"On saatu sen suuntaisia tuloksia, että on syytä epäillä äidinmaitovastikkeiden altistavan diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 %:lla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, joista voi seurata sokeritauti. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa."
Imettäminen siis kannattaa!
Imettäminen siis kannattaa!
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/aidinmaitovastike-saattaa-altistaa-diabetekselle/1999/08/1815
Mutta sille ei voi mitään, jos maito ei riitä ja korvikemaitoa on annettava :(
Sille, että maito ei riitä, voi tehdä paljonkin. Aina tietysti sekään ei riitä , ja silloin on annettava korviketta, koska onhan vauvan saatava evästä. Tällainen oli meillä tilanne, enkä jaksa sitä aikaista korvikkeen aloitusta surra koska vaihtoehtoja ei enää ollut.
Mutta surullisen harva äiti saa oikeasti tukea siihen imetykseen, jolloin ns. turhia korvikkeen aloituksia tulee enemmän kuin olisi oikeasti tarpeen. Enkä nyt syytä yhtään äitiä, vaan tätä systeemiä, joka paasaa kyllä miten tärkeää imetys on mutta ei anna siihen mitään todellista apua. Minä en saanut apua neuvolasta, vain kehotuksen antaa korviketta ja tyynen kommentin että "onhan se mahdollista että imetys siinä korvikkeen ohella vielä hetken jatkuu" (lapsi oli tuolloin 1kk, viimeiset korvikeannokset sai 3-kuisena ja imetän nykyään yli 1-vuotiasta). Ennen tuo "käsityötaito" kulki äidiltä tyttärelle ja imettävä äiti oli nähnyt kymmeniä imettäviä äitejä (mahdollisine pulmatilanteineen) ennen omaa imetystään - nykyään näin ei ole, jonkun esitteen kanssa pitäisi homma handlata :(
Saman huomannut ja kironnut.. Itsekin monesti esitin huoleni maidon riittävyydestä, vastaukseksi sain useimmiten vain "kyllä se riittää"... Nyt jälkeenpäin harmittelen korvikkeen antamista edes imetyksen rinnalla, jos olisin tiennyt nämä asiat aiemmin, niin en olisi antanut tippaakaan.
Tästä olen muuten todella samaa mieltä. Täysimetän melkein kolmekuukautista vauvaani ja imetyksen onnistuminen on kyllä ollut tasan kiinni tuurista ja siitä, että hankin itse ennen synnytystä valtavasti tietoa imetyksestä. Täytyy sanoa, että ilman niitä tietoja olisin ajat sitten alkanut antamaan korviketta. Imetyksestä annetaan mun mielestä itse asiassa aivan liian ruusuinen kuva. Varmasti sillä pyritään siihen, että mahdollisimman moni imettäisi, mutta luulen, että vaikutus on päinvastainen. Imetys saattaa olla tosi hankalaa, vaivalloista ja alkuun kivuliastakin, mutta näistä puhutaan vain hyvin vähän. Meillä esimerkiksi oli juuri kaksi viikkoa kestänyt rintaraivareiden kausi ja jos en olisi hammasta purren vain tarjonnut rintaa ja kestänyt tuota riehumista niin korvikkeella mentäisiin. Lisäksi imetyksen sitovuudesta ei puhuta niin paljoa, ainoastaan siitä, kuinka se muka on niin helppoa ja kätevää. No totta hitossa se on myös helppoa ja kätevää (välillä), mutta kyllä ne ekat viikot menee aika tiiviisti sohvannurkassa kykkien vauvan kanssa, jos meinaa täysimetyksen saada onnistumaan. Monella siis on näin, toki joillakin vauvalla on alusta lähtien selvä rytmi ja imetys onnistuu silti, mutta tosi moni vastasyntynyt ja vielä kuukaudenkin ikäinen suorastaan asuu rinnalla. Neuvolasta ei juuri imetykseen apua saa (on tässäkin tietysti poikkeuksia), joten olisi minun mielestäni ihan hyvä idea lisätä terveydenhoitajien koulutukseen imetysohjausta. Itse olen pärjäillyt tosiaan etukäteen keräämälläni tiedolla, imetystuki.net -sivuston vinkeillä, sekä netistä löytyvän vertaistuen avulla. Ja voin sanoa, että ei ole helppoa ollut, mutta nyt imetys tuntuu taas sujuvan ja olen tosi tyytyväinen, että olen sen kanssa jaksanut pinnistellä.
Toinen huomioitava syy on D3 puute. Diabeteksen lisääntyminen on suoraan verrannollinen D:n suositusten vähenemisen kanssa...