Eli ongelmani on tämä:
Koira 8kk, todella ystävällinen ja tulee kaikkien koirien kanssa toimeen JOS koirani on irti/hihnaa sen verran että voi olla ''vapaasti'' sen toisen koiran kanssa. Mutta jos lenkillä tulee vastaan toinen koira, ja ei ole tuttu - alkaa koirani räyhäämään (hyppii takajaloillaan kohti vierasta koiraa nykien niin että pääsisi eteenpäin toisen koiran luokse). Myös silloin aloittaa räyhäämisen, jos toinen koira pihaltaan haukkuu meille (muuten antaa niiden olla omissa oloissa jos ovat hiljaa).
Taustaselvitystä:
En ole IKINÄ antanut lenkeillä tervehtiä muita koiria. Ainoat mahdolliset tapaamiset (vieraitten koirien kanssa) on tapahtunut koulutuskentällä (agilityn alkeiskurssi). Kun oli pentu (tai siis nuorempi - pentuhan tämä on vieläkin ainakin sen vuoden verran vielä, kai), tuli lähes päivittäin vastaan kaksikko koirineen, joista toinen oli mäyräkoira (hiljainen - totteli EI käskyä) ja joku valkoinen pölypallo joka räksytti AINA. Tämän omistaja sitten otti vielä tämän pölypallon syliinsäkkin (omani takia - roturasisti/ennakkoluuloinen) jolloin tämä pallo räksytti kahta kauheammin.
Ensimmäisillä kerroilla koirani oli hämillään, että mitä tämä on, miksi ne haukkuu, mutta kun kertoja alkoi olla enemmän (ja koiralleni tullu pari kuukautta lisää) päätti koirani haukahtaa takaisin pari kertaa jolloin pölypallo hiljeni. Ajattelin, ettei tämä ongelmaksi koidu, koska vain pari kertaa haukahti ja lopetti itse. Mutta siirryin kuitenki lenkkeineni kuntopoluille. Nytten, kun olen taas alkanut ihan ''ihmisten ilmoilla'' kulkemaan, on koirani alkanut räyhäämään vastaantuleville vaikkei toinen ole ehtinyt kuin kerran haukun päästämään.
Miten ennaltaehkäisen koirani haukkumisen?? Ohitukset ilman liiallista häslinkiä normaalisti sujuu pallon turvin. Eli koirani kantaa palloa, tai minä pidän palloa ja kiinnitän huomiota. Mutta jos vastaantuleva koira vähäänkään näyttää siltä että sillä on muutama sana sanottavana, en saa enään kontaktia koiraani vaan silloin on h*lvetti irti.
Koira 8kk, todella ystävällinen ja tulee kaikkien koirien kanssa toimeen JOS koirani on irti/hihnaa sen verran että voi olla ''vapaasti'' sen toisen koiran kanssa. Mutta jos lenkillä tulee vastaan toinen koira, ja ei ole tuttu - alkaa koirani räyhäämään (hyppii takajaloillaan kohti vierasta koiraa nykien niin että pääsisi eteenpäin toisen koiran luokse). Myös silloin aloittaa räyhäämisen, jos toinen koira pihaltaan haukkuu meille (muuten antaa niiden olla omissa oloissa jos ovat hiljaa).
Taustaselvitystä:
En ole IKINÄ antanut lenkeillä tervehtiä muita koiria. Ainoat mahdolliset tapaamiset (vieraitten koirien kanssa) on tapahtunut koulutuskentällä (agilityn alkeiskurssi). Kun oli pentu (tai siis nuorempi - pentuhan tämä on vieläkin ainakin sen vuoden verran vielä, kai), tuli lähes päivittäin vastaan kaksikko koirineen, joista toinen oli mäyräkoira (hiljainen - totteli EI käskyä) ja joku valkoinen pölypallo joka räksytti AINA. Tämän omistaja sitten otti vielä tämän pölypallon syliinsäkkin (omani takia - roturasisti/ennakkoluuloinen) jolloin tämä pallo räksytti kahta kauheammin.
Ensimmäisillä kerroilla koirani oli hämillään, että mitä tämä on, miksi ne haukkuu, mutta kun kertoja alkoi olla enemmän (ja koiralleni tullu pari kuukautta lisää) päätti koirani haukahtaa takaisin pari kertaa jolloin pölypallo hiljeni. Ajattelin, ettei tämä ongelmaksi koidu, koska vain pari kertaa haukahti ja lopetti itse. Mutta siirryin kuitenki lenkkeineni kuntopoluille. Nytten, kun olen taas alkanut ihan ''ihmisten ilmoilla'' kulkemaan, on koirani alkanut räyhäämään vastaantuleville vaikkei toinen ole ehtinyt kuin kerran haukun päästämään.
Miten ennaltaehkäisen koirani haukkumisen?? Ohitukset ilman liiallista häslinkiä normaalisti sujuu pallon turvin. Eli koirani kantaa palloa, tai minä pidän palloa ja kiinnitän huomiota. Mutta jos vastaantuleva koira vähäänkään näyttää siltä että sillä on muutama sana sanottavana, en saa enään kontaktia koiraani vaan silloin on h*lvetti irti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
mitä kylvää. Olisiko kannattanut kuitenkin antaa pentuna tutustua mahdollisimman moneen omalla alueella kulkevaaan koiraan? Siitä vähitellen opettaa että joka kerta ei ole mahdollista tavata jolloin mennään ohi.
Oletko opettanut koiralle hiljaa sanan tai muun vastaavan? Ellet niin opeta. Entä tunteeko koirasi rauhallisesti sanan? Ellei niin opeta sekin. Keksi myös käsimerkit.
Omalla olemuksella ja sanallisella ohjeistuksella koirat yleensä ohjataan toimimaan oikein. Siihen kannattaa nyt panostaa. Eli oma rauhallinen olemus (vaikka ydinpommi räjähtäisi korvan juuressa et silmääsi räpäytä) auttaa koiraasi toimimaan mallisi mukaan.
Kun nyt vain määrätietoisesti aloitat itsesi ja koirasi koulaamisen, niin kyllä se turha pullistelu siitä aikaa myöden vähenee ja jopa loppuu. Se vaan kai kuuluu vähän joka toisen nuoren koiran elämään.
Minulla on myös toinen koira, jonka kanssa tein sen virheen että annoin tutustua lähistön koiriin. Siitä oli jumalaton työ opettaa pois, ettei nyt saakkaan enään mennä moikkaamaan. Alkoi hirveä temppuilu, rääkyminen ja riuhtominen kun huomasi ettei nyt saakkaan mennä moikkaamaan. Sanoisin, että se tuntui raskaammalta, kuin mitä tämän pennun kanssa tällä hetkellä.
Mutta niin alueellani ei oikein muita koiria liikuskele kuin tuo kaksikko josta mainitsin, joista tämä valkonen pölypallo oli aina räkyttämässä ja jonka omistaja nappasi sen vielä syliinsäkkin.
Hiljaa olen opettanut, toimii kotona muttei lenkillä (vahtiviettiä kun löytyy vaikka naapurin kissalle). Tämän koira näyttää siltä silloin kun ''räjähtää'' ettei se kuule eikä näe mitään muuta kuin sen toisen koiran joka päätti sanoa mielipiteensä (
8 kk ikäinen koira on murrosiässä. Silloin se rähiseminen alkaa, mutta kyllä sen saa poiskin opetettua. Kikkoja on monenmoisia, mutta kiinnittäisin eniten huomiota koiran kokonaishallintaan ja sinun ja koiran suhteeseen. Että kielto menisi perille, että koira kuuntelisi sinun mielipidettäsi. Kun se rähiseminen on koiran mielestä fiksua ja palkitsevaa sinänsä, ainoastaan me ihmiset olemme eri mieltä. Valitse keinosi ja työskentele, ei välttämättä hetkessä muutu, mutta pienin askelin. Älä luovuta, älä turhaudu, vaan vaadi, vaadi, vaadi.
Itse lopetin alkaneen rähinän kolinapurkilla kieltoa tehostaen. Loppui se, jonkin aikaa kuljin purkki mukana, mutta enää ei tarvitse.
Pitääpä kokeilla kolinapurkkia. Josko siitä olisi apua :)
tarkkana niitä koiran reaktioita, se nimittäin saattaa viedä suhdetta kyllä pahasti taaksekinpäin. Jos koira on arka, niin tuo ei ole välttämättä se paras tapa. Huomaa myös että koiran arkuutta et välttämättä huomaa ennenkuin kahden-kolmen vuoden iässä. Nuori koira voi peittää tehokkaasti arkuutensa ärhäkkyyteen.
Mutta seuraa reaktioita. Äläkä heittele sitä turhaan. Joskus riittää ravistuskin.
Juu no ainakin tähän mennessä on tämä koira vaikuttanu vähän liiankin rohkealta :) Mutta pitää seurailla :)
Aika luonnollinen kehitys. Ongelma kai on yleisesti se, että ei ymmärretä koiran kehitystä ja sen vauhtia. Eilen pentu ja tänään aikuisiän kynnyksellä..Tärkeintä olisi, että asennoituminen olisi tämän mukaan, eli seurata koiran päivittäistä käyttäytymistä ja reagoida niihin...ei odottaa, että ne puhkeavat kukkaan ja kun sitten asiasta tulee ongelma, niin ruvetaan miettimään mitä tehdään.
Jos koiraa seuraa päivitäin sen kehitysvaiheessa, on alkava asia hyvin ohjattavissa pysymään asetetuissa käytösraameissa.
Koira tekee mitä sen annetaan tehdä...ei tee ilkeyttään...toismii vaiston ohjaamana tai koulutetulla mallilla..
suosittelen tännekin TOMMY WIREN: ONNISTU KOIRASI KOULUTUKSESSA!
KANNATTAA LUKEA, ja niillä kolinapurkeilla ette oikeasti saa mitään hyvää aikaan.