Meillä 1v3kk ikäinen tyttö, joka menee painokäyrässä koko ajan alarajaa hipoen, koska hän EI SYÖ.
Aamupuuroa syö (ihan mitä sorttia vain tai millä vain maustettuna) hyvällä tuurilla 3-4 lusikallista, joskus haaaarvoin jopa koko lautasen (jossa on aina vain 1dl juuri sen takia kun ei tiedä paljonko tällä kertaa syö), hyvä jos kerran viikossa käy noin hyvin.
Lounaaksi tein sitten mitä tahansa.. perunaa, keittoa, nakkeja aivan mitä vain niin on niin surkeaa syönti taas että.
Välipalat kyllä maistuu! Jogurtit, hedelmäsoseet, hedelmät, leipä (joten kuten).. Ei siis älytsisti noitakaan syö mutta hieman paremmin.
Päivällisellä sama homma, ei kirveelläkään mee ruokaa alas juuri mitään.
Iltapala sama homma.
Mä oon niin kuitti! Valmistan ruokaa, jonka pienennän pieniksi paloiksi lasta varten ja aivan turhaan. Turhauttavaa!!
Sitten tyttö tuntuu olevan yhtä kiukkua koko ajan enkä keksi muuta syytä kuin että on nälkäinen. Joo hampaita tuntuu kans just nyt tekevän, mutta kun tää on ollut aina niin tätä.
Olen lopettamasa imetystä, eli imetän enää aamulla, päivällä ennen päikkäreitä, sekä illalla ennen nukkumaanmenoa.
Pitäis varmaan lopettaa kokonaan, alkaisko ruoka paremmin maistumaan?
Tänä iltana mua niin suututti kun tyttö ei ruennut taaskaan syömään joten en antanut tissiäkään. Onko tuosta mitään hyötyä? Tiedän että yöllä herää nälkäänsä, mutta olen ajatellut että jos en antaisi silti mitään? Paitsi vettä voisin. Olisko siitä apua? Alkaiskohan aamulla kummasti aamupuuro maistumaan kun ei muutakaan ole tarjolla eikä yölläkään ole tissiä antanut (jota vieläkin kovasti yrittää vaatia vaikka eri sängyssä nukutaankin)
vai onko tuollainen keino 1 vuotiaan kanssa aivan naurettava? Eli voiko tämän ikäisellä toimia "jos et syö tätä et syö mitään muutakaan!" tai "jos et syö mitä tarjotaan niin olet ilman kunnes alkaa kelpaamaan" sanonnat?
Auttakkee nyt ihmeessä! :P
Aamupuuroa syö (ihan mitä sorttia vain tai millä vain maustettuna) hyvällä tuurilla 3-4 lusikallista, joskus haaaarvoin jopa koko lautasen (jossa on aina vain 1dl juuri sen takia kun ei tiedä paljonko tällä kertaa syö), hyvä jos kerran viikossa käy noin hyvin.
Lounaaksi tein sitten mitä tahansa.. perunaa, keittoa, nakkeja aivan mitä vain niin on niin surkeaa syönti taas että.
Välipalat kyllä maistuu! Jogurtit, hedelmäsoseet, hedelmät, leipä (joten kuten).. Ei siis älytsisti noitakaan syö mutta hieman paremmin.
Päivällisellä sama homma, ei kirveelläkään mee ruokaa alas juuri mitään.
Iltapala sama homma.
Mä oon niin kuitti! Valmistan ruokaa, jonka pienennän pieniksi paloiksi lasta varten ja aivan turhaan. Turhauttavaa!!
Sitten tyttö tuntuu olevan yhtä kiukkua koko ajan enkä keksi muuta syytä kuin että on nälkäinen. Joo hampaita tuntuu kans just nyt tekevän, mutta kun tää on ollut aina niin tätä.
Olen lopettamasa imetystä, eli imetän enää aamulla, päivällä ennen päikkäreitä, sekä illalla ennen nukkumaanmenoa.
Pitäis varmaan lopettaa kokonaan, alkaisko ruoka paremmin maistumaan?
Tänä iltana mua niin suututti kun tyttö ei ruennut taaskaan syömään joten en antanut tissiäkään. Onko tuosta mitään hyötyä? Tiedän että yöllä herää nälkäänsä, mutta olen ajatellut että jos en antaisi silti mitään? Paitsi vettä voisin. Olisko siitä apua? Alkaiskohan aamulla kummasti aamupuuro maistumaan kun ei muutakaan ole tarjolla eikä yölläkään ole tissiä antanut (jota vieläkin kovasti yrittää vaatia vaikka eri sängyssä nukutaankin)
vai onko tuollainen keino 1 vuotiaan kanssa aivan naurettava? Eli voiko tämän ikäisellä toimia "jos et syö tätä et syö mitään muutakaan!" tai "jos et syö mitä tarjotaan niin olet ilman kunnes alkaa kelpaamaan" sanonnat?
Auttakkee nyt ihmeessä! :P
Vastaukset 14
Vanhimmat
Välipalat pois! Paljon ulkoilua ja kesällä janojuomaksi vesi. Anna manteleita, pähkinöitä, siemeniä. Niissä on paljon energiaa. Jos ei mene kokonaisena, jauha vaikka puuron sekaan. Kun on saanut kauan makeaa tissimaitoa, mielummin syö makeita välipaloja, joten imetys kannattaa lopettaa.
Ei se tyttö mene painokäyrässä alarajoilla siksi, ettei syö, vaan hän ei syö, koska on pienikokoinen eikä näin ollen tarvitse paljoa energiaa. Minusta kuulostaa, että hän syö ihan tarpeeksi, siis energiatarpeeseen nähden. Muutama imetys päivässä ja ilmeisesti vielä öisinkin. Sitten vähän välipaloja ja se siitä. Ja kun ei ole syönyt ruokaa, niin sinä sallit syödä enemmän herkkuja.
Eli välipalat pois. Ehdottomasti yösyönnit pois, ei tuon ikäinen tarvitse yöllä ruokaa. Kun hänellä on tarjolla kunnollista, terveellistä ruokaa, niin hän syö niin paljon kuin tarvitsee. Turhaan sinä stressaat sillä, että miten paljon syö. Jos huolehdit, että ruokavalio on terveellinen, niin anna lapsen päättää ruokamäärät. Toiset pärjäävät vähemmällä kuin toiset.
meillä on ihan sama homma. poika suunnilleen saman ikäinen ku teillä. puuro meillä menee,mutta ei mikää kunnon ruoka. muusi joskus vähän paremmin. kyllä mäkin oon niin kypsä tähän. ja siihen että herää joka aamu klo 5 eikä nuku enää,huutaa vaan sängys! :( meillä pojalla paino kyllä nousee ja kasvaa muutenkin, en tiedä millä ihmeellä..puuron avulla varmaan. ittekkää en oo keksiny mitää poppakonstia syömiseen, kaikkia oon kokeillu. yhdes välis auttoi et annoin vuoronperään viiliä ja liharuokaa. :D enää ei toimi sekää. heti ku nostetaan pöytään,poika kattoo mitä on tarjolla, ja päättää jo siinä kohtaa syökö vai ei. pöytä täynnä leuluja aina että sais ees jotain menemään. rasittavaa seki.
Hedelmät ja maustamaton jogurtti on kuitenkin terveellisempää kuin peruna ja nakit, joten en olisi lainkaan huolissaan lapsen ravinnonsaannista.
Anna hänelle sitä mitä hän haluaa syödä, kunhan katsot, että se on terveellistä.
Hedelmät, marjat ja sokeroimattomat maitotuotteet ovat aivan ok. Osta vihanneksia ja herneitä torilta. Jauheliha toimii lastenruuissa yleensä hyvin, kun on jo valmiiksi jauhettua samoin pehmeä broilerin rintafilee.
Älä stressaanu lapsen syömisestä/syömättömyydestä. Hänellä on vähän vaativampi maku, mutta kyllä hänelle löytyy terveellistä ja ravinteikasta ruokaa kokeilemalla. Hän on kuitenkin vielä niin pieni, että anna hänelle aikaa tutustua makuihin.
Katso myös, ettei juomista tulee liikaa energiaa. Maito ja vesi ovat ok. Anna Luomu tai homogenoimatonta täysmaitoa, jos tuntuu, ettei paino nouse. Mehut pois.
Tissittelyn jatkamista en ehken enää harkitsisi, koska uhmaikä lähestyy ja silloin rintaruokinnan lopettaminen on vielä vaikeampaa.
Joo, oikeastaan todella hyvä, että lapsi ei syö perunaa (= pelkkää tärkkelystä) ja nakkeja (=suolaa, rasvaa ja jauhoja).
Älä missään nimessä karsi lapseltasi pois terveellisiä välipaloja: maitotuotteet, hedelmät ja (toivottavasti täysjyvä) leipä.
Lapsi syö vaistonsa varassa ja sinun lapsesi vaistoa ei ole vielä tuhottu. Pidä ruokatarjonta terveellisenä ja monipuolisena. Lapsesi on oppinut noukkimaan sieltä itselleen hyvät vaihtoehdot.
Tarkentava kysymys.... Meneekö tyttö siellä alakäyrillä omaa tasaista käyräänsä vai laskeeko käyrä kuin lehmän häntä?
mietin myös minä, mitä "alarajaa" hipoen se lapsen paino menee? Ei siinä tietääkseni mitään alarajaa ole. Eikä sillä ole mitään väliä, vaikka keskimääräistä alemmalla käyrällä kasvaa, kunhan kasvukäyrä ei laske kaiken aikaa.
Oma lapseni kasvaa tasaisesti -10 käyrällä ja on sopusuhtainen hoikka lapsi.
Siinä menee tasaisesti alakäyrillä. Terkka vaan siitä joka kerta sanoo ja kyselee miten muksu syö.. Ja monet muutkin kyselevät kun tyttö on pitkä mutta laiha.
ovat jopa jotkut vihjailleet, että pidän lasta nälissään! Törkeää, tiedän :/
Enhä mä nyt pelkkää perunaa ja nakkia hänelle syötä :D
Vain esimerkkeinä kerroin. Ja makkarasta/nakista tykkää, mutta ei vain koskaan syö kerrallaan juuri mitään. myös kanasta ja riisistä pitää mutta sama homma. Hernekeittoa tein eilen ja sepä maistuikin tosi hyvin! Yllätyin, mutta positiivisesti.
Hedelmiä ja kasviksia ei juuri muita suostu syömään kuin banaania ja porkkanaa, eikä niitäkääb loppujen lopuksi paljoa.
No, pissaa ja kakkaa normaalisti joten siitähän sen voinee päätellä että saa tarpeeksi ravintoa..?
Hei! Tyttäreni painoi 1-vuotiaana 7,2 kiloa, kolmevuotiaana 10,5 kiloa ja siitä eteenpäin paino nousi hitaasti mutta varmasti pysyen sillä omalla -20 käyrällä! Syntymäpaino oli 3050 g. Hän oli todella pieniruokainen. Pidin kuitenkin huolen siitä, että se vähä minkä söi, oli terveellistä ruokaa. Sairaana hän ei ollut juuri koskaan ja kehittyi kaikinpuolin hyvin. Murrosiän kynnyksellä alkoi sitten ruoka maistumaan, hän söi kaksi kertaa enemmän mitä me muut! Mutta ei silti lihonut! Nyt hän 26 vuotiaana on oikein hyvännäköinen, siro nuori nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa! Muistan itsekkin olleeni tosi huolissani tytön painosta silloin vauva-aikana. Tsemppiä teille!
Arvatenkin esikoinen kyseessä? Ei millään pahalla, kuulostaa vaan niin tutulta... Itse olen ollut samassa tilanteessa miljoonan muun äitin tavoin. 5:n lapsen äitinä voin kertoa sinulle; terve lapsi ei itseään tapata nälkään. Eli välipalat, maanittelut pois. Älä aiheuta lapsellesi ja itsellesi turhaa stressiä! Tarjoa aamupala -jos ei syö, nostat lautasen pois. Neljän tunnin päästä tarjoa seuraava ateria (ei makeita) ja jos ei syö, niin nosta pois. Seuraavan kerran tarjoa ateria taas neljän tunnin päästä. Lapsi ruopeaa ihan varmasti syömään jollet erehdyksissä anna hänen juoda esim. maitoa mahan täydeltä, Jos lapsesi ei kolmen vuorokauden jälkeen ole ruvennut syömään, niin lääkäriin. Silloin ehkä on jotain pielessä.
Terve lapsi ei anna itsensä nääntyä nälkään.
Minun tyttö, reilu 1-vuotias, menee kyllä plussakäyrillä. Hän ei suostunut syömään lähestulkoon mitään ensimmäiseen vuoteen, joi vaan maitoa. Mikään ei kelvannut tytölle, maksimissaan söi lusikallisen tai kaksi. Ensimmäiseen ikävuoteen mennessä on kerran syönyt pilttipurkin kokonaan tyhjäksi.
6-8 dl maitoa on riittävästi päivässä ja siitä enempää ei kannata antaa, lapsi kun juo sitten mahan täyteen eikä syö. Itse tein niin että tarjosin lapselle 5 kertaa päivässä ruokaa: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Kun lapsi "söi" niin pöydässä tai lähettyvillä ei ollut maitoa pullossa, purkissa yms jos jano tuli syödessä niin annoin vettä. Ruoan jälkeen sitten annoin lapselle desin maitoa pullosta. Niin alkoi paremmin ruoka maistumaan päivällä.
Yöllä hän kuitenkin heräsi niin usein juomaan maitoa että päätin lopettaa kerralla sen yöjuomingin. Ensimmäisenä yönä annoin vettä kun heräsi ja alkoi itkemään, itki ekana yönä tunnin. Seuraavana yönä taas annoin vettä kun tyttö heräsi itkien, itki loppujen lopuksi n. vartin. Kolmantena yönä ei herännyt enää ja kun yöjuominen jäi pois niin alkoi ruokakin maistumaan! Nykyään on jo ihan mukava tehdä tytölle ruokaakin kun haluaa syödä :)
Eli ensimmäisenä jättäisin sinuna sen yöllä imettämisen pois kokonaan, kun lapsi menee nukkumaan niin silloin yöpullo tai tissiä, mutta sitten kun nukahdetaan niin sitten sen jälkeen ei syödä (juoda). Jos lapsi on kovasti maidon perään niinkuin omani, niin älä pidä näkyvillä maitoa/pulloa kun syöö vaan sitten syönnin jälkeen sitten maitoa. Ja missään nimessä ÄLÄ ANNA PERIKSI! Vaikka lapsi yöllä itkisi tunnin tai kaksi kun et anna maitoa, älä annan periksi vaikka kuinka riipaisee sillä lapsi sitten kyllä tajuaa kuinka saa haluamansa :D Aloita yövieroitus sitten kun itse olet valmis kestämään sen jopa tunnin tai kahden sydäntä raastavan itkun. Uskon että sitten kun siihen ruoan makuun kunnolla pääsee niin ei halua maitoon palatakkaan :D Niin ja tarjoa lapselle vettä janojuomaksi.
Meillä on myös tuo pienikokoinen sirpukkaneiti kasvanut aina -20 käyrällään tasaisesti ja kyllä neuvolassa ollaan ihan tyytyväisiä kasvuun oltu kun se tasaista on. Ainahan niillä käyrillä on ala- ja yläpäät, joten ei kaikki voi siihen nollakäyrälle osua :D Minä tarjoan ruokaa ruoka-aikana ja jos ei maistu niin pöydästä pois. Välipaloja en anna, koska se vie heti ruokahalut lämpimiltä ruuilta. Yhäkin tuo kolme vee on pieniruokainen ja sirpakka, mutta oikein touhukas pieni ihminen. Eli älä yhtään mieti asiaa, jos käyrä on tasainen! Hän saa varmasti silloin kaiken tarvitsemansa ruuasta, vaikkakin vähemmästä määrästä kuin joku toinen lapsi. Ja ootahan tätä kolmen vuoden ikää, sitte se syöminen vasta väheneekin :D Tuntuu välillä, että pyhällä hengellä kai tuo neiti porskuttaa, mutta paino tarkistettiin ja yhä kasvaa omaa käyräänsä, joten uskottava se on :D
Ei missään nimessä saa välipaloja ottaa pois. Pitää vain katsoa että välipalat ovat terveellisiä, kun lämminruoka ei useinkaan sitä välttämättä ole.
Monella tuntuu olevan yhä sellainen harhaluulo, että lämpimät ruuat kuten peruna, riisi ja pasta olisi jotenkin terveellisempää kuin välipalat: hedelmät, marjat ja sokeroimattomat maitotuotteet. Näinhän asia ei todellakaan ole.
Mitä te ymmärrätte välipaloilla? Keksiä, pullaa, makeita vanukkaita ja jugurtteja, kiisseleitä ja jäätelöäkö? Jos välipalanne ovat näitä, niin voitte ne kyllä hyvillä mielin hylätä, jolloin lapsen ruokahalut varmasti paranevat. Mutta eihän kukaan päivittäin lapsille anna tuollaista vähäravinteista moskaa, eihän?
Imetä tai lopeta, mutta älä kiristä tai lahjo lasta rintamaidolla. Ei varmasti tuon ikäinen aamuyön tunteina muista että söikö iltapalalla "kunnolla" vai ei, ja miksi äiti välillä kieltää ja välillä antaa, hänen näkökulmastaan mielivaltaisesti. Äidinmaito on kelpo evästä vielä 1v joten itse en noin pieneltä pieniruokaiselta varmaan imetystä varta vasten lopettaisi, jos ei muuta syytä ole (kuin se pieniruokaisuus siis), mutta jos imetys itseäsi ahdistaa niin sitten.
Hyviä vinkkejä oletkin saanut. Minä kannustaisin olemaan huolehtimatta. Sanot, että painokehitys on tasaista ja lapsi kuitenkin syö useita ruoka-aineita ja maitoa! Katsotaan, että se vähä mitä syö, on mahdollisimman laadukasta, esim. se leipä kokojyväviljaa (saisi rautaakin). Ruokaan voi ujuttaa myös rasvalisää (eli pieniä öljylorauksia puuroon/jogurttiin/mihin vain) jos se helpottaa omaa huoltasi.
Mä ymmärrän tuon suuttumuksen, mutta yritä työstää sitä. Et halua, että lapsesi syö siksi, että äiti on iloinen / äiti ei suutu. Hän ei jätä syömättä ollakseen kiusaksi tai tottelematon (vaikka joo se voi siltä joskus tuntua :D). Kiinnitä lapsen syömiseen mahdollisimman vähän huomiota, varsinkin syötyyn määrään, mutta syö itse mallina ja voisit ehkä kokeilla ihmetellä vaikka ääneen, että "joo, kappas, tässäpä nyt olis tätä paprikaa, miltähän tämä maistuu, mmm, joo, aika rouskuvaa" mutta siitäkään ei kannata turhan suurta numeroa tehdä. Meillä 1v kyllä matkii, mutta jos hänelle jotain tarjoaa (eli yrittää ohjata sitä mitä HÄN syö) niin tulee täydellinen stoppi.
Onko lapsi mukana ruoanlaitossa? Siis vaikka syöttiksessä katsomassa kun selität, että nyt laitetaan tätä valkosipulia jauhelihakastikkeeseen, joo, tuoksuupa hyvälle...