vastoin tahtoani. En olisi halunnut niin tehdä, mutta sydän ei nyt kuunnellut järjen ääntä, vaikka kuinka kovasti huusin. Onneksi ? sinulla ei ole siitä aavistustakaan, koska...no joo, antaa olla..Jatketaan näin , niinkuin tähänkin asti, ystävinä
Rakastuin sinuun, aidosti
xlxlx
12362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
voi kuinka surullinen tarina.
siis surullinen siksi, että et halua kertoa..... Mitä oikeesti tunnet.
Oletko läski ?
Tyhmä, älä kuvittele hylkäämis syy on noin. Moni laiha , kuvittelee liikoja itsestään ja päässä kolisee kaks hernettä.....
ei ne kilot vaan se jokin, se on se se mikä ratkaisee.
aika nerokas olet. Tässä tapauksessa kuvittelet itsestäsi liikoja ja sun päässä ei varmaan ole ainuttakaan hernettä.
Hei, täällä yksi kohtalotoveri. :( Surullista, mutta totta. Maailma ei ollutkaan minua ja häntä varten, miten se olisi voinutkaan?
Joskus sitä miettii kannattaisiko sittenkin kertoa.... Miten aitojen tunteiden paljastaminen, niinkin läheiselle hmiselle, voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa?! Mitä sekin muuttaisi? Kaiken ja ei mitään...
Jatkan riutumista ikävässä, elämistä haavemaassa, todellisuuteen palattuani tukahdutan tunteeni.
Älä kiltti tukahduta mitään tunteita vielä. Kerro hänelle vaikka maanantaina :-).
Monet sanovat ettei saa olla kertomatta tunteistaan, itse neuvoisin omien kokemuksien takia toisin. Läheinen ihminen oli myöskin kyseessä.
Tosin sössin tunteista kertomiseni totaalisesti. Saatoin vihjailla ja vitsailla. Humalassa avauduin enemmän, sitten taas vetelin sanojani jotenkin takaisin koska en oikein saanut vastakaikua ja ajattelin toisen ahdistuvan. Soudin ja huopasin asiana kanssa aikani, joten loppu tulos katastroofi.
Olin siis muka rohkea mutta loppujen lopuks olin täys luuseri.
:) ystävät on tärkeitä ja heitäkin kohtaan tuntee rakkautta.
kaverit on sitten eri kastia ;)
Voi, olisin ikionnellinen, jos olisimme ystäviä.
"sinulla ei ole siitä aavistustakaan, koska..."