Valaiskaapa 'asiantuntijat' mikä tässä Enkeli Elisa - jutussa on tutkittava rikosnimike!? Jos kyse on siitä, että 'fakta ja fiktio sekoittuvat' niin sittenhän noin joka toinen juorulehti - artikkeli vaatisi samanmoiset tutkinnat!?
'enkeli elisa'
so tired...
26205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
suomalaisissa seurakunnissa on vuosia levitetty paljon suurempaa valhetta jossa fakta ja fiktio sekoittuvat, miksi siitä ei aloiteta esitutkintaa????
Uskonto, sellainen virallinen ja dogmaattinen, on hyvinkin pitkälle lain nimenomaisesti suojelema objekti, kuten tapaus Halla-aho osoittaa.
Analogioita on vaikka miten paljon: mielenosoitus luvalla on yleensä ok, mutta ilman lupaa rikos, rahankeruu luvalla on yleensä ok, mutta ilman lupaa rikos, ampuma-aseen hallussapito luvalla on yleensä ok, mutta ilman lupaa rikos, ajoneuvon kuljettaminen luvalla on yleensä ok, mutta ilman lupaa rikos, listaa voi jatkaa vaikka miten.
Kontrollia, kontrollia. Poliisivaltio. Bürokraatti tietää parhaiten, paremmin kuin sinä tai eduskunta. Poliisille on ottanut vallan päättää kaikista ihmiselämän osa-alueista.
Tämän jutun osalta ihmetyttää eritoten se, että tutkinta tehdään ikäänkuin 'median painostuksesta'. Lisäksi kun yleensä ei tutkita, mikäli kirjallista ilmoitusta ei ole, kuka tässä kärsii ja mistä!? Enemmän kaiketi kärsivät osapuolet (vielä) tutkinnasta ja eritoten sen julkisuudesta. Mutta se että poliisi seuraa mediaa, olettaen 'kaikkitietävyyden' löytyvän sieltä ei kyllä paljon älyä markkinoi. Vaikeata tätä on verrata esim.ajokortitta ajoon kun 'lupaa totuudesta' ei ole (vielä!?) olemassa. Ihmettelen kovasti kenelle tapaus on tuottanut ja minkälaista haittaa!? Lisäksi ihmettelisi kovasti myöskin virkavallan suhteettomuuden tajua, mutta sehän jo pitkään tiedetty...
Kaikkihan mediaa käyttävät keppihevosenaan, mutta varmasti tässäkin pätee voiman ja vastavoiman laki. Media, ehkä tahtomattaan, ajaa meitä koko ajan kohti kontrolloidumpaa poliisivaltiota. Miten sitten suu pannaan, kun poliisi päättää mitä lehdessä saa kirjoittaa?
Oikeastaan "totuuslupa" on jo olemassa. Luvallisuus tai luvattomuus tutkitaan viimeistään jälkikäteen, usein kuitenkin jo etukäteen (moderointi, sensurointi etc.) Viittaan juttuun Halla-aho yms.
Kirjallisuudessa on täysin tavallista, melkeinpä sääntö kuin poikkeus, että sekoitetaan totta ja tarua. Samoin elokuvissa. Rumaa jälkeähän siitä tulee, kun huumorintajuttomat tosikot, sivistymättömät ja vallanahneet, valistumattomat pääsevät pikku-virkamiehiksi, joilla on suhteettoman suuri (mieli)valta.
Bürokratiaa kauneimmillaan.
LOL! Tuleepa mieleeni Hannu Salama ja Juhannustanssit!
Nihil novum sub sole
Paitsi ettei moderoinnilla eikä sensuurillakaan ole usein 'totuuden' kanssa mitään tekemistä (totuus=mitä oikeasti tapahtui). Moderointi on yhteydessä enemmän 'julkaisun linjaan' ja sensuuri ehkä 'kansakunnan linjaan'. Nehän ovat enempi kiinni 'moraalimaailmassa' kuin totuudessa, vaikka tiukka moderointi ja sensuuri tietenkin yleensä raastaa myöskin oikeudentajua, totuuden lailla. Eritoten mikäli suoraa rikosta lain suhteen ei ole, taikka se vaikuttaa tekaistulta esim.'mediapaineen' vuoksi ... En usko että poliisin tarvitsee 'lehdistönvapauteen' puuttua, kyllähän suomal.valtamediat sensuroivat järkijutut jo ihan itse. Syynä 'talousuutiset', kaupallistuminen, viihteellistyminen, toki jostakin epäoleellisesta kärpäsenkakasta sitten sitäkin enemmän vääntöä että saako niin kirjoittaa vaiko ei ... Lopulta vedotaan johonkin ylettömään 'vihakirjoitteluun' kun tunnetila se pääasia, markkinavoimat söivät sen älyn jo päältä .... Kohta saa vaikka varastaa polkupyörän, jos vie sen lahjaksi vaimolle 'rakkausrikos' eikä viha-, ja kuka vielä sanoikaan ettei suomalainen osaa ilmaista tunteitaan!? Ja siitäkin tuli sitten sitämukaa rikos, 'oikeusvaltio' katsos eikä 'tunnevaltio'!!
Le Crime de Passion, lieventävä asianhaara... Esimerkiksi perhesurmassa...
No, asiaan, onhan siitä puitten halailustakin rangaistu. Poliisi on kärppänä sellaisten kimpussa. Kaiken SFS kansalaisstandardista poikkeavan täytyy olla rikos tai mielisairautta.
Poliisi lienee päättänyt rikollisen, nyt on vain kuumeisesti keksittävä rikosnimike.
Voisin esittää jotakin, mutta en aio kaataa bensiiniä liekkeihin.
En kyllä lieventäviä 'intohimojuttuja' ymmärrä niitäkään. Kyllä ihmisen kuuluisi hallita tunteensa, siis saa ja pitääkin tuntea, mutta kyllä itse teon pitäisi ratkaista. Eri asia jos todetaan sairaaksi yms.syyntakeettomaksi .... Mutta p..rkeleen järkyttävä tämä eelisan juttu, mitä älyn väliä onko juttu tosi vaiko ei jos se vähänkin auttaa ymmärtämään näiden kiusaamisien taustoja!? Kun muistelee noita ampumisia yms.mitä takavuosina koulukiusaamisista seurasi. Eli mikä hyöty on kääntää takki nurin, kiusaamiseksi se valtion puolelta jo menee, eritoten kun kenellekään ei kai mitään haittaa ole kirjasta sattunut .... Että arvaillahan toki voi, yhtä ja toista ....
Tutkintanimike näyttää olevan 'petos' eli aika rankka homma .... Pupun pötyä tuo ettei 'faktan ja fiktion kanssa' mennä usein sekaisin. Tutkiva journalismi ja vaikkapa PoliisiTV on iät ja kaiket tehnyt näitä 'nimi muutettu' juttuja eri painotuksilla dramatisoiden. Eli höpöhöpö haitat. Ne mitä toden ja keksityn rajamailta saisi tutkia ovat nämä 'iltapäivälööpit', loanneet monen henkilön mainetta. Mutta kun kansa niitä ostaa. Eipä tarvinne ihmetellä jos jatkossa taas tulee (tavalla tai toisella) ihmisraunioita näitten kiusaamisten seurauksena, kun niitten taustoista ei näemmä saa edes kertoa. Itsen en kirjaa ole lukenut eli sikäli jäävi sanomaan, mutta herrajumala mitä pöljiä, onko sitten parempi vaieta iätkaiket?! Ainoa vaihtoehto kärsiä hömppäjulkisuudesta sama aika!?
Arvattavastikin... Kaikki kirjallisuus voisi siis olla petosta. Pitää olla amerikkalaiseen tyyliin pienellä painettu vastuuvapauslauseke: "Perustuu tositapahtumiin, mutta saattaa sisältää fiktiivisiä elementtejä" LOL!
Laittaisivat samat tutkijat asialle kuin Auerin tapauksessa, saadaan aikaan kunnon juttu...
Koulukiusaajat ovat opettajien ja poliisien erityisessä suojeluksessa. Siksi kiusaamisesta kirjoittajia pitää hätistellä.
Looginen urakehitys: ensin koulukiusaaja, sitten poliisi.
Hesarista vilkaisin tätä Vettenterän rikosnimikettä: joko taloudellisen hyödyn saaminen kirjasta tai taloudellisen haitan aiheuttaminen kirjalla.
Eli 'petos' - nimike rikoslaissa! Jää vaan pahasti epäselväksi, että kuka se taho on jota on petetty!? Taikka kaiketi se on osa kirjan ostaneista (=kokevat tulleensa petetyksi), mutta jos tämä on se linja niin lähes joka kirjan (mistä tahansa lajityypistä) voisi asettaa samoihin syytteisiin. Jok'ikinen kirjailija ottaa vaikutteita todellisuudesta, mutta sellaista lajityyppiä kuin 'suora dokumentaari' ei ole olemassa (=todellisuutta voi lähestyä vain eri näkökulmista). Eli samoin perustein voi jok'ikisen suomi24 keskusteluihinkin kirjoittanee laittaa saman syytteen alle: täälläkin on jok'ikisellä tietty suhde asioihin, mutta kaikkea ei kerrota! Ilmiselvää asioiden peittelyä ihmiset, eli petosta!
Suuri illusioni.
Minäkään en ole kirjaa lukenut, mutta ymmärrän että kirjassa on käsitelty ajankohtaista aihetta, ongelmaa jonka olemassaoloa monet vanhemmat ihmiset eivät halua tiedostaa.
Kyllä vaikuttaa siltä että viranomaisella on pahoin pallo hukassa kun on lähdetty pitämään tärkeänä mitä virheitä muka markkinoinnissa on tapahtunut.
Kirjailijaan ryhdytään lyömään rikollisen leimaa kun hän haluaa herättää keskustelua koulukiusaamisestä. Apinatko tätä maata hallitsevat?
Entä jos kirjoittaa FAKTAA, mutta väittää sen olevan FIKTIOTA, niin voiko siitä seurata sanktioita?
Esim. Auer vankilassa ollessaan kirjoittaa kirjan ja sanoo sen olevan romaani, eikä omaelämänkerta. Kirjassa kerrotaan salaiseksi määrättyjä asoita poliisitutkinnasta, oikeusistunnoista, sosiaalin psykiatrien haastatteluista, ym. asioista, jotka EIVÄT ole julkisia.
Voiko Auer tällöin saada tuomion salaiseksi määrättyjen tietojen kertomisesta?
Kaikkihan tietävät mistä jutussa on kyse, vaikka kirja olisikin romaani, eikä koitetakaan väittää että se on täyttä faktaa.
Voiko näin kiertää salaisiksi julistettujen oikeudenkäyntien tietojen saamista julkisiksi, jotta suuri yleisökin saisi tietää mitä todella tapahtui?
Eiköhän löydy tarvittavat lainkohdat, jos päättäjät eivät tapausta katso hyvällä. En tiedä mikä virka asiakirjojenkaan salailulla lopulta on, nimiähän ei olisi pakko julkistaa vaikka tapauksen yksityiskohdat kerrottaisiin. Aika 'viihteelliseksi' nämä tutkinnat menneet pakko myöntää, tosin melko karmivalla tavalla. Usein tuntuu, että syyllinen on jopa pakko löytää jo median vuoksi. Vähän 'lynkkaustouhua' jo on, ja saattaahan siinä sivussa jotkut syyttömätkin kärsiä...
Nimenomaan tuo "lynkkaustoiminta" kauhistuttaa. Onkohan syyttäjällä jäänyt tarvittavat vuosilomat pitämättä.
Ei kai syyttäjän motto ole "tulos taikka ulos", vaikka muutama yksittäinen syyttäjä onkin hiukan liikaa viljellyt PELI- sanan käyttöä. PEILI tarvitaan myös syyttäjävirastossa.
Tänään MTV3:lta tuli tieto että kirjan kirjoittanutta ei poliisikuulustelun jälkeen ole syytä epäillä rikoksesta.
www.iltalehti.fi/uutiset/2012081015940455_uu.shtml
"Poliisi: Enkeli-Elisan kirjoittaja ei syyllistynyt rikokseen"
"Tutkinnanjohtajan mukaan jo kirjan takakannessa lukee, että kyseessä on fiktiivinen tarina tosielämän ihmisistä."
Että semmoinen tutkinta tällä kertaa, muuta saatiinhan siihenkin taas tuhlattua resursseja. Ilmeisesti poliisi luki kirjan läpi ja huomasi takakannessa olevan tekstin siihen päästyään. Eihän siinä mennyt kuin muutama viikko. Ilmeisesti se lukutaitoinen veljes asialla?
Täysin turhaa valittaa resurssien puutteesta kun tälläiseen pelleilyyn on aikaa.