itsellä käyny jotenki näin.
synnyin miehen kroppaan, mutta en kokenu sitä omakseni.
lähdin prosessiin, kävin kaikki korjaushoidot. avauduin kahleista.
nyt samalla sitten oma sukupuolikäsite laajentunu, en koe olevani mies mut en tiedä koenko olevani niin nainenkaa, olo kummiski tasapainoinen, kun pääsi eroon tietyistä miehisistä fyysisistä ominaisuuksista.
nyt lähinnä leikittelen ajatuksesta lähteä johki heterobaariin naisia iskemään tiitteillen miestä, kun kummiski naiset kiinnostaa : )
taidampa olla loppupeleissä kummiski transgender :)
leikkausta ja sun muuta en kadu mutta avasitpaha ajatusmaailmaa ja löysin sitä kautta vapauden ja kadoksissa olleen itsetunnon ja tasapainon itsenikaa :)
synnyin miehen kroppaan, mutta en kokenu sitä omakseni.
lähdin prosessiin, kävin kaikki korjaushoidot. avauduin kahleista.
nyt samalla sitten oma sukupuolikäsite laajentunu, en koe olevani mies mut en tiedä koenko olevani niin nainenkaa, olo kummiski tasapainoinen, kun pääsi eroon tietyistä miehisistä fyysisistä ominaisuuksista.
nyt lähinnä leikittelen ajatuksesta lähteä johki heterobaariin naisia iskemään tiitteillen miestä, kun kummiski naiset kiinnostaa : )
taidampa olla loppupeleissä kummiski transgender :)
leikkausta ja sun muuta en kadu mutta avasitpaha ajatusmaailmaa ja löysin sitä kautta vapauden ja kadoksissa olleen itsetunnon ja tasapainon itsenikaa :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt sä osuit asian ytimeen , sanoisi Pulkkinen.
Mutta kun nämä hoitotahot sukupuolisen hoitoprosessin ohella haluavat samalla kasvattaa stereotypiseen mies-nainen seksuaaliseen suuntautumiseen, muustahan he eivät voi viranpuolesta puhuakkaan.
Ihan tyypillinen ilmiö, ei sukupuoli-identiteettiä enää huomaa kun se ei ole ristiriidassa minkään kanssa.