Olen juuri 18 täyttänyt, ja asun yksin. Viimeisen kotona asutun vuoden ravasin viikoittain asumassa muualla. Isäni on väkivaltainen, ja tämän takia lähdin kotoolta. Äidistänikään ei juuri ole apua, kun hän on perfektionisti, joka ei puhu ongelmista, eikä halua sellaisia kuunnellakkaan. Kaipaan elämääni aikuista ihmistä jonka kanssa voisin esim käydä kahvilla, ja jutella kaikesta. Tunnen itseni yksinäiseksi, eikä minulla ole ketään jolta voisi kysyä neuvoa hankalissa tilanteissa. Tietääkö kukaan onko mitään järjestöä tai jotain jonka kautta voisi saada jonkun aikuisen kaverin, jolla olisi vaikka vaitiolo velvollisuus tai jotain.
Jostain tukea ku vanhemmista ei sellaiseksi ole.
ilman vanhempia
379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
heim kysy vapaaehtoiseystäväpalvelua,vaparin kautta saattaa löytää aikuisen.katso paikkakuntasi puhelinluettelosta.tai lähde kursseille,ymmärrän tyhjyydentunteesi sillä itse olen joskus ollut samassa tilanteessa,yksinhuoltajana,täysin omintakeisena.ei ollut sukulaisita tukea,ei turvaverkkoja,helkatin kurjaa! mutta lapseni kautta onneksi sian ystäviä.koin helvetin nimeltä yksinäisyys,korvessa ilman autoa,puhelnta,tukevaa aikuista.oikeesti! olin niin turta ja väsynyt ette edes huomannut jamaani-nyt musta on tullut vahva,aikuinen ,ystäviä on joka kolkassa ja mun puhelin tykyttää vietejä,soittoja ,kutsuja.heräsin elävien kirjoihin,muutin korvesta kaupunkiin,ja olen vilkas ja sain ystäviä.olin tosiaan helvetissä yksinäisyydessäni,ein voinu tukeutua kuin sosiaaliviranomaisiin.selvisin ja säkin tulet selviämään.mun lapsuudenkoti oli levoton,turvaton,ei sellassta saisi ollakaan.minä olin ja olen henkisestikin yksinäinen susi ,kuka on laiman johtava naaras.
Mulla on samanlainen ongelma, mutta erityisesti kaipaan itselleni miehen mallia, koska oma isäni ei siihen kykene sellaisena kuin isähahmoa ja miehen mallia itselleni tarvitsisin.
Joidenkin harrastusten parista voisi löytyä, ehkä "kaverinaisia tai miehiä" on joissain yhdistyksissä...Jonkinlaiseen terapiaankin voi hakeutua jos turvattomuus, aikuisen puuttuminen elämässä ja lapsuuden ajan on tuntunut aiheuttaneen paljon kärsimystä. Sitten ainakin pääsee juttelemaan aikuisen kanssa, yleensä rauhassa ja turvallisesti. Sehän se aina on kun niistä mies ja naiskavereistakaan ei aina tiedä mitä ne sitten on jos johonkin vaan tutustuu..pitäkää huoli ettette suostu mihinkään mikä on teidän "järjen" vastaista tai tuntuisi aikuisen oman edun tavoittelulta tai hyväksikäytöltä..Onnea matkaan, on hyviä ja kivoja aikuisia ihmisiä ja sitten tietenkin kaikkea muutakin..mutta kannattaa etsiä ja katsoa eteenpäin..Ystävät ovat arvokkaita!