Pistää kyllä vähän miettimään mitä tuo metsästäjä lehtikin oikein kehtaa julkaista.
Lehden 4/2012 sivun 91 kirjoitus "Homenokka" on hiukka kyseenalainen olkoonkin sitten 14v jannun kirjoittama mutta sanoisinko että sitä suuremmalla syyllä minkälainen metsästäjä tuollaisestakin on tulossa???
Lainauksia:
( Liiterin nurkasta kaivan esiin hyvässä kunnossa olevan haulikon. Metso liitää kohti sille turvallista kuusikkoa. Samassa jalkojeni juurestapamahtaa liikkeelle valtava metso. Kavahdan mutta laukaisen aseeni kohti himoittua lintua. Se horjahtaa ja lähden sen perään. Metso tuntee pistävää kipua vasemmassa siivessään. Saavun mytyn luo ja huomaan haulin sattuneen siipeen. Osuma ei ole paha ja lintu on vain pyörtynyt iskusta. Metso avaa silmänsä. Sen pää on kipeä. Siipi kyllä parantuu itsekseen. Metso nousee pystyyn ja katsoo epäilevästi kaksijalkaiseen. Se nyökkää. Katson kun metso nousee lentoon. Se nousee kuusien yläpuolelle ja päästää voimakkaan rääkäisyn joka nostattaa ihon kananlihalle. Kaadan termoskannusta kahvia ja katson metson matkaa kohti nousevaa aurinkoa.)
Tuossa oli poimintoja kirjoituksesta ja kysynkin että miten tuollainen kirjoitus ja käytös luontokappaletta kohtaan kehdataan julkaista metsästäjä lehdessä??? Olkoon vaikka matias 5v kirjoittama mutta tuo pätkä ei arvosta riistaa sitäkään vähää. Ammutaan haavoittava laukaus ja metso tulee liitäen alas ja parinsadan metrin päässä löydetään lintu joka on satuttanut vain minun ampumasta laukauksesta siipensä (suoliosuma) Aletaan sääliä raanoissa olevaa metsoa ja kumarrellaan ja näytetään tietä että "mene vain en ammu sinua enään" Ja tuo aurinkoa päin lentävä metso tippui kuollen kituen suoliosumaansa varmasti pian lentoon lähtönsä jälkeen. Miksi pitää ampua ja haavoittaa jos ei ole tarkoituskaan saada saalista talteen??? Eikö sitä metsoa voi katsella vaikka kiikarilla jos haulikolla ei metsällä ole metsolle muuta tarjottavaa kun kivulias hidas kuolema?? Kunnon metsämies olisi ampunut kituvan linnun ja lähtenyt onnellisena saaliinsa kanssa mutta mitä tämä mestari tekee.
Hävettää tuollaiset julkaisut alan lehdessä!!!
Ja mikä on se metso joka rääkyy lentäessään???
Lähinnä mieleen tulee palokärki jolla ainakin musta väri täsmää.
Lehden 4/2012 sivun 91 kirjoitus "Homenokka" on hiukka kyseenalainen olkoonkin sitten 14v jannun kirjoittama mutta sanoisinko että sitä suuremmalla syyllä minkälainen metsästäjä tuollaisestakin on tulossa???
Lainauksia:
( Liiterin nurkasta kaivan esiin hyvässä kunnossa olevan haulikon. Metso liitää kohti sille turvallista kuusikkoa. Samassa jalkojeni juurestapamahtaa liikkeelle valtava metso. Kavahdan mutta laukaisen aseeni kohti himoittua lintua. Se horjahtaa ja lähden sen perään. Metso tuntee pistävää kipua vasemmassa siivessään. Saavun mytyn luo ja huomaan haulin sattuneen siipeen. Osuma ei ole paha ja lintu on vain pyörtynyt iskusta. Metso avaa silmänsä. Sen pää on kipeä. Siipi kyllä parantuu itsekseen. Metso nousee pystyyn ja katsoo epäilevästi kaksijalkaiseen. Se nyökkää. Katson kun metso nousee lentoon. Se nousee kuusien yläpuolelle ja päästää voimakkaan rääkäisyn joka nostattaa ihon kananlihalle. Kaadan termoskannusta kahvia ja katson metson matkaa kohti nousevaa aurinkoa.)
Tuossa oli poimintoja kirjoituksesta ja kysynkin että miten tuollainen kirjoitus ja käytös luontokappaletta kohtaan kehdataan julkaista metsästäjä lehdessä??? Olkoon vaikka matias 5v kirjoittama mutta tuo pätkä ei arvosta riistaa sitäkään vähää. Ammutaan haavoittava laukaus ja metso tulee liitäen alas ja parinsadan metrin päässä löydetään lintu joka on satuttanut vain minun ampumasta laukauksesta siipensä (suoliosuma) Aletaan sääliä raanoissa olevaa metsoa ja kumarrellaan ja näytetään tietä että "mene vain en ammu sinua enään" Ja tuo aurinkoa päin lentävä metso tippui kuollen kituen suoliosumaansa varmasti pian lentoon lähtönsä jälkeen. Miksi pitää ampua ja haavoittaa jos ei ole tarkoituskaan saada saalista talteen??? Eikö sitä metsoa voi katsella vaikka kiikarilla jos haulikolla ei metsällä ole metsolle muuta tarjottavaa kun kivulias hidas kuolema?? Kunnon metsämies olisi ampunut kituvan linnun ja lähtenyt onnellisena saaliinsa kanssa mutta mitä tämä mestari tekee.
Hävettää tuollaiset julkaisut alan lehdessä!!!
Ja mikä on se metso joka rääkyy lentäessään???
Lähinnä mieleen tulee palokärki jolla ainakin musta väri täsmää.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Onhan tuo tarina aika väärää kuvaa antava kuin mitä pitäisi toimia, mutta silti ihmettelen miten olet jaksanut koko asiaan perehtyä!
Yleensä kaikki tarinat joita lehteen lähetetään, julkaistaan, ellei siinä suoraan loukata nimellisesti jotakin asiaa, henkilöä sun muuta.
Vaikka tarinassa tehtäisiin useita metsästysrikoksia, niin eihän lehti tai kukaan muukaan kuin tarinan kirjoittaja itse tiedä onko se tositapahtumaa vai pelkkää seputusta.
"Isä keitti rapulassa aamukahvit, lähdin kuskiks hirvi jahtiin, ajeltiin useita kilometrejä hiekka teitä, sonni seisoi keskellä hakkuu aukiota, isä avasi ikkunan ja kuudennen aamu kaljan, latasi 9.3 tikka tee kolmosen ja ampui ikkunasta hyvällä tuella neljästi ohi. Viidennellä putos. Pera haki kännissä mönkijällä hirven. Saattelin isän kotiin. Oli mahtava päivä!" T. Viljami 13v
Niin että kei ne yhtälailla edellä mainitunkin julkaisisi!!
Ei ne tuommosta julkaisisi. Tuo tarina antaa jo liian väärän kuvan hirvenmetsästäjistä jotta se julkaistaisiin.
Hyvä hirvitarina heh heh .
Tuntuu että tuo kalastukseta tuttu catch and relase on tullut myös metsästyspuolelle. Hirveä ei kannata ampua enään kuiettavasti vaan vapauttaa sen sitten kun on sen mitannut.
Voi hyvää päivää jos joku oikeasti päästää haavoittuneen luontoon kärsimään. Kyllä se on niin että itsellä nuo pyydä vapauta tilanteet on sellaisia että seuraan lintua haulikolla mutta en tietenkään laukaisi.
Metsästys on harkittua puuhaa ja siinä ei haavoittuneita vapauteta. Toivottavasti joku ottaa haulikosta kantohihnan ja ruimii metsästäjä lehden nulikkaa persiille.
Juu tuntuu että nykyään on muotia kyllä lähteä metälle mutta mitään sieltä ei saisi tuoda kotiin. On kuulemma vaan tärkeämpää tulien teko, rupattelu ja ulkoilma.
Edellä mainittuja voi tehdä ilman haulikkoakin ja jos se eläimen ampuminen on niin säälittävää niin sitten on raakasti väärä harrastus kyseessä.
Itse menen ainakin metälle tosissaan yrittämään sitä lintua tai nisäkästä mitä olen kullakin kertaa jahtaamassa ja jos vähän parempi hollikin sattuu tulemaan niin koitan.
Oiken pistää vihaksi nämä jänistä "turhaan" ajattavat jotka kehuu että "koira ajoi viisi tuntia ja näin jäniksen ainakin kymmenen kertaa haulikko hollilta mutta en ottanut asetta edes mukaan"
Lakikin jo sanoo että tällainen tahallinen luontokappaleen häirintä on tuomittavaa. Metsästys on tarkoituksen mukaista ja siinä on tarkoitus kaataa se jänis mutta edellä mainittu ei ole metsästystä vaan tässä tapauksessa jäniksen kiusaamista ja naureskelemista sille kun toinen henkensä kaupalla juoksee koiraa karkuun.
Nostan hattua vaikka miehelle joka ampuu koiraltaan päivässä viisi jänistä mutta manaan alimpaan ....ttiin tuollaisen joka vaan seistä toljottaa katsomassa kun jänis ja koira vuoroon juoksee ohi.
Niinpä niin. Pitkissä ajoissa ei jäniksen tarvitse henkensä kaupalla juosta, se tekee paluuperiä ja eksyttää koiran aina vähäksi aikaa. Monta kertaa olen seurannut, kuinka jänis nuolee käpäliään ja syökin siinä, kun koira on vähäksi aikaa pudotettu kyydistä. Olen hiljaa istunut siinä viiden metrin päässä kannon nokassa ja seurannut kuinka jänis päästää koiran lähelle, ennen seuraavaa sessiota, ei jäniksen tarvitse useinkaan täysin juosta.
Sinusta koirien ajokokeet ovat sitten eläinrääkkäystä, kun siinä ei jäniksiä ammuta?
On se kummallista täällä netissä, aina löytyy einareita, joiden näkemys on kapea kun kynän kärki. Oma tekeminen on ainoa oikea ja hyväksyttävä, muuten se on milloin mitenkin väärää, niinkuin nytkin aivan eläinrääkkäystä.
Ei olisi jäniksiä enää koirien ajaa, jos kaikki ajttelisivat noin, kanalinnutkin olisi ajat sitten jo viimeiseen ammutut, puhumattakaan muusta riistasta.
Ei ole pakko sitä elävää eläintä käyttää koekaniinina kun saman voi suorittaa vaikka vinttikoira radalla. Kyllä olen myös ikäni metsästänyt jänistä ajavalla koiralla ja aina ammutaan kun näkyy (haulikko hollilla). Jäniksissä on se hyvä puoli muuhun riistaan nähden että niitä ei oikeasti täältä ampumalla tapeta sukupuuttoon. Luonto on järjestänyt jänikselle ikävän kohtalon toimien lähes jokaisen petoeläimen ruokana mutta vastavuoroon myös lisääntymiskyky on uskomaton.
ajattelen miten ajattelen mutta millä perusteella saat kirjoituksestani kuvan että kanalinnut ammuttaisiin tavallani sukupuuttoon???
Kuten sanoin jos se metsästys ei kiinnosta saaliin saamisen muodossa on silloin aivan sama jättää haulikko tai kivääri kotiin. Onko vähemmän ammuttu sukupuuttoon se joka katsoo pomppu teertä haulikon perää pitkin jättäen ampumatta kun se joka katsoo samaista lintua ilman haulikkoa??
Jos ei ole tarkoitus saada saalista ei sitä hemmetin torrakkoa kukaan käske näkönäkään selässä kantamaan!!
Koiran paras koulutus on se että sille ammutaan koulutettavaa riistaa eikä se että sen elukan perässä hipsitään paperilappu kourassa ja huudetaan karkkoja ja sekuntikellolla katsotaan koska sesse haukkuu taas. Koira ei opi mitään, koe eläin (hirvi) stressaantuu normaali elämisestään ja pöljä ihminen täyttää kaavaketta niinkuin se jotain muka kertoisi hyvästä koirasta. Hyvälle koiralle ammutaan riistaa ja ne joille sitä ei ole tarkoituskaan ampua voi vaikka heitellä palloa!!
Samaa mieltä . Jänis kyllä lisääntyy ja voi hyvin. Oikein runsaista jäniskannoistahan tämä paisunut ilveskantakin juontaa. Jos metsästettäisiin jänistä enemmän niin ilveskantaa saataisiin myös alaspäin vastaavasti. Itselläni on herkkuateria kun laitan 3kpl jäniksiä marinadiin ja seuraavana päivänä ruskistan lihat jonka jälkeen uunipataan lisukkeineen mausteineen. Ainoa huono asia on tuo kun haulikolla ammutaan jänistä "ropille"niin hauleja jää väkisellä lihoihin. Yhtenä syksynä ammuin 5,7:lla jänikset kun jänis oli valkea mustassa metsässä. Eipä tarvinnu sylkeä hauleja niistä jäniksistä.
Höpön höpön, ilveskannan kasvu nyt johtuu aivan eri eväistä. Peura ja supi ovat sellaista uutta evästä, sillä ilves on nousuun lähtenyt. kuolleisuus on niillä laskenut kun paikkailves joka peurat tappaa, antaa myös ylivuotisten aterioida pauran kaadoilla.
Saattaapa etelä Suomessa ollakkin noin. Kainuussa ei supeja eikä kauriita niin paljoa ole. Metsäpeuroja on mutta ilveksellä sen kaato ei käy tuosta vain. Joku vanhempi yksilö voi saadakkin. Kyllä näillä seuduin metsäjänis on ilveksen ruoka nro:1
Meilläpäin ilves syö mitä saa kiinni ja siinä on lähtenyt kissatkin taloista.
Jäniksiä on satakunnassa meilläpäin aika vähänpuoleisesti. Rusakkoja kyllä on.
Ajokoiraharrastusta ei voi ymmärtää ellei sitä itse harrasta. Aivan sama jos yrität selittää vihreälle että aina pitää ampua.
Itse seurailen haulikolla lintuja ja paikkaan vain varmat pystykorvalle enkä harrasta heittolaukauksia joista monet päätyvät haavakoihin.
Ei kaikkea tarvitse ampua mikä liikkuu sillä kaupasta saa lihaa. Suomen riistatiheys on niin olematon eikä se noista ( kolme jänistä pataan) tyypeistä parane.
Olisko niin että on metsästäjiä ja sitten on saalistajia. Ikävä kyllä nämä saalistajat ovat usein niitä jotka notkuvat toisten riistapeltojen reunoilla eivätkä laita tikkua ristiin riistahoidon puolesta.
Jäniksiä nyt on yleensä jo senverta vähän eteläisessä Suomessa, että parempi jättää ampumatta, jos nyt yhden paistiksi vuodessa, niin tukiruokinnaksi sitten haapaa nurin.
Ei tarvita lahtimiehiä eteläiseen Suomeen.
Erottele etelä-suomi??? Jos metsästät vaikkapa pääkaupunkiseudun liepeillä olevissa seuroissa/alueilla on totta että metsäjänikset ovat usein pieniä eristyneitä sukuja suuremmissa peltojen ympäröimissä metsälöissä. Muuten rusakko hallitsee pellot ja saarekkeet siellä pääosin ja kuten kanalinnunkin kohdalla ei se metsäjäniskään siellä ikinä runsastu ellei peltoja ruveta vaikka systemaattisesti metsittämään ja näin päästetään metsäjänis populaatiot yhtenemään. Jos ei ole metsääkään ei ole myös metsäjänistäkään mutta rusakkoa vastavuoroisesti runsaasti.
Kun päästään viljelysalueilta pois yhteneväisille metsäalueille etelä-suomessakin löytyy myös metsäjänistä heti toisella tavalla ja taas rusakko jää vähemmistölle.
Kummallista ajattelua myös metsästäjiltä kun kuvitellaan että jos ei metsästetä niin heti kannat kasvaa sielläkin missä elinalueita kyseiselle lajille ei edes ole. Tuolla periaatteella metsoa, teertä, pyytä, riekkoa, metsäjänistä yms yms pitäisi elää helsingissä city eläimistönä pilvin pimein mutta eipä vaan ole. Miksi? Vaikka niitä ei siellä ole vuosikymmeniin edes metsästetty. Vois joskus soveltaa myös ajattelua ennen vouhottamista!!
Kainuulaisen ajokoiramiehen ihan tavan metsäjänis saalis voi olla 30-70kpl. Eikä täältä "metsäisiltä"kainuun vaaroilta ammuta niitä liikaa. Silti täällä on vahva ilveskanta. Itse metsästän ilman koiraa kymmenkunta syksyssä ja olen tämä "3kpl pataan"metsästäjä. Käykää joskus edes metsällä täällä niin osaatte suhtautua oikein. Metsästäjätiheydestä olisi myös hyvä keskustella kun verrataan pääkaupunkiseutua ja Kajaania.
Määrittele sinä Ryynänen mihin viljelysalueet loppuu. Päästään vissiin samaan tulokseen sen Etelä-Suomen paikan suhteen. Ei etelässä ole mitään yhtenäisiä isoja metsäalueita, saat mennä Jyväskylän pohjoispoulelle, tai sitten Itä-Suomeen ennenkuin sellasia löytyy.
Iso asia jäniksen taantumiselle on kyllä myöhäinen lumen tulo. Nykyään hyvänäkin talvena pysyvä lumi tulee joulukuussa, jos silloinkaan. Valkoinen jänis on altis predaatiolle, se on niin lentäville, kuin muillekin pedoille helppoa evästä värikontrastinsa vuoksi.
Sano myös missä olen sanonut kantojen kasvavan, jos jänistä ei aina ajosta ammuta?
Täällä olemme tilanteessa, että ammutaan yksi jänis kaudessa, jos kaikki edes sitäkään, ei kyse ole että kantaa nostettaisiin, vaan kyse on lähinnä saattohoidosta. Ajokoiraharrastus loppuu sitten, jos jänis täältä häviää, kuitenkin on ajokoiraharrastajia, joten ei niitä viimesiä haltuta ampumalla lopettaa.
Nykyään ainakin minä, teen yhden reissun Oulun lähelle, siellä on tuttuja ja jäniksiä, siellä sitten ammun ajosta, kerta kanta kestää verotusta.
Suomi on iso maa ja täällä riistakanta vaihtelee alueittain, kuin myös riistalajisto, mikä on hyvää jossain, ei välttämättä ole sitä toisessa paikassa.
No minäpä määrittelen asian niin että viljelys taitaa loppua vasta puuttomalle rajalle pohjoisemmassa lapissa mutta tehomaataudesta onkin kyse. Pelto laikku siellä täällä ei hävitä jänistä mutta kymmenien ja satojen hehtaarien pelto alueet eivät ole metsäjänikselle luontaisestikaan elinympäristö.
Kuulun pääkaupunkiseudulla metsästys seuraan kuin myös pirkanmaalla. Jahdeissa käyn näiden alueiden välissä, pohjanmaalla ja lapissakin vuosittain ja todella voin piirtää kartan missä metsäjänistä ei ole ja syykin on kuten on toitotettu elinympäristö. Uudellamaallakin sauramme alueella on isoja metsäalueita joista löytyy heti metsäjänistä enemmänkin vaikka pääosa peltojen ja metsäsaarekkeiden rikkomasta luonnosta kelpaakin enään rusakolle mutta siltikin heti kun yhtenäiset metsät alkaa löytyy myös jänistä.
Enkä kyllä todellakaan ymmärrä mistä ihmiset ovat keksineetkin sen että metsäjänis häviää sille soveltuvasta ympäristöstäkin.
Jos todella näin olisi niin metsäjänis olisi jo syöty sukupuuttoon sillä se on luontomme lihakarjaa kaikille pedoille ja jokainen peto joka sen kiinni saa myös ottaa. Siinä ei 300 000 metsästäjän joista ehkä 100 000 metsästää jänistä pupu kaudessa tunnu missään ja se on fakta!!
Esimerkkinä vaikka jäniksiä kpl neliökilometrille.
Itse pyydän kaverin kanssa noin 20 jänistä toisen seuramme alueelta vuosittain(vain 4000ha) eikä kannassa tapahdu mitään ottaen huomioon muutkin jotka alueella metsästää ja samaa on jatkunut parikymmentä vuotta.
Jos valkoista väriä vertaat riekon katoamiseen etelä suomesta niin taaskin otetaan puhe elinympäristöstä ja muuttujista. Metsäjänistä ja riekkoa ei voi verrata keskenään muussa kuin siinä että kumpikin on talvella valkoinen.
Hmmm. Riekko on ollut rauhoitettu jo muutamia vuosia Kajaani-Kuhmo akselilta. Ja Suomussalmella taitaa myöskin olla jo rajoituksia. Eli mikä Mehtikanaa siirtää pohjoisemmaksi?
Mehtikana on ollut rauhoitettu myös etelä-suomessa kohta 30-40 vuotta mutta siltikään kanta ei lisäänny. Toisin kuin metsäjäniksellä joka päinvastoin hyötyy soiden laaja mittaisista ojituksista siinä missä mehtikana väistyy sille otollisesta biotoopista. Eteläisessä-suomessa on aina pirkanmaata myöden pieniä pieniä eristyneitä kantoja ja nekin ainoastaan siellä missä on laajat ojittamattomat suoalueet ja nyt puhutaan todella laajoista nevoista mitkä ovat yleisiä siellä missä riekkoakin löytyy eli pohjoisessa suomessa.
Uusien suo ojien kaivuuhan on tietääkseni jo laissa kielletty mutta vanhoja ojia saa ennallistaa ja kaivaa auki joka ei ainakaan edesauta riekon elämää.
Miksi sitten siellä missä vähäisiä riekkokantoja etelässäkin esiintyy toisinpaikoin tukitaan vanhat suo ojat ja raivataan kitukasvuliaat käkkärä männyt maahan? No siksi että pyritään ennallistamaan suo juuri riekon silmää miellyttäväksi nevaksi!
Toisinaanhan se riekko katoaa myös lapista olemattomiin mutta toisena vuonna naurajia löytyy vähän joka puskasta ja notkosta kymmenpäisinä tokkina ja silloinhan ei enään kukaan muista riekon elintilan jatkuvaa kavenemista.
Älkää ottako sen MAINOS julkaisun kirjoituksia tosissanne. Koko lehti on menettänyt uskottavuutensa. Viimme lehdestä ei tarvinnut muuta kuin metsästyskortti ottaa talteen loppu paperinkeräykseen.
Juu puolet mainoksia ja toinen puoli menee siihen kun kehutaan kuinka hyvä uusi riistakeskus organisaatio on joka ei tee mitään metsästyksen julkikuvan parantamisen eteen ja positiivisen ilmeen luomiseksi kanssa ihmisille vaan toimii rahankeruu koneistona joka pyrkii vähitellen kaventamaan suomalaisen metsästyksen oikeuksia ja pikkuhiljaa tekemään maastamme vaan kaupallisen metsästysmaan etelä-euroopan herroille.
Jos olette huomanneet niin kaikki "uudistukset" tarkoittaa nykyään riistakeskuksen hommissa sitä että otetaan pois jo saavutettuja etuja ja tämän mitäänsanomattoman organisaatiokoneiston pyörittämiseksi suunnitellaan vain metsästyskorttien, ampumakokeiden yms mistä vaan rahan saa irti asioiden korotuksia.
viherpiipertäjät ,ovat soluttautuneet ,riistakeskukseen ja maa ja metsätalousministeriöön. tarkoitus saada metsästys loppumaan. metsäjien pitää ryhdistäytyä ,otettava kovat otteet käyttöön mikäli aiomme tulevina vuosina harrastaa metsästystä.
kanalinnusta tuli vaan muuten mieleen, että mikä minun mielestä nuille kanalintu kannoille on tapahtunu. Minusta se asia vaan menee niin että missä sitä riistaa tarvitaan siellä sitä riittää... ajatellaan sotajan jälkeistä aikaa kun suomessa myytiin ulkomaan vientiin jopa miljoona kiloa kanalintuja. ja useissa pien viljelys tiloissa se oli suuri apu perheen ruokkimieseen. sillon sitä lintua riitti kun sillä oli suuri lisääntymisen tarve. Myynnin kieltämisen myötä hiipui kanalintu kannat ja siitä pari vuoskynmmentä alkoi koneellinen metsätalouden hoito jota suoritetaan ympäri vuoden sotkien vuodessa tuhansia ja tuhansia hehtaaria metsäpohjia jossa kanalinnulle tärkeät hyönteiset ja marjat on kasvanut. mustikalla kestää siitä kun metsä on hakattu (alueesta riippuen) 15-25v kun alkaa taas mustikkaa kasvaa. kanalinnuille tärkeä ravinto jotta linnut selviää talven yli. toinen mikä vähentää lintuja on se että ihmisen kun on tarve saada puuttua joka asiaan joten sitä myöten ojitettu soita. jotta saataisiin puuta paremmin jalostukseen. no siellä missä lintua on ja elin ympäristö kasvattaa sitä niin siellä sitä kannattaa pyytää niin saadaan sitä riistaa pakkaseen ja siihen tatkoitukseen käyttää sitä mitä varten se on luotu. Elikkä SYÖMISEEN ja IHMISEN RAVINNOKSI.