Minulla on kaksi pupua noin kolme vuotisia jotka ovat olleet minulla pennusta lähtien. (Uroksia) Ongelmani on etteivät pupuni tykkää minusta ollenkaan eikä muistakaan vieraista : / Jos makaan lattialla ja odottelen rauhassa että tulee kattelemaan ja utelemaan niin ensin tökkiin ja sitten puraisee :( En edes uskalla pitää raajojani niiden lähellä kauaa etteivät näykkäse.. Kokemusta kanien hoidosta löytyy paljon ja entiset kanit ovat olleet mukavia ja eläneet pitkään. Mitä avuksi? Olen viettänyt niiden kanssa aikaa paljon mutta motivaatio alkaa jo huupua kun ei mikään auta. :(
Puput puree!
pelkään pupujani
14102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Parempi kaneille ja sinulle.
Myy kanit TALLI/navetta- TAI ULKOKANEIKSI.
Sillon kanit saavat tarvitsevansa rauhan.
Kanit voivat tuntea ihtensä uhatuiksi tai puolustavat reviiriään.
Kanit voisivat elää tallissa niin kuin kanit.
Meilä kaneja omassa kanilassaan (ollut vasikoilla). Kanit viihtyvät sielä hyvin. Tykkäävät kun pääsevät kanilan ´´latoon´´ jossa pari heinäpaalia ja puru kasa, jossa on mahtavaa kaivaa :DD
Osa oli aluksi agressiivisia, mutta rauhoittuivat heti kun siirtyivät toisesta kodistaan sisältä talliin.
Kylläpäs on ilkeää kehottaa heti myymään kaneja muualle..
Tulevatko ne keskenään toimeen?
Puput tulevat keskenään hyvin toimeen ovat molemmat leikattuja. En ikinä pystyisi pupuja toiselle antamaan : / Heillä on melkein koko huoneeni kokoinen tila koko ajan käytössä, eli eivät ole ikinä häkissä. Kesällä välillä on ollut ulkohäkissä.
Meillä nuo välillä näykkivät uteliaisuuttaan, eivät siis kovin lujaa. Joskus ovat purreet, mutta pieni puristus niskaan on tepsinyt, ja lopettanut sen.
Oletko ajatellut, että jos makoilet lattialla, voivat puput ajatella sinun olevan tiellä? Kyllä meilläkin näykkästään, jos ei tökkäsystä tajuta väistää :D
Kyllä se siitä ajan kanssa lähtee sujumaan. Itse sain omat kanini tosi hyvin kesytettyä, kun opetin niille temppuja niin, että söivät palkaksi saamansa pelletit suoraan kädestäni. Käsi kannattaa kyllä pitää ihan suorana auki, muuten voi pupu erehtyä maistamaan sormesta, kokemusta on.. :D
Niin voinhan ollakkin :-D mutta vaikka tekisin mitä niin eivät raaskiudu haistelemaan ja jos tulevat niin näykkäsevät :D Ei tässä mitään jos puput olisivat olleet vain vähän aikaa meillä, mutta ovat olleet jo monta vuotta. Eivätkä edes ole herkuistakaan kiinnostuneista paitsi rusinoista eikä niitäkään voi usein antaa.
Niin no tuosta en sitten tiedä, omat ensimmäiset kanini sain todella arkoina, ja nyt alle vuoden jälkeen ne ovat kuin mitkä tahansa muutkin kanit. Ei mitään sylipupuja, toinen ei välitä silityksestä ollenkaan, mutta kesyjä silti. Tulevat "pupuut" huhuilusta ja vihellyksestä luo herkkujen toivossa. :)
Mitäs jos koittaisit ihan vaan vaikka istua lattialla? Sellaisessa kohtaa, joka ei ole kanien kulkureitillä? Kanit ovat kuitenkin sen verran uteliaita eläimiä, että jos siinä 30-60min istuskelee niin kyllä melko varmasti tulevat siitä "tööttäämään" kuonolla ja tutkimaan, että kukas olet. Siinä vaiheessa kannattaa vaan olla paikallaan, ja jos kani menee pois, antaa sen mennä, ei lähde perään. :) Meillä miehenikin on hyvin oppinut kohtelemaan kaneja ja kunnioittamaan niiden tahtoa ; jos kurottautuu silittämään ja kani vetää päänsä kauemmas, ei kania silitetä vaan annetaan olla. Silloin kanillakin on turvallinen olo ihmisen lähellä, ja se mieltää ihmisen kivana kaverina, joka kunnioittaa sen tahtoa ja omaa tilaa.
Ja siis itse maltoin istuskella lattialla silleen, että oli siinä läppäri, joku kirja, ristikko, neuletyö, katsoin telkkaria tai muuta vastaavaa, ja olin kuin en huomaisikaan koko kaneja, vaikka tulisivat syliinkin asti kiipeilemään. (:
Kiitos vinkeistä : - ) Olen kyllä myös istuskellut lattialla ja lukenut esim. kirjaa. Ja kun ovat tulleet haistelemaan niin olen yrittänyt välillä silitellä mutta nyt voisin koittaa istua tunnin pari ja antaa niiden vain rauhassa tutustua ja jos tulee niin en koita silittää annan vain olla?
Joo kannattaa antaa olla, ihan vaikka pari viikkoa tekee niin, että kani saa tulla haistelemaan ja tutustumaan, ja mennä pois sitten kun siitä itsestään siltä tuntuu. Toki voi varovasti ojentaa kättä lähelle, antaa ensin vaikka haistaa sitä, ja jos kani menee pois, antaa vaan mennä. Rauhallisesti voi koittaa koskea ja silittää, ihan vaikka poskista hivelee sormenpäillä, tosi hellästi. Ja jälleen, jos kani menee pois, antaa mennä. Niille on hyvä antaa positiivinen mielikuva siitä ihmisestä, ei sellainen, että heti kun menee lähelle niin tulee iso paha käsi lääppimään kun kani ei siihen ite oo vielä valmis :P
Ajan kanssa ja kanin ehdoilla kun tekee tuttavuutta niin eiköhän se siitä lähde sujumaan. :)
Kiitos taas : -) Entä sitten kun pitää nostaa syliin ja esim. leikata kynnet. Olen leikannut ne aina toinen henkilö apuna, mutta ei tunnu mukavalta kun eivät tykkää ja rimpuilevat eivätkä ole vielä valmiita nostettavaksi ja sylissä pidettäväksi.
Sen pakollisen käsittelyn voi hoitaa vaan alta pois ja sitten jatkaa siitä mihin on jääty. :) Ottaa kanin syliin vaikka häkistään, eikä silleen että yrittää yllättää sillon kun kani on juuri kerännyt rohkeutensa ja tulee haistelemaan ihmistä :P
Rimpuiluun ei auta mikään muu kuin määrätietoisuus. Vaikka kuinka rimpuilisi, irti ei pääse ennen kuin toimenpiteet on hoidettu ja kani on rauhassa. Sitä voi alkuun joutua pitämään otteessa vaikka puolikin tuntia, mutta sitten kun kani rauhoittuu, voi sen päästää sylistä pois.
Rimpuilemista ei tule ikinä palkita esimerkiksi laskemalla alas sylistä, silloin se kani nimenomaan oppii että "jos rimpuilen, pääsen pois. rimpuilen siis lisää"
Okei, kiitos. :P