Käyttöjärjestelmien ympärille alkaa rakentua tietynlaista "ekosysteemejä" jotka koostuu sovelluskehittäjistä, kumppaniyrityksistä ja tähtäävät tietyille markkinoille omanlaisella politiikallaan. Tässä katsaus ihan lähitulevaisuuden ekosysteemivaihtoehtoihin (ekosysteemi on vähän niinkuin valinta aikoinaan, että käytätkö VHS videokasetteja joille pystyi nauhoittamaan mutta olivat muuten huonoja vaiko DVD:tä johon et voinut nauhoittaa vaan ostit leffat).
Jos yksi pitäisi valita, mikä malli näistä on sinulle:
Vaihtoehto A: Avoin, puhtaasti yhteisöllinen malli.
Tässä jokainen voi osallistua omien intressiensä mukaan tuottamaan sovelluksia ja tarjoamaan tukea, saamaan tukea. Sisältää standardin alustan kolmannen osapuolen ohjelmistokehittäjille, mutta itse käyttöjärjestelmä on irti suorasta kaupallisesta toiminnasta. Käyttöjärjestelmän käyttäjät/kehittäjät itse päättävät mihin suuntaan järjestelmä menee eikä mikään yksittäinen kaupallinen toimija päätä asioista. Pyrkii tarjoamaan suurelta osin sovellukset käyttöjärjestelmän kanssa.
Kumppanit: Koska käyttöjärjestelmästä ei vastaa mikään yksittäinen yritys, mitään kumppaneitakaan ei ole.
Laitteistot: Käyttöjärjestelmällä ei ole laitesertifiointeja, vaan laitevalmistaja voi halutessaan luvata yhteensopivuuden. Laite itsessään voi olla mikä tahansa.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Käyttöjärjestelmän käyttäjät.
Organisaation rahoitusmalli: Sponsorointi, lahjoitukset.
Muutokset: Tarvitsee uusia joka julkaisussa.
Vaihtoehto B:
Avoin mainosrahoitteinen malli.
Käyttöjärjestelmän kehitystä ohjaa yritys. Ei sisällä standardia alustaa kolmannen osapuolen sovelluksille, mutta sisältää hyvät rajapinnat, sovelluskaupan eikä mitään rajoiteta. Käyttöjärjestelmä tarjotaan lähdekoodina ja laitevalmistajat vastaavat lopputuotteesta. On ennemminkin alusta sovelluksille joita asennetaan sovelluskaupan kautta. Sovelluskauppa on rajoittamaton.
Kumppanit: Ei ole.
Laitteistot: Ei niinkään työkäyttöön sopivat laitteet vaan pääasiassa kuluttajille, mutta myös erikoiskäyttöön (esim. viranomaisille) tehtyjä laitteita on. Ei laitesertifiointeja vaan laitevalmistaja vastaa tuotteesta.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Laitevalmistajat
Organisaation rahoitusmalli: Mainonta
Muutokset: Usein.
Vaihtoehto C: Avoin, tukipalveluilla toimitettava malli
Käyttöjärjestelmän kehitystä ohjaa yritys. Sisältää standardin alustan kolmannen osapuolen ohjelmistoille mutta ei sovelluskauppaa. Sovellukset saa jokainen laittaa miten haluaa. Pyrkii olemaan pitkäikäinen alusta sisältäen erilaista IT-infrastruktuuripalveluja ja hallintatyökaluja mutta sovelluksia ei niinkään sisällä.
Kumppanit: Laitevalmistajat
Laitteistot: Runsaasti valinnanvaraa työkäyttöön suunnatuissa työasemissa ja palvelinlaitteissa.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Ammattikäyttöön pääasiassa
Organisaation rahoitusmalli: Tukipalvelut, lisensoinnit.
Muutokset: Muuttuu harvoin, ei välttämättä tarvise uusia laitteen eliniän aikana.
Vaihtoehto D: Osittain avoin, osittain yhteisöllinen malli
Käyttöjärjestelmän kehitystä ohjaa yritys joka tarjoaa tukipalveluja. Sisältää standardin alustan kolmannen osapuolen ohjelmistokehittäjille sekä sovelluskaupan maksullisille sovelluksille. Käyttöjärjestelmän kehitykseen voi itse vaikuttaa sillä käyttäjäyhteisöllä on painoarvoa. Käyttöjärjestelmä on alustan ohella myös laaja sovelluspaketti. Sovelluskauppa on käytännössä rajoittamaton.
Kumppanit: Laitevalmistajia, ohjelmistoyrityksiä
Laitteistot: Laitesertifiointiohjelma löytyy ja laitteissa on runsaasti valinnanvaraa. Laiteryhmiä ovat jokseenkin kaikki.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Käytettävyydessä edelläkävijä ja parasta käytettävyyttä haluavat. Ammattikäyttöön sekä kuluttajille. Toimii myös sovellusalustana pilvijärjestelmissä.
Organisaation rahoitusmalli: Sovelluskaupan tulot, tukipalvelut, laitesertifioinnit, ohjelmistosertifioinnit.
Muutokset: Säännöllisesti, tarvitsee uusia joka toisessa julkaisussa.
Jos yksi pitäisi valita, mikä malli näistä on sinulle:
Vaihtoehto A: Avoin, puhtaasti yhteisöllinen malli.
Tässä jokainen voi osallistua omien intressiensä mukaan tuottamaan sovelluksia ja tarjoamaan tukea, saamaan tukea. Sisältää standardin alustan kolmannen osapuolen ohjelmistokehittäjille, mutta itse käyttöjärjestelmä on irti suorasta kaupallisesta toiminnasta. Käyttöjärjestelmän käyttäjät/kehittäjät itse päättävät mihin suuntaan järjestelmä menee eikä mikään yksittäinen kaupallinen toimija päätä asioista. Pyrkii tarjoamaan suurelta osin sovellukset käyttöjärjestelmän kanssa.
Kumppanit: Koska käyttöjärjestelmästä ei vastaa mikään yksittäinen yritys, mitään kumppaneitakaan ei ole.
Laitteistot: Käyttöjärjestelmällä ei ole laitesertifiointeja, vaan laitevalmistaja voi halutessaan luvata yhteensopivuuden. Laite itsessään voi olla mikä tahansa.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Käyttöjärjestelmän käyttäjät.
Organisaation rahoitusmalli: Sponsorointi, lahjoitukset.
Muutokset: Tarvitsee uusia joka julkaisussa.
Vaihtoehto B:
Avoin mainosrahoitteinen malli.
Käyttöjärjestelmän kehitystä ohjaa yritys. Ei sisällä standardia alustaa kolmannen osapuolen sovelluksille, mutta sisältää hyvät rajapinnat, sovelluskaupan eikä mitään rajoiteta. Käyttöjärjestelmä tarjotaan lähdekoodina ja laitevalmistajat vastaavat lopputuotteesta. On ennemminkin alusta sovelluksille joita asennetaan sovelluskaupan kautta. Sovelluskauppa on rajoittamaton.
Kumppanit: Ei ole.
Laitteistot: Ei niinkään työkäyttöön sopivat laitteet vaan pääasiassa kuluttajille, mutta myös erikoiskäyttöön (esim. viranomaisille) tehtyjä laitteita on. Ei laitesertifiointeja vaan laitevalmistaja vastaa tuotteesta.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Laitevalmistajat
Organisaation rahoitusmalli: Mainonta
Muutokset: Usein.
Vaihtoehto C: Avoin, tukipalveluilla toimitettava malli
Käyttöjärjestelmän kehitystä ohjaa yritys. Sisältää standardin alustan kolmannen osapuolen ohjelmistoille mutta ei sovelluskauppaa. Sovellukset saa jokainen laittaa miten haluaa. Pyrkii olemaan pitkäikäinen alusta sisältäen erilaista IT-infrastruktuuripalveluja ja hallintatyökaluja mutta sovelluksia ei niinkään sisällä.
Kumppanit: Laitevalmistajat
Laitteistot: Runsaasti valinnanvaraa työkäyttöön suunnatuissa työasemissa ja palvelinlaitteissa.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Ammattikäyttöön pääasiassa
Organisaation rahoitusmalli: Tukipalvelut, lisensoinnit.
Muutokset: Muuttuu harvoin, ei välttämättä tarvise uusia laitteen eliniän aikana.
Vaihtoehto D: Osittain avoin, osittain yhteisöllinen malli
Käyttöjärjestelmän kehitystä ohjaa yritys joka tarjoaa tukipalveluja. Sisältää standardin alustan kolmannen osapuolen ohjelmistokehittäjille sekä sovelluskaupan maksullisille sovelluksille. Käyttöjärjestelmän kehitykseen voi itse vaikuttaa sillä käyttäjäyhteisöllä on painoarvoa. Käyttöjärjestelmä on alustan ohella myös laaja sovelluspaketti. Sovelluskauppa on käytännössä rajoittamaton.
Kumppanit: Laitevalmistajia, ohjelmistoyrityksiä
Laitteistot: Laitesertifiointiohjelma löytyy ja laitteissa on runsaasti valinnanvaraa. Laiteryhmiä ovat jokseenkin kaikki.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Käytettävyydessä edelläkävijä ja parasta käytettävyyttä haluavat. Ammattikäyttöön sekä kuluttajille. Toimii myös sovellusalustana pilvijärjestelmissä.
Organisaation rahoitusmalli: Sovelluskaupan tulot, tukipalvelut, laitesertifioinnit, ohjelmistosertifioinnit.
Muutokset: Säännöllisesti, tarvitsee uusia joka toisessa julkaisussa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Vaihtoehto E: Suljettu ekosysteemi alusta monenlaisilla laitteilla.
Käyttöjärjestelmän kehitystä ohjaa yritys. Sisältää oman, suljetun alustan joka sisältää rajoitteita ja yritetty tehdä yhteensopimattomaksi yleisesti käytössä tekniikoiden kanssa. Käyttöjärjestelmä itsessään pyrkii olemaan vain alusta, ja alusta sisältää rajoitteita, että kaikenlaisia sovelluksia ei voi tehdä. Sisältää sovelluskaupan sovellusten hankkimista varten ja sovelluskaupan sovelluksille on rajoitteita.
Kumppanit: Laitevalmistajia.
Laitteistot: Laitesertifiointiohjelma löytyy ja laitteissa on runsaasti valinnanvaraa. Laitteistoyhteensopivuutta on rajoitettu.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Kuluttajat. Ammattikäytön tarpeille pyllistetään (on siis huono) ja työkäytön on ajateltu tapahtuvan pääasiassa kuluttajatekniikalla.
Organisaation rahoitusmalli: Sovelluskaupan tulot, lisensointi, laitemyynti, tukipalvelut, laitesertifioinnit, ohjelmistosertifioinnit.
Muutokset: Säännöllisesti, tarvitsee uusia joka toisessa julkaisussa.
Vaihtoehto F: Suljettu ekosysteemi rajoitetuilla laitteilla
Käyttöjärjestelmän kehityksestä vastaa yritys. Sisältää oman, suljetun alustan jossa joitakin rajoitteita ja sovelluskauppa. Käyttöjärjestelmä pyritään toimittamaan mahdollisimman kiinteästi laitteeseen sidottuna, että sitä ei voisi käyttää muualla eikä samoissa laittessa kunnolla voi käyttää mitään muuta käyttöjärjestelmää. Käyttöjärjestelmässä ei sovellusalusta ole pääpainona vaan yhdessä paketissa oleva lopputuote joka on tarkoitettu uusittavaksi. Jatkuvassa uusimissyklissä on laite, käyttöjärjestelmä kuin myös hankitut sovellukset. Sovelluskaupan sovelluksille on joitakin rajoitteita.
Kumppanit: Ei ole.
Laitteistot: Vain omat laitteet.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Kuluttajat.
Organisaation rahoitusmalli: Sovelluskaupan tulot, laitemyynti.
Muutokset: Usein.
Vaihtoehto G: Tee itse ympäristösi
Haluat erilaisuutta, haluat jotain erikoistarpeita ja olet teknisesti riittävän osaava että voit olla riippumaton mistään ekosysteemeistä. Voit rakentaa oman tietokoneesi ja kasata järjestelmän ohjelmistosi verkosta löytyvistä ohjelmistoista kääntämällä lähdekoodeista. Voit myös halutessasi rakentaa järjestelmäsi toimimaan yhteen yleisesti käytössä olevan tekniikan kanssa.
Kumppanit: Kaverisi.
Laitteistot: Mitä itse hankit.
Käyttöjärjestelmän kohderyhmä: Sinä.
Organisaation rahoitusmalli: Omat rahasi.
Muutokset: Silloin kun haluat ja olet siihen resurssipulan takia pakotettu.
Windowsilla on tällä hetkellä noin yli 80% suosio. Linuks sen sijaan rämpii edelleen 1%.
----
Eli mikä ekosysteemimalli teitä kiinnostaa jos YKSI pitäisi valita. Käytännössä, tulevaisuudessa monilla on useamman eri ekosysteemin tekniikkaa, töissä ja kotona eri laitteissa.
Tämä tietysti on hankalaa ja tekniikka pelaa huonosti yhteen tai erilailla jos ovat eri ekosysteemeistä, etenkin jos ei ole mitään standarditekniikkaa käytössä. Ja tietysti käytön epämukavuus kun laitteiden käyttö tapahtuu erilaisella logiikalla.
Windowsia ei vaihtoehtona ollut, eikä Linuksia.
Asiallisia vastauksia kiitos, häirikköjen ei tarvitse tulla sotkemaan keskusteluketjuja.
Tarkennus vaihtoehto E:n. Yksi rajoitteista on se, että tiettyjen avoimen lisensoinnin ohjelmia ei saa alustalle. Eli ohjelmistojen määrää rajoitetaan.
En löytänyt noista valmiista vaihtoehdoista oikein sellaista mikä kuvaisi MS:n nykyistä (Ennen Windows 8:aa) ekosysteemiä. Minusta tämä nykyinen on hyvä monestakin syystä:
- Tavattomasti tukea laitevalmistajilta.
- Alusta on sillä tavalla avoin että siihen voi tehdä ja tehdään paljon ohjelmia kaikenlaisilla lisenssivaihtoehdoilla, mm. myös avoimen lähdekoodin ohjelmat sopivat hyvin yhdeksi osaksi MS:n ekosysteemiä.
- Soveltuu hyvin ammattikäyttöön mm. pitkäikäisyytensä ja ennustettavuuden takia.
- Yleisyyden takia tukea saa helposti ja MS on myös hoitanut online tuen mallikkaasti.
"En löytänyt noista valmiista vaihtoehdoista oikein sellaista mikä kuvaisi MS:n nykyistä (Ennen Windows 8:aa) ekosysteemiä."
En puhunut menneestä enkä tästä sekunnista vaan lähitulevaisuudesta, eli jotain mikä tilanne on esim. vuoden kuluttua.
Et käytännössä voi valita ekosysteemiksi esim. Dossia vaikka sitä kuinka kovasti haluat tai se menee kategoriaan G, eli säädä itse ohjelmat ja laitteet.
Microsoftin nykyinen malli häviää ja yksi noista vaihtoehdoista on Microsoftin malli kohta. Olen tiennyt kauan aikaa, että Microsoft on vaihtamassa liiketoimintamalliaan mutta olen yllättynyt siitä, kuinka äkkijyrkän muutoksen se tekee. Melkein kuin Nokian tapa kääntää laivaa.
Eli valitse mieleinen malli, vai pitääkö tuonne lisätä vaihtoehto H: "hävitän kaikki tietokoneeni ja palaan kynään ja paperiin?"
"Microsoftin nykyinen malli häviää ..."
Kerro toki lisää.....
Hankala tilanne. MS on menossa aivan liikaa Applen suuntaan ja se aiheuttaa vastenmielisiä klaustrofobisia tuntemuksia. Ei hyvä.
Noista vaihtoehto D on varmaan paras edellyttäen että se yritys saa riittävästi asiakkaita. Minulle käyttöjärjestelmän käyttäjämäärä on edelleen yksi valintakriteeri.
Mitä olen keskustelujasi seurannut ja tiedän kiinnostuksesi tietoturvaan, niin näkisin että vaihtoehdoista A, D ja G löytyy se Sun Juttu.
Syy: Näissä vaihtoehdoissa sinulla on rajoittamattomat mahdollisuudet säätää tietoturvallisuutta, ja lisäksi sinulla on mahdollisuus antaa se panostus eteenpäin ja saada mainetta, kunniaa ja rahaa.
G vaihtoehto, eli tee-se-itse olisi käytännössä sitä, että itse rakennat huipputurvallista systeemiä ja huomautat puutteista henkilöille jotka voi siihen vaikuttaa (tai teet itse korjausta) ja voisit saada vaikka työtä tietoturva-alalta. Harrastuksenakin mielenkiintoinen.
D vaihtoehto houkuttelee varmaan siksi, kun sovellusten puolesta ei oteta kantaa ollako avoimia vai ei, toimii yhteensopivasti vähän kaiken kanssa ja kuluttajia ja työkäyttöä huomioiva kuten Microsoftilla ollut perinteisesti. Tietoturvaryhmään liittymällä voisi helposti irrota työpaikkakin.
A vaihtoehto olisi vähän näiden välimaastoa. Ei olisi sitä kontrollia mistään yrityksestä vaan voisit itse pyrkiä pätemään tietoturvaryhmässä. Sellaista yhteistyömeininkiä mutta vapaammat kädet, paljon sovelluksia ja motivoisi samaan tapaan kuin vaihtoehto G.
---
Saatan toki olla väärässäkin.
Odotettavasti käyttäjämäärä moninkertaistuu seuraavan kolmen vuoden aikana (eli puhutaan sitten jostain 150 miljoonasta tms.). Näkyy nuo Microsoftin nykyiset kumppanit siirtyvän kovaa tahtia "toiseen leiriin" varmistamaan asemiaan. Tehneet ilmeisesti sellaista markkinatutkimusta, että Windows 8 ei välttämättä ole mikään megasuosittu eikä kiinnosta olla Nokian tapaan Microsoft valmistaja jossa vain oma leima päällä.
Lähtökohtaisesti kumppanivalmistajat haluavat erottua markkinoilla.
Microsoft taas haluaa rajoittaa ilmaisten ohjelmien saatavuutta ja haluaa saada paljon rahaa Applen tapaan sovelluskaupan kautta. Tämä tarkoittaa puoliavoimen ekosysteemin sulkemista.
Oma firma on muuten jännässä tilanteessa sikäli, että tehdään rahaa jatkossa tekohengittämällä kivikautista Windowstekniikkaa mutta kyllähän se häviää kovaa tahtia. Itse olen tätä todistamassa ihan joka päivä kun näen asiakasympäristöjä. Windows XP:n takerrutaan ja kun väkipakolla siirrytään seiskaan niin sitten ympäristö alkaakin olla sellainen, että asiakas on oppinut olemaan vähän vähemmin naimisissa jonkun tietyn alustaversionkanssa kun muutoksista tulee niin tajuton lasku. Eli vaihtavat pilvipalveluihin ja avoimiin ohjelmiin.
Ei se nykyisen kaltainen Windows tekniikka hetkessä häviä mutta vähänkään fiksu ihminen ei hirtä itseään siihen kiinni takertumalla, koska silloin siinä kärsii itse kun menettää osaamisen ja putoaa tekniikan kärryiltä.
Kuulun ryhmään "ihan tavallinen kotikäyttäjä", en ole ollut ikinä missään ATK alan työpaikassa eikä minulla ole mitään alan koulutustakaan jollei kansalaisen AB ajokorttia lasketa joten vaihtoehto G jää pois, kiinnostus ei riitä noin pitkälle eikä osaaminen.
"toimii yhteensopivasti vähän kaiken kanssa ja kuluttajia ja työkäyttöä huomioiva kuten Microsoftilla ollut perinteisesti. "
Jotain tuon tapaista hakisin mieluiten, ei ole liian nörtteilyä mutta ei mitään Applemaista leikkikalu / sisustusesine / sormi pystyssä meininkiä jolla ei ole mitään tekemistä tietotekniikan kanssa.
"Microsoft taas haluaa rajoittaa ilmaisten ohjelmien saatavuutta ja haluaa saada paljon rahaa Applen tapaan sovelluskaupan kautta. Tämä tarkoittaa puoliavoimen ekosysteemin sulkemista."
Mobiilimarkkinoiille väkisin tunkeminen on tässäkin yhtälössä vahvasti mukana.
Itse taas työkseni säädän kaikkea, ja työnkuvaan itseasiassa kuuluu se, että koeajetaan ihan kaikki tekniikka että tiedetään mihin hommat menee.
Minua ei Apple eikä Microsoft kiehdo kotikäytössä sen takia, koska niissä ei ole jatkossa yhtään tilaa tietotekniikan harrastamiselle. Ovat ennemminkin portinvartioita maksulliselle kuluttamiselle.
Olen käyttänyt tietotekniikkaa vuosikymmeniä, vaikka en itse säädä enkä leiki juuri yhtään niin joskus vaan haluan harrastaa ja tykkään uudesta tekniikasta. Olen todennut sen, että ainoa tapa varmistua tästä on se, että alusta minkä päällä kaikki pyörii on avointa tekniikkaa. Sovellukset voi olla suljettuja, maksaa tonneja tai kymppejä. Laitteita voi olla vähän tai paljon. Ihan sama. Mutta jos alusta on suljettu, sillä on silloin joku portinvartija joka päättää miten sopii bisnesintresseihin.
Microsoft on harratellut tasapainoilua mutta kyllähän se silloin 90-luvulla opetti Dossin tappamisen yhteydessä, että he päättävät loppupeleissä.
Minä taas haluan päätösvallan olevan itselläni, joten vaihtoehtoni on A, C, D tai G.
B:stä en pidä vaikka alusta onkin avoin. Tehty liikaa puhtaaseen kuluttamiseen.
Niin ja jos yksi pitää valita... HMM... Varmaan kallistun itse D:n toistaiseksi koska arvostan käytettävyyttä ja kuitenkin loppupeleissä haluan säätää mahdollisimman vähän ja haluan vaan mahdollisuuden harrasteluun.
Eipä silti, ei harmita sillä valitsin D vaihtoehtoehdon vajaa 6v sitten kun ennakoin mihin maailma menee. Nyt minulla on hyvä osaaminen ja tunnen järjestelmäni. Windows XP:n takertujat räpiköi kohta pahasti.
Työn puolesta joudun kyllä käyttämään kaikkea paitsi G ratkaisuja.
"Kerro toki lisää....."
1. OpenGL estetty Metrossa
2. Servicet estetty Metrossa
3. Microsoft ostanut useita laitevalmistajia hiljattain Nokia kuviot
4. Microsoft ilmaissut Win32 alustan olevan vanhennettu.
5. Microsoft ilmoittanut sovelluskaupan sovellusten vaatimuksista
6. Muut kuin Metro-ohjelmat tehty kömpelöiksi käyttää ja niitä hyljeksitään
7. Selainlisäosat estetty/rajoitettu
8. Metrosovellusten teko vaatii käytännössä sovelluksen kirjoittamista uusiksi
9. Microsoft laittanut miljardeja pilvi-infraan ja konesaleihin. Tarkoitus on, että tiedostot menee pilveen. Tällä tavalla saadaan sidottua asiakkaat tiukemmin.
10. Voit koeajaa uusia MS Officeita ja Windows 8:a joista näkee mitä tulee
11. Windows 8 tulee vaatimaan BIOS:n tietyn vivun jolla suljetaan laitteesta muut käyttöjärjestelmät, eli menee Applelinjalle siinäkin.
12. MS Exchangen ja Sharepointin lisenssihinnat hyvin korkeat. Lypsävät vielä mitä voivat, sillä haluavat välikädet pois ja tarjota omasta pilvestä ne palvelut.
Tämä on se suuntaus. Microsoft on laittanut selvästi kaikki paukut tähän, kun se hakukonerynnistys ja Silverlight epäonnistuivat. Microsoft siirtyy perinteisestä Windowsalustasta Googlen tapaiseksi pilvisovellustoimijaksi, tarjoo softat Applen tapaan kaupasta ja sulkee ekosysteeminsä.
Microsoftilla ymmärsivät, että nykyinen bisnesmalli ei vaan enää kannata kun softat menee pilveen. Wikipedian tilastoista näkyy totuus, sillä Microsoftin markkinaosuudet laskevat kuin lehmän häntä. Varmaan pari prosenttia kuussa jo.. Se kun tekee käyttöjärjestelmän lisenssimyynnin kannattamattomaksi kun samat asiat saa tehtyä millä tahansa käyttiksellä. Samaan aikaan pelikonsolipuoli kukoistaa hyvin, missä on jo suljettu ekosysteemi.
Lisäksi, julkisella puolella suljetut jutut alkavat olla aikansa eläneitä softassa. Jopa suomen kaltaisessa Microsoft maassa (tutustu vaikka Muulin sivuihin jossa tehty kartoitusta sovellusten siirtämisestä avoimiin alustoihin). Koska Microsoft valitsi tuon kuluttajat & sulkeutuneisuuden, on julkisella puolella valtavat markkinat avoinna. Tämä tarkoittaa väistämätöntä markkinaosuuksien laskua Microsoftille. Avoimet ekosysteemit syö ne osuudet.
Olen hyvin yllättynyt tuollaisesta markkinoiden luovutuksesta.
"Kerro toki lisää....."
Oli sanonta kun asia on jo vastakeskustelijalla selvillä.
Enpäs tiedä oletko tästä asiasta tietoinen, mutta Microsoft ilmeisesti lopettaa muut kuin OEM versiot Windows 8:sta. Käy järkeen, sillä ei tarvitse tukea tarjota kun se menee laitevalmistajien piikkiin. Eikä muuten tarvitse takuutakaan antaa enää softalle..
Koneen virittelijöille ja kasailijoille tämä tekee Windowsista kelvottoman. Eipä noita koneita muutenkaan kasaile kuin marginaaliporukka.
Sellainen asia mille minä olen antanut Microsoftille pisteitä on binääriyhteensopivien rajapintojen tarjoaminen. Eli ohjelmat toimivat yleensä ilman uudelleenkääntämistä. Microsoft on ollut tässä edelläkävijä. Itseasiassa, Microsoft on tietyllä tavalla jopa tukenut joitakin ohjelmistoja. Ei tietenkään julkisesti, käytännössähän ohjelmistot tehdään aina alustan ehdoilla mutta Microsoft on rakentanut Windowsiin aikoinaan ja vieläkin kaikenlaisia virityksiä, että jotkut tärkeiksi katsotut sovellukset toimivat, Myös silloin vaikka ne särkyisi jonkun sovelluksessa olevan bugin takia!
Syy tähän on selvä: Kuluttaja ostaa ohjelmiston ja käyttää sitä Microsoftin alustalla X, ja myöhemmin uusii Microsoftin alustan X 1. Tai vaikka niin, että ostavat samaan aikaan (yleisempää), mutta alustan vaihtaminen on isompi juttu niin tekevät sen myöhemmin.
Siinä vaiheessa kun yhteensopimattomuus paljastuu niin se on se Windows mikä palautetaan kauppaan ja vingutaan rahoja takaisin.
Tavallaan ihan hienoa, mutta mielestäni silloin on menty vähän liian pitkälle kun alustaan tehdään virityksiä bugisten sovellusten takia. Näiden viritysten ansiosta on sitten haittaohjelmia työnnetty Windowseihin valtavasti.
Mutta kun Windowsia myydään vain OEM:na, voi Microsoft taas pudottaa helpommin virityksiä Windowsista ja särkeä ohjelmia. Sillä tietokoneella kun ei ole mitään ihmeellistä palautusoikeusta eikä laitevalmistajan takuun piikkiin mene se, että vanha ohjelma on yhteensopimaton. Windows 8:han onkin vähän köykäisempi kuin Windows 7, syynä ehkä juurikin tämä kun on pudotettu virityksiä pois ja vanhojen Windowsohjelmien yhteensopivuustauhkaa.
"- Tavattomasti tukea laitevalmistajilta."
Kolme muuta ekosysteemiä saa myös.
"- Alusta on sillä tavalla avoin että siihen voi tehdä ja tehdään paljon ohjelmia kaikenlaisilla lisenssivaihtoehdoilla, mm. myös avoimen lähdekoodin ohjelmat sopivat hyvin yhdeksi osaksi MS:n ekosysteemiä."
Vaihtoehdot A-D ovat yhteneväisiä tältä osin. Ei mitään rajoitteita ohjelmistojen lisensseille. E sisältää rajoitteita. F:ssä ei ohjelmien lisensseille ole rajoitteita mutta työkalut joilla ohjelmia tehdään rajoitetaan ja se rajoittaa ohjelmistoja, tarkoituksena ajaa niitä sovelluskaupan kautta ladattavaksi.
"- Soveltuu hyvin ammattikäyttöön mm. pitkäikäisyytensä ja ennustettavuuden takia."
Pätee myös vaihtoehdoilla C ja D.
"- Yleisyyden takia tukea saa helposti ja MS on myös hoitanut online tuen mallikkaasti."
Kirkkaasti parhaimmat tukikäytännöt ovat C:llä. Sitä soitetaan/mailataan ja kysytään sieltä firmasta ja varmasti tulee asiantuntevaa apua. Microsoftilla tukipyynnöissä on melkoinen byrokratia ja ne maksaa sellaiset 300€, myös etänä hoidettuna. Ja sekin apu on yleensä englanniksi. C:llä on myös parhaimmat dokumentaatiot mitä on millään muulla.
Vaihtoehdossa D sitten on yhteisöllinen tuki parasta, maksullista toki saa myös. Samoin myös kaverilta kysyttäessä D:lle tukea antavat ovat selvästi pätevämpiä kuin Microsoft tekniikalle tukea antavat. Verkon kautta tukea hankittaessa pitää ymmärtää käyttää oikeita tukikanavia ja ymmärtää rekisteröityä niihin ihan oikeilla tunnuksilla eikä Aku Ankka tunnuksilla. Anonyymit saa verkon kautta heikommin tukea.
Väärin:
-Pc-puolella Windowsin osuus 85-86%, muilla 14-15%
-Tabletit: Mac 60-65%, Linux 30-35%, muilla pari %
-Älypuhelimet (ovat myös tietokoneita): Linux 55-60%, Mac 25-30%, Windows n.2% muut >15%
Eipä ole vielä tähänmennessä tarvinut 'hirttäytyä' yhteen ekosysteemiin,
eikä ole pakko kai tulevaisuudessakaan.
Kaikkia sovelluksia ei saa kaikille ekosysteemeille, eikä kaikkia käyttiksiä saa kaikkiin laitteisiin, noin niinkuin jatkossa.
Siksi käytännössä useimmat käyttää useita systeemejä rinnakkain tulevaisuudessa. Ja käyttää jo nyt.
Vähän perseestä se kyllä on. Helpompaa kun on keskenään yhteensopivaa tekniikkaa kämppä täys. Yritysten tietojärjestelmissä sama juttu, ei kannata pirstaloida. Näitten välillä sitten hommat toimii yhteen standardien tiedostoformaatien, protokollien, pilvisovellusten yms. avulla.