Paljon megapikseleitä ?

Valitettavasti en omista Nikonin välineitä, vaikka ne hyviä ovatkin, enkä myöskään
Canonin tuotteita, on olemassa ihmisiä, jotka kulkevat omia polkujaan, eivätkä
välitä täällä suutaan rääpivien alaikäisten Ixus kuvaajien asiantuntijalausunnoista.
Jos oman merkkini kerron, niin se täällä roikkuva Tammiharjun Sairaalasta viikon-
loppuloman saanut erilainen frendi voi vaikka kakkia housuisinsa.

Wanha pieru kirjoitti:

Valitettavasti en omista Nikonin välineitä, vaikka ne hyviä ovatkin, enkä myöskään
Canonin tuotteita, on olemassa ihmisiä, jotka kulkevat omia polkujaan, eivätkä
välitä täällä suutaan rääpivien alaikäisten Ixus kuvaajien asiantuntijalausunnoista.
Jos oman merkkini kerron, niin se täällä roikkuva Tammiharjun Sairaalasta viikon-
loppuloman saanut erilainen frendi voi vaikka kakkia housuisinsa.

Olisiko OM-D E-M5?

"Minullakin on läppärissä sama Intel, ja Nvidia ja kaikki muutkin härpäkkeet ihan samat."
Se ei meinaa, että koneenne vastaisivat toisiaan vaikka huipputehot olisivat samat. En ole vielä törmännyt läppäriin, joka pystyisi ylläpitämään huipputehojaan kovinkaan pitkää aikaa jatkuvaan, vaan se joutuu lämpöjen takia tipauttamaan tehojaan aika merkittävästi.
Lataa vaikka nhc tai joku vastaava ohjelma ja pistä koneesi pieneen rääkkiin. Voit todeta saman itse.

Sori, tarkoitukseni ei ollut kehua vehkeitäni, vaan kertoa uudemman tekniikan
hyvyydestä ja varsinkin nopeudesta. Melkoinen harppaus 3:ssa vuodessa. Kuvan-
käsittely ja varsinkin videoiden editointi vaativat tehoja, tai reilusti aikaa. Vaikuttaa
siltä, että et tunne kiintolevyjen ominaisuuksia. SSD-levyssä ei ole liikkuvia osia,
se ei kuumene, kuluttaa vähemmän virtaa ja toimii salaman nopeasti, eikä sitä
tarvitse (eikä saa) koskaan eheyttää. Mekaanisessa kiintiksessä on liikkuvia osia
ja takuuvarmasti se hajoaa jossain vaiheessa (muistakaa ihmeessä varmuuskopiot)
Pyörimisnopeudet ovat 5400, 7200 tai pöytäkoneisiin saa jo 10000kierr/min.
Läppäreissä on yleensä tuo hitain virran kulutuksen säästön takia. Täällä joku
kirjoitti, että läppärit tiputtavat tehoja lämpötilan noustessa, voihan se olla totta ja
ehkä hyväkin asia, oman läppärini manuaalissa lukee, että jos tehtävä vaatii, niin
laite nostaa suorittimen 2.7 gb:n tehon 3.4 gigaan. Ihan vähän siitä nopeudesta,
vanhan läppärin avaussessio kesti n. 2 min. nyt 40 sek. Kuvankäsittelyohjelman
avaus n. 1 min 20 sek. nyt 6 sek. ( Paint Shop Pro X4) Muuten kamerani on vain
ihan tälläinen tavallinen vaatimaton Olympuksen E-5, lisävälineistä en kerro
mitään, koska muuten tämä Tammisaaren Sairaalan karkuri, kiinnijäätyään.
paskoo pyöreän huoneensa nurkat täyteen.

Wanha pieru kirjoitti:

Sori, tarkoitukseni ei ollut kehua vehkeitäni, vaan kertoa uudemman tekniikan
hyvyydestä ja varsinkin nopeudesta. Melkoinen harppaus 3:ssa vuodessa. Kuvan-
käsittely ja varsinkin videoiden editointi vaativat tehoja, tai reilusti aikaa. Vaikuttaa
siltä, että et tunne kiintolevyjen ominaisuuksia. SSD-levyssä ei ole liikkuvia osia,
se ei kuumene, kuluttaa vähemmän virtaa ja toimii salaman nopeasti, eikä sitä
tarvitse (eikä saa) koskaan eheyttää. Mekaanisessa kiintiksessä on liikkuvia osia
ja takuuvarmasti se hajoaa jossain vaiheessa (muistakaa ihmeessä varmuuskopiot)
Pyörimisnopeudet ovat 5400, 7200 tai pöytäkoneisiin saa jo 10000kierr/min.
Läppäreissä on yleensä tuo hitain virran kulutuksen säästön takia. Täällä joku
kirjoitti, että läppärit tiputtavat tehoja lämpötilan noustessa, voihan se olla totta ja
ehkä hyväkin asia, oman läppärini manuaalissa lukee, että jos tehtävä vaatii, niin
laite nostaa suorittimen 2.7 gb:n tehon 3.4 gigaan. Ihan vähän siitä nopeudesta,
vanhan läppärin avaussessio kesti n. 2 min. nyt 40 sek. Kuvankäsittelyohjelman
avaus n. 1 min 20 sek. nyt 6 sek. ( Paint Shop Pro X4) Muuten kamerani on vain
ihan tälläinen tavallinen vaatimaton Olympuksen E-5, lisävälineistä en kerro
mitään, koska muuten tämä Tammisaaren Sairaalan karkuri, kiinnijäätyään.
paskoo pyöreän huoneensa nurkat täyteen.

Ahaa 12.3 megapikseliä. Mutta onko sellaista Tammisaaren sairaalan karkuria oikeasti olemassa?

"On ja paljon onkin. Jos tarkoitat tulostuskoon suurentamista, niin erotuskyvyn kannalta hyötyä on ainoastaan alkuperäisen kuvan pikselien määrästä."

-Ja sitten mielestäsi pullonpohjan läpi kuvaten kuvalaatu kasvaa kunhan pikselimäärä kasvaa...?

Siis mielestäsi: pikselimäärä = kuvalaatu`?


Hurraa!

Hurraa!^3 kirjoitti:

"On ja paljon onkin. Jos tarkoitat tulostuskoon suurentamista, niin erotuskyvyn kannalta hyötyä on ainoastaan alkuperäisen kuvan pikselien määrästä."

-Ja sitten mielestäsi pullonpohjan läpi kuvaten kuvalaatu kasvaa kunhan pikselimäärä kasvaa...?

Siis mielestäsi: pikselimäärä = kuvalaatu`?


Hurraa!

Otekos koskaan nähnyt todellisella pullonpohjalla otettuja kuvia?
Joku teki objektiivin ruskean kaljapullon pohjasta. Yllättävän hyvä erotuskyky, mutta värit poskellaan.

onko linkkiä?

kekkonen vaan kirjoitti:

onko linkkiä?

Linkki digitalrev http://www.youtube.com/watch?v=hk5IMmEDWH4

En jaksa tuota japanilaissälliä, ja hänen huumoriaan, minulla on lisäksi aika hidas yhteys, Jos joku katsoisi ja referoisi vähän, onko siinä mitään tietämisen arvoista. Olisi kiva jos ihmiset kertoisivat ja perustelisivat mielipiteensä, eivätkä vain kehuisi vehkeitään.

erniu kirjoitti:

Linkki digitalrev http://www.youtube.com/watch?v=hk5IMmEDWH4

En jaksa tuota japanilaissälliä, ja hänen huumoriaan, minulla on lisäksi aika hidas yhteys, Jos joku katsoisi ja referoisi vähän, onko siinä mitään tietämisen arvoista. Olisi kiva jos ihmiset kertoisivat ja perustelisivat mielipiteensä, eivätkä vain kehuisi vehkeitään.

Enimmäkseen hupijuttu tuo filmi. Koko sisältö: käytä vain L-laseja. Valitettavasti vain "testaaja" käytöksellään ja turhilla omatekoisilla lisälaitteillaan antoi jo etukäteen tietää, mikä tulos olisi. Samalla myös heikensi ennestään objektiivin kontrastia.

Filmiaikaan objektiivi oli kaikkikaikessa, mutta koska digikamera sisältää jo "filmin" on rungon osuus korostunut.
Huonolla kennolla saa huonoja kuvia objektiivista huolimatta.
Jos jätetään pois piirtokyky, joka huonollakin objektiivilla saattaa olla sama, kuin parhaalla tarpeeksi himmennettynä. Parhaidenkin objektiivien suorituskyky huononee liikaa himmennettäessä ja jossain vaiheessa huono ja hyvo kohtaavat.
Käytännön kuvauksessa kuitenkin on hyvä objektiivi lyömätön, sillä se mahdollistaa hyvän kuvanlaadun jo suurilla aukoilla ja nopeilla suljinajoilla.

Mieluummin siis kallis objektiivi ja halpa runko, kuin päinvastoin.
Se on käytännönkuvauksessa järkevämpää, sillä jos kameroissa on sama kenno ja prosessori on halvan ja kalliin rungon kuvanlaatu täsmälleen sama.
Tyyp. 550D vs. 7D on minun näkemissäni tapauksissa 550D tuottanut paremman tuloksen.
http://www.dpreview.com/
sivustolla kuvanlaatu tulos on molemmilla täysin sama.
Kuvanlaadullisesti siis ei ole mitään järkeä hankkia 7D:tä. 7D:n ainut etu on tukevuus ja enemmän säätömahdollisuuksia, samalla virhemahdollisuuksia.
7D:n tarkennuskin toimii huonommin, kuin halvempien mallien (oma kokemus).
Säästyneellä rahalla voi sitten hankkia paremman objektiivin ja saada parempia kuvia huonoissakin olosuhteissa.

o0ouir0 kirjoitti:

Enimmäkseen hupijuttu tuo filmi. Koko sisältö: käytä vain L-laseja. Valitettavasti vain "testaaja" käytöksellään ja turhilla omatekoisilla lisälaitteillaan antoi jo etukäteen tietää, mikä tulos olisi. Samalla myös heikensi ennestään objektiivin kontrastia.

Filmiaikaan objektiivi oli kaikkikaikessa, mutta koska digikamera sisältää jo "filmin" on rungon osuus korostunut.
Huonolla kennolla saa huonoja kuvia objektiivista huolimatta.
Jos jätetään pois piirtokyky, joka huonollakin objektiivilla saattaa olla sama, kuin parhaalla tarpeeksi himmennettynä. Parhaidenkin objektiivien suorituskyky huononee liikaa himmennettäessä ja jossain vaiheessa huono ja hyvo kohtaavat.
Käytännön kuvauksessa kuitenkin on hyvä objektiivi lyömätön, sillä se mahdollistaa hyvän kuvanlaadun jo suurilla aukoilla ja nopeilla suljinajoilla.

Mieluummin siis kallis objektiivi ja halpa runko, kuin päinvastoin.
Se on käytännönkuvauksessa järkevämpää, sillä jos kameroissa on sama kenno ja prosessori on halvan ja kalliin rungon kuvanlaatu täsmälleen sama.
Tyyp. 550D vs. 7D on minun näkemissäni tapauksissa 550D tuottanut paremman tuloksen.
http://www.dpreview.com/
sivustolla kuvanlaatu tulos on molemmilla täysin sama.
Kuvanlaadullisesti siis ei ole mitään järkeä hankkia 7D:tä. 7D:n ainut etu on tukevuus ja enemmän säätömahdollisuuksia, samalla virhemahdollisuuksia.
7D:n tarkennuskin toimii huonommin, kuin halvempien mallien (oma kokemus).
Säästyneellä rahalla voi sitten hankkia paremman objektiivin ja saada parempia kuvia huonoissakin olosuhteissa.

Tanke söön! Aika laillahan sait sieltä irti, sieltä juutuubista.

Valehdeltu tarinasi.

Oletkos muuten ollut tyytyväinen kuvan laatuun, siis siihen mitä kamera tarjoilee? Onko paljonkin parempi verrattuna esim. D700?

kysynn kirjoitti:

Oletkos muuten ollut tyytyväinen kuvan laatuun, siis siihen mitä kamera tarjoilee? Onko paljonkin parempi verrattuna esim. D700?

Eipä 36,3 megapikselin kamera ole oikein vertailukelpoinen 12,1 megapikselin kameran kanssa.

Nikon D800 kuvanlaatua tulisikin mieluummin verrata esim. Leica S3 sen kuvanlaatuun, jossa on 37,5 megapikseliä.

Nikon D700 vertautuu paremmin kameran Nikon D4 kanssa(16,2 megapikseliä)

Noista Nikon D4 on selvästi parempi

D700 vs D4 kirjoitti:

Eipä 36,3 megapikselin kamera ole oikein vertailukelpoinen 12,1 megapikselin kameran kanssa.

Nikon D800 kuvanlaatua tulisikin mieluummin verrata esim. Leica S3 sen kuvanlaatuun, jossa on 37,5 megapikseliä.

Nikon D700 vertautuu paremmin kameran Nikon D4 kanssa(16,2 megapikseliä)

Noista Nikon D4 on selvästi parempi

No huh huh! Vai pitää kuvanlaatu pistää vertailuun megapikseleiden perusteella?

Huoh... kirjoitti:

No huh huh! Vai pitää kuvanlaatu pistää vertailuun megapikseleiden perusteella?

kyllä

näin on kirjoitti:

kyllä

Höpöhöpö, olet väärässä. Kuvanlaadulla ja megapikseleillä ei ole (juuri) mitään tekemistä keskenään. Pikselimääärä vaikuttaa ainoastaa suurimpaan tulostuskokoon halutulla resoluutiola.

Aikaisempi kirjoitti:

Höpöhöpö, olet väärässä. Kuvanlaadulla ja megapikseleillä ei ole (juuri) mitään tekemistä keskenään. Pikselimääärä vaikuttaa ainoastaa suurimpaan tulostuskokoon halutulla resoluutiola.

Kyllä resoluutiolla on merkitystä siihen, miten kamera voi toistaa pieniä yksityiskohtia.

on tekemistä kirjoitti:

Kyllä resoluutiolla on merkitystä siihen, miten kamera voi toistaa pieniä yksityiskohtia.

Keskustelu alkaa muistuttamaan jokin aika sitten töissä käytyä vääntöä. Insinöörismiehen ainoa argumentti kuvanlaadulle oli pikselimäärä. Usko tai älä, kouluja käynyt mies ei tiennyt yhden yhtä teknistä perustetta kuvalaadulle, ainoastaan toisteli pikselimäärää.

Noin yleisesti oattaen, pikselimäärä EI ole mukana silloin kun tarkastelaan kuvalaatua teknisten argumenttien pohjalta.

Lyöpä huvin vuoksi googleen vaikka "digital ilmage quolity factors"

Tuossa alkuun Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Image_quality#Image_quality_factors


Sharpness determines the amount of detail an image can convey. System sharpness is affected by the lens (design and manufacturing quality, focal length, aperture, and distance from the image center) and sensor (pixel count and anti-aliasing filter). In the field, sharpness is affected by camera shake (a good tripod can be helpful), focus accuracy, and atmospheric disturbances (thermal effects and aerosols). Lost sharpness can be restored by sharpening, but sharpening has limits. Oversharpening, can degrade image quality by causing "halos" to appear near contrast boundaries. Images from many compact digital cameras are oversharpened.
Noise is a random variation of image density, visible as grain in film and pixel level variations in digital images. It arises from the effects of basic physics— the photon nature of light and the thermal energy of heat— inside image sensors. Typical noise reduction (NR) software reduces the visibility of noise by smoothing the image, excluding areas near contrast boundaries. This technique works well, but it can obscure fine, low contrast detail.
Dynamic range (or exposure range) is the range of light levels a camera can capture, usually measured in f-stops, EV (exposure value), or zones (all factors of two in exposure). It is closely related to noise: high noise implies low dynamic range.
Tone reproduction is the relationship between scene luminance and the reproduced image brightness.
Contrast, also known as gamma, is the slope of the tone reproduction curve in a log-log space. High contrast usually involves loss of dynamic range — loss of detail, or clipping, in highlights or shadows.
Color accuracy is an important but ambiguous image quality factor. Many viewers prefer enhanced color saturation; the most accurate color isn't necessarily the most pleasing. Nevertheless it is important to measure a camera's color response: its color shifts, saturation, and the effectiveness of its white balance algorithms.
Distortion is an aberration that causes straight lines to curve near the edges of images. It can be troublesome for architectural photography and metrology (photographic applications involving measurement). Distortion is worst in wide angle, telephoto, and zoom lenses. It often worse for close-up images than for images at a distance. It can be easily corrected in software.
Vignetting, or light falloff, darkens images near the corners. It can be significant with wide angle lenses.
Exposure accuracy can be an issue with fully automatic cameras and with video cameras where there is little or no opportunity for post-exposure tonal adjustment. Some even have exposure memory: exposure may change after very bright or dark objects appear in a scene.
Lateral chromatic aberration (LCA), also called "color fringing", including purple fringing, is a lens aberration that causes colors to focus at different distances from the image center. It is most visible near corners of images. LCA is worst with asymmetrical lenses, including ultrawides, true telephotos and zooms. It is strongly affected by demosaicing.
Lens flare, including "veiling glare" is stray light in lenses and optical systems caused by reflections between lens elements and the inside barrel of the lens. It can cause image fogging (loss of shadow detail and color) as well as "ghost" images that can occur in the presence of bright light sources in or near the field of view.
Color moiré is artificial color banding that can appear in images with repetitive patterns of high spatial frequencies, like fabrics or picket fences. It is affected by lens sharpness, the anti-aliasing (lowpass) filter (which softens the image), and demosaicing software. It tends to be worst with the sharpest lenses.
Artifacts – software (especially operations performed during RAW conversion) can cause significant visual artifacts, including data compression and transmission losses (e.g. Low quality JPEG), oversharpening "halos" and loss of fine, low-contrast detail.


Aineistoa löytyy asiasta. Voidaan vissiin lopettaa keskustelu kuvanladun ja pikselien välisestä riippuvuudesta?

Aikaisempi kirjoitti:

Keskustelu alkaa muistuttamaan jokin aika sitten töissä käytyä vääntöä. Insinöörismiehen ainoa argumentti kuvanlaadulle oli pikselimäärä. Usko tai älä, kouluja käynyt mies ei tiennyt yhden yhtä teknistä perustetta kuvalaadulle, ainoastaan toisteli pikselimäärää.

Noin yleisesti oattaen, pikselimäärä EI ole mukana silloin kun tarkastelaan kuvalaatua teknisten argumenttien pohjalta.

Lyöpä huvin vuoksi googleen vaikka "digital ilmage quolity factors"

Tuossa alkuun Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Image_quality#Image_quality_factors


Sharpness determines the amount of detail an image can convey. System sharpness is affected by the lens (design and manufacturing quality, focal length, aperture, and distance from the image center) and sensor (pixel count and anti-aliasing filter). In the field, sharpness is affected by camera shake (a good tripod can be helpful), focus accuracy, and atmospheric disturbances (thermal effects and aerosols). Lost sharpness can be restored by sharpening, but sharpening has limits. Oversharpening, can degrade image quality by causing "halos" to appear near contrast boundaries. Images from many compact digital cameras are oversharpened.
Noise is a random variation of image density, visible as grain in film and pixel level variations in digital images. It arises from the effects of basic physics— the photon nature of light and the thermal energy of heat— inside image sensors. Typical noise reduction (NR) software reduces the visibility of noise by smoothing the image, excluding areas near contrast boundaries. This technique works well, but it can obscure fine, low contrast detail.
Dynamic range (or exposure range) is the range of light levels a camera can capture, usually measured in f-stops, EV (exposure value), or zones (all factors of two in exposure). It is closely related to noise: high noise implies low dynamic range.
Tone reproduction is the relationship between scene luminance and the reproduced image brightness.
Contrast, also known as gamma, is the slope of the tone reproduction curve in a log-log space. High contrast usually involves loss of dynamic range — loss of detail, or clipping, in highlights or shadows.
Color accuracy is an important but ambiguous image quality factor. Many viewers prefer enhanced color saturation; the most accurate color isn't necessarily the most pleasing. Nevertheless it is important to measure a camera's color response: its color shifts, saturation, and the effectiveness of its white balance algorithms.
Distortion is an aberration that causes straight lines to curve near the edges of images. It can be troublesome for architectural photography and metrology (photographic applications involving measurement). Distortion is worst in wide angle, telephoto, and zoom lenses. It often worse for close-up images than for images at a distance. It can be easily corrected in software.
Vignetting, or light falloff, darkens images near the corners. It can be significant with wide angle lenses.
Exposure accuracy can be an issue with fully automatic cameras and with video cameras where there is little or no opportunity for post-exposure tonal adjustment. Some even have exposure memory: exposure may change after very bright or dark objects appear in a scene.
Lateral chromatic aberration (LCA), also called "color fringing", including purple fringing, is a lens aberration that causes colors to focus at different distances from the image center. It is most visible near corners of images. LCA is worst with asymmetrical lenses, including ultrawides, true telephotos and zooms. It is strongly affected by demosaicing.
Lens flare, including "veiling glare" is stray light in lenses and optical systems caused by reflections between lens elements and the inside barrel of the lens. It can cause image fogging (loss of shadow detail and color) as well as "ghost" images that can occur in the presence of bright light sources in or near the field of view.
Color moiré is artificial color banding that can appear in images with repetitive patterns of high spatial frequencies, like fabrics or picket fences. It is affected by lens sharpness, the anti-aliasing (lowpass) filter (which softens the image), and demosaicing software. It tends to be worst with the sharpest lenses.
Artifacts – software (especially operations performed during RAW conversion) can cause significant visual artifacts, including data compression and transmission losses (e.g. Low quality JPEG), oversharpening "halos" and loss of fine, low-contrast detail.


Aineistoa löytyy asiasta. Voidaan vissiin lopettaa keskustelu kuvanladun ja pikselien välisestä riippuvuudesta?

http://www.dxomark.com/index.php/About/In-depth-measurements/Measurements/Resolution

What is resolution?
The resolution of a camera is defined by the size of the smallest detail that the camera can optically discriminate.

Kyllä tuohon yksityiskohtien toistoon vaikuttaa objektiivin piirtokyvyn lisäksi yhtälailla myös kennon resoluutio. 12 megapikselin kenno ei yksinkertaisesti pysty erottelemaan yksityiskohtia siinä, missä 36 megapikselin kenno

Tosin resoluution ostaltakin objektiivi näyttelee pääroolia.

What is resolution? kirjoitti:

http://www.dxomark.com/index.php/About/In-depth-measurements/Measurements/Resolution

What is resolution?
The resolution of a camera is defined by the size of the smallest detail that the camera can optically discriminate.

Kyllä tuohon yksityiskohtien toistoon vaikuttaa objektiivin piirtokyvyn lisäksi yhtälailla myös kennon resoluutio. 12 megapikselin kenno ei yksinkertaisesti pysty erottelemaan yksityiskohtia siinä, missä 36 megapikselin kenno

Tosin resoluution ostaltakin objektiivi näyttelee pääroolia.

”Tosin resoluution ostaltakin objektiivi näyttelee pääroolia.”
Toisaalta jos käytetään kummassakin samaa ff-objektiivia niin sillä on lähes olematon ”rooli” paitsi kuvan kulmissa.
Kennojen latua kuvissa pitää tietenkin verrata samalla objektiivilla, silloin objektiivi ei vaikuta erottelukykyyn kuvissa.

Aikaisempi kirjoitti:

Keskustelu alkaa muistuttamaan jokin aika sitten töissä käytyä vääntöä. Insinöörismiehen ainoa argumentti kuvanlaadulle oli pikselimäärä. Usko tai älä, kouluja käynyt mies ei tiennyt yhden yhtä teknistä perustetta kuvalaadulle, ainoastaan toisteli pikselimäärää.

Noin yleisesti oattaen, pikselimäärä EI ole mukana silloin kun tarkastelaan kuvalaatua teknisten argumenttien pohjalta.

Lyöpä huvin vuoksi googleen vaikka "digital ilmage quolity factors"

Tuossa alkuun Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Image_quality#Image_quality_factors


Sharpness determines the amount of detail an image can convey. System sharpness is affected by the lens (design and manufacturing quality, focal length, aperture, and distance from the image center) and sensor (pixel count and anti-aliasing filter). In the field, sharpness is affected by camera shake (a good tripod can be helpful), focus accuracy, and atmospheric disturbances (thermal effects and aerosols). Lost sharpness can be restored by sharpening, but sharpening has limits. Oversharpening, can degrade image quality by causing "halos" to appear near contrast boundaries. Images from many compact digital cameras are oversharpened.
Noise is a random variation of image density, visible as grain in film and pixel level variations in digital images. It arises from the effects of basic physics— the photon nature of light and the thermal energy of heat— inside image sensors. Typical noise reduction (NR) software reduces the visibility of noise by smoothing the image, excluding areas near contrast boundaries. This technique works well, but it can obscure fine, low contrast detail.
Dynamic range (or exposure range) is the range of light levels a camera can capture, usually measured in f-stops, EV (exposure value), or zones (all factors of two in exposure). It is closely related to noise: high noise implies low dynamic range.
Tone reproduction is the relationship between scene luminance and the reproduced image brightness.
Contrast, also known as gamma, is the slope of the tone reproduction curve in a log-log space. High contrast usually involves loss of dynamic range — loss of detail, or clipping, in highlights or shadows.
Color accuracy is an important but ambiguous image quality factor. Many viewers prefer enhanced color saturation; the most accurate color isn't necessarily the most pleasing. Nevertheless it is important to measure a camera's color response: its color shifts, saturation, and the effectiveness of its white balance algorithms.
Distortion is an aberration that causes straight lines to curve near the edges of images. It can be troublesome for architectural photography and metrology (photographic applications involving measurement). Distortion is worst in wide angle, telephoto, and zoom lenses. It often worse for close-up images than for images at a distance. It can be easily corrected in software.
Vignetting, or light falloff, darkens images near the corners. It can be significant with wide angle lenses.
Exposure accuracy can be an issue with fully automatic cameras and with video cameras where there is little or no opportunity for post-exposure tonal adjustment. Some even have exposure memory: exposure may change after very bright or dark objects appear in a scene.
Lateral chromatic aberration (LCA), also called "color fringing", including purple fringing, is a lens aberration that causes colors to focus at different distances from the image center. It is most visible near corners of images. LCA is worst with asymmetrical lenses, including ultrawides, true telephotos and zooms. It is strongly affected by demosaicing.
Lens flare, including "veiling glare" is stray light in lenses and optical systems caused by reflections between lens elements and the inside barrel of the lens. It can cause image fogging (loss of shadow detail and color) as well as "ghost" images that can occur in the presence of bright light sources in or near the field of view.
Color moiré is artificial color banding that can appear in images with repetitive patterns of high spatial frequencies, like fabrics or picket fences. It is affected by lens sharpness, the anti-aliasing (lowpass) filter (which softens the image), and demosaicing software. It tends to be worst with the sharpest lenses.
Artifacts – software (especially operations performed during RAW conversion) can cause significant visual artifacts, including data compression and transmission losses (e.g. Low quality JPEG), oversharpening "halos" and loss of fine, low-contrast detail.


Aineistoa löytyy asiasta. Voidaan vissiin lopettaa keskustelu kuvanladun ja pikselien välisestä riippuvuudesta?

http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Database/Nikon/AF-S-Nikkor-VR-105mm-f-2.8G-ED/(camera)/628/(cameraname)/Nikon-D3s

Resolution 53lp/mm

http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Database/Nikon/AF-S-Nikkor-VR-105mm-f-2.8G-ED/(camera)/485/(cameraname)/Nikon-D3X

Resolution 65lp/mm

Kuten huomaat: Kennon resoluution tuplaaminen nosti yskityiskohtien erittelykykyä 23 %

What is resolution? kirjoitti:

http://www.dxomark.com/index.php/About/In-depth-measurements/Measurements/Resolution

What is resolution?
The resolution of a camera is defined by the size of the smallest detail that the camera can optically discriminate.

Kyllä tuohon yksityiskohtien toistoon vaikuttaa objektiivin piirtokyvyn lisäksi yhtälailla myös kennon resoluutio. 12 megapikselin kenno ei yksinkertaisesti pysty erottelemaan yksityiskohtia siinä, missä 36 megapikselin kenno

Tosin resoluution ostaltakin objektiivi näyttelee pääroolia.

Liittyikö tämä jotenkin kuvanlaatukeskusteluun? Nykysysteemistä ei pysty päättelemään suoraan kuka vastaa ja kenelle.

pääroolia? kirjoitti:

”Tosin resoluution ostaltakin objektiivi näyttelee pääroolia.”
Toisaalta jos käytetään kummassakin samaa ff-objektiivia niin sillä on lähes olematon ”rooli” paitsi kuvan kulmissa.
Kennojen latua kuvissa pitää tietenkin verrata samalla objektiivilla, silloin objektiivi ei vaikuta erottelukykyyn kuvissa.

"Kennojen latua kuvissa pitää tietenkin verrata samalla objektiivilla, silloin objektiivi ei vaikuta erottelukykyyn kuvissa."

Kuten DxO Mark tekee

siellä on mounted on: alasvetovalikko ja sieltä kameraa vaihtamalla huomaat kuinka arvo vaihtuu tuohon: Resolution

Mitä suurempi kennon resoluutio, sitä suurempi arvo tuohon tulee(lp/mm)

Aikaisempi kirjoitti:

Liittyikö tämä jotenkin kuvanlaatukeskusteluun? Nykysysteemistä ei pysty päättelemään suoraan kuka vastaa ja kenelle.

Tottakai "What is resolution?" liittyy kuvanlaatukeskusteluun

lue DxO Markin sivuilta, niin asia alkaa sinullekin avautumaan

näin se menee kirjoitti:

http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Database/Nikon/AF-S-Nikkor-VR-105mm-f-2.8G-ED/(camera)/628/(cameraname)/Nikon-D3s

Resolution 53lp/mm

http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Database/Nikon/AF-S-Nikkor-VR-105mm-f-2.8G-ED/(camera)/485/(cameraname)/Nikon-D3X

Resolution 65lp/mm

Kuten huomaat: Kennon resoluution tuplaaminen nosti yskityiskohtien erittelykykyä 23 %

Amen!

Ja nyt ''wanha pieru'' taitoi paskoa housuihinsa...

tottakai liittyy kirjoitti:

Tottakai "What is resolution?" liittyy kuvanlaatukeskusteluun

lue DxO Markin sivuilta, niin asia alkaa sinullekin avautumaan

Sinulta on vissiin jäänyt huomaatatta sellainen fakta että resoluutio EI ole osana kuvanlaatumääritelmää.

Mm. tuolla on määrittelyt tekijöistä joilla kuvalaatu määritellään:

-http://www.imatest.com/docs/iqfactors/

-Sharpness

-Noise

-Dynamic range, tonal response, and contrast

-Color accuracy

-Lens distortion

-Light falloff (vignetting) and sensor nonuniformities

-Blemishes (visible sensor defects)

-Exposure accuracy and ISO Sensitivity

-Lateral chromatic aberration

-Veiling glare (lens flare)

-Color moiré

-Software artifacts: noise reduction and sharpening


Kuten on nähtävissä niin resoluution määrä ei esiinny tässä eikä missään muussakaan lukemassani kuvanlaatumäärittelyssä.


Ihan mielenkiinnosta, voisitko linkittää lähteeseen jossa nimenomaan KUVANLAADUn osalta resoluution merkitystä tarkastellaan. Epämääräiset vihjauksen johonkin sivustoon on hiukan hassuja... niin, ja linkit sitten nimen omaan artikkeliin jossa käsitellään kuvan LAATUA !

Kiinteätä pierua? kirjoitti:

Amen!

Ja nyt ''wanha pieru'' taitoi paskoa housuihinsa...

Uskon (tiedän), että Nikonin ammattirungoilla ja huippuobjektiiveillä saa erittäin
teräviä kuvia, en tarvitse mitään dxomarkkia tai repveiviä asiaa minulle todistamaan.
Minulla ei ole mitään syytä tämän asian tiimoilta paskoa housuihini ja minulla on
varaa ostaa minkälaiset välineet haluan, eikös sinun pitänyt viikonlopun jälkeen
palata takaisin Tammisaareen ?

Aikaisempi kirjoitti:

Sinulta on vissiin jäänyt huomaatatta sellainen fakta että resoluutio EI ole osana kuvanlaatumääritelmää.

Mm. tuolla on määrittelyt tekijöistä joilla kuvalaatu määritellään:

-http://www.imatest.com/docs/iqfactors/

-Sharpness

-Noise

-Dynamic range, tonal response, and contrast

-Color accuracy

-Lens distortion

-Light falloff (vignetting) and sensor nonuniformities

-Blemishes (visible sensor defects)

-Exposure accuracy and ISO Sensitivity

-Lateral chromatic aberration

-Veiling glare (lens flare)

-Color moiré

-Software artifacts: noise reduction and sharpening


Kuten on nähtävissä niin resoluution määrä ei esiinny tässä eikä missään muussakaan lukemassani kuvanlaatumäärittelyssä.


Ihan mielenkiinnosta, voisitko linkittää lähteeseen jossa nimenomaan KUVANLAADUn osalta resoluution merkitystä tarkastellaan. Epämääräiset vihjauksen johonkin sivustoon on hiukan hassuja... niin, ja linkit sitten nimen omaan artikkeliin jossa käsitellään kuvan LAATUA !

Tuolta sinun linkistäsi:

Sharpness

Sharpness and MTF are introduced in Sharpness: What is it and how is it measured?

painat tuota linkkiä:

http://www.imatest.com/docs/sharpness/

Traditional “resolution” measurements....

Eli tuo resoluutio on tekijän Sharpness alla - osa sitä tai jopa sama asia

tsekkaa linkkis kirjoitti:

Tuolta sinun linkistäsi:

Sharpness

Sharpness and MTF are introduced in Sharpness: What is it and how is it measured?

painat tuota linkkiä:

http://www.imatest.com/docs/sharpness/

Traditional “resolution” measurements....

Eli tuo resoluutio on tekijän Sharpness alla - osa sitä tai jopa sama asia

Prkl.... pitää vissiin ottaa hiukan takaisin... näin alustavasti. Luenpa läpi hartaudella

Aikaisempi kirjoitti:

Sinulta on vissiin jäänyt huomaatatta sellainen fakta että resoluutio EI ole osana kuvanlaatumääritelmää.

Mm. tuolla on määrittelyt tekijöistä joilla kuvalaatu määritellään:

-http://www.imatest.com/docs/iqfactors/

-Sharpness

-Noise

-Dynamic range, tonal response, and contrast

-Color accuracy

-Lens distortion

-Light falloff (vignetting) and sensor nonuniformities

-Blemishes (visible sensor defects)

-Exposure accuracy and ISO Sensitivity

-Lateral chromatic aberration

-Veiling glare (lens flare)

-Color moiré

-Software artifacts: noise reduction and sharpening


Kuten on nähtävissä niin resoluution määrä ei esiinny tässä eikä missään muussakaan lukemassani kuvanlaatumäärittelyssä.


Ihan mielenkiinnosta, voisitko linkittää lähteeseen jossa nimenomaan KUVANLAADUn osalta resoluution merkitystä tarkastellaan. Epämääräiset vihjauksen johonkin sivustoon on hiukan hassuja... niin, ja linkit sitten nimen omaan artikkeliin jossa käsitellään kuvan LAATUA !

"Kuten on nähtävissä niin resoluution määrä ei esiinny tässä eikä missään muussakaan lukemassani kuvanlaatumäärittelyssä."

Sä et itse ole tutustunut edes tuohon postaamasi linkkiin... siellä se selvästi kerrotaan

Sharpness ja resolution määritteillä tarkoitetaan nimenomaan yhtä ja samaa asiaa. Mitä terävämpi kuva(Sharpness), sitä enemmän siitä voi tunnistaa pieniä yksityiskohtia(resolution)

On aivan turhaa saivartelua väittää, että resoluutio ei ole kuvanlaatumääritelmässä, mutta Sharpness on, kun ne on tasan yhtä ja samaa asiaa.

Objektiivin MTF kaavioilla kuvataan nimenomaan objektiivin resoluutiota eli erottelukykyä. Mitä suurempi resoluutio, sitä enemmän Sharpness eli terävyys kuvissasi.

Yhtä ja samaa asiaa - turhaan saivartelet

Wanha pieru kirjoitti:

Uskon (tiedän), että Nikonin ammattirungoilla ja huippuobjektiiveillä saa erittäin
teräviä kuvia, en tarvitse mitään dxomarkkia tai repveiviä asiaa minulle todistamaan.
Minulla ei ole mitään syytä tämän asian tiimoilta paskoa housuihini ja minulla on
varaa ostaa minkälaiset välineet haluan, eikös sinun pitänyt viikonlopun jälkeen
palata takaisin Tammisaareen ?

Olipas teorioita ja todistelua, kuin uskonnoissa, mutta totuus lienee siinä välimaissa.
Kuvien terävyys näyttää muodostuvan näiden laitteiden ja teorioiden kompromissina eli toisen ominaisuuden lisääntyessä toinen kärsii jos se ei ole samalla tasolla kehityksessä mukana.

Olen tässä pari kuukautta kamppaillut tuon ongelman kanssa ostettuani täyskennoisen 21,1 MB. Jos otan täydellä resoluutiolla kuvan samalla linssillä niin 1/2 otettu kuva kestää suurentaa enemmän, kuin tuo täysillä otettu.

Näyttää siltä, ettei tuo linssien laatu pysty vastaamaan tuon kennon vaatimuksia.
Saattaa kameran prosessorillakin olla vaikeuksia tallentaa liian hitaaseen muistikorttiin kaikkea.
3 kuvaa sekunnissa on aika hidasta tallennusta mikä näkyy kuvaa otettaessa näytöllä prosessi pöyrii kauan kuvanoton jälkeen.

Vanheneva pieru kirjoitti:

Olipas teorioita ja todistelua, kuin uskonnoissa, mutta totuus lienee siinä välimaissa.
Kuvien terävyys näyttää muodostuvan näiden laitteiden ja teorioiden kompromissina eli toisen ominaisuuden lisääntyessä toinen kärsii jos se ei ole samalla tasolla kehityksessä mukana.

Olen tässä pari kuukautta kamppaillut tuon ongelman kanssa ostettuani täyskennoisen 21,1 MB. Jos otan täydellä resoluutiolla kuvan samalla linssillä niin 1/2 otettu kuva kestää suurentaa enemmän, kuin tuo täysillä otettu.

Näyttää siltä, ettei tuo linssien laatu pysty vastaamaan tuon kennon vaatimuksia.
Saattaa kameran prosessorillakin olla vaikeuksia tallentaa liian hitaaseen muistikorttiin kaikkea.
3 kuvaa sekunnissa on aika hidasta tallennusta mikä näkyy kuvaa otettaessa näytöllä prosessi pöyrii kauan kuvanoton jälkeen.

"Näyttää siltä, ettei tuo linssien laatu pysty vastaamaan tuon kennon vaatimuksia."

Ei tarvitsekaan - sanotaanhan: "jos tavoittelet täydellisyyttä, et voi koskaan saavuttaa hyvää"

Objektiivien suhteen täydellisyyden tavoittelu tarkoittaisi, ettei markkinoilla olisi lainkaan hyviä objektiiveja - mitä sitten olisi, paha sanoa. Objektiivit ovat aina jonkunlaisia kompromisseja.

Tosin kun kerran puhutaan jo Nikon D800 kamerasta ja sen 36,3 megapikselistä, aiheuttaa Nikon objektiivien heikompi piirto tosiaan ongelmia. Kierrät tämän helposti ostamalla tulevan Leica S3 kameran, jossa on 37,5 megapikseliä, mutta objektiivit ovat piirroltaan jo parempia:
http://www.s.leica-camera.com/leica-apo-macro-summarit-s-1-2-5-120-mm-cs/

Eikä Hasselbladin objektiivitkaan huonoja ole:
http://www.hasselblad.com/products/lenses-and-accessories/h-system-lenses.aspx

sää vaan saivartelet kirjoitti:

"Kuten on nähtävissä niin resoluution määrä ei esiinny tässä eikä missään muussakaan lukemassani kuvanlaatumäärittelyssä."

Sä et itse ole tutustunut edes tuohon postaamasi linkkiin... siellä se selvästi kerrotaan

Sharpness ja resolution määritteillä tarkoitetaan nimenomaan yhtä ja samaa asiaa. Mitä terävämpi kuva(Sharpness), sitä enemmän siitä voi tunnistaa pieniä yksityiskohtia(resolution)

On aivan turhaa saivartelua väittää, että resoluutio ei ole kuvanlaatumääritelmässä, mutta Sharpness on, kun ne on tasan yhtä ja samaa asiaa.

Objektiivin MTF kaavioilla kuvataan nimenomaan objektiivin resoluutiota eli erottelukykyä. Mitä suurempi resoluutio, sitä enemmän Sharpness eli terävyys kuvissasi.

Yhtä ja samaa asiaa - turhaan saivartelet

Puhekielessä (ja myös aikaisemmin ketjussa) resoluutiolla yksioikoisesti tarkoitetaan kennon resoluutiota eli megapikselimäärää. Vastaavasti kun puhutaan kameran resoluutiosta siinä ei puhekielessä käytännössä koskaan ole muka spekulaatioita optiikan ja softan vaikutuksesta. Väittämäni koski sitä ettei kuvan laatu ole riippuvaista megapikseleistä sitä kun ei suoraan mainita 12-kohtaisessa kuvalaatumääritelmässä.
Sen verran voi ottaa takaisin että sharpnessin sisään tosiaan näkyy rakentuvan myös yhtenä pienenä osatekijänä, mutkan kautta, kennon pikselimäärä mutta vain pienenä eikä suoraan. Kuten viiteenä esiintynyt DxO-viittaus oosoittaa hyvin, kennon pikselimäärän TUPLAUS nosti resoa 23% (en tarkistanut linkkiä mutta vaikuttaa hyvinkin totuudenmukaiselta) Mikähän olisi vaikutus jos kennon reso kasvaisi vaaikka 16 -> 20M ?
Lisäksi kuvalaatuun vaikuttaa yksitoista muuta tekijää mutta jostain syystä yksi ja ainoa, ja myös markkinamiesten toitottama kennon pikselimäärä on noussut yli muiden. Samaan tapaan kuin teinipojilla salilla, mikään muu kuin penkkitulos ei merkitse mitään vaikka koko ihminen huomioituna se on yksi mitätön osatekijä.
Kuten testisivusto toteaa:
"There’s little reason go to a 12+ megapixel camera, unless you plan to print larger"
Tienvarsimainoksia varten kuvaaville nuo 40M kennoiset kamerat on varmaan ihan paikallaan.

on tekemistä kirjoitti:

Kyllä resoluutiolla on merkitystä siihen, miten kamera voi toistaa pieniä yksityiskohtia.

Kyllä resoluutiolla on merkitystä siihen, miten kamera voi toistaa pieniä yksityiskohtia. "

Joo mutta suuri merkitys on myös kohinalla ja suurilla Iso-herkkyksillä esim. D4 pääsee aivan samoihin arvoihin yksityiskodissa, D800:sen kohin kun kasvaa melkoisesti yläpäässä.

fghhdh kirjoitti:

Kyllä resoluutiolla on merkitystä siihen, miten kamera voi toistaa pieniä yksityiskohtia. "

Joo mutta suuri merkitys on myös kohinalla ja suurilla Iso-herkkyksillä esim. D4 pääsee aivan samoihin arvoihin yksityiskodissa, D800:sen kohin kun kasvaa melkoisesti yläpäässä.

Varmasti eihän muuten ammatti lehdet kirjoita, että 12miljoonaa pixseliä vuonna 2010 on vaatimaton luku 2010 piste tälle avaukselle.

Aikaisempi kirjoitti:

Puhekielessä (ja myös aikaisemmin ketjussa) resoluutiolla yksioikoisesti tarkoitetaan kennon resoluutiota eli megapikselimäärää. Vastaavasti kun puhutaan kameran resoluutiosta siinä ei puhekielessä käytännössä koskaan ole muka spekulaatioita optiikan ja softan vaikutuksesta. Väittämäni koski sitä ettei kuvan laatu ole riippuvaista megapikseleistä sitä kun ei suoraan mainita 12-kohtaisessa kuvalaatumääritelmässä.
Sen verran voi ottaa takaisin että sharpnessin sisään tosiaan näkyy rakentuvan myös yhtenä pienenä osatekijänä, mutkan kautta, kennon pikselimäärä mutta vain pienenä eikä suoraan. Kuten viiteenä esiintynyt DxO-viittaus oosoittaa hyvin, kennon pikselimäärän TUPLAUS nosti resoa 23% (en tarkistanut linkkiä mutta vaikuttaa hyvinkin totuudenmukaiselta) Mikähän olisi vaikutus jos kennon reso kasvaisi vaaikka 16 -> 20M ?
Lisäksi kuvalaatuun vaikuttaa yksitoista muuta tekijää mutta jostain syystä yksi ja ainoa, ja myös markkinamiesten toitottama kennon pikselimäärä on noussut yli muiden. Samaan tapaan kuin teinipojilla salilla, mikään muu kuin penkkitulos ei merkitse mitään vaikka koko ihminen huomioituna se on yksi mitätön osatekijä.
Kuten testisivusto toteaa:
"There’s little reason go to a 12+ megapixel camera, unless you plan to print larger"
Tienvarsimainoksia varten kuvaaville nuo 40M kennoiset kamerat on varmaan ihan paikallaan.

"Puhekielessä (ja myös aikaisemmin ketjussa) resoluutiolla yksioikoisesti tarkoitetaan kennon resoluutiota eli megapikselimäärää."

Ei pidä paikkansa

Termillä resoluutio on runsaasti erilaisia erotus- ja erottelukykyyn liittyviä merkityksiä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Resoluutio

Kameroista puhuttaessa resoluutiolla tarkoitetaan erottelukykyä, ei vain kennon pikselimääriä. Kennon resoluutiolla voidaan taas tarkoittaa vain kameran megapikseleitä.

esim. voidaan ottaa kuva ja tulostaa se - tämän jälkeen kuvan resoluutiota voi arvioida tulosteesta - tulosteen resoluutioon vaikuttavat objektiivin suorituskyky, kennon tarkkuus ja tulostimen tarkkuus. myös tulosteen koko voi vaikuttaa.

En osta! Erottelukyky mennyt ihan överiksi.

Jotain tarttis tehrä

Tässä pari vaihtoehtoa
– opettele kuvankäsittely ammattimaisella ohjelmalla
– hanki muotokuvaukseen tarkoitettu pehmeästi piirtävä objektiivi
– käytä pehmeäpiirtosuodatinta, sukkahousuja tms. objektiivin edessä.

Kyllä rahhaa täytyy olla, kun tuommoisia ostelee. Mikäpäs siinä, itse olen yhden kameranrungon omistaja, ja aina pitää säästää ja tinkiä että saisi edes yhden paremman objektiivin hankittua. Olen joskus miettinyt ohimennen nähdessäni Audikuskin, joka ei pysähdy suojatien eteen, jotta mahtaako olla mukavaakin varakkaana henkilönä. Toisaalta huolta ja murhetta se varallisuudenkin vaaliminenkin varmaan tuottaa.

suihketta kainaloon kirjoitti:

Kyllä rahhaa täytyy olla, kun tuommoisia ostelee. Mikäpäs siinä, itse olen yhden kameranrungon omistaja, ja aina pitää säästää ja tinkiä että saisi edes yhden paremman objektiivin hankittua. Olen joskus miettinyt ohimennen nähdessäni Audikuskin, joka ei pysähdy suojatien eteen, jotta mahtaako olla mukavaakin varakkaana henkilönä. Toisaalta huolta ja murhetta se varallisuudenkin vaaliminenkin varmaan tuottaa.

Hyvää ja syvällistä pohdiskelua. Itse olen Audikuski ja kuvaan Leicalla ja Olympuksella. Ja pysähdyn suojatien eteen.
Niinettä mitähän siitä pitäisi päätellä, olis varmaan psykiatrilla miettimistä.

suihketta kainaloon kirjoitti:

Kyllä rahhaa täytyy olla, kun tuommoisia ostelee. Mikäpäs siinä, itse olen yhden kameranrungon omistaja, ja aina pitää säästää ja tinkiä että saisi edes yhden paremman objektiivin hankittua. Olen joskus miettinyt ohimennen nähdessäni Audikuskin, joka ei pysähdy suojatien eteen, jotta mahtaako olla mukavaakin varakkaana henkilönä. Toisaalta huolta ja murhetta se varallisuudenkin vaaliminenkin varmaan tuottaa.

”nähdessäni Audikuskin, joka ei pysähdy suojatien eteen”

Samaa olen itsekin tuumaillut:
Audikuski ajaa hiljaa eikä pysähdy, Ladakuski ajaa lujaa eikä pysähdy.

Olisikohan tässäkin kysymys näyttöarvosta. Audikuski hidastelee kaupungilla, että kaikki ehtisivät nähdä kuka on ratissa ja Ladakuski kaahaa hullun lailla, ettei kukaan tunnistaisi kuka ajajaa

Toisaalta ”sopivissa” kameroissa on raikuva sulkimen ääni ja karrmeasti vinkuva autofokus jotta näyttäisi ammattilaisilta. Toiset taas etsii äänetöntä kameraa ettei häiritsisi muita tai pilaisi tilaisuuden herkkää tunnelmaa.
Meitä on niin erilaisia — onneksi kai?

Tupakka-firmat ja Alko ovat parhaat sponsorit kamera-hankinnoissa.
Yli 6000€ kaluston 'lahjoittivat' n. 3 vuoden aikana.

Juuri näin kirjoitti:

Tupakka-firmat ja Alko ovat parhaat sponsorit kamera-hankinnoissa.
Yli 6000€ kaluston 'lahjoittivat' n. 3 vuoden aikana.

Ne mun heille kantamani rahat menikin, saimpahan kuitenkin hyvää tavaraa rahojen
vastikkeeksi.

Juuri näin kirjoitti:

Tupakka-firmat ja Alko ovat parhaat sponsorit kamera-hankinnoissa.
Yli 6000€ kaluston 'lahjoittivat' n. 3 vuoden aikana.

Eihän tuohon tarvitse muuta kuin laittaa röökiaskin hinta päivässä jemmaan. Ja viikoittain sen perjantai-pullon.

Paljon on asiasta mielipiteitä, kerron käyttäjän mielipiteen noin 2700 kuvan jälkeen.

Pikselitiheys on hieman alempi kuin D7000 rungossa 16/15 Mpix joten samanlaatuiset optiikat riittävät. Tosin kuva-alan ollessa suurempi myös lasin koko kasvaa jos halutaan samat aukot. Sama homma kuin asunnoissa, 10m2 luukkuun riittää pienempi ikkuna-ala kuin 100 m2 luukkuun.

Kamerassa voi käyttää ja olen kokeeksi niin tehnytkin samoja laseja kuin D5100 ja D300s rungossa sekä D90:ssä josta tosin olen jo luopunut muiden hyväksi. Saat automaattisesti kroppialan rajauksen kuviisi kiinnittäessäsi sellaisen lasin rungon nokalle.

Suuri pikselimäärä helpottaa kuvien jälkirajausta, saat siitä vaikka lisää pituutta putkeesi kun käytät vain osan alueesta ja kun huomaat kuvassa jotain epätoivottua niin pääset siitäkin eroon. Vaikka kroppaat pixelit puoleen on sinulla vielä A3 kelpoinen tiedosto käsillä.

Itse käytin kuvauksissa tuolla D800 rungolla pääasiassa Sigman 24 _ 70 F2.8 DG HSM EX sekä Nikkorin 70 - 200 F2.8 VR putkia ja saalista syntyi. Sigmasta puuttui VR/VC toiminta mutten sen vuoksi menettänyt montaakaan kuvaa, tähän mennessä 2 kpl ehkä parista tuhannesta kaikkia en ole vielä tosin käynyt läpi. Osa on otettu huonossa/vähässä valossa 1/10 - 1/20 sek ajoilla käsivaralta silti onnistuen tosin isoa ISO:a käyttäen.

Ihan noin sormi/silmä tuntumalla sanoisin myös D800 kennon olevan dynamiikaltaan parempi kuin D300s:n, se näyttää pystyvän käsittelemään suurempia valoisuus eroja. Saatuani rungon vain muutama päivä ennen matkaa hieman pelkäsin koska en ollut kunnolla päässyt kokeilemaan vaan kaikki meni hyvin ja opin kamerasta uusia ominaisuuksia ajan myötä.

SUOSITTELEN D800 jos pimeässä kuvaus ei ole pääalaasi. ISO:illa 400 ja alle laatua pidän lyömättömänä, 800 kuvat ovat hyviä ja 1600 - 3200 käyttökelpoisia moneen tarpeeseen, isompia ISO:ja en ole kokeillut.

nikon_d90 kirjoitti:

Paljon on asiasta mielipiteitä, kerron käyttäjän mielipiteen noin 2700 kuvan jälkeen.

Pikselitiheys on hieman alempi kuin D7000 rungossa 16/15 Mpix joten samanlaatuiset optiikat riittävät. Tosin kuva-alan ollessa suurempi myös lasin koko kasvaa jos halutaan samat aukot. Sama homma kuin asunnoissa, 10m2 luukkuun riittää pienempi ikkuna-ala kuin 100 m2 luukkuun.

Kamerassa voi käyttää ja olen kokeeksi niin tehnytkin samoja laseja kuin D5100 ja D300s rungossa sekä D90:ssä josta tosin olen jo luopunut muiden hyväksi. Saat automaattisesti kroppialan rajauksen kuviisi kiinnittäessäsi sellaisen lasin rungon nokalle.

Suuri pikselimäärä helpottaa kuvien jälkirajausta, saat siitä vaikka lisää pituutta putkeesi kun käytät vain osan alueesta ja kun huomaat kuvassa jotain epätoivottua niin pääset siitäkin eroon. Vaikka kroppaat pixelit puoleen on sinulla vielä A3 kelpoinen tiedosto käsillä.

Itse käytin kuvauksissa tuolla D800 rungolla pääasiassa Sigman 24 _ 70 F2.8 DG HSM EX sekä Nikkorin 70 - 200 F2.8 VR putkia ja saalista syntyi. Sigmasta puuttui VR/VC toiminta mutten sen vuoksi menettänyt montaakaan kuvaa, tähän mennessä 2 kpl ehkä parista tuhannesta kaikkia en ole vielä tosin käynyt läpi. Osa on otettu huonossa/vähässä valossa 1/10 - 1/20 sek ajoilla käsivaralta silti onnistuen tosin isoa ISO:a käyttäen.

Ihan noin sormi/silmä tuntumalla sanoisin myös D800 kennon olevan dynamiikaltaan parempi kuin D300s:n, se näyttää pystyvän käsittelemään suurempia valoisuus eroja. Saatuani rungon vain muutama päivä ennen matkaa hieman pelkäsin koska en ollut kunnolla päässyt kokeilemaan vaan kaikki meni hyvin ja opin kamerasta uusia ominaisuuksia ajan myötä.

SUOSITTELEN D800 jos pimeässä kuvaus ei ole pääalaasi. ISO:illa 400 ja alle laatua pidän lyömättömänä, 800 kuvat ovat hyviä ja 1600 - 3200 käyttökelpoisia moneen tarpeeseen, isompia ISO:ja en ole kokeillut.

Jäi vielä sanomatta, noin pari vuotta vanha "13" matkaläppärini" on hieman kankea noiden kuvatiedostojen kanssa mutta vuoden ikäinen ASUS 17" CORE i7 prosessorilla vääntää niitä ihan mielikseen. Kuvien avaus tapahtuu muutamassa sekunnissa.

Kehitys, olkoon millä alalla hyvänsä kohtaa aina vastustusta. Vanhat konstit kun eivät aina riitä. Olen itse aikoinaan opiskellut ratkaisemaan tekniikan ongelmia laskutikulla varsin näppärästi vaan en sen vuoksi noidu laskimia enkä tietokoneita. laskutikkuja minulla lienee vieläkin varastossa pari kpl mahdollisen ydintalven varalle kun emp on tuhonnut elektroniikan. (HEH HEH!) Vain vanhat Ladat ja minun laskutikkuni kun enää toimivat sen jälkeen.

nikon_d90 kirjoitti:

Paljon on asiasta mielipiteitä, kerron käyttäjän mielipiteen noin 2700 kuvan jälkeen.

Pikselitiheys on hieman alempi kuin D7000 rungossa 16/15 Mpix joten samanlaatuiset optiikat riittävät. Tosin kuva-alan ollessa suurempi myös lasin koko kasvaa jos halutaan samat aukot. Sama homma kuin asunnoissa, 10m2 luukkuun riittää pienempi ikkuna-ala kuin 100 m2 luukkuun.

Kamerassa voi käyttää ja olen kokeeksi niin tehnytkin samoja laseja kuin D5100 ja D300s rungossa sekä D90:ssä josta tosin olen jo luopunut muiden hyväksi. Saat automaattisesti kroppialan rajauksen kuviisi kiinnittäessäsi sellaisen lasin rungon nokalle.

Suuri pikselimäärä helpottaa kuvien jälkirajausta, saat siitä vaikka lisää pituutta putkeesi kun käytät vain osan alueesta ja kun huomaat kuvassa jotain epätoivottua niin pääset siitäkin eroon. Vaikka kroppaat pixelit puoleen on sinulla vielä A3 kelpoinen tiedosto käsillä.

Itse käytin kuvauksissa tuolla D800 rungolla pääasiassa Sigman 24 _ 70 F2.8 DG HSM EX sekä Nikkorin 70 - 200 F2.8 VR putkia ja saalista syntyi. Sigmasta puuttui VR/VC toiminta mutten sen vuoksi menettänyt montaakaan kuvaa, tähän mennessä 2 kpl ehkä parista tuhannesta kaikkia en ole vielä tosin käynyt läpi. Osa on otettu huonossa/vähässä valossa 1/10 - 1/20 sek ajoilla käsivaralta silti onnistuen tosin isoa ISO:a käyttäen.

Ihan noin sormi/silmä tuntumalla sanoisin myös D800 kennon olevan dynamiikaltaan parempi kuin D300s:n, se näyttää pystyvän käsittelemään suurempia valoisuus eroja. Saatuani rungon vain muutama päivä ennen matkaa hieman pelkäsin koska en ollut kunnolla päässyt kokeilemaan vaan kaikki meni hyvin ja opin kamerasta uusia ominaisuuksia ajan myötä.

SUOSITTELEN D800 jos pimeässä kuvaus ei ole pääalaasi. ISO:illa 400 ja alle laatua pidän lyömättömänä, 800 kuvat ovat hyviä ja 1600 - 3200 käyttökelpoisia moneen tarpeeseen, isompia ISO:ja en ole kokeillut.

”Suuri pikselimäärä helpottaa kuvien jälkirajausta, saat siitä vaikka lisää pituutta putkeesi kun käytät vain osan alueesta”

Tätä hölynpölyä täällä jaksetaan jatkaa vuodesta toiseen (croppikerroin pidentää polttovöliä, rajaaminen lisää pituutta putkeen. Titaa joku hörhö ihan tosissaan uskoa, että polttovälin tehtävä on digikuvan rajaaminen sopivaksi.
Tällä ”logiikalla” kiikarit ja kaukoputket on turhia, ne voi korvata vaikka vessapaperin hylsyllä tai mehupillillä kuvaa rajaamalla (silmän resoluutio kyllä riittää).

Mehupillistä tulisi hyvä tähtikaukoputki

voihan VC:n VR kirjoitti:

”Suuri pikselimäärä helpottaa kuvien jälkirajausta, saat siitä vaikka lisää pituutta putkeesi kun käytät vain osan alueesta”

Tätä hölynpölyä täällä jaksetaan jatkaa vuodesta toiseen (croppikerroin pidentää polttovöliä, rajaaminen lisää pituutta putkeen. Titaa joku hörhö ihan tosissaan uskoa, että polttovälin tehtävä on digikuvan rajaaminen sopivaksi.
Tällä ”logiikalla” kiikarit ja kaukoputket on turhia, ne voi korvata vaikka vessapaperin hylsyllä tai mehupillillä kuvaa rajaamalla (silmän resoluutio kyllä riittää).

Mehupillistä tulisi hyvä tähtikaukoputki

Taidat itse uskoa että silmäsi valehtelevat? Jos kuvaa kroppaamalla kuva tulee lähemmäksi, rintakuva muuttuu lähikuvaksi kuvattavan silmästä, niin silloin "putkeen on tullut ikään kuin lisää millejä". Juuri näin on tapahtunut. Polttovälin tehtävä on nimenomaan rajata digikuva sopivaksi. Sen vuoksi kuvaan lintuja kolmesataamillisellä objektiivilla, jotta kuvattava lintu muuttuisi tarpeeksi suureksi ja rajaituisi niin että erotan jopa yksityiskohtia. Sen sijaan vessapaperin läpi tiiraaminen ei tee kohdetta yhtään suuremmaksi, tai mehupillin läpi tihrustaminen tuo objektia yhtään lähemmäksi.

voihan VC:n VR kirjoitti:

”Suuri pikselimäärä helpottaa kuvien jälkirajausta, saat siitä vaikka lisää pituutta putkeesi kun käytät vain osan alueesta”

Tätä hölynpölyä täällä jaksetaan jatkaa vuodesta toiseen (croppikerroin pidentää polttovöliä, rajaaminen lisää pituutta putkeen. Titaa joku hörhö ihan tosissaan uskoa, että polttovälin tehtävä on digikuvan rajaaminen sopivaksi.
Tällä ”logiikalla” kiikarit ja kaukoputket on turhia, ne voi korvata vaikka vessapaperin hylsyllä tai mehupillillä kuvaa rajaamalla (silmän resoluutio kyllä riittää).

Mehupillistä tulisi hyvä tähtikaukoputki

Kroppaaminen tekee kuvalle lähes saman tempun kuin putken polttovälin kasvattaminen eli näyttää pienemmän kuvakulman kameran edessä olevasta maisemasta. En lähtisi sitä ihan mehupilliin vertaamaan mutta jos saat sillä hyviä tuloksia niin olet keksinyt jotain uutta.

Kroppikerroin ei todella pidennä polttoväliä mutta antaa saman kuvakulman kuin kroppikerrointa pidempi polttoväli.

105mm optiikan FX (Full frame) kulma on noin 23 astetta, kroppikertoimella 1,5 (Nikon) se vastaa noin 157 mm kuvakulmaa joka on noin 16 astetta (150 mm), polttovälin silti pysyessä ennallaan. Kroppaamalla valmista kuvaa jälkeenpäin saadaan aikaan sama vaikutus.

Zoom-linssi on juuri siitä mukava, että sillä voi kuvaushetkellä rajata kuvaa polttovälin antamissa rajoissa. Käytän lähes ainoastaan zoom linssejä vaikka niissä ajoittain joillain polttoväleillä onkin enemmän virhettä kuvassa kuin prime optiikoilla. Zoomit vähentävät lasin vaihtotarvetta ja mukavoittavat siten kameran käyttöä.

Olen tänäänkin kropannut D800:lla 200mm optiikalla ottamiani tikan kuvia aika roimasti ja silti kuvat ovat vertailukelpoisia 10 - 12M kennon aikaansaamille.

Juu niinhän se menee, että 4096 x 2160 näyttö on se tämän hetken maksimi tietokonenäyttöjen resoluutioissa:
http://www.eizo.com/global/products/duravision/fdh3601/index.html

Huimat 8,8 megapikseliä...

Itse laskeskelin, että D800 tarvitaan, kun tehdään A1 kokoisia tulosteita - siinä voi muutama tovi vierähtää kahdentuhannen kuvan tulostukseen.