Gallup: Pääsettekö kunnassanne diabeteshoitajalle ?

En viitsi sanoa paikkakuntaa, koska asun niin pienellä paikkakunnalla Hämeessä päin. Meillä pääsee diabeteshoitajalle helposti, koska hommaa hoitaa niin v-mäinen tyyppi, että sen vastaanotolle ei kukaan halua toiste mennä. Minäkin erehdyin, vaikka varoteltiin. Tosin hän ei ole pelkkä diabeteshoitaja vaan hänen vastaanotolleen ohjataan myös verenpainepotilaat ym. Eli pääsee helposti, mutta valtaosa käy muualla edellä mainituista syistä. Saamme kohta puolin uuden diabeteshoitajan, joten tilanne tältä osin paranemassa.

Jos ei käytä insuliinia, on pääsy tässä etelän isossa kaupungissa vain yleislääkärille ja terveydenhoitajalle. Lääkärille joutuu jonottaa yleensä vähintään kuukauden. Terveydenhoitajalle pääsee nopeasti, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, kun hänellä ei ole osaamista.

1-tyypin diabeetikkona olen aina päässyt kunnallisen puolen lääkärille ja diabeteshoitajalle. Nyt insuliinipumpun käyttäjänä pääsen yliopistollisen sairaalan diabetespolille.

Muitakin juttuja toki on, mutta niiden hoito kuuluukin sitten muualle kuin D-puolelle, vaikka diabeteksen liitännäisiä ovatkin.

Ja ei, en olisi vastannut ollenkaan, jos olisit kohdentanut kysymyksesi 2-tyypin diabeetikoille, mutta etpä erotellut, niin...

Minun kotikunnassani Keski-Suomessa kakkostyypin diabeetikkojen olisi tarkoitus käydä kerran vuodessa diabeteshoitajalla omalääkärillä. Minulla on kuitenkin myös paljon diabetesta vakavampia sairauksia, joiden takia käyn keskussairaalan sisätautien poliklinikalla, kun sinne kutsutaan. En tiedä miten terveyskeskuksesta käytännössä annetaan aikoja, melkoinen lääkäripula täällä kuitenkin on.

Espoossa tk lääkärit ovat sitä tasoa, etteivät löydä diabetestä. Kävin vuosien ihmettelyn jälkeen yksityisellä, jolloin diagnosoitiin.
Tapiolassa jaetaan liuskat yms. tarvikkeet, johon olen tyytyväinen.
Diabeteshoitajasta en ole edes kuullut, mutta olen eläkeläinen ja kotihoitaja käy, joka on kiitettavää toimintaa.
Jorvin sairaalassa on hyvä hoito.

Olen helsinkiläinen kakkostyypin diabeetikko pilleri- ja perusinsuliinilääkityksellä (Metforem, Januvia ja Lantus). Käyn terveyskeskuksessa kerran vuodessa synttärikuukautenani terveydenhoitajan ja oman terveyskeskuslääkärini vastaanotolla. Koska asuinpaikkani mukainen hoitajani on perushoitaja, minut on siirretty toiselle hoitajalle joka on sairaanhoitaja. Hoitaja tekee tarvittavat diabetestutkimukset (tunto- ym. häiriöiden etsiminen) ja haastattelee sekä määrittelee tarvittavat laboratoriotutkimukset (lääkäri kirjoittaa lähetteet). Muutamaan viikkoa myöhemmin käyn lääkärin vastaanotolla jossa tarkistetaan tutkimustulokset ja kirjoitetaan tarvittavat reseptit (tarvittaessa muutetaan lääkitystä tai annostusta) sekä kirjoitetaan tarvittaessa lähetteet silmäpohjakuvaukseen ja jalkahoitoon. Hoitaja laatii hoitotarviketilaukset (mittausliuskat ja neulat). Diabeteshoitajalla olen käynyt vain kerran ennen lääkitysten aloittamista saamassa ohjeistusta ruokavalioon. Diabetekseni on nykyisillä lääkityksillä hyvässä hoitotasapainossa ja sen vuoksi ei ole tarvetta diabeteslääkärin tai -hoitajan käynneille.

Oma diabetekseni löydettiin työterveydessä vuositarkastuksen labrakokeissa. Diagnoosin ja lääkityksen määräsi sisätautilääkäri kun ruokavaliohoito ei enää riittänyt hoitomuodoksi. Lääkitystä on muuttanut tarvittaessa työterveyslääkäri ja terveyskeskuslääkäri.

En. Olen ykköstyypin diabeetikko ja hoito on jätetty sairaalan lääkäreille. Se on nyt ongelma, että siellä on kiirettä ja diabeteshoitaja vaihtui. Nykyinen on mielestäni hieman aloitelija. Edellisen kanssa asiat hoitui.

Minulla on muita terveysongelmia ja lääkäreillä ei ole yhteistyötä. Diabetes haittaa ja toinen ongelma ressaa diabetestä ja sen hoitoa.Olen tosi kypsä. Liian kypsä.

Minun pienessä kaupungissa keskisuomessa en pääse jalkahoitoon, vaikka on diabetes 2