Löytyisiköhän jostakin rautalankamalli vanhan mercruiser dieselin syyshuollon toimenpiteistä. Veve on tarkoitus säilyttää ulkosalla.
Sisäperän syyshuolto
ennakko
24510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Vähimmillään öljyn ja suodattimien vaihto.
Venemestarin 6/07 numeroista eteenpäin on vetolaitteen (tosin Volvon) huolto-ohjeita. Eipä noissa niin paljoa eroja ole, joten alkuun päässee
Hirveästi hommaa:
- Öljynvaihto
- Öljynsuodin
- PA esisuodin
- PA suotimet
- Bakteerinestoa dieseltankkiin
- Ilmaputsarin vaihto
- Jäähdtysjärjestelmän nesteen pakkasenkestävyyden tarkastaminen
- Merivesipuolen huuhtelu makealla vedellä
- Merivesipuoli täyteen glykolia
- Impellerin tarkastus ja vaihto sis. kumille tark. vesivaseliinin hankinta
- Potkurit irti
- Irti siksi, että vetarin öljyproppu on potkurin TAKANA, vetarin öljyn vaihto
- Paljekumin tarkastus, tarv. vaihto
- Rasvanipat
Minkähän näistä vois jättää tekemättä? Muuten saa huoltaa pääsiäiseen. Luulisi että pa suotimilla menisi pari kautta kun on erillinen esisuodatinkin. Jos huuhtelee merivesipuolen makealla, ei kai tarvi glykoleita sillekin puolelle? vetolaitteeen öljytilavuus on 5l, ei kai sitä tarvi vaihtaa joka vuosi jos ajaa normaalit 50h?
Unohtui vielä:
- Turbon öljyn tarkastus, tarv. vaihto
- Kompressorin öljyn tarkastus, tarv. vaihto
Näin siinä käy kun neuvoja ei edes tiedä, mitä ohjeita yrittää jakaa.
Jos unohdit, koeatapa kaivella ajukoppaasi. Mitä ohjeita yritit jakaa joista et enää tiedäkään mitään? Kun dementiapuuskasi hellittää, ole ystävällinen ja jaa tietosi.
Neuvot ovat minulle tarpeen, kuten yllä kirjoitan.
Välillä vaarallisia neuvoja. Esim tämä:
"Jos huuhtelee merivesipuolen makealla, ei kai tarvi glykoleita sillekin puolelle?"
Makeavasihuuhtelu puhdistaa jonkin verran merivesipuolta, ja ainakin estää suolaven lillumisen koneessa koko talven.
Se EI vaikuta merivesipuolen jäätymiseen puhki - glykoli ajetaan koneeseen sen takia. Eli jäähdytysjärjestelmän merivesipuoli pitää joko tyhjentää joka paikasta, voi olla hankalaa, tai ajaa glykoliseos sisään.
Toinen neuvo perän öjyn vaihdosta - ei se öljy hirveesti ajosta kulu - aika huonontaa sen joitain ominaisuuksia, esim kykyä sitoa vettä. Stefat jne voi vuotaa ihan vähän vettä öljyn sekaan, jonka saa pois öljynvaihdossa.
Se olikin kysymys eikä neuvo.
Ainakin ennen vanhaan kaiken maailman fiskareita joissa oli keskidieselit, paptettiin pukeilla niin kauan makeavesihuuhtelun jälkeen, että pakoputkesta ei enää juurikaan tullut vettä. Ei paljoa kauempaa ettei impelleri pyöri liian kauan kuivana. Kait se impelleri pumppaa veden pois sen verran, ettei jäätymishalkeamia pääse syntymään. Eikö tämä toimintatapa enää päde jostakin syystä nykyveneisiin?
Lienetkö koskaan edes nähnyt dieselmoottoria, kun neuvot vaihtamaan tai tarkistamaan turbon öljyt ? ?
Parasta moottorimiestietoa tosiaan ja sitten vielä kysellään !
HUh hejaa vaan .
Heii vinoonnus*ittu äpärämolo, kiitos rakentavasta palautteesta! Tuolla neuvolla huollan venedieselini paljon helpommalla!
Täysin varmasti on olemassa mooottoreita, joissa turboahtimella on oma öljytilansa. Omani ei ole sallainen.
Nyt menee tarinointi jo liian pitkälle.
On täysin varmaa, että yhdessäkään perävetolaitteen moottorissa ei ole turbolle omia öljyjä.
Mikä ihme saa nämä wannabe-tietäjät /-moottorimiehet puhumaan näin suureen ääneen täyttä pa***aa.
> > " Täysin varmasti on olemassa mooottoreita, joissa turboahtimella on oma öljytilansa. " < <
Nyt ilmeni uutta tietoa !
Voisitko mainita jonkun oikein nimeltä.
Jos hän tarkoitti kompressori ahdhinta, voi kait sitä turboksi kutsua. Löytyy ainakin volvon KAD koneista. Niissä ainakin omat öljyt lauhduttimineen.
P.S ei kannattaisi olla niin agressiivisia, tällä ollaan vielä suht asiallisia VS vaikka bmw sivut täällä suomi 24
Onko jotain hyväksi havaittua kotikonstia että miten sen glykoolin saa ajettua sisään? Paljonkohan suunnilleen tuollaisen koneeseen menee sitä nestettä merivesikierron puolelle?
Kompressoriahdinta ei kutsuta turboksi. Vain pakokaasuahdin on turbo.
Avatkaa offtopicille oma säie, tähän syyshuoltovinkkejä
Voitko eksplisiittisesti osoittaa, että missään Telluksen malmikuormuri- ilmalaiva- lentokone- laiva- maansiirtokone- teollisuusdiselissä ei ole näin?
Ilmennä sinä uutta tietoa!
Mainitse kaikki nimeltä!
En voi esittää.
Kysyin vain esimerkkiä em. väitteen tueksi.
Lisäksi kiinnostaisi tietää missä sisäperäyhdistelmässä sellainen löytyisi.
Kuule nimimerkki Järkeähuoltoon,
Ehkä joku kone jaksaa työntää meriveden ulos impellerillä, mutta useimpiin koneisiin mitä minulla on ollut jää vielä reilusti vettä lämmönvaihtimiin, joita on esim vedelle, öljylle ja ahtoilmalle. Jollekkin voi tulla kallis remontti ellei näistä saa vettä pois tyhjennyspropuista tai glykolia sisään.
Oon laittanut huuhtelukuulokkeisiin (vaimikäseoli) metrin letkun ja siihen kaatanut ämpäristä suppilon läpi glykolivettä. Jonkun verran pitää olla kierroksia että impelleri imee kunnolla, joku pumppu olisi kyllä parempi. Vetarin alla on palju johon kerätään ulostulevat.
Olen ostanut kymmenen litraa glykolia ja lantrannut hiukan alle kymmenen litraa vettä.
Konehan pitää olla mutten lämmin että termostaatti on auki!
Lopuksi oon vielä avannut letkut yläpäästä ja kaatanut vähän raakaa glykolia joka letkuun.
Niin toi termarin avautuminen on tärkeää vain jos kone on suoraan merivesijäähdytteinen - jos koneessa on suljettu jäähdytysjärjestelmä ja lämmönvaihdin niin termarilla ei ole eroa, se uinkuitenkin jo glykolissa.
Raakaa glykolia ei kannata kaataa, se kun sattuu hyytymään (glykoli on siitä hauska aine, että se kestää pakkasta paremmin kun se sekoitetaan veteen).
Lisäksi se imuletku kannattaa laittaa suoraan siihen ämpäriin, suppiloleikeillä tuhoat vain impellerisi.
Muuten ohjeet olivat varsin hyvät raakavesijäähdytteiseen moottoriin :)
"glykoli on siitä hauska aine, että se kestää pakkasta paremmin kun se sekoitetaan veteen "
- - , Eipä olekaan !
Veteen sekoitettuna se pysyy nestemäisenä matalammassa lämpötilassa, jolla ei ole mitään merkitystä talvisäilytyksessä.
Muutenkin glykooliseoksen pakkaskestävyydellä tarkoitetaan kiteytymislämpötilaa, joka on kokonaan muuta kuin seos, jossa kiteytyminen lisää tilavuutta ( kuten vedellä ).
Kannattavuus on siis vain taloudellinen, ei tekninen, näkökohta.
Se tuntuu imevän letkun läpi aika kehnosti, tarvitsee ainakin siemenveden.
Eikä se sinne raakana jää, sekoittuuhan se letkuissa vesi-glykoliin.
Youtubesta apua tähänkin
Hakusanoiksi mm. Winterizing diesel (marine diesel )
winterrizing stern drive