On tullut monesti esiin tuo sähköshokkiasia.
Hurjimmat psykiatrit jo tuolla jossain vastailevat kuinka mainio hoito se on....heh heh
Vaan testaapa psykiatrisi...
vaadi omaa psykiatriasi itse menemään sähköshokkikoneeseen ,ja katso kuinka hän vastaa.
Tosin voi valehdella ja luvata ,mutta vaadipa oikein varmasti että omin silmin saat havaita psykiatrisi elektrodit ohimoilla ja virta pantuna pistorasiasta koneeseen ja aivostoon.
No,tuohan on ihmisyyden vastaista,ja pointti onkin se,kun psykiatri ei varmasti koskaan itse mene omaan suosittelemaansa hoitoon!!
Joten harkitsepa uudelleen onko psykiatrialla puhtaita jauhoja pussissa?
Hurjimmat psykiatrit jo tuolla jossain vastailevat kuinka mainio hoito se on....heh heh
Vaan testaapa psykiatrisi...
vaadi omaa psykiatriasi itse menemään sähköshokkikoneeseen ,ja katso kuinka hän vastaa.
Tosin voi valehdella ja luvata ,mutta vaadipa oikein varmasti että omin silmin saat havaita psykiatrisi elektrodit ohimoilla ja virta pantuna pistorasiasta koneeseen ja aivostoon.
No,tuohan on ihmisyyden vastaista,ja pointti onkin se,kun psykiatri ei varmasti koskaan itse mene omaan suosittelemaansa hoitoon!!
Joten harkitsepa uudelleen onko psykiatrialla puhtaita jauhoja pussissa?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sinulle tiedoksi vaan, että sahkösokkihoito tehdään nukutuksessa ja se on tästä johtuen tietenkin täysin kivutonta.
Hoito auttaa erittäin tehokkaasti masennukseen ja vaste on välitön.
Mitä ihmisyydenvastaista siinä muka on?
No jos suosittelet sähköshokkihoitoa noin lumoutuneena,niin olet kai itse valmis astumaan
sähköshokkikoneeseen potilaaksi ja ottamaan käsittelyn vastaan?
En usko sinun suostuvan moiseen(ei kukaan psykiatri suostu), eli suu kiinni!
PS.Mites noi savuvauriot hoidatte kun aivoista nousee savu ko. hoidon aikana?
"aivoista nousee savu ko. hoidon aikana?"
Yeah, right... Mistähän sinä tuonkin ajatuksen olet saanut päähäsi?
Miten aivoista edes VOISI nousta savua yhtään minkään käsittelyn aikana... Aivot ovat täysin suljetussa ja ilmatiiviissä tilassa pään ihon, ihonalaisen lihan, kallon, parin aivokalvon ja aivonesteen alla.
Sulje itse termospullo ilmatiiviisti ja yritä lämmittää sitä. Vaikka kuinka lämmittäisit, ei siitä nouse höyryä, koska höyryllä ei ole ulospääsytietä pullosta. Aivan samoin eivät aivot voi savuta niin kauan, kuin ne ovat ilmatiiviisti suljettuina pääkopan sisälle.
Hei, kuule... Kun olet menossa leikkaukseen, vaaditko aina anestesialääkäriä ensin ottamaan itse henkoset kaasua? Tai kirurgia ensin tekemään ohitusleikkauksen itselleen? Sähköhoito on eräs hoitomuoto, joka kyllä tutkimusten valossa toimii erittäin hyvin, mutta ei sitäkään turhan päiten anneta. Se on kivutonta ja vaste on välitön, mutta siihen saattaa liittyä tilapäistä ja lyhytaikaista muistinmenetystä.
Se auttaa, ei aiheuta kipua, ei myöskään aivovaurioita (tämä on todettu monissa, monissa aivokuvaustutkimuksissa)... Mitä ihmisyyden vastaista siinä siis on? Jos siis jätetään huomiotta Scientologien oppi (jota ei siis millään tapaa ole virallisesti tieteellisesti osoitettu) sähköshokkien aiheuttamista reaktiivisista muistijäljistä...
Uskomaton sekoittaja tuo Bogey...taidat todella olla psykiatri..ei kai kukaan muu voi olla noin sekaisin.Asian vierestä taas:
Pointtihan on tietenkin kun psykiatri kieltäytyy itse omsta hoitomuodostaan - tuohan on ennenkuulumatonta,ja siten varteenotettava asia.Voisi oikeastaan olla todellinen mittapuu kaikille hoitomuodoille.
(Esim. tuskin kukaan uuden ajan hoitomuotojen terapeutti kokisi ongelmaksi itse olla hoitojensa kohteena - vaan päinvastoin mieluusti olisi hoidettavana.)
Voisitkohan nyt perustella, kuinka puhuin asian vierestä? En usko, että monikaan röntgen-lääkäri huvin vuoksi ottaa itsestään röntgen-kuvia. Tai että anestesialääkäri muuten vaan hönkii kaasuja.
Kuten sanoin, sähköhoitoon liittyy toisinaan tilapäisiä ja lyhytaikaisia muistinmenetyksiä, joskus myös lievää sekavuuden tunneta pian heräämisen jälkeen. Miksi psykiatrien pitäisi ILMAN TERVEYDELLISTÄ SYYTÄ ottaa hoitoa, joka voi aiheuttaa esim. näitä muistinmenetyksiä? Ja hoitoa varten vielä nukututtaa itsensä, ottaa lihasrelaksantteja ja muutenkin käydä läpi pitkälliset valmistelut. Tälläkin hetkellä psykiatreista (kuten muistakin lääkäreistä) on Suomessa pulaa. Luulisi heillä olevan tärkeämpääkin tekemistä kuin viettää päiviään heräillen nukutuksesta, joka heille on annettu, jotta he voisivat demonstroida jotain hoitomuotoa.
Sähköhoitoa on testattu tuhansia ja tuhansia kertoja. Siihen ei liity aivovaurioita, hoitovaste on välitön, se ei aiheuta kipua. Miksi se siis olisi ihmisyyden vastainen? Mikä siinä edes on niin radikaalia ja kamalaa verrattuna muihin hoitomuotoihin? Tehdäänhän nukutuksessa paljon rajumpiakin asioita kuin annetaan sähköhoitoa - poistetaan sisäelimiä ja laitetaan uusia tilalle nyt esimerkiksi. Tai aivokasvaimen tapauksessa sahataan kallo auki ja poistetaan sieltä syöpäkasvain. Röntgen-kuvia otettaessa ihmiset altistetaan radioaktiiviselle säteilylle.
Huomauttaisin vielä, että sinun todellakin kannattaisi parantaa keskustelutapaasi... Hyvään keskustelutapaan kuuluu esim. perustellusti ottaa kantaa toisen argumentteihin, EI hyökätä toista vastaan henkilönä. Esim. sen väittäminen, että olen "sekaisin" ei kuuluisi hyvään keskustelutapaan, vaikka se pitäisi paikkansakin. Itse asiassa perinteisesti on puhetaitoa opetettaessa kerrottu henkilöön kohdistuvien argumenttien johtuvan siitä, ettei väittelijä enää pysty perustelemaan omaa väitettään, joten hän hyökkää vastaväittäjän persoonaa vastaan.
NO kun valehtelet tai et tiedä mistä puhut....
Kuinkahan moni kuolee sähköhoitoon ...olisiko 3%?
Tuo voisi olla oleellisempaa keskustelua.
World J Biol Psychiatry. 2001 Jan;2(1):1-8.
ECT has much to offer our patients: it should not be ignored.
Fink M.
ECT is an effective treatment for severe mental disorders, including major depression, delusional depression, bipolar disorder, manic delirium, schizophrenia, malignant catatonia, and neuroleptic malignant syndrome. It reduces suicidality, melancholia, catatonia, aggression, and excitement. Age is no barrier, with ECT successful in children, adolescents, and the old-old. It is effective when other treatments have failed. It is a safe treatment. The mortality rate is less than that associated with normal pregnancies. The fractures, panic, and amnesia that marked early treatments have now been modified. Even amnesia, which is often described as the main objection of patients, and the relapse rates are now comparable to the effects of medicines. It is an efficient treatment, costing less for a course of treatment than conventional new medicines and hospitalization. National and international psychiatric societies ignore ECT in their educational programmes. I believe that the leaders have a duty to our patients to provide a forum and educational opportunities for their members for all interventions that may relieve mental disorders. To ignore ECT, an effective treatment, is to do a disservice to our patients, and to abrogate the Hippocratic Oath to which many practitioners subscribe.
Noh, itse arvelen, että moni varmaankin sanoisi ennemminkin, että SINÄ valehtelet tai et tiedä mistä puhut: heittelet jatkuvalla syötöllä hatusta vedettyjä väitteitä (psykologien palkat 80 euroa/10 minuuttia, Hubbard eniten siteerattuja ajattelijoita USA:ssa, skitsofrenia KGB:n keksintöä) perustelematta niitä muilla argumenteilla, kuin "näinhän sen täytyy olla" ja "tajuaisitte jo totuuden".
Esimerkiksi tuo väitteesi ECT:n aiheuttamasta kuolleisuudesta. Voisitko antaa linkin tai viitteen johonkin TIETEELLISEEN lähteeseen, missä tällaiseen viitattaisiin. Itse en ainakaan ole ikinä kuullut yhdestäkään sähköhoidon aiheuttamasta kuolemasta. En kuitenkaan luottanut tässä omaan mututuntumaani vaan tein nopean haun aiheesta tehtyjen tutkimusten joukosta. Tässä muutamia tutkimuksia, joita aiheesta löysin sekä lyhyt kuvaus niiden tuloksista:
Shiwach, Raj S; Reid, William H; Carmody, Thomas J: "An analysis of reported deaths following electroconvulsive therapy in Texas, 1993-1998" (Psychiatric Services. Vol 52(8), Aug 2001, pp. 1095-1097):
Tutkimuksessa tutkittiin 8000 potilasta, jotka vuosina 1993-1998 saivat yhteensä 49 048 kertaa sähköhoitoa. Tämän viiden vuoden aikana vain 30 näistä 8000 potilaasta kuoli. Vain yksi kuolema voitiin yhdistää sähköhoitoon ja sekin ilmeisesti johtui anestesiasta. Neljä muuta kuolemaa johtui mahdollisesti anestesiasta, mutta taustalla saattoi myös olla jokin hoitoon liittymätön tekijä. Tämän tutkimuksen mukaan sähköhoitoon liittyvä kuolleisuus olisi siis 2-10 kuolluta / 100 000 hoitoa. Nämäkin kuolemantapaukset aiheutuivat nähtävästi anestesiasta.
Philibert, Robert A; Richards, Larry; Lynch, Charles F; Winokur, George: " Effect of ECT on mortality and clinical outcome in geriatric unipolar depression" (Journal of Clinical Psychiatry. Vol 56(9), Sep 1995, pp. 390-394):
Tutkittiin 108:a depressiosta kärsivää vanhusta, jotka saivat sähköhoitoa ja lääkitystä, ja 84 vanhusta, joita hoidettiin pelkästään lääkkeillä. Sähköhoitoa saaneet olivat seurannassa elossa SUUREMMALLA todennäköisyydellä, kuin pelkkää psyykenlääkitystä saaneet.
Henk. koht. arvelisin edellisen tutkimusten tulosten johtuvan ECT:n itsemurhia ehkäisevästä vaikutuksesta.
Crowe, Raymond R: "Current concepts: Electroconvulsive therapy--a current perspective" (New England Journal of Medicine. Vol 311(3), Jul 1984, pp. 163-167):
Katsaus aiempiin sähköhoidosta tehtyihin tutkimuksiin. Katsauksen mukaan sähköhoitoon liittyvä kuolleisuus (4,5 kuollutta / 100 000 hoitoa) on niin alhainen, että sähköhoito on eräs turvallisimpia yleistä anestesiaa vaativista hoitomuodoista (siis turvallisempi kuin esim. useimmat kirurgiset operaatiot).
Tsuang, Ming T; Dempsey, G Michael; Fleming, Jerome A: "Can ECT prevent premature death and suicide in schizoaffective patients?" (Journal of Affective Disorders. Vol 1(3), Sep 1979, pp. 167-171):
Tutkittiin 74:ää skitsoaffektiivisen häiriön takia vuosina 1934-1944 hoidossa ollutta, joista 24 oli saanut sähköhoitoa ja 50 ei ollut. Vuonna 1975 sähköhoitoa saaneista oli kuollut 8% ja sähköhoitoa ilman jääneistä 34%. Sähköhoito vähensi siis merkitsevästi tulevaa itsemurhariskiä.
Avery, David; Winokur, George: "Mortality in depressed patients treated with electroconvulsive therapy and antidepressants" (Archives of General Psychiatry. Vol 33(9), Sep 1976, pp. 1029-1037):
Tutkittiin 519:sta vuosina 1959-1969 depression vuoksi hoidossa ollutta. Kolmen vuoden seurannassa sähköhoitoa saaneiden kuolleisuus oli selvästi pienempi kuin pelkkää lääkitystä saaneiden tai hoitoa ilman jääneiden kuolleisuus.
Eräiden tutkimusten mukaan sähköhoito saattaa sydän- ja verisuonisairauksista kärsivillä lisätä HIEMAN sydänperäisten kuolemien riskiä, mistä syystä sähköhoitoa ei käsittääkseni Suomessakaan anneta sydän- ja verisuonisairauksista kärsiville kuin "viimeisenä keinona". Myöskään aivokasvaimista tai kohonneesta kallonsisäisestä paineesta kärsiville ei anneta sähköhoitoa (muuta kuin pakottavissa tapauksissa).
Terveille potilaille ainakin näiden tutkimusten valossa näyttäisi sähköhoito olevan hoitomuotona anestesiaa vaativista hoidoista turvallisimpia. Näin ainakin tutkimusten valossa... Omakohtaista kokemusta ei minulla ole, koska en ole alan ammattilainen.
Mutta, mutta... Jos siis mielestäsi valehtelen, ole hyvä ja osoita se esittämällä perusteet omalle väitteellesi ja kumoamalla omat perusteluni. Siis kunnon perusteluita lähdeviitteineen, ei "johan sen jokainen järkevä ihminen tietää" -tason perusteluita.
Ja näin ihan kiinnostuksesta: Miksi sähköhoito sinusta on ajatuksenakin niin kamala? Miksei esim. röntgen-kuvaus, missä kuitenkin käytetään radioaktiivisia säteitä? Tai aivokasvainten poisto avaamalla kallo? Tai leikkaukset, missä ruumiinlämpö lasketaan äärimmäisen alas? Kiinnostaisi todella tietää syysi...?
Miten ihmeessä jaksat jauhaa täyttää roskaa ja antaa valheellisia tietoja kaikesta psykiatriaan liittyvästä. Ota edes selvää tosiasioista vaikka ne eivät sinua edes kiinnosta, koska pyrit tietoisesti tiettyyn päämäärään. Eihän sähköhoitoa anneta ilman todellista tarvetta, eli miksi kenenkään sitä pitäisi kokeilla. Mikset mene leikkauttamaan syöpäkasvaintasi?????
Niin, no ei tietenkään terveenä voi kokeilla, mutta eikö tärkeämpi kysymys ole periaatteesta? Eli, jos psykiatri itse sairastuisi/olisi samassa tilanteessa kuin potilaansa, eikö ole aiheellista kysyä, että suostuisiko hän itse esim. syömään samoja lääkkeitä kuin potilaansa?
Eikö tällaisessa roolinvaihtoleikissä olisi hyvä tilaisuus harjoitella empatian taitoja? Ehkä silloin voisi tulla paremmin ajatelleeksi, että minkälainen hoito voisi olla hyväksi ja minkälainen ei? Tulisi myös ihmisarvo paremmin huomioitua, jolloin epäkunnioittava ja ihmisarvon vastainen toiminta jäisi vähemmälle. Pääsisi hoidon taso vähän kehittymään.
Olen ottanut ko. käsittelyn vastaan yhteensä 12 kertaa (kaksi kuuden kerran hoitosarjaa).
Entä onko sinulla henkilökohtaista kokemusta?
Niin että suu kiinni!
Tuolla logiikallahan sinä mahdollisesti tulevana diabeetikkona pakottaisit vaikka terveen lääkärin ottamaan ensin insuliinipiikin (eli tappamaan itsensä) ennenkuin suostuisit ottamaan insuliinia sairautesi hoitamiseen...
Huomaa eroavaisuus , kyse on mielen alueesta, ei kehon hoidosta.
Ja muuten,tilastoja Suomen sähköshokkikuolemista ei ole saatavilla...
Arvio on noin 3 %...
Kuinka silti eroaa periaatteellisella tasolla ECT:n vaatiminen psykiatrille ja insuliinin vaatiminen muulle lääkärille? Mitä väliä sillä tässä tapauksessa on, minkä sortin häiriö on kyseessä? Kysehän oli hoitokeinon turvallisuudesta.
Sitä paitsi, masennuskaan ei minusta ole PELKÄSTÄÄN mielen sairaus, koska siihen liittyy myös selviä fyysisiä oireita ja selviä muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa - siis myös elimistöllisiä muutoksia.
"Arvio on noin 3 %..."
Niin, siis sinun arviosi... Jonka ilmeisesti vedit täysin hatusta... (Vai voitko esittää sille jotain tieteellistä tukea?) Tuolla ylhäällä löytyy viitteitä moniin tutkimuksiin, missä on todettu kuolleisuuden liikkuvan siinä 0,0045%:n alueella (Crowe, R; 1984). Silloinkin kuolleisuus ilmeisesti johtuu anestesiasta eikä sähköstä.
Ja jos tällä tasolla liikutaan, tilastoja ei luultavasti ole, koska kuolleisuuden ollessa näin pientä, ei sähköhoidon takia kuolleita luultavasti vuosittain tule välttämättä ainuttakaan. Oletko STAKESilta asiasta tiedustellut?
Aivojen rakenne ja toiminta siis muuttuvat. Miten ne muuttuvat ja mikä niitä muuttaa? Miten ne aivot liittyvät ihmisen mielisairauteen? Onks ihmisen mieli muuten tiedän mielestä aivoissa?
Sorry kirjoitusvirheista. Piti kirjoittamani kiinnostunut eikä kinnostunut sekä teidän eikä tiedän.
Aivojen muutoksia sähköhoidon vuoksi on tutkittu hyvin paljon ja nippelitietoa löytyy vaikka kuinka ja paljon. Pääsääntöisesti muutokset ovat samansuuntaisia kuin masennuslääkkeiden aiheuttamat. Hippokampuksen toiminta tehostuu ja siellä tapahtuva uusien hermosolujen tuotanto kiihtyy muutamia kymmeniä prosentteja. Dias julkaisi myös hyvin mielenkiintoisen tuloksen koskien eri hoitomuotojen eroja geenin promoottorin aktivoinnissa.
Am J Psychiatry. 2004 Mar;161(3):576-8.
Absence of histological lesions in primate models of ECT and magnetic seizure therapy.
Dwork AJ, Arango V, Underwood M, Ilievski B, Rosoklija G, Sackeim HA, Lisanby SH.
Neuropharmacology. 2003 Sep;45(4):553-63.
Differential regulation of brain derived neurotrophic factor transcripts by antidepressant treatments in the adult rat brain.
Dias BG, Banerjee SB, Duman RS, Vaidya VA.
Arvoisa nimimerkki "Psykiatri" vastasi siis siihen, mitä aivotoiminnan muutoksia sähköhoitoon ja masennuslääkitykseen liittyy. Itse masennukseen siis on todettu liittyvän hippokampuksen alueen toiminnan heikkenemistä. Lisäksi on todettu toiminnan heikkenemistä otsalohkoissa ja toiminnan kiihtymistä aivojen syvissä, ns. limbisissä alueissa. Eräässä aiemmassa viestissäni kirjoitin asiasta näin:
Satoja masennuspotilaita verrattaessa satoihin verrokkeihin on havaittu, että masennukseen liittyy usein ylikorostunutta toimintaa aivojen syvissä osissa (tarkemmin sanoen nk. "limbisessä järjestelmässä") ja alentunutta toimintaa etuotsalohkoissa. Tämä on sinällään ihan järkeenkäypää, koska tutkimukset tällä hetkellä viittaavat siihen, että limbinen järjestelmä on keskeinen tunteiden kokemisessa ja etuotsalohkot puolestaan toiminnan, ajatusten ja tunteiden hallinnassa. Eli limbisen järjestelmän yliaktivaatio johtaa liiallisen voimakkaisiin (tässä tapauksessa negatiivisiin) tunteisiin, joita etuotsalohkot eivät pysty enää kontrolloimaan. Etuotsalohkojen aliaktivaatio saattaisi liittyä myös masennukseen usein liittyvien keskittymis- ja muistivaikeuksien syntyyn.
MUTTA! Ennen kuin kukaan ehtii tästä vetää tulkinnan, että masennus ja muut mielenterveyden häiriöt "syntyvät aivoissa", minun täytyy vähän toppuutella. Tällä hetkellä kun ei käsittääkseni varmasti tiedetä kumpi on ensin: mt-häiriö vai aivotoiminnan muutos. Koska oikeastaan kaikki näkemämme, kokemamme ja jopa ajattelemamme aiheuttaa muutoksia aivoissamme (Kyllä, aiheutin juuri aivoissasi muutoksen kirjoittamalla tämän viestin, jota nyt luet...), on aivan yhtä mahdollista, että mt-häiriö aiheuttaa aivojen muutokset - että ensin onkin masennus, joka sitten aiheuttaa aivomuutoksen.
Eli ei useinkaan ole varmuutta, onko kyseessä "masennuksesta johtuva aivotoiminnan muutos" vai "aivotoiminnan muutoksesta aiheutuva masennus".
Kuinka aivot eivät liittyisi mielisairauteen? Jokaiseen aistimukseen, tunteeseen, ajatukseen ja muistoon liittyy aivojen sähkökemiallista toimintaa. Aistimuksia, tunteita, ajatuksia ja muistoja ei olisi ilman aivoja ja ilman aivotoimintaa.
Ja koska mielenterveyden häiriöt voidaan nähdä psyykkisten prosessien (havainnointi, tunnetilat, ajattelu jne.) häiriintymisenä, lienee selvää, että niihin myös liittyy aivotoiminta ainakin jollain tasolla. Se, kuinka keskeisenä tämä aivotoiminnan osuus nähdään esim. sairauden synnyssä ja sen hoidossa, vaihtelee: jotkut alan ammattilaiset korostavat paljon aivotoiminnan merkitystä, toiset ovat kiinnostuneempia sosiaalisista tai psyykkisistä prosesseista. Painotukset vaihtelevat, mutta varmasti jokainen mielenterveysalalla tunnustaa sekä aivojen, psykologisten prosessien että ihmissuhteiden merkityksen ihmisen elämässä ja kehityksessä.
Sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset prosessit liittyvät toisiinsa hyvin tiukasti ja eri hoitomuodot keskittyvät hoitamaan jotain niistä. Sähköhoito ja lääkitys pyrkivät hoitamaan biologisia prosesseja, monet terapiamuodot psyykkisiä prosesseja ja esim. vertaisryhmät, verkostokokoukset ja ryhmäterapiat sosiaalisia ja psyykkisiä prosesseja.
Joskus olen kuvannut näkemystäni sosiaalisten, fyysisten ja psyykkisten prosessien suhteesta näin:
biologia psykologia vuorovaikutus
Ajatteluun, tuntemiseen, muistelemiseen yms. liittyy aina aivojen toimintaa. Psykologisiin prosesseihimme (ajattelu, tunteminen, havainnointi jne.) liittyvä aivotoiminta voidaan kuvata ja kartoittaa. Aivojen rakenteen ja toiminnan häiriöt voivat myös haitata näitä prosesseja.
Toisaalta psykologiset prosessit vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan. Ajatusten ja kokemusten myötä aivot muuttuvat, hermosolujen välille syntyy uusia kytköksiä ja vanhoja yhteyksiä karsiutuu.
Eli sen lisäksi, että aivot vaikuttavat ajatteluun, ajattelu vaikuttaa aivoihin.
Toisaalta kaikkeen sosiaaliseen toimintaan liittyy psykologista prosessointia: teemme toisista havaintoja, tulkitsemme heidän sanallista ja sanatonta viestintäänsä sekä itse ilmaisemme heille omia tunteitamme ja ajatuksiamme. Aivot eivät suoraan vaikuta sosiaalisiin tilanteisiin, mutta ne vaikuttavat sosiaalisiin tilanteisiin liittyvään ajatteluun, kommunikointiin, tuntemiseen, havaitsemiseen yms.
Toisaalta sosiaalinen vuorovaikutus saattaa muuttaa ajatuksia, tunteita jne. Sosiaalisista suhteista syntyy jatkuvasti uusia muistoja. Opimme yhteisistä kokemuksista muiden kanssa ja myös käsityksemme maailmasta, muista ja itsestämme saattaa muuttua.
Itse kannatan systeemiteoreettista näkemystä asiaan. Mielestäni ihminen on siis biologisten, sosiaalisten ja psyykkisten prosessien muodostama monimutkainen järjestelmä ja muutos järjestelmän yhdessä osassa johtaa väistämättä muutoksiin myös järjestelmän muissa osissa.
Mietitäänpä jokin esimerkki... No, Pikku-Liisa on kaksivuotias. Siis iässä, jossa tulevan äidinkielen omaksuminen on vauhdikkaimmillaan (Äidinkielen oppimiseen liittyy nk. "herkkyyskausi" - varmaan jokainen on huomannut, kuinka vaikea ja pitkällinen prosessi uuden kielen opetteleminen on, kun taas pikkulapsi oppii sen melkoisen vaivattomasti ilman oppikirjoja ja järjestelmällistä opetusta.) Pikku-Liisan äiti ei kuitenkaan halua leikkiä lapsensa kanssa tai puhua hänelle (vuorovaikutussuhde). Tällöin Pikku-Liisa ei pääse puhumaan ja käyttämään kehittyvää kielitaitoaan (psykologisia prosesseja), mikä puolestaan saattaa jättää hänen kielellisestä prosessoinnista vastaavat aivoalueensa pysyvästi keskimääräistä kehittymättömämmiksi (aivomuutoksia). Toisaalta syvien ihmissuhteiden ja hoidon puutteen takia hän ei välttämättä opi välttämättömiä sosiaalisia taitoja tai edes luottamaan muihin ihmisiin (psykologisia prosesseja), mikä saattaa haitata hänen myöhempää sosiaalista elämäänsä (vuorovaikutus).
Tai sitten... Hmm... No, Kalle on liikemies. Eräänä päivänä hän kaatuu pyörällä ja saa aivovaurion, joka aiheuttaa anterogradisen muistihäiriön (aivovaurio): hän ei siis enää kykene tallettamaan asioita pitkäkestoiseen muistiinsa vaan unohtaa kaiken kokemansa parinkymmenen sekunnin sisällä (tuttu mm. elokuvasta "Memento"). Hän joutuu jäämään työstään sairaseläkkeelle (vuorovaikutussuhteet), koska hän ei enää pysty osallistumaan kokouksiin, neuvotteluihin yms. - hän kun unohtaa välittömästi kaiken, mistä on juuri puhuttu. Työ oli Kallen elämän keskipiste. Työnsä menetettyään hän tuntee, ettei enää kykene oikein mihinkään (psykologinen prosessi), alkaa masentua ja vetäytyä ihmissuhteista (vuorovaikutussuhteet).
Esimerkkejä voi varmasti jokainen keksiä lukemattomasti lisääkin...
Tämä on melkoisen monimutkainen asia eikä tämä lyhyt ja yksinkertaistettu selitykseni tee sille oikeutta. Toivottavasti saitte edes jotain käsitystä siitä, mitä yritän sanoa. Voin kyllä suositella kirjallisuutta aiheesta, mikäli asia jotakuta jäi kiinnostamaan...
Ja sitten "sielu". Se, onko ihmisellä jokin "sielu", joka pystyy toimimaan ja elämään myös aivoista erillään, lienee enemmänkin uskon ja uskonnon asia enkä ainakaan minä pysty siihen tieteellisesti ottamaan kantaa. Myöskään psykologialla ja psykiatrialla ei ole asiaan yhtenäistä kantaa - molempien alojen piiristä löytyy sekä kuolemattomaan sieluun uskovia että niitä, jotka uskovat tietoisuuden, mielen yms. olevan pelkästään aivotoimintaa. Tämä siis lienee enemmänkin uskon kuin tieteen kysymys.
Minä taas... Olen lukenut kiinnostavia näkemyksiä sekä "sielu"-näkemyksen puolesta että sitä vastaan (tällä hetkellä luen Daniel C. Dennettin "Tietoisuuden selitystä", jossa tietoisuus selitetään täysin biologian kannalta - suosittelen!) enkä ole vielä muodostanut lopullista käsitystäni aiheesta.
Itse uskon (tai ainakin kovasti haluan uskoa), että jokin tällainen "sielu" on. Se on kovasti lohdullisempi ajatus kuin se, että kaikki, mitä minä olen, tulee joskus maatumaan maan alla...
Olen saanut kaksi sarjaa sähköhoitoa vaikeaan, lääkeresistenttiin masennukseen.
Ainoa hoitomuoto, joka minua on auttanut.
Taidat itse olla sähköshokkipsykiatri...
Ei tainnut edellinen kirjoittaja kokemuksineen mahtua sinun maailmankuvaasi, joten teit näppärästi, eli mitätöit häen näköhkohtansa. Tomi noin jatkossakin niin maailmasi on yksinkertaisen selkeä ja ainut oikea.
Olit varmaan tarkoittanut tämän vastineeksi nimimerkille "Itse"? Et siis nimimerkille "anna"?
Oma myönteinen mielipiteeni sähköhoidosta perustuu omaan, henkilökohtaiseen kokemukseeni ja keskusteluihin psykiatrini ja samalla osastolla olleiden muiden sähköhoitoa saaneiden ihmisten kanssa.
Tiedän siis, mistä puhun.