Joskus vuosikymmeniä sitten kotimaista ruoantuotantoa perusteltiin sodan ajan varmuusvarastoinneilla. Nyt kun sodat ovat väistyneet taka-alalle, olisi kansantaloudellisesti järkevää ryhtyä tuomaan viljaa ja muita elintarvikkeita maista, joissa niiden hinnat ovat edullisia suurten volyymien ja pitkän kasvukauden vuoksi.
Esimerkiksi Etelä Venäjältä ja Ukrainasta löytyvät valtavat viljavainiot ja karjatilat. Maanviljelijät tulisi tässä muutosprosessissa tietysti kouluttaa uusiin ammatteihin.
Monella alalla Suomessa työt ovat siirtyneet Kiinaan ym. edullisiin maihin. On erikoista, että yhdellä ammattiryhmällä on edelleen täydellinen suoja mitä töihin tulee.
On totta, että aikoinaan oli järkevää tuottaa viljaa varastoihin sodan varalle. Mikäli tätä edelleen halutaan harrastaa, täytettäköön laarit mieluummin edullisella eteläisellä viljalla.
Esimerkiksi Etelä Venäjältä ja Ukrainasta löytyvät valtavat viljavainiot ja karjatilat. Maanviljelijät tulisi tässä muutosprosessissa tietysti kouluttaa uusiin ammatteihin.
Monella alalla Suomessa työt ovat siirtyneet Kiinaan ym. edullisiin maihin. On erikoista, että yhdellä ammattiryhmällä on edelleen täydellinen suoja mitä töihin tulee.
On totta, että aikoinaan oli järkevää tuottaa viljaa varastoihin sodan varalle. Mikäli tätä edelleen halutaan harrastaa, täytettäköön laarit mieluummin edullisella eteläisellä viljalla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomalaiset maataloustuotteet ovat euroopan halvompia.
Viedään suomalaiset maataloustuotteet jalostettaviksi sinne, missä se tehdään halvimmalla. Suomalainen palkkataso tekee ruuasta kallista.
Mistä saat halvempaa viljaa kuin Suomesta? Esim. Saksassa saa viljelijä n. 70€/tn korkeampaa hintaa viljasta kuin Suomalainen jussi.
Kertoisit nyt mistä sitä halpaa viljaa saa, ja millä hinnalla?
" 70€/tn korkeampaa hintaa viljasta kuin Suomalainen jussi. "
kylläpäs aivan hulluja puhuit, kirjoitit,
saksalainen saa viljastaan vähemmän kyuin suomalainen,
mutta se riittää,
saksassa pn veroitus pienenpää,
saksassa elää tavallinen työntekijä paljon paremmin 25 ooo € vuosipallalla,
kuin suomessa 34 ooo saava.
Samantasoinen saksalainen saa säästöön ja ostaa uuden Golffin, suomalainen vanhean Golffin.
HAIN JA NYT HAKEE KAVERINI rekalla, ja/tai kuorma-autolla viikottain kuorman ruokaa, saa siitä voittoa 900-2300 € puhtaan käteen,
kun tuo meille 16 perheelle 58 hengelle ruokaa ja muitakintavaroita.
Niin - saksalainen perhe, jossa on lapsia, tulee toimeen yhden henkilön palkalla. Äidit vievät lapset aamulla kouluun ja hakevat päivällä syömään - samoin vievät takaisin kouluun ruokailun jälkeen ja tietenkin koulupäivän päätyttyä. Entäpä suomalaiset perheelliset naiset?
Kouluissa ei siis tarjoilla ruokaa kuten Suomessa.
oli ainakin yksi asia oikein, saksassa maatalousverotus on todella huomattavasti alhaisempi kuin meillä.
nsdaq,
missä maakunnassa saksassa on maatalousverotus alhaisempaa, jaksatko kertoa,
jos otetaan tuet huomioon.
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/viljojen_hintoja_eu-maissa_201224_20120625_104135.pdf
Viljan hintanoteerauksia (€/1000 kg) EU-maissa Viikko 24/2012
FI - Naantali 187,00
DE - Hampuri 225,00
FR - Rouen 210,00
BE - Bryssel 230,00
EE - Juri 215,87
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/sianliha_hintoja_eu-maissa_201224_20120621_142919.pdf
Lihasian ruhojen ja välitysporsaiden hintoja EU-maissa Viikko 24/2012
Lihasian ruhot, luokka E (€/100 kg)
FI - Suomi 165,49
DE - Saksa 169,32
Paljonkos tuo vilja maksaa Ukrainassa tai Venäjällä?
En löytänyt kyseisten maiden viljan hintoja mutta tuosta lainauksesta voi jotain päätellä.
"23.7.2012 VILJASATO. Kuivuus Ukrainassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa on heikentänyt vilja- ja öljykasvien sato-odotuksia. Runsaat sateet puolestaan uhkaavat satonäkymiä Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa. Argentiinassa ja Australiassa kuivuus on haitannut vehnän kylvöjä.
Viljamarkkinoilla hermostutaan paljon vähemmästäkin, joten on helppo ennustaa, että viljan hinta jatkaa kuukausi sitten alkanutta nousuaan".
http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/370732/Saa nakyy ruuan hinnassa
"SovEcon alensi perjantaina Venäjän viljaennustettaan 87 miljardiin kiloon. Ttoteutuessaan se on 7 miljardia kiloa viime syksyä vähemmän ja leikkaa tuntuvasti vientimahdollisuuksia.
Ukrainassa viljasato saattaa perjantaina julkaistun arvion mukaan jäädä 46–47 miljardiin kiloon, mikä on 10 miljardia kiloa vähemmän kuin viime syksynä".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kuivuus-kiusaa-itä-euroopan-viljapeltoja-1.18369
Jollei oman maan tuotanto riitä ostetaan ulkoa "hyvää ja halpaa", vaan mistä ostetaan? Miten arvelette käyvän jos suomessa ei olisi omaa tuotantoa ja muualla sadot vielä tuostakin pienenisivät, ketä meille myisi jos ei tuotanto riittäisi edes omien kansalaisten ruokkimiseen. Kyllä se oma suu on lähinnä sanotaan sananlaskussakin.
Ja ajatelkaa tilannetta vaikka 30 vuoden kuluttua kun meitä on miljardi, pari, lisää ja suomessa ei olisikaan omaa maataloustuotantoa. Eurooppa taantuu velkoihinsa ja suomi siinä mukana, Kiina taas rikastuu ja heillä on rahaa kilpailla suomenkin kanssa suppeilla ruokamarkkinoilla.
"...olisi kansantaloudellisesti järkevää ryhtyä tuomaan viljaa ja muita elintarvikkeita maista, joissa niiden hinnat ovat edullisia suurten volyymien ja pitkän kasvukauden vuoksi esimerkiksi Etelä Venäjältä ja Ukrainasta...", kirjoittaa aloittaja.
"Venäjän maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut ettei Venäjän viljojen vientikieltoa pureta ennen syys-lokakuuta. Tällöin tiedetään millainen syksyn sadosta on muodostunut. Venäjän arvioidaan tarvitsevan vähintäänkin 85 - 87 milj. tonnin sadon että kotimainen tarve täyttyy". 4.4.2011
http://www.vyr.fi/uutiskirjeet/Viljaviesti_vanha_pohja/2011/maaliskuu/1.html
Tässä ennuste keväältä venäjän viljantarpeesta, alla tämänhetkinen ennnuste josta ilmenee että jos tarve venäjän oma tarve olisi 87 miljardia kiloa ja tuotanto sama 87 miljarda kiloa, ei siinä paljon myytävää ole.
"SovEcon alensi perjantaina Venäjän viljaennustettaan 87 miljardiin kiloon. Ttoteutuessaan se on 7 miljardia kiloa viime syksyä vähemmän ja leikkaa tuntuvasti vientimahdollisuuksia".