siinä vauva itki jossain lakkaamatta mutta en löytänyt lasta jotta oisin voinu auttaa sitä.
Senkin jälkeen vielä kun olin päättänyt olla menemättä aborttiin, näin keskenmeno-painajaisia, että pöntöllä istuessa sikiö tipahtaa kädelleni eli kai jonkinlaista kohtalon "koston" pelkoa aborttiaikeista.
"Mutta onko kellään sitä ajatusta epäreiluudesta?"
Siis mikä on epäreilua mielestäsi? Että haluat lapsia, vaikka olet tehnyt abortin, vai mikä? En ainakaan itse näe asiassa mitään epäreilua. Elämässä tapahtuu onnettomuuksia ja vahinkoja, ikävä kyllä kaikille jonkinlaisia, eikä vahinkoraskaus ole sen kummempi onnettomuus kuin muukaan. Kakka tuuri vaan, mutta etpä ole ensimmäinen etkä viimeinen. :) Tuosta epäreiluuden tunteestakin olisit voinut jutella asiantuntijan kanssa. Epäreilua on mielestäni, jos et hoida ehkäisyä kunnolla, kun seuraavan kerran harrastat seksiä etkä siis ota vahingosta vaarin.
Me luomme ihan itse tätä elämää ja teemme sen sellaiseksi kuin haluamme. Olet vielä niin nuori, että kannattaa suuntautua nyt vain tulevaisuuteen ja suhtautua aborttiin siten, että nuoruutesi takia siinä ainakaan ei ole mitään epäreilua. Teet sitten lapsia kun olet tarpeeksi kypsä olemaan äiti ja elämään lapsen ehdoilla. Minusta on epäreilua sinua itseäsi kohtaan, jos jäät pyörittelemään epäreiluuden tunteita. Elämä nyt on epäreilua aina joillekin, riippuen siitä mitä itse pitää "epäreiluna". :))) Mutta itse pystyt muokkaamaan elämästä sellaisen kuin haluat. Ei muuta kuin tsemppiä nyt sinulle ja oikein mukavaa tulevaisuutta. Hanki ensin koulutus ja ammatti... =)
Jotenki on vaan tullu semmonen ajatus että on epäreilua tätä syntymätöntä kohtaan, jos saisin myöhemmin lapsia.. Että ensin tavallaan antanu toiselle mahdollisuuden elämään mutta päättänytkin ottaa sen saman tien pois ennen kuin se on edes ehtinyt alkaa...
"Jotenki on vaan tullu semmonen ajatus että on epäreilua tätä syntymätöntä kohtaan, jos saisin myöhemmin lapsia."
Sinä voit tietysti tuomita itsesi minkälaiseen tahansa rangaistukseen, mikäli tunnet tarpeelliseksi, mutta kyllä se turhaa on. Mutta tuollaisen itseruoskinta on merkki siitä, että et ole käsitellyt näitä tunteita läpi silloin abortin jälkeen. Eli kannattaisi jutella tästäkin sen psykologin kanssa.
Minusta tuntuu, etttä et ole jutellut asiasta psykologille kun ihmettelet asiaa täällä. Mutta totta on, että kun sinule tulee elämässä tärkeämpiä asioita, huolenaiheita ja ja toimitettavaa eli siis sitä aikuisen elämää, niiin tämäkin tapahtuma alkaa mennä sinne nuoruusmuistojen piikkiin, eli tapahtuman hyväksyy itse. Eli ajan kanssa. Vakuutan sinulle, että kolmikymppisenä on taatusti muut huolenaiheet =D
Nii en tiedä onko vika psykologissa vai korvien välissä, mutta siitä ei todellakaan ole apua ollut.. Ja onko tämä sellainen asia mitä voi koskaan unohtaa? Sairaalassa ollessani verhon toisella puolella oli noin saman ikäinen tyttö kuin minä.. Kaverinsa kanssa juttelivat siinä että "heti kunhan saahaan tää pois alta ni lähetään syömään oikeen kunnolla ja shoppailemaan" nauroivat siinä sun muuta ja väkisinkin ajattelin, että enhän minä ole tuollainen?!
"""Jotenki on vaan tullu semmonen ajatus että on epäreilua tätä syntymätöntä kohtaan, jos saisin myöhemmin lapsia.. Että ensin tavallaan antanu toiselle mahdollisuuden elämään mutta päättänytkin ottaa sen saman tien pois ennen kuin se on edes ehtinyt alkaa... """
Hei tyttönen!
Älä murehdi turhaan, vaan työstä asiaa vielä jonkun kanssa. Sinä saatat antaa sille hengelle ja sielulle tai lapselle uuden mahdollisuuden elämään juuri sillä, että myöhemmin saat lapsia. Jos on tarkoitettu, että sinä ryhdyt jonkun hengen/sielun äidiksi tässä elämässä, niin tämä henki syntyy sinulle, sinun lapseksesi kyllä. Muuten alkio tai sikiö ei ole ollut muuta kuin sielun koti/asuinpaikka, jota voit verrata tyhjään huoneeseen tai kotilon kuoreen, missä ei ole vielä asukasta. Ihan kuin keho, mistä on jo henki paennut henkimaailmaan eli kun ihminen kuolee tai aivokuolee, keho on tyhjä kuori, missä henki/mieli/psyyke tai sielu (miksi sitä meidän tietoisuutta halua kutsuakaan) asuu. Moni on kokenut kehosta irtaantumisen tunteita varsinkin kuolemanrajakokemuksissa.
http://parapsykologia.blogspot.fi/2012/03/kuolemanrajakokemukset.html
Keho kohdussakaan ei ole kuin fyysisesti elävä, mutta siinä ei ole vielä hengenelämää. Sielu/henki tietää jo etukäteen, milloin hänen aikansa on tulla maan päälle ehkä sinun lapseksesi, eikä hän tule alkioon tai sikiöön silloin kun on jo tiedossa, että äiti saa keskenmenon, tai päätyy aborttiin. Henki siirtyy kehoon vasta kun tietää varmasti että syntyy juuri sinun lapseksi.
Abortti on - samoin kuin keskenmenokin tai joku muu menetys vain jokin asia, mikä opettaa meitä ihmisiä eli on välttämätön kokemus ihmisen taipaleella. Ehkä myöhemmin suhtaudut lämmöllä ja myötätunnolla abortin kokeneisiin koska tiedät itse omakohtaisesti mitä olet käynyt läpi. Sellainen joka on joutunut kärsimään, ymmärtää toisen kärsimyksiä eikä ainakaan käy lyömään lyötyä. Aborttipäätös ei ole helppo asia, mutta omaan sisintään täytyy kuunnella.
Elämässä ei ole mitään epäreilua. Kaikki mitä tapahtuu tapahtuu elämän lakien mukaan ja oikeudenmukaisuuden periaatteella. Ehkä sinä olet ollut aiemmin henki, joka on joutunut odottamaan syntymistä kauan, ja nyt sinä taas annat saman kokemuksen toiselle sielulle. Tämä abortti on ollut tiedossa jo silloin, kun sinä itse olet syntynyt. Ajattele niitä hurjia määriä keskenmenoja, joita on jopa kolmasosassa kaikista alkaneista raskauksista. Mitä järkeä olisi sielun tulla tällaiseen määrään alkioita, kun raskaus loppuu heti alkumetreille?
Lakkaa suremasta ja käy vielä näitä epäreiluus -asioita läpi jonkun fiksun ja tähän koulutetun asiantuntijan kanssa, kuten sinua on neuvottu. Tämä on sitä kypsymistä aikuisuuteen, eikä se käy tietenkään kivutta, ei mikään kasvaminen tapahdu kivutta. Mutta olet kypsempi ja kokeneempi kaiken jälkeen. Vahingosta joutuu viisastumaan ennemmin tai myöhemmin, ja me toistamme samoja virheitä niin kauan kuin opimme, ihan kuin joutuisimme käymään saman luokan yhä uudelleen ja uudelleen kunnes olemme kypsiä pääsemään seuraavalle luokalle. Valoa ja rakkautta, kaikkea hyvää ja menestystä sinulle elämässäsi!
Multa meni nyt kyllä ohi tämä juttu..? Paljastaa?
Palstamutumme sekoilemassa luuloharhojaan taas ;D onhan se tietenkin kipee pala, että vastaavat painajaiset vois piinata useempiakin...
Sitä vois puhua ihan selkeellä suomen kielellä jos kerta joku mielipide tähän asiaan on...?
"Kamala uni kun tietää että siellä se on mutta asialle ei voi tehdä mitään.."
Miten niin asialle ei voi tehdä mitään? Oletko oikeasti käynyt juttelemassa psykologille tai jollekin näistä? Jotkut asiat, mitä ei ole valveilla lainkaan käsitellyt, tulevat sitten uniin. Eli nyt Tyttönen hopi hopi vain juttelemaan asiasta jollekkin. Se, että unet vaivaavat on merkki siitä, että et ole käsitellyt asiaa lainkaan.
Ei kenenkään tarvitse jäädä tuollaisiin uniin. Unet ovat vain asioiden prosessointia.
"Unet ovat merkitysten hakemista, ruumiin ja tuntojen tasolla tapahtuvia ensimmäisiä yrityksiä asioiden ymmärtämiseksi. Unet ovat usein selkein muoto, jolla asia yleensä voidaan tällä hetkellä ymmärtää. Unityön tavoitteena on auttaa tuota ymmärrysprosessia eteenpäin. Unet ovat tehokas merkitysten tuottamisen generaattori."
http://sus.demosaitti.com/wp-content/uploads/Uhkasimulaatioteoria.pdf
http://www.unientulkinta.fi/tulkinta/ymmartaminen.html
http://siivola.org/surf/kirjallisuutta/Mika_Rotola-Pukkila_-_Unien_oivaltaminen_pienryhmassa.htm#_Toc101157681
luulee että sinä olet trollaamassa täällä ja oikeasti sama kuin eräs vastustaja palstalla, sen takia että tuollaiset painajaisunet on ilmeisesti hyvinkin yleisiä aborttiin liittyen.
No eihän sille enää voi. Vaikka kuinka puhuisi ja puisi asiaa niin ei sillä pääse ajassa taaksepäin.. Tätä meinasin.. Eikä mulla ole tarvetta tulla tänne turhia kirjottelemaan.
Aika turhaa jankkausta, kuinka "Lapsia kun ei TEHDÄ, vaan niitä SAADAAN, JOS saadaan", kun niitä noin niinkun yleensä saadaan ihan tekemällä, ei ne itsestään sikiä.
Ja tosiaan, jos nainen ei halua olla raskaana ja synnyttää, niin silloin adoptio EI tule kysymykseen, vaan abortti on ainoa vaihtoehto. Abortti ei myöskään ole verrattavissa liikenneonnettomuuteen eikä murhaan.
"No eihän sille enää voi. Vaikka kuinka puhuisi ja puisi asiaa niin ei sillä pääse ajassa taaksepäin.."
No miksi herran jestas sitten puit, koska siitä ei ole mitään hyötyä? Itse toteat heti ensimmäiseksi että eihän sille mitään enää voi. Ei tosiaankaan, fiksusti ajateltu eli on siis aika siirtyä eteen päin. :))
Eli tehty mitä tehty ja sitten pitää vaan lähteä eteen päin kuin mummo lumessa. Asiat, jotka on tehnyt on peruuttamattomia. Sama asia jos olisit synnyttänyt lapsen. Ei sille enää sitten mitään enää voi. Siinä se lapsi sitten on hamaan hautaan asti, oli sulla asiat miten hyvänsä.
Jos ei kerran enää asioille mitään voi, pitää vaan alkaa elää tätä päivää ja rakentaa tulevaisuutta niillä eväillä mitä on.
"Ja onko tämä sellainen asia mitä voi koskaan unohtaa? "
No ei kai sitä tarvi unohtaakaan. Ei kai elämänsä kriisejä tai tapahtumia unohdakaan, mutta on eri asia hyväksyä asiat tapahtuneeksi, mennyt on mennyttä ja sillä siisti ja sen jälkeen alkaa elää taas eteen päin. Tapahtuneen voi ottaa elämänkokemuksena. Mitä muutakaan se on, kuin elämän varrella tapahtanut kriisi ja vahinko, joka oli toivon mukaan opettavainen sillä tapaa että ainakin ehkäiset kunnolla seuraavan kerran.
"Sama asia jos olisit synnyttänyt lapsen. Ei sille enää sitten mitään enää voi. Siinä se lapsi sitten on hamaan hautaan asti, oli sulla asiat miten hyvänsä. "
Lapsen voi antaa muillekin, ja toisaalta, adoptoidun lapsen voi vielä joskus myöhemmin nähdäkin.. Aborttia ei tosiaan voi peruuttaa ja tilanne on sama hamaan hautaan saakka. Sitäpaitsi lapset kasvaa isoiks ja lähtee pois kotoo, ei ne siihen ikuisesti jää. Ja siis mitä niille syntyneille lapsille sitten pitäs "voida"? Tappaa vai?!
No voi voi,
on sitä elämässä paljo muutakin mitä ei haluis eikä oo kiva tehdä, mutta useimmat muut ajattelee vähän toistenkin etua... mikä tietysti on omanapasille, läpeensä hemmotelluille pumpuliprinsessoille täysin vierasta.
"Abortti ei myöskään ole verrattavissa liikenneonnettomuuteen eikä murhaan."
Juu, ei varmaankaan onnettomuuteen, sehän on vahinko, toisin kun abortti...ja kuinkas jotain vois verratakaan sellaseen mitä se on..
"Miksi lapsella olisi "oikeus elää" mutta ei enää silloin kun hän kasvaa aikuiseksi?"
Missä niin oli väitetty?? Ei kai tässäkään mistään hengenhädästä ollu kyse?
Niin kauan kun mistään sieluista ei oo mitään todisteita olemassa, jokaisella on vain tämä yksi ja ainoa, hedelmöityksesssä alkava ihmiselämä, jonka joku toinen saattaa itsekkyydessään riistää. Turha sitä yhtään kauniimmaks tai vähäisemmäks pahuudeks jollain 'vajavaisilla fyysisillä järjestelmillä' yms. kummallisella selityksellä on lässytellä.
Rakas tyttöseni,
Sinä tarvitset nyt apua! Ja sitä sinun täytyy nyt pyytää itse. Joten soita vaikka oman kotikuntasi terveyskeskukseen ja kerro huolesi ja hanki aika vaikka lääkärille taikka hoitajalle. He ainakin voivat auttaa sinut eteenpäin jos ei muuta.
Myös kristillinen Ituprojekti tarjoaa apua abortin läpikäyneille ja siitä kärsiville:
Voit ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai mennä henkilökohtaisesti käymään.
"Puhelinpäivystys ma-pe 050 4015567
Neuvontapiste ITU, Hämeenpuisto 14 F
avoinna ti ja to 12-16, ke 15-19
Kirjoita sähköpostiviestisi osoitteella [email protected] , saat vastauksen suoraan sähköpostiisi muutaman päivän sisällä. Viestisi käsitellään luottamuksellisesti, eikä sitä julkaista."
http://www.ituprojekti.net/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=4&lang=fi
Hae itsellesi apua nyt!!
Kukaan ei hyödy sinun kärsimyksestäsi, ja sinulle se tuottaa hirveää haittaa, joten hae apua nyt!!
Kun se on tapahtunut niin asialle ei enää nyt mitään voi. Voi nyt ottaa opiksi että huolehdit itsestäsi niin että et enää joudu moisen ratakiun eteen eteen. Kyllä Jumalakin antaa anteeksi katuvalle ja tämä pienokainen, jolle ei suotu maallisen elämän lahjaa on kuitenkin nyt taivaassa. Abortti on vaikea asia.