masennus loppui heti kun päätin lopettaa sen
masennus loppui
25+25= 2525
13414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
juu niin täälläkin
Kyllä asenteilla on valtava merkitys.
Jos "masennus" on asennevamma, niin sitten se ei ole kliinistä psykiatrista masennusta.
Jos nyt alettaisiin erottaa keskustelussa masentelu ja vakava kliininen depressio.
jep. taas näitä idiootteja joiden ÄO on liian alhainen että tajuaisivat MIELISAIRAUDEN ja VÄLIAIKAISEN ALAKULON eron. kiva homma jos piristyitte, oikein ihqua teille, mutta tällä ei taaskaan ole mitään tekemistä palstan aiheen kanssa.
Jep, mutta kun mielisairaus ei ole tämän kategorian nimi, vaan masennus, joka on aivan eri asia. Masennus ja n.s. alakulo ovat liki toisiaan, jälkimmäinen vaan vähän enemmän itsekseen poistuva mielen pikaväsytys. Masennus ei ole mielisairaus, vaan aineenvaihdunnan tai hankalien olosuhteiden aikaansaama vakavaan turhautumiseen verrattava välinpitämättömyys omasta itsestä.
Mulla varmaan on sellainen, koska olen ollut vähän hankalissa tilanteissa fyysisen terveyden ja tadoudellisen vahingon vuoksi. Koen näistä syistä itseni masentuneeksi ja saamattomaksi. (Ei silti ettei olisi runko jo liian vanha ollakseen muutenkaan ilman vaivoja, kesäflunssasta puhumattakaan).
Minulla ei ole mitään ulkoista syytä olla masentunut, vähäisistä traumaattisista kokemuksista huolimatta.
Masennukseni on diangosoitu sisäsyntyiseksi eli endogeeniseksi kliiniseksi depressioksi, johon ei parannuskeinoja ole olemassa.
Sairastan dystymiaa sekä keskivaikeaa masennusta yhtäaikaisesti. Kaamosmasennus lisänä syksyisin. Eli kolme eri masennusta päällekkäin.
Masennus tuntuu fyysisenä kipuna. Tällä hetkellä en pääse kävelemään selkä- ja nivelkipujen vuoksi joihin ei ole löydetty mitään fyysistä syytä Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa.
Elossa toistaiseksi ja yritän pärjätä koska en tahtoisi vielä kuolla jos vaikka jotain mukavaa vielä joskus tapahtuisi. Toivossa on hyvä elää.
"diagnisoitu sisäsyntyiseksi eli endogeeniseksi kliiniseksi depressioksi, johon ei parannuskeinoja ole olemassa"
Minusta ainakin kuulostaa enemmän siltä, että mielenterveyspuolella loppunut osaaminen kesken, ja muuta terveyspuolta ei ole kiinnostanut asia edes vähää alusta tutkia.
Tsemppiä kuitenkin, toivottavasti löydetään ratkaisut "parantumattomiin" mielensairauksiin. Kaikkeen on jokin keino, kunhan se vain ensiksi löydetään.
Sano lapamato.
Onko muilla lomamasennusta? Keskivaikeeta masennusta oon sairastanut yli viisi vuotta.Työelämässä taas mukana.Nyt loma lopuillaan,mut en tunne itseeni levänneeksi.Tuntui.kun olis pitäny tehdä jotain näkyvää lomalla.Ja aina lähes sataa.Aamulla ei viitsisi nousta.Onjotenkin paha olo.Enimmäkseen olen yksin.Mitäapukeinoja ja vinkkejä antaisitte?
Osta kalapuikkoja, syö, mene ulos vaikket tietäisi kävelypaikkaa, juttele tuntemattomien kanssa. ota yhteyttä vanhaan ystävään.
Kuuntele musaa, mut ei yksin. Jonkun bändin keikka tai klassista. Ota väliajalla pari paukkua.
Ole iloinen siitä, että pystyt kävelemään ja kirjoittamaan. Sulla lienee myös ruokaa suht riittävästi?
Noilla mä itse saan aina joskus paremman olon aikaan. Onnea yritykselle. Mä tiedän, et on helppoa kirjottaa ja vaikeaa toteuttaa..
Pari kertaa jojossa olleena voin sanoa ettette edes tiedä mitä masennus on
NIINKÖ
Joan Mathews, Masennuksesta eroon luonnon keinoin. Kannattaa lukea! Itse olen saanut valtavan avun aminohapoista mm. Tryptofaani tuo unen ja nostaa serotoniinitasoja luonnollisesti, Tyrosiini, L-fenyylialaniini ja L-Carnitiini piristää ja nostaa mielialaa. Näitä ei saa käyttää masennuslääkkeiden kanssa samanaikaisesti.