Rikoit minut

kerran olin mutta se kuuluu menneeseen. Nyt en voi olla onnellinen ;)

P.S. Minutkin rikottiin kerran kunnolla.

sellaista tuskin mulle on tarkoitettu.

Onnelliset kulkevat käsikädessä hymyillen,
katsovat toisiaan pitkään, pupillit laajentuneina.
Ajatukset juoksevat, karkailevat, vaihtuvat kosketuksiksi.

Minä olen kivi, en tunne, ei voi sattua.
Joskus olin pehmeämpi, kelluin veden päällä.
Ei tullut paratiisi, ei vaikka siitä iltaisin puhuttiin.

Laita hyvä ihminen se nenä pystyyn ja etsi itselles joku parempi. Turha ruikuttaa jonkun perään, joka ei sua selvästikään rakasta. Ihme roikuntaa.

Omituista että jokainen asia tuli yllätyksenä aina. Luulisi sitä että oppisi vähitellen, mutta ei. Tutuksi on tullut se tunne kun maailmalta putoaa pohja... olen varmaan hullu kun kerjään vain lisää.

Et ehkä hullu, mutta jotenkin jo tottunut käyttäytymään niin, että lisää tulee automaattisesti. Nyt kannattaisi keskittyä itseesi ja jättää mokoma sydäntensärkijä kieriskelemään omissa keitoksissaan. Voi olla, että sillä on taas joku uusi ihastus, jota käyttää hyväkseen, mutta jonain päivänä se huomaa olevansa yksin. Sinä puolestasi olet oppinut itsestäsi siihen mennessä paljon ja löytänyt sinua arvostavia ystäviä ja kumppaneita. Parempaa tulevaisuutta sulle.