Ihan vaan vinkkinä, hakekaa joka tapauksessa johonkin kouluun, joka "saattaisi" kiinnostaa. Mä vietin välivuoden, koska en päässyt alalle, joka kiinnostaa kahteen vuoteen. Sitt pistin paperit muutamaan muuhunkin kouluun ja sain paikan.
Mietin tosi pitkään meenkö ollenkaan edes ekana päivänä, mutta menin. Onneks. Parin viikon jälkeen tajusin, että tässähän vois olla järkeä. Opet selitti jo alussa, mihin kaikkiin ammatteihin sillä koulutuksella voisi päästä ja huomasin, että en ollut edes tajunnut, että tutkintonimi ei kerro ihan kaikkee.
Myös kaverit on ollu mulle tärkee syy olla koulussa, vaikka ei se oppiminen aina helppoo oo. Uudet kaverit on tosi tärkeitä, sen huomaa kun on ollu pari vuotta yhteydessä vaan muutamaan kamuun, jotka jäi edellisestä koulusta.
Sitt on pakko sanoo, ett mua alko vähän pelottaa, että jäänkö jokskun syrjäytyneeksi, jos oon vaan himassa. En oikeen miellä itseeni aidoks sossupummikskaan. Pimeiden hommien urakkoja olis saannu tehdä, mutt onks siinäkään mitään järkee.
Mulla on edelleen muutama kaveri, jotka hengailee vaan kotona. Ne ei ehkä koskaan saakkaan enää mitään duunia, koska se himassa olo on kauniistisanottuna jättänny jälkiä... 70 kg arviolta. Mäkkärisafkaa, pizzzaa ja pelaamista... Työkkäri kaitsee niitä nyt ja patistaa johonkin työllistymis ohjelmaan. Ei tuu olemaan helppoo.
Oon tavallaan ihan tyytyväinen, ett ajauduin tälle alalle ja kouluun. Mulla on ihan hyvät näkymät saada duunia ja tehdä osittain ehkä niitäkin hommia, mistä alunperin olin niin kiinnostunnu. Meen vaan eteenpäin vähän eri reittiä.
Eli jos nyt joku on siellä vielä miettimässä, että ei mee kouluun syksyllä vaikka olis opiskelupaikka tiedossa, tai ei hae syksyn täydennyshaussa paikkaa, niin siinä ei välttämättä oo mitään järkee. Sielt koulusta voi lähtee sitt kun tietää ett mitä se oikeesti on.
Mietin tosi pitkään meenkö ollenkaan edes ekana päivänä, mutta menin. Onneks. Parin viikon jälkeen tajusin, että tässähän vois olla järkeä. Opet selitti jo alussa, mihin kaikkiin ammatteihin sillä koulutuksella voisi päästä ja huomasin, että en ollut edes tajunnut, että tutkintonimi ei kerro ihan kaikkee.
Myös kaverit on ollu mulle tärkee syy olla koulussa, vaikka ei se oppiminen aina helppoo oo. Uudet kaverit on tosi tärkeitä, sen huomaa kun on ollu pari vuotta yhteydessä vaan muutamaan kamuun, jotka jäi edellisestä koulusta.
Sitt on pakko sanoo, ett mua alko vähän pelottaa, että jäänkö jokskun syrjäytyneeksi, jos oon vaan himassa. En oikeen miellä itseeni aidoks sossupummikskaan. Pimeiden hommien urakkoja olis saannu tehdä, mutt onks siinäkään mitään järkee.
Mulla on edelleen muutama kaveri, jotka hengailee vaan kotona. Ne ei ehkä koskaan saakkaan enää mitään duunia, koska se himassa olo on kauniistisanottuna jättänny jälkiä... 70 kg arviolta. Mäkkärisafkaa, pizzzaa ja pelaamista... Työkkäri kaitsee niitä nyt ja patistaa johonkin työllistymis ohjelmaan. Ei tuu olemaan helppoo.
Oon tavallaan ihan tyytyväinen, ett ajauduin tälle alalle ja kouluun. Mulla on ihan hyvät näkymät saada duunia ja tehdä osittain ehkä niitäkin hommia, mistä alunperin olin niin kiinnostunnu. Meen vaan eteenpäin vähän eri reittiä.
Eli jos nyt joku on siellä vielä miettimässä, että ei mee kouluun syksyllä vaikka olis opiskelupaikka tiedossa, tai ei hae syksyn täydennyshaussa paikkaa, niin siinä ei välttämättä oo mitään järkee. Sielt koulusta voi lähtee sitt kun tietää ett mitä se oikeesti on.
Vastaukset 1
Vanhimmat
harmi vaan ettei opiskelukaan ole ilmaista niin ei ole ihan helppoa maksaa 10000000 opintolainaa kymmenestä eri koulusta jos se oma "kokeilu" ei kertakaikkiaan ollutkaan se oikea viidennelläkään kerralla niin ei sinne kouluun niin vaan mennä, varsinkaan peruspapereilla vaikka muuten halua olisi opiskella