Saadaanko seuraavalla valtuuskokaudella vihdoin päätös raitiovaunulinjojen uudelleen avaamisesta? Josja kun päätös saadaan aikaiseksi, tehdäänkö ensiksi reitti satama - kauppatori - ylioppilaskylä vai poikittainen Raisio - kauppatori - Varissuo. Itse kannatan ensinmainittua, koska tuo toinen vaatii vielä aika paljon hiomista, ettei se haittaa rautateiden lähiliikennettä tulevaisuudessa.
Kolmas vaihtoehto on apinoida ratkaisu Tukholmasta. Tehdään Satama - kauppatoriosuus ja aloitetaan liikenne museokalustolla sekä parilla vuokravaunulla. Totutellaan takaisin toimivan joukkoliikenteen käyttöön ja suunnitellaan kunnon laajennnus johon maksajiksi sekä alueen muut kunnat, valtio että EU.
Kolmas vaihtoehto on apinoida ratkaisu Tukholmasta. Tehdään Satama - kauppatoriosuus ja aloitetaan liikenne museokalustolla sekä parilla vuokravaunulla. Totutellaan takaisin toimivan joukkoliikenteen käyttöön ja suunnitellaan kunnon laajennnus johon maksajiksi sekä alueen muut kunnat, valtio että EU.
Vastaukset 149
Vanhimmat
vain miljardi puuttuu ? vai suljetaanko päiväkodit ja sairaalat jotta saadaan istua ratikassa Varissuolta torille?
Olen yhä sitä mieltä, ettei spåraa tarvitse vetää Poriin asti. Joku tolkku täytyy noissa hintalapuissakin olla. Laskin kerran, että tuolla miljardilla saisi kyllä spåran, jos sen haluaa rakentaa Turusta Poriin. Onko tuo nyt ihan tolkku idea???
Oleellista on, että kaikkien näkemieni selvitysten mukaan spåra on taloudellisesti kannattava. Samaa ei voi sanoa nykyisestä linja-autoliikenteestä. Linja-auto on ihan hyvä väline, kun sillä ajetaan vähemmän kuormitettuja reittejä. Sillä voidaan minimoida oikein käytettynä tappioita.
Mikä laitos suljetaan, kun Turkuun pitäis joidenkin mukaan rakentaa toriparkki, joka on näiden tarvitsevien mielestä ilmainen rakentaa!! Kyl toriparkkiinkin menee miljardeja, kun se ammottaa tyhjyyttään ja savinen maaperä tekee kepposet!
Aivan oikein! Samalla laskukaavalla, jolla ratikkaan saadaan menemään 1/2 miljardia, saadaan toriparkkiin menemään aivan varmasti useita miljardeja. ;) Ero on kuitenkin siinä, että toriparkki rakennetaan yksityisellä rahalla ja investointi halvempaan julkiseen liikenteeseen taas vaatii panostusta yhteiskunnalta: EU, Suomen valtio ja Turun kaupunki.
Kyllä raitioliikenne olisi hyvä ratkaisu Turun keskustan liikenteeseen. Onhan täällä jo paljolti sitä vanhaa reititystäkin. Ennenkaikkea se olisi taloudellisempi muoto ja vähemmän saastuttava.
Raitiovaunu on turkulaisten kunnia asia joka pelasi hyvin aikoinaan.Kun väkiluku on kasvannut,ei mikään estä raiteita pidentämästä tarpeen mukaan.Matalaotsaisuutta ei kannata viljellä bussien polttoaine kustannusten varjolla taikka näiden omistus suhteita pönkittäen.On hieman kuin joskus joku kadunmies rehenteli,kyl mul rahhaa on. ei se oikein yhteiskunnallisesti ole hyvää mainosta.Raitiovaunut poistettiin kaikessa hiljaisuudessa valittamatta mitään kustannuksista.Mikä merkillinen kapeli nyt sitten on korkean elintason maassamme kaupungissa joka ei tunnusta enää mitään turkulaisuutta,vain eripuraisuutta päätöksen teoissa.Turkulaiset ovat vähemmistönä Turussa.Onko pallo siksi hukassa?Vai mistä tämä johtuu?
Jos jotain tehdään, niin se on Varissuo-Kauppatori-Runosmäki. Ainoa kannattava linja, mutta ei siinäkään mitään järkeä kokonaisuuden kannalta.
Kyseiset linjat hoituu edellen ruuhka-aikaankin helposti 10min vuoroväleillä. Ratikalla tuo liikenneöintitiheys putoaisi noin tuntiin ja sehän olisi selvä palvelutason heikennys.
Turku ei myöskään kasva mainittavasti, joten eiköhän näillä nykyisillä järjestelyillä pärjätä mutaman kymmenen vuotta.
Palataan asiaan jos väestön kehityksessä tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Satama nyt on viimeinen paikka jonne kannattaa vetä ratikkalinjaa. Satamaan on liikennettä kahdesti vuorokaudessa ja sinne kulkee jo jopa juna.
Neljäs ja paras vaihtoehto on kuopata koko ratikkavouhotus. Toivottavasti ei saada. Turku on käpykylä. Ei siellä mitään huuhaa-ratikoita tarvita. Nykyinen systeemi toimii aivan hyvin. Bussit voidaan pikkuhiljaa vaihtaa vähäpäästöisiin hybrideihin, niitä saa ostaa esim. Saksasta. Jo pelkkien ratikkalinjan suunnittelukulujen hinnalla voidaan uusia koko bussikalusto.
Koko Eurooppa on kaatumassa talousvaikeuksiin liiallisen lainan oton takia ja palstoilla vaan joku vouhottaa raitiovaunujen hankinnasta satojen miljoonien velalla Turkuun. Huomio älykääpiöt, on paljon tärkeämpiä asioita hoidettavana !
Turussa on hyvä joukkoliikenne järjestettynä kohtuullisilla kuluilla, joustavasti linja-autoilla, eihän täällä ole edes tarvetta moiseen.
Rautaisista pyöristä ei ole minkäänlaista etua lyhyt tempoisessa kaupunkiliikenteessä. Myöskään asiakkaat eivät suostu kävelemäänsataa metriä enempää.
Raitiovanu ei muutenkaan oikein käy kuin tavarattomaan työpaikkaliikenteeseen ja työpaikat Turussa ovat pääsääntöisesti kehätien varressa. Ottamalla parhaiten tuottavat linjat raitiovaunuille menettävät bussit tuloja ja niitäkin jouduttaisiin tukemaan entistä enemmän. Rahaa palaisi kahteen suuntaan.
Henkilöautot ovat tulleet myös jäädäkseen ja päästöt niissä pienenevät jo aivan uskomattomaksi. Tiet siis tarvitaan edelleen eikä yksityisautoilulle näy loppua.
Raitiovaunujen kannattavuus laskelmat perustuvat matkustaja määriin, kuten niiden päästötkin. Niitä manipuloimalla saisi vaikka Guggenheimin näyttämään kannattavalta. Matkustajamäärät ovat pelkkiä oletuksia ja tulevaisuuden haaveita, perustuen Turun kasvuun ja arvaamalla ihmisten liikkumis mieltymyksiä.
Entä jos kaikki menee pieleen, kuinka suureksi nousisi Turun velka ja saadaanko sitä edes tulevaisuudessa ? Riski on erittäin suuri tarpeettomaan hankkeeseen, jota ilman tullaan hyvin toimeen.
Yleensäkin miksi Turun pitäisi kasvaa merkittävästi, eikö se ole varsin sopivan kokoinen tällaisenaan. Mitä sillä lopulta saavutettaisiin ainoastaan kaupungin johtajalle suurempi palkka.
Investointi, joka tuo työtä ja toimeliaisuutta koko seutukunnalle. Kannattaa rakentaa juuri nyt, ei noususuhdanteessa. Juuri tuollaiset "Rahat talteen" tapaiset talousnerot ovat vaarallisia.
On täysi mahdottomuus ehtiä rakentamaan enää tähän lamaan. Tuollaien hanke pitäisi olla valmiiksi suunniteltuna ja rakennustyöt pitäisi aloittaa laskusuhdanteessa.
Eikä se paikallisia paljon työllistä, jostain Latviasta ja Puolasta sen tekijät kuitenkin tulisi.
Mutta kuten edellä on hyvin selvennetty, Turussa ei ole tarvetta Raitiotielle ja mitään turhaa ei kannata hankkia.
Vaihtaa? Et siis tiennytkään, että niitä meillä - Helsingistä poiketen - on jo.
Älä jaksa, trolli, taas avata tätä turhaa keskustelua. Ei Turkuun tule koskaan ratikoita, se nyt on täysin selvä asia! Saatko sä jotain tyydytystä siitä, että sun avaukseesi kertyy vastauksia - aivan sama mitä, kunhan kertyy - eikö niin?
Tämä on joka tapauksessa ainoa iso kunnallinen asia seuraaviin vaaleihin. Toriparkki tehdään yksityisellä rahalla. Mielenkiintoista, miten joku yrittää tukahduttaa keskustelua hankkeesta, jonka vaikutukset Turun talousalueelle ovat erittäin suuret.
kaupungin konkurssin ja terveys-, koulu ja sosiaalipalveluiden alasjajon vaikutus on todellakin erittäin suuri. Ratikan vaikutuksista tulee todellakin puhua eikä vain vouhottaa tunteella.
Satojen miljoonien investointi turhuuteen on todella vaikutukseltaan alueen velkaantumiseen katastrofaalinen. Linja-autojen tukea ei tule vähentymään lainkaan raitiotien avulla vaan päinvastoin.
Sähköverkon katkokset pysäyttävät raitioliikenteen myös helposti ja taas tarvitaan linja-autoa. Liikenne puuroutuisi jo muutenkin Turun kapeilla kaduilla kiskoliikenteen haitatessa kaikkea, jopa jalankulku liikennettä.
Turun suurimpia ongelmia on liian suuri henkilöstömäärä, jota on yritetty vähentää huonoin tuloksin vuosikausia. Tällaisen raideliikenteen hoitaminen vaatisi satojen henkilöiden palkaamista, jos sillä saavutettaisiin toiveajatteluun perustuva 10 - 20 prosentin joukkoliikenteen kasvu ei sillä pystyttäisi kuluja kattamaan kuin murto -osalta. Veronmaksajien velkataakka kasvaisi niin investoinnin kuin käyttökulujenkin kautta.
Raideliikenteen käyttäjäksi voisi siirtyä sitten polkupyöräilijöitä, jalankulkijoita ja linja-auton matkustajia, yksityisautoilijoiden määrää vouhottajat tietysti pyrkivät arvioimaan paljon positiivisemmaksi.
Turun keskustan toimeliaisuuden parantamiseen tarvitaan kehyskuntien Autoilevia asukkaita kymmenien kilometrien säteellä ja siihen tarvitaan toriparkkia. Varissuolta tulee keskustaan linja-autoja kymmenen minuutin välein tehokkaalla joukkoliikenteellä, mutta Turun keskustan liikkeet sulkevat oviaan tihenevään tahtiin.
Kulutusvoimaa ja talouden nousua joudutaan keskuksiin hakemaan jo yllättävänkin kaukaa.
Turku on liian pieni näin massiivisille investoinneille on päivän selvää ja raitioliikenne ei kalliine kustannuksineen ja varmoine tappioineen kiinnosta yksityistä sektoria investoijana laisinkaan.
Myös korostettu vihreys on niin ja näin, biokaasu on paljon vihreämpi vaihtoehto ja miksei ladattavat linja-autotkin jotka ovat jo Helsingissäkin aloittaneet liikennöinnin.
Tietysti näissäkin on edettävä rauhallisesti, jotta investoinnit eivät ole liian suuria ja jälleen jouduta enemmän joukkoliikenteen tappioiden maksajiksi. Mikään joukkoliikenne kalusto kun ei ole halpaa.
Ainoa kohta, joka tuossa vuodatuksessa oli tolkkua, oli toriparkki. Toriparkki ja raitiovaunuhanke eivät kilpaile keskenään. Toriparkki tehdään yksityisellä rahalla ja raitiovaunua taas suunnitellaan kunnallisena hankkeena.
Hankkeet kyllä tukevat toisiaan. Tehtäessä toriparkki, saadaan samalla pohjat raitiovaunulinjoille torilla.
Toriparkki on julkinen hanke, koska se tehdään kaupungin tontille. Tehköön parkkihautansa omille tonteilleen.
Jos tarkkoja ollaan, tori ei ole mikään tontti. Turun Kauppatyori on juhlatori, jolla käydään myös torikauppaa.
No sanotaan sitten että se on kaupungin omistama kiinteistö.
Olen aivan vakuuttunut, että nämä "ratikkarealistit" eli hanketta vastustavat autoilijat, bussikuskita ja liikennöitsijät eivät kyllä vastusta HIrvensalon sitoja ja tunneleita 8-tien leventämistä tai Kaarinan ns. kehätietä. Nämä kun ovat heidän mielestään järkeviä investointeja ja tuovat työtä, vaikkei näillekään ole muita perusteluja kuin se, että pyhäaattoina on "ruuhkaa". Helsingistä Turkuun muuttaneiden mukaan Turussa ei ole ruuhkaa nähtykään.
Mitenhän niin? Pääsee sinne HIrvensaloon, Satavaan ja Kakskertaan bussillakin ja Poriin ja Raumalle pääsee bussilla. Kaarinaankin pääsee bussilla.
Jostain kumman syystä joukkoliikenteeseen tehtävää investointia ei pidetä järkevänä, työtä tuottavana ja liikenneongelmia ratkaisevana, vaikka näin on arviot muualla Euroopassa, samankokoisissa kaupungeissa on ollut perustellusti toisenlainen. Tätä pikaraitiotiehanketta sentään selvitetään, sen tarvetta ja mahdollisuuksia, mutta silta- ja moottoritie- ja tiehankkeita toteutetaan vaan siksi kun autoijoiden mielestä on ruuhka.
Miksi liikennepolitiikassa on täysin päinvastainen idea kuin energiapolitiikassa, jossa isot voimalat keskitetään eikä jokainen polta puuta tai öljyä talossaan - llikennepolitikkassa pidetään hyvänä, että jokainen polttelee bensaa tai dieseliä omassa autossaan.
Keskittämisen politiikka mitä Vihreät ajavat voimakkaasti kaikilla sektoreilla on kaikkein vaarallisinta ja riskialttiimpaa. Katastroofin sattuessa on vaikutusalue erittäin suuri. Se koskee niin kaukolämpöä, jäteveden puhdistusta, vedenhankintaa kuin asumistakin. Sitten kun sattuu niin sattuu kunnolla.
Raitiotietä koskee vähän sama asia, kun sähköt katkeaa pysähtyy koko 200 hengen raitiovaunu, tietysti onneksi siellä on keskimäärin vain 10 matkustajaa.
Tästä päästäänkiin aasinsiltaa pitkin niihin päästöihin, raskaan malmikasan raahaaminen puolityhjänä ja tyhjänä syö paljon energiaa. Raitiotie kalusto ei ole laisinkaan niin vihreää kuin kuvitellaan. Kyse on vihreästä harhasta ja rautatiekielellä mukana siirrettävästä läskistä.
Jopa nykyaikaisen henkilöauton päästöt 1,5 henkilöllä jo alittavat kiskoliikenteen päästöt. Uudet kevyet linja-autot ovat päästöiltään myös merkittävästi pienempiä, hybrideistä ja biokaasu autoista puhumattakaan.
Linja-auto on myös esimerkillisen joustava liikkeissään, sillä pääsee ovelta ovelle kuten VR:kin mainosti tavarakuljetuksissaan ennenvanhaan. Silloinkin homman hoitoon tarvittiin kaasukäyttöisiä kuorma-autoja.
Vihreät vouhottajat kehuvat yleisesti kiskoliikenteen kapasiteettia tuottavuuden perusteluna, siinä on tosiaankin paljon utopiaa. Harvemmin vaunut tulisivat olemaan täynnä, vaan suurimman osan aikaa vedeltäisiin rautaa huvikseen ympäri Turkua.
Järkivihreällä taitaa olla aivot homeessa.
MIstähän päästöistä puhut. Ja kuinka monessa henkiöautossa on 2 ihmistä? Reilusti alle puolessa.
CO2 (hiilidioksidi)
bussi ja henkilöauto noin 105-106g /henkilökm
sähköjuna 15-24 g/henkilökm
dieseljuna 76 g g/henkilökm
Hiukkaset
bussi 0,0293 g /henkilökm
henkilöauto 0,0166 g /henkilökm
sähköjuna 0,0027 - 0, 0044 g/henkilökm
dieseljuna 0,0043 g/henkilökm
Typen oksidit
bussi 0,81 g /henkilökm
henkilöauto 0,31 g /henkilökm
sähköjuna 0,023-0,038 g/henkilökm
dieseljuna 0,52 g/henkilökm
Hiilimonoksidi
bussi 0,24 g /henkilökm
henkilöauto 2,4 g /henkilökm
sähköjuna 0,010-0,016 g/henkilökm
dieseljuna 0,012 g/henkilökm
Lähteet:
Henkilö- ja
linja-autojen päästöt
henkilökilometriä kohti
TS/HM, lähteet julkisen liikenteen suoritetilasto 2009, LVM
julkaisuja 13/2011 Liisa, Tutkimusraportti 2009,VTT
Lähde: LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT
LIPASTO pääsivu Raideliikenteen henkilöliikenne
Rautateiden henkilöliikenteen keskimääräiset päästöt juna- ja henkilökilometriä kohden Suomessa vuonna 2007
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/raideliikenne/junat_henkilo.htm
----
Ja energiapolitiiikan keskittämisestä:
Joo, kukahan niitä ydinvoimaloita on halunnut rakentaa, isoja yksiköitä ja helkutin kauas sieltä missä energiaa käytetään, siis pelkkää laudevoimaa, ja sähkön siirtohävikit on suuria. Ja me vielä tuetaan sitä, koska voimayhtiöt vastaa vahingoistaan. riskit on jo etukäteen sosialisoitu veronmaksajille. Miksi joka kaupungissa ei ole keskustassa turvallista ja puhdasta ydinvoimaa? Siksi kun "järkivihreät " haluaa järjettömyyksiä.
Oletko siis sitä mieltä, että jokaisella pitäisi olla oma voimala pihalla? Sairaaloissa yms. on omat varageneraattorit kyllä.
Onneksi mitään vakavaa ei tapahdu jos bussi kaatuu tai on onnettomuudessa mukana tai joku ajaa moottoritiellä väärään suuntaan....Kuinkahan paljon Radio Suomessa pauhaa ns, liikennetiedotteita, jotta tie on tukossa pääosin henkilöauto-onnettomuuksien vuoksi. Juna on myös turvallisin väline per henkilökilometri. Tietysti sitten kun sattuu, sattuu pahasti. Autoliikenteessä sen sijaan kuolee melkein joka päivä joku (ja usein vielä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä) ja loukkaantuu mahdollisesti pysyvästi 10-15 ihmistä joka päivä.
Kannattaisi selvitellä vähän muitakin tutkimuksia, tilastoista kun saa juuri sellaisen kun haluaa asettamalla laskenta-arvot halutuiksi.
Tavaraliikenteessä VR ilmoittaa kokonaispainon junalla hyötykuormaksi, mikä vääristää tilaston. Kiskoliikenteessä kaluston tulee olla painavaa jotta pyörä pitäisi. Rautapyörän pito ei riitä yli 1prosentin ylämäkiin, siksi rata on tehtävä pidemmäksi tai tehtävä valtavan suuria ja kallita lovia kallioihimme.
Esim. Helsinki Oulu väli on rataa pitkin 680 km ja maantie 600 km, jolla matkalla jopa 6 prosentin nousuja.
Yhdessä rautatieläskin vetäminen veturilla vaikuttaa epäenergiataloudellisesti, todellisuudessa rekalla kuljetetaan kuorma n. 20 prosenttia pienemmällä energialla kuljetettua tonnia kohden.
Tähän kun otetaan huomioon muutamia muitakin pointteja, kuten rautatien alku- ja loppukuljetukset. Radan merkittävästi kalliimpi rakentaminen jne.. On rautatie liikenne vihreää sumutusta.
Mikäli kiskoliikenteellä ajetaan paljon kurveja kasvaa vierintävastus tasauspyörästön puutteesta ja energiaa palaa taas entistä enemmän. Tätäkään ei monienkaan laskelmissa oteta huomioon.
Suomessa kaikkein edullisin kiskokaluston painosuhde on Helsingin paikallisliikenteessä keskimäärin 1,6 tonnia kuljetettavaa henkilöä kohden pahimmillaan kiskoliikenteessä se voi olla 5 tonnia henkilöä kohden. Tästä on helposti nähtävissä mitä tarkoittaa rautatie läski.
Eri energiamuotojen vertailu on sitten hankalampaa, mutta energian kulutus on helposti laskettavissa, se tiedetään nykyisin parhaiten Fukusimassa.
Linja-auto on ylivoimaisesti puhtain liikennemuoto, jotta sillä päästäisiin rautatien energian kulutukseen tarvitaan pahimpaan tapaukseen 5 tonnia verrattuna vain pari matkustajaa ja paremmassakin tapauksessa alle kymmenen matkustajaa.
Rautatiekalusto on myös kallis säilyttää sähkölämmityksessä ja vaatii vaihteiden lämmitystä ja suuret tilat vieden arvokasta katutilaa. Tarvitaan aivan omat huolto ja korjaushallit, sekä varakalusto. Negatiivisia pointteja miljoona investointien lisäksi riittää varaosien moninkertaisesta hinnasta lähtien.
Henkilöauto on investoinneiltaan halvin, koska sen hankkii käyttäjä samalla maksaen yhteiskunnalle n. Puolet veroa. Jo nyt on nähtävissä henkilöautokaupan hiipuessa valtiolla huimat veron menetykset jotka tulevat todella huonoon aikaan.
Hybridi linja-autoja valmistetaan jo nyt kymmeniä kertoja enemmän kuin raitiotie vaunuja ja markkina ennusteissa niiden valmistus määrien odotetaan nousevan yli 90 000 kappaleen vielä tällä vuosikymmenellä, joten suunta on selvä eikä höyryveturien aikakauteen ole enää paluuta.
Tutkimustietosi ovat jo vanhentuneita, nyt tulee ajatella tulevaisuutta. Talouden kestokykyä, eko vihreä talousajattelu on nostanut jo Suomessa energiaverotuksen kautta asumiskulutkin pilviin ja kansa maksaa.
Mitä sinä oikein höpiset, "järkivihreä"?
"Eri energiamuotojen vertailu on sitten hankalampaa, mutta energian kulutus on helposti laskettavissa, se tiedetään nykyisin parhaiten Fukusimassa."
????
Mitäs muita tutkimuksia sinulle on takataskussasi? Kerro ihmeessä. Minulla on tietoa siitä, miten saastunut Turun keskusta on henkilöautoliikenteen vuoksi, miten paljon liikenneonnettomuuksia tapahtuu jne.
Väitit edellisessä viestissä ihan tosissasi, että bussin päästöt ovat pienemmät kuin junan ja puhut silkkaa *askaa.
Ja pikaraitiotie on aika paljonkin eri asia kuin junaliikenne, modenia tekniikkaa nääs.
Tupakointi ja viinanjuontikin tuottaa verotuloja valtiolle, mutta pitääkö niitä silti edistää?
Kyllä se vaan niin on Ekovihreä, että sinä puhut täyttä pötyä. Turvallista ydinvoimaa ei ole olemassakaan ja on aivan sama jos voimala sijaitsee 100 kilometriä sinne tai tänne.
Energiaa kuluu myös sitä enemmän mitä painavampaa taakaa perässä kiskotaan ja rautatieläski koskee raitiotietä aivan samoin tavoin. Nykyaikainen tekniikka on kyllä kaikkien käytössä, niin linja-autoilla kuin lentokoneillakin.
Se on totta että Suomella ei ole varaa lopettaa viinan juontia, tupakointia, eikä yksityisautoilua.
Muuten jää Ekovihreänkin vihreät ajatukset toteuttamatta yhteiskunnan rahan puutteessa, Ekovihreä kun ei yleensä omalla rahallaan tee ympäristötekoja.
Energiaveroilla Ekovihreät ovatkin jo nostaneet Suomalaisen työn hinnan kestämättömälle tasolle ja todelliset saastuttajat porskuttaa vapaasti maailmassa.
Nyt vielä haluttaisiin velkaannuttaa Turkukin ja lähikaupungit järjettömällä haihattelulla omasta vuoristoradasta, jossa olisi kiva huviajella ympäriinsä.
Mitään tuottavaa ei sillä oikein pystyisi kuljettamaan, vaan siihen tarvitaan taas autoja kumipyörin.
Minulta ei omia tilastoja löydy, kyllä näitä tilastoja tekevät professorit ja tohtorit, suosittelen lukemaan myös muuta lähdekirjallisuutta, kuin raitiotien ystävien julkaisemaa.
"Turvallista ydinvoimaa ei ole olemassakaan ja on aivan sama jos voimala sijaitsee 100 kilometriä sinne tai tänne."
Noh tästä olen samaa mieltä, mutta miksi niitä ei ole Töölönöahdella tai Aurajoen rannalla tai HIrvensalossa (minne muuten 1960-luvulla suunniteltiin ydinvoimalaa)?
Sinun "autolla pääsee ja julkiset haisee" -näkemys vastaa sitä, että ydinvoimaloita rakennettaisiin kaupunkien keskustoihin.
Ei minullakaan ole mitään "omia" tilastoja vaan haen ne lähdeaineistoista.
Sinulle ei ole mitään muuta asiaa kuin oma vahva inhosi junia kohtaan ja mahdollinen oma intressi, joko bussikuskina tai bussifirman edustajana.
Etkä edes näytä tietävän, mikä on nykyaikainen pikaraitiotie.
Yksityisautoilu on varaa lopettaa, niin kuin tupakan poltto ja viinanjuonti, koska terveyshaitat ovat sitä luokkaa. Säästetään terveydenhoitokuluissa kunnolla.
Ja aika pimeää logiikkaa homevihreöllä, jos haitallista toimintaa pitää edistää haittaverojen vuoksi.
Ja mitä sinä höpiset taas... pikaraitiotiellä kuljetetaan ihmisiä töihin ja kauppohin.
Hirvensaloon ydinvoimala on minulle aivan uutta, joskus on Turussakin sitten tehty hyviä päätöksiä ja jätetty ydinvoimala Hirvensaloon rakentamatta.
Ymmärsin kyllä lauhdevesi pointtisi, mutta eihän lauhdevesien lämpöä saada talteen siirrettyä edes Naantalin jalostamolta.
Mielestäsi varmaankin tulisi siirtyä puukaasu autoihin takaisin käyttämällä uusiutuvaa polttoainetta.
Miksi ajat voimakkaasti sähkökäyttöisiä raitiovaunuja veronmaksajien maksettavaksi, kun samanaikaisesti säkölle lämmityksessä on Vihreiden valta toteuttanut 1,5 kertaisen haittakertoimen ja puulle 0,5 suosivuus kertoimen rakennuksien energiatehokkuudessa.
Välillä tyo Ekovihreys kyllä yllättää: Ydinvoimalat kaupunkien keskustaan ja talot puulämmitykselle hiukkaspäästöineen. Kenellähän se pimeä logikka oikein onkaan.
Kannattaisi varmaankin myös paremmin tutkia mistä ne ihmiset oikeasti sairastuvat, ennenkuin pistää autojen syyksi. Eniten ihmisiä kuolee kotitapaturmissa. Urheilijoita lääkitään eniten ja urheiluvammoja korjataan satojen lääkärien voimin. Liukastumalla tulee enemmän luunmurtumia kuin autokolareissa kävellessä.
Tupakanpoltolla on suurimpia seurannaisia kaikkiin sairauksiin, myös niinsanotulla passiivisella tupakoinnilla.
Yleensä kun autolla kolahtaa kunnolla on kuljettaja humalassa, eikä se ole auton vika.
Auto on yksi maailman parhaista keksinnöistä, eikä pelkästään yhteiskunnan verotuskohteena.
"Miksi ajat voimakkaasti sähkökäyttöisiä raitiovaunuja veronmaksajien maksettavaksi,"
Miksi esität propagandistisia lauseita?
Muualla maaimassa pikaraitiotiet tuottavat omat kulunsa. Ei sitä olla rakentamassa mihinkään Maarian metsään.
Ja sähköä voidaan sekä säästää varsinkin teollisuudessa optimoimalla prosesseja ja tuottaa uusiutuvilla lähteillä.
Mitä höpiset? Enhän minä ole mitään ydinvoimaloita rakentamassa, olen verrannut sinun liikenne- eli autopolittiikkaa siihen että niitä rakennettaisiin kaupunkien keskustaan.
Miksi autoilijoilla olisi oikeus sairastuttaa muita?
YDINASIAT
➤ Kaupunki-ilman pienhiukkaset lisäävät sairastuvuutta sydän- ja
tarkastella vieläkin pienempiä
pienhiukkaspitoisuuksia, eikä
hengityselinten tauteihin.
kynnysarvoa ole pystytty ha-
➤ Vaikutuksella ei ole havaittu olevan kynnysarvoa.
vaitsemaan. WHO onkin pää-
➤ Vaikutusten mekanismi on pääosin tuntematon.
tynyt arvioon, että pienhiukka-
sille ei nykytiedon valossa voi-
➤ Erityisen haitallisia ovat ilmeisesti polttoperäiset hiukkaset.
da asettaa tiettyä raja-arvoa,
➤ Liikenteen ja pienpolton hiukkaspäästöjä ja kaukokulkeumaa on
jonka alapuolella terveysvaiku-
vähennettävä.
Ulkoilman pienhiukkaset (läpimitta alle 2,5 μm, PM2.5) lisäävät sairastuvuutta hengitys-elinsairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin myös Suomessa. Vaikutus näyttäisi alka-van jo hyvin pienissä pitoisuuksissa, joten turvallista pitoisuutta ei ole pystytty määrittä-
mään.
Kaupunki-ilman pienhiukkasten
terveysvaikutukset
Juha Pekkanen
Duodecim 2004;120:1645–52
---
"Kuulovaurio on kiistatta osoitettu melun terveysvaikutukseksi. On myös riittä-
västi tieteellistä näyttöä siitä, että melu koetaan häiritseväksi, aiheuttaa unihäiriöitä,
vaikeuttaa kuulemista, vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kohottaa verenpainetta
ja myötävaikuttaa sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Viime aikoina on kertynyt epi-
demiologista näyttöä melualtistuksen vaikutuksista sydän- ja verisuonitautikuollei-
suuteen. Joidenkin epidemiologisten tutkimusten osittain ristiriitaiset tulokset melun
terveysvaikutuksista voivat kytkeytyä puutteellisiin tietoihin melun vaikutuksista,
vaikeuksiin kokonaismelualtistuksen määrittämisessä ja yksilöllisten tekijöiden, eri-
tyisesti meluherkkyyden, riittämättömään huomioimiseen tutkimusasetelmissa.
Varsinkin kaupungeissa asukkaat altistuvat samanaikaisesti sekä tieliikennemelulle
että liikenneperäisille ilmansaasteille. Melulla ja ilman pienhiukkasilla näyttää olevan samankaltaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu ilman pienhiukkasten lisäävän kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
Vaaran kasvu on kytketty erityisesti polttoperäisiin, kuten liikenteestä peräisin ole-
viin, pienhiukkasiin. Tieliikennemelua esiintyy samoilla alueilla kuin pienhiukkasia.
Ympäristömelun ja pienhiukkasten terveysvaikutuksia on kuitenkin aikaisemmin
tutkittu lähes aina erikseen ilman, että toisen vaikutusta on otettu huomioon."
SUOMEN YMPÄRIS TÖ 5 | 2 0 0 9
Liikennemelun
terveysvaikutusten
tutkiminen
Marja Heinonen-Guzejev
Heikki S.Vuorinen
Ja henkilöautoilu on vaarallisinta per henkilökilometri kaikista liikkumismuodoista ja lisäksi niillä henkilöautoilla rutataan kävellijät ja pyöräilijät jopa kuolleiksi.
"Auto on yksi maailman parhaista keksinnöistä,"
Aamen.
Mitä väliä sillä on miten ratikat muualla toimii. Nyt ollaan Suomessa jossa edes kaupunkien busseja ei saada liikkumaan omakustanteisesti, saati sitten järeästi kalliimpaa ratikkaa.
On se kummaa kun sähköllä omakotitalon lämmittäminen on lähes rikollista, mutta jos sillä liikuttaa kulkunevoa niin se onkin ekoteko.
Parasta ekoismia on ELY-keskuksen päätös olla jatkamatta Turun jätteenpolttolaitoksen lupaa kunnes uusi saadaan! Nyt sitten kuljetetaan polttokelpoinen jäte, kuten risut ja männynkävyt, Tukholmaan poltettavaksi: ensin jäte kerätään kuten ennenkin Topinojalle, pakataam muovikääröihin ja sitten viedään laivalla saariston läpi Ruotsiin! Hiilisaastetta syntyy kymmenkertaisesti nykyiseen verraten - kaiken kukkuraksi samat savukaasut tulevat samaa tietä läpi saariston vallitsevien tuulten mukana takaisin turkulaisten nautittaviksi!
Äly hoi, miksi jätit!?
Perustelu oli muutaman Oritkedolle laittomasti rakennusluvan saaneen älykön uudisasukkaan kiukku jäteautojen melusta! Voi pyhä yksinkertaisuus tätä byrokratiaa - ei muuta voi sanoa.
ELY-keskukset ovat mitä ovat. Ei niitä voi ottaa tosissaan.
Maakuntaliitto on kitenkin oikealla asialla, kun se suunnittelee ympäri saaristoa tuulimyllypuistoja, joista sitten johdetaan liki ilmaista, ihanaa egosähköä keskikaupunkilaisten vihreiden egotöpseleihin.
Lähijunista on Turun osalta turha puhua. Ratikka voisi olla lyhyt museoversio. Förille ja tagasi :D
Lähijunat ovat puhtaasti kaavoituskysymys. Nyt kun kilpailu avautuu, on lähikunaliikenne Turunkin talousalueella kannattavaa kunhan asemien seudut kaavoitetaan.
Uusikaupunki linjoja ei ole sähköistetty. Saloon ei ole kaksoisraidetta. Naantali on pikkukaupunki kuten edellä mainitut paikkakunnat. VR kuljettaa vain massoja.
Ei vain kannata.
Ekovihreältä tuli pitkät lääketieteelliset perustelut, jotka varmaankin ovat totta. Mistä sitten hiukkaset tulevat onkin sitten vaikeampi juttu ja niistä löytyy joitakin tutkimuksia. On todettu pienkoneiden ruohonleikkureiden ja moottorisahojen saastuttavan autoja enemmän.
Vihreät ajavat nykyisin voimakkaasti keskittämistä asumisessa, kaikki ihmiset kaupunkeihin hiukkasia hengittämän, äly hoi ?
Tutkimuksissa on myös ratkaisevaa minkälaista autokantaa verrataan, viisi vuotta vanhaa vai viisitoista vuotta vanhaa. Uuden autokannan päästöt ovat enää murto-osa, samoin niiden kolariturvallisuus on aivan toiselta planeetalta.
Autoliikenne on kohtuulisen vilkasta ja joukossa on paljon hyötyliikennettä, sekä siirtymäliikennettä joukkoliikenteeseen, junat, laivat, lentokoneet jne...
Kolareista kun vähennetään kännissä ajetut ja mielenterveysongelmista johtuvat alkaa saldo puolittua. Ei junaliikentessäkään lasketa mielenterveyshäiriöissä tapettuja, kuten autoliikenteessä.
Pyöräilijöiden menoa ja liikennesääntöjen noudattamista kun katsoo Turussa, niin sekin onnettomuus saldo johtuu vähintään puolet pyöräilijän korvien välistä. Vika kun on päässä on se yleensä paha.
Jokainen uhri on tietysti turha ja erittäin kallis, sen huomaa kohonneista vakuutusmaksuista autoilija oikein hyvin. Miksiköhän pyöräilijä saa koheltaa ilman vakuutusta ?
Myös lääketieteellisesti on vaikea verrata nykyaikaa ja aikaa pari sataa vuotta taaksepäin. Silloin ihminen vain lopetti hengittämisen ja usein parikymmentä vuotta aikaisemmin kuin nyt, ettei. Vain silloinkin ollut kyse pienhiukkasista, ei ainakaan autoista.
Ainahan voi kaavoittaa - Lappiin jänkhälle tai Marja-Vantaalle Kehäradan varteen. Mistä asukkaat ja työpaikat? Perusta itse lähijunafirma Turkuun, jos uskot kannattavuuteen! Raitsikat ja Tallinnan laivat samaan firmaan.
Kaavoitus -> kannattavuus
Ruotsissa ajavat sekä kuntayhtymien omistamalla kalustolla että Veolian kiskokalustolla. Kisko-operaattori löytyy varmasti, kunhan kaavoitus laitetaan kuntoon.
Förin kannelle voisi pultata kiinni yhden ratikkavaunun. Siinähän se liikkuisi mukana ja viherpiiperöt voisi käydä sillä ajamassa pari kertaa joen yli kun iskee tarve parantaa maailmaa.
Ei kaavoitus mitään auta, tarvitaan lisää ihmisiä, jolla on halu asua radan varressa ja kulkea ratikalla.
Ihmiset ei tule ratikan perässä vaan päinvastoin. Ensin tarvitaan talouskasvua, työpaikkoja ja sitten kun riittävästi joukkoja joukkoliikenteeseen, niin sen jälkeen se alkaa kannattamaan ja tulee tarpeelliseksi.
Turun väestötiheyksillä ja kaupunkirenteella hommat hoituu busseilla vielä kymmeniä vuosia.
Julkinen liikenne on aina puhdas kuluerä. Sen aiheuttamat tappiot tulee minimoida. Kaikki laskelmat osoittavat, että Turun kokoisessa kaupungissa runkolinjat kannattaa ajaa kiskoilla.
Raitiotien kehittämistä ajaa vain Fortumin Naantalin jalostamohankkeen puuhamiehistö. Sähköinen joukkoliikenne näet saattaisi pelastaa Naantalin hiilivoimalan rakentamishankkeen, huolimatta siitä, että maakuntaliitto on aikaa sitten päättänyt, että Varsinais-Suomi on hiilivapaa alue vuoteen 2025 mennessä!
Päättäjienkin aikaansaama nolo moka saattaisi näin kääntyä positiiviskeksi suteen ja saveen menneiden suunnitelmien kannalta?
kerroppa missä ne laskelmat on nähtävillä?
Ne öky Vihreät jotka tänne kirjoittelevat yhteiskunnan kulujen paisuttamisen puolesta turhista ratikkahankkeista, hankkikaa ensi työpaikkoja nuorille.
Tukekaa yrittäjyttä ja hyvinvointia, yrityksillä on maksatettu aivan tarpeeksi jo turhia investointeja.
Hoidetaan ensin olemassa olevat palvelut kuntoon, ihmisille leipää eikä sirkushuveja ratikka-ajeluiden merkeissä.
Turha on turhaa talous ensin kuntoon, niin säilyy Vihreidenkin suojatyöpaikat yhteiskunnan leivissä.
Tähän ei tarvita laskelmia vaan se on kiistaton fakata ja näkyy jo kaupungin tilinpäätöksessä. Joukkoliikennekulut noin 30 miljoonaa ja tulot noin 15 miljoonaa, tappiota siis 15 miljoonaa, joka maksetaan verorahoilla.
Mustakaa nämä luvut jos se ratikka tulee Turkuun, niin voidaan katsoa kuinka "kannattavaa" se oli.
Bussilipun hinta pitäisi tuplata, eikä asikasmäärä saisi vähentyä, jotta toiminta pääsisi omilleen.
höpö höpö. Kiistaton totuus on se että nämä liikennemäärät hoidetaan selvästi halvemmin bussilla kuin ratikalla. Jotain vuoroja kannattaisi varmaan ajaa bussin sijaan taksilla, sen verran tyhjiä penkkejä tuolla kaduila näyttää liittyvän.
Älä valehtele. Runkolinjat on halvinta ajaa kiskoilla ja syöttö busseilla. Ero raitiovaunuliikenteen hyväksi on 20 - 30 %. Kaikki käytössä olevat laskelmat tukevat tätä. Hankkeen tukijat ovat ennen kaikkea kokoomuslaisia, jotka ymmärtävät rahan päälle ja keskustassa toimivia yrittäjiä ja yrityksiä.
Raitiotien suuret perustamiskustannukset ovat haaste. Sen vuoksi sekä EU että valtio ovat tukeneet raideliikennehankkeita.
Jotta raideliikenteestä tulee mahdollisimman kannattavaa, tulee hankkeeseen liittää kaavoitus. Radan vaikutusalueen kaavat kannattaa perata ja tiivistää. Hukkamaata ja vajaa käyttöä löytyy yllättävän lähelläkin keskustaa!
KVG
Esimerkiksi Helsingin kaupungin sivuilta löytyy tieto, että spåralla suorite on 25% halvempi kuin bussilla. Suurin piirtein samanlaiset perustelut löytyvät kaikkien projektien lähtökohtatiedoista.
Joo, mutta vain käyttökuluna kun ei huomioida kiinteitä kuluja.
Ja toisekseen ratikalla ja pikaratikallahan ei ole kiskokiimaisten mielestä mitään yhteyttä.
Samalla 10 minuutin välein kulkeva bussilinja muuttuu tunnin välein meneväksi ratikaksi. Selkeä palvelutason heikennys.
Onhan kaavoitus ihan olennainen juttu. Mitä täällä oikein horistaan...
Miksi Helsingissä, Espoossa ja Vantalla ihmiset haluavat asua radan varressa, mutta Turussa ei haluttaisi?
Ja kaikki maalaiset eli raisiolaiset, kaarinalaiset ja lietolaiset saavat pysyä poissa autoineen Turusta, kunnon tietullit vaan sille porukalle, joka kuluttaa Turun katuja, saastuttaa turkulaisia, aiheuttaa melua, onnettomuuksia ja muita terveyshaittoja, eikä edes maksa veroja Turkuun. Onhan teillä Raision tehtaat ja Mylly, pysykää siellä.
Tietysti ratikat pitää huomioida kaavoituksessa, eli kiskoille on varattava tila tulevaisuden tarpeita varten ja uudet rakennukset sopivasti tämän joskus tulevan radan varrelle. Mutta tällä Turun kasvuvauhdilla raiteita ei tarvita varmaan sataan vuoteen.
"pysykää siellä"
Eiköhän saman tien vedetä rajat kiinni että nämä Turusta mustasukkaset voivat olla ihan omaa kivaa keskenään. Vi*tuttaa tuollainen määkiminen, itsekkin asun Turussa ja käyn Raisiossa töissä, että osataan sitä näinkin päin.
Kaarinan, Raision, Liedon työikäisistä suurin osa käy Turussa töissä. Kysehän on nimenomana siitä, että nämä maalla asuvat haluavat saada kaupungin hyödyt: työpaikat, kaupat, palvelut, mutta asua maalla ja maksaa verot sinne. Turun kaupungille jää vaan haitat. Kun mieli on maalaisen, mutta kuitenkin halutaan kaupungin tajoamat palvelut, niin näin siinä käy.
Jos työpaikka on muualla, niin sille ei tietenkään voi mitään. Olen itse matkustanut pitkiä työmatkoja yli 50 km julkisilla kulkuneuvoilla, bussilla taksilla ja junalla. Miksi raisiolaisten, lietolaisten ja kaarinalaisten on niin vaikeaa tulla Turkuun julkisella kulkuneuvolla?
Me turkulaiset kärsimme siitä maalaisten henkilöautoliikenteestä todella raskaasti. Siis me jotka asumme kaupunkialueella, eikä Turun maalla, Hirvensalossa.
Kyse on nyt naapurikunlaisten osalta, että otetaan rusinat pullasta ja sitten ollaan niin olevinaan.
Raision työpakkaomavaraisuus on 89%.
Enempää en viitsinyt googlata kun paskapuheesi paljastui ensimmäisellä tärpillä.
Turkuhan se poimii keskuskuntana rusinat pullasta, kuten esimerkiksi valtion hallinon. Yliopisto voitaisiin siirtää vaikka Mynämäelle.
Ja Turun työpaikkaomavaraisuus on 122%.
Kas, kun Raisiossa käy taasen töissä naapurikuntalaisia ja erityisesti pohjoispuolelta ja raisiolaiset käy töissä Turussa.
Tilastokeskuksen mukaan ruskolaisista, maskulaisista, merimaskulaista ja kaarinalaisia yli 70 % käy töissä toisessa kunnassa. Raision tarkkaa tietoa en löytänyt äkkiseltään.
Ja tilastokeskuksen mukaan kotikunnan ulkopuolella ansaittujen työtulojen osuus kunnan kaikista työtuloista on kaikissa Turun naapurikunnissa yli 65 %, myös Raisiossa, Turussa se on alle 35 %. Vahvimmin työpaikkaomavaraisia oikeasti ovat Vaasa, Tampere, Kuopio, Oulu ja Pori sekä Rovaniemi. Helsinki ja Turku melkoisen omavaraisia ja molempien kaupunkien ympärillä pendelöinti on suurta.
Kannattaisi googlata hieman paremmin...KVG!
http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-09-17_004.html?s=0
Historiallisista syistä hallinto ja yliopisto ovat Turussa, mutta ne muodostavat vaan noin 5 % Turun työpaikoista. Joten siitä vaan yliopistoa siirtämään Mynämäellä, mutta mihin 15.000 opiskelijaa laitetaan?
Turku ei tulisi toimeen ilman naapureitaan ja päinvastoin on päivän selvää.
Kaupunkien välinen kilpailu on ollut käynnissä pitävä moottori jo vuosikymmeniä. On saatu vauhtia rattaisiin kun jäykkä korruptoitunut Turku ole saanut asioita hoidettua.
Kehyskunnat ovat imuroineet yritystoimintaa seudulle ja toteuttaneet tonttitarjontaa. Turku on sitten rusinat noukkinut pullasta kun kehyskuntien kulutusvoimaa on saatu sinne vierailemaan.
Revisori unohti erittäin suuren työllistäjän sairaanhoitopiirin, jonka työpaikoista puolet kustantaa kehyskunnat. Palokunnat, Vedenhankinta, kaukolämpö, kaatopaikka jne... on myös kehyskuntien rahoittamaan työpaikkaa. Eikä Turun laitoksiin mitään vapaalippuja kehyskunnille jaeta, kannattaisi olla tyytyväisiä että rahaa tulee meiltä ovista ja ikkunoista.
Raision uimahalli täyttyy Turkulaisista eikä se ole meistä paha asia, tervetuloa vaan. Revisorille pitäisi takoa päähän jotain muuta ajateltavaa, mutta kun Vihreät suojalasit estää näkemästä sivuille.
Todellisuudessa hölmöilyissään ja yritysten vainoajana Turku on menettänyt tuhansia työpaikkoja, siihen on saatavat korjaus.
Turkulaisia yrittämisen kärkihankkeita viime vuosilta on ehdottomasti dieselmoottoritehtaan savustaminen Suomesta Italiaan. Ei meinannut lähteä millään, mutta sitkeät vihreät saivat lopulta tuotannon ja työpaikat pois Turusta. Siinä meni samalla pitkä liuta alihankintaa, mikä sekin oli juhlittava saavutus.
Raitiovaunuhanketta ajavat lähinnä oikeisto (ymmärtävät talouden päälle) ja yritykset (ne jotka työllistävät). Vastustajia masinoi kaiketi yksi ulkolainen bussitehdas, joka pelkää etteivät turkulaiset maksakkaan uusien, kalliiden mallien kehityskustannuksia.
"Revisori unohti erittäin suuren työllistäjän sairaanhoitopiirin, jonka työpaikoista puolet kustantaa kehyskunnat. Palokunnat, Vedenhankinta, kaukolämpö, kaatopaikka jne... on myös kehyskuntien rahoittamaan työpaikkaa."
Arvon raisiolainen unohtaa, jotta Turku maksaa kaikista noista enemmän kuin mitä väkiluku edellyttää. Vanha sopimukset ovat käytössä ja Turku on suostunut siihen, että maksetaan enemmän kuin mitä olisi reilu osuus (koskee erityisesti TYKS:ä) osin siksi ettei ole huomattu ja osin siksi, että naapurikuntien väkiluku on kasvanut ja voihan siinä ollaa naapurikuntien lepyttelyä, kun halutaan saada kuntaliitoksia aikaiseksi. Turun kaupungin virkamiehet ja poliitikot ovat tunnetusti todella surkeita sopimuksien tekijöitä niin grydereiden, naapurikuntien, Fortumin kuin muidenkin suhteen. Teattereista, jäähalleista, kaduista, silloista jne. naapurikuntalaiset eivät maksa mitään.
Kuten sanottua suurin kustannus ja ongelma syntyy siitä henkilöautoliikenteestä, jota naapurikuntien tonttipolitiikka nimenomaan suosii. Kun kaavoitetaan isoja omakotitontteja sinne jonnekin hornaan, jonne ei ole mitään edellytyksiä järjestää julkista liikennettä, niin joka perheessä on ainakin kaksi autoa, jolla käydään yleensä töissä Turussa ja mahdollisesti ajellutetaan myös lapsukaisia harrastuksissa Turussa. Ja melu, saasteet, onnettomuudet sekä infrakustannukset (kadut, sillat jne) tulevat turkulaisten kontolle.
Kyllä naapurikunnat ovat harrastaneet nimenomaan epäreilua kilpailua eli hajauttaneet yhdyskuntia maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti ja nyt kun valtio haluaa laittaa sen aisoihin rakennemallityöllä, niin sitten itketään. Jos kerran ollaan kaupunkeja, Raisiokin on kuulema kaupunki, niin kaupungissa on urbaani asutus, ei mikään maaseutu. Suomi on niin myöhään kaupungistunut, että täällä elätellään edelleenkin ajatusta jostain isosta omakotitalosta järven tai meren rannalla keskellä kaupunkia. Nyt ollaan havahduttu siihen, että tämä kaavoituspolitikkaa yhdistettynä autokaupunkiajatukseen tulee todella kalliksi kaupungille. Aalto yliopistossa asiaa on laskettu. Turun työpaikkaomavaraisuus mahdollistaa naapurikuntien pelaamisen ja paremmin toimeentulevien houkutelemisen siihen " iso talo järven tai meren rannalla kaupungissa" unelmaan. Kaikkia ihmisten mielihalua ei pidä toteuttaa, minäkin haluaisin rakentaa asunnon Maarian altaan päälle siltarakennelmaan.... Eikä kaupunkiasuminen tarkoita mitään DDR-lähiötä, lähiöthän oikeastaan eivät ole urbaania asutusta.
Juu naapurit tarvitsevat toisiaan, mutta jos naapurikunnissa ei nyt valtion patistelusta huolimatta tajuta tämän tonttipolitiikaan todellisia haittoja, jotka tuntuvat myös Turussa, jossa aiotaan rakentaa saaret täyteen naapurikuntien kilpailun vuoksi, mikä on mieletöntä ja tulee todella kalliiksi. Hirvensalo on jo nyt pilattu surkeilla peltorivareilla ja törkeillä täysin ympäristöön sopimattomilla ökytaloilla. "Luonnon helmaan" muuttaneet asukkaat räjäyttelevät kallioita, rakentelevat laittomia katuja ja taloja, kaatavat metsää laittomasti... Minä en asuisi Hirvensalossa vaikka maksettaisiin. Mutta moni luulee, että on hienoa asua samassa kaupunginosassa julkkisten kanssa. Nousukkailla ei tunnetusti ole mitåään tyylitajua, eikä Turun rakennuslautakunta laita heitä järjestykseen. Sitten seuraavaksti myydään Kakskerran ja Satavan rannat ja laitetaan sitten lomaasuntoslummi ja samanlaisia laatikoita ja muita ympäristöön sopimattomia hökötyksiä. Turkulaiset menettävät vapaat rannat. Saarien rannat pitäisi olla kaikkien käytettävissiä niin kuin on Aurajoen rannat.
Työpaikat ovat Turusta kadonneet, koska täällä on paljon auringonlaskun teollisuutta., eikä ole juuri mitään uusia ideoita. Ei se ole tonttipolitikasta kiinni, vaan siitä, onko rohkeutta lähteä edistämään jotain uutta esim. uusiutuvaan energiaa, niin kuin Tanskassa ja Tanskan kunnissa tehdään. Turun mafian johtamassa kaupungissa kiinteistökeinottelu on tärkein elinkeino, joten ei juuri mitään voi näillä eväillä odottaa. Korkeastikoulutetuhan muuttavat Turusta pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle työn perässä. Innovaatioprofessori Alf Rehn ehdotti aikanaan Turun strategian kulmakiviksi undergroundia ja ikäihmisiä, mutta eihän se saanut mitään vastakaikua. Teollisuuttakin tarvitaan, miutta ei sitä sillä synny, että annettaan ilmaisia tontteja tai veroporkkanoita jollekin yrittäjälle. sisten saadaan vaan jobbareita ja huijareita. Turun korkeakouluja pitäisi hyödytään, mutta eihän sekoomuslaiset elinkeinoasiamiehet ymmärrä mitään yritystoiminnasta, sillä he ovat Turun mafian miehiä.
Jos asuisin Turun naapurikunnassa, en minäkään haluaisi liittyä korruptointuneen johdon Turkuun. Joten teillä kaksi vaihtoehtoa: a. muodostatte keskenänne ns. reikäleipäkunnan ja alatte harjoittaa järkevämpää tontti- ja kaavoituspolitikkaa, yhteisiä osayleiskaavoja Turun kanssa rajoilla, satsataan joukkolikenteeseen ml. pikaraitiotie tai b. naapurikuntia liittyy niin paljon Turkuun, että ei-turkulaiset muodostavat enemmistön, jolloin ehkä saadaan jotain järkeä Turkuunkin.
Me täällä yritämme saada jotain järjestystä Oobun kaupungin touhuihin, mutta jos naapurikunnat yllyttävät hölmöilyihin, niin se on vaikeaa.
"Turkulaisia yrittämisen kärkihankkeita viime vuosilta on ehdottomasti dieselmoottoritehtaan savustaminen Suomesta Italiaan. Ei meinannut lähteä millään, mutta sitkeät vihreät saivat lopulta tuotannon ja työpaikat pois Turusta."
Tämä on nyt kyllä sellaista potaskaa, että "Entisen turkulaisen" uskottavuus meni justa nyt...
nim. tunnen asian talon sisältä.
Unohdit lähijunaliikenteen. Vaatii ollakseen kannattavaa oikeanlaista kaavoitusta (vrt. vuosituhannen vaihteessa tehty selvitys, jonka mukaan se olisi nytkin kannattavaa, jos kunnat tekevät seisakkeet).
kerro mikä yritys on ratikkahankkeen kannalla, ja mistä olet tiedon saanut? Olisi myös mukava tietää missä oikeisto on ilmoittanut kannattavansa Turun ratikkahanketta ?
Miten olet päätynyt siihen, että joku bussitehdas hastustaa ratikkahanketta ?
Vastaa ole hyvä tai muten täytyy tehdä se johtopäätös että keksit asioita ja haluat vaan peittää asioiden todellisuutta.
On siellä Turussa paljon muitakin työpaikkoja kuin yliopisto, joista Turku saa hyötyä ilman omaa ansiotaan.
Taitaisi omavaraisuus painua Turussa pitkälti alle sadan, jos valton ja kuntayhtymien työpaikkoja hajasijoitettaisiin myös naapurikuntiin.
Kehyskuntalaiset muuten maksavat kaikesta Turussa, niin teatterista, kuin konserteista, jäähalleista ja uimahalleista. Kehyskuntalainen maksaa myös omista vastaavista laitoksista ja tulossa on nopeasti aika jolloin käyttäjä maksaa kaiken. Jopa voittoa otetaan kunnallisista palveluista esim. Lämmöstä Turun kassaan 18 miljoonaa vuodessa.
Raisio maksaa kaikki katunsa joita Turkulaiset kuluttaa aivan samoin vastavuoroisesti. Sillat maksetaan myös esim. Kaarinassakin moottoritien yli menevät sillatkin.
Tekstisi on yleensäkin täyttä potaskaa.
Kas kun Raision Repe ei näytä ymmärtävän, ettei teatteria, konserttihalleja, jäähallej, uimahalleja kustanneta pääsylipputuloilla, tuskin kustannetaan käyttömenojakaan. Kaikki turkulaiset maksavat ne veroina.
Ja kas kun liikenne kulkee huomattavasti enemmän niin, että raisiolaiset ajelevat Turussa kun turkulaiset raisiossa. Kaarinalaisista puhumattakaan. Kun kerran käyvät Turussa töissä.
Ja kaikki motarisillat on valtion varoista maksettu. Eli kaikki veronmaksajat ovat osalistuneet.
Kannattaisi nyt perehtyä ensin kunnallistalouteen. Totuus tekee kipeää..
Olen kyllä perehtynyt kunnallistalouteen aivan riittäväst, jopa valtuutettuna ja virkamihenä aikanaan. Puhut muunnettua totuutta keinotekoisin perustein. Kyllä se vaan niin on että myös asukasluku tulee ottaa huomioon, kun maksajia etsit. Parikymmentä tuhatta naapuria ei kuluta katuja yhtä paljon kuin kaksisataa tuhatta omaa.
Suuntaus kunnallistaloudessa tulee siirtymään talouspaineissa omakustanteiseen suuntaan varmasti, se on urheilun puolella hyvin nähtävissä. Kenttien pelioikeuksien hinnat nousevat, äiti ja iskä maksaa jne...
Turun talousongelmathan ovat laajalti itse tehtyjä ja ongelmia halutaan kokoajan lisää. Henkilöstö menoista tai muutenkaan säästäminen aivan toivotonta. Suuri koko tuottaa monenlaista ongelmaa, vaikka kaupunki sijaitsee tuhannen taalan paikalla.
Juu kuluttaa omakin porukka, mutta naapurikuntalaiset kuluttavat lisää ja nimenomaan aiheuttavat painetta uusien väylien rakentamiseen. Koska koko ajan yhä enemmän naapurikuntiin muutetaan ja sieltä käydään satavarmasti töissä omalla autolla. Turun sisällä käydään paljon töissä bussilla, kävellen ja pyörällä.
Myös Turun keskustan palveluihin mennään pääosin muulla kuin omalla autolla. Turun sisällä työmatka ovat yleensä alle 5 km, jolloin voidaan järjestää se muutoin kuin omalla autolla, mihin kaupungissa nyt virallisestikin pyritään. Naapurikunnissa ei siihen pyritä eikä edes pystytä sen hajautuneen yhdyskuntarakenteen vuoksi. Ja puhun kaikista naapurikunnista, en vaan Raisiosta.
On kohtuutonta, että kun turkulaiset käyttävät julkisia tai kevyttä liikennettä niin naapurikuntalaisilla on "vapaa oikeus" kuluttaa, saastuttaa ja melustuttaa eli aiheuttaa haittoja ja kustannuksia turkulaisille.
"Kyllä se vaan niin on että myös asukasluku tulee ottaa huomioon, kun maksajia etsit. "
Aivan. Mutta myös se kuka käyttää. Turku maksaa varsinkin sairaanhoitopiirin kuluista reilusti yli asukasluvun eli naapurikuntien osuuksia. Ja Raision ns. edullinen terveydenhuolto on ihan kuplajuttu. Siellä ei vaan hoideta ihmisiä, eikä Raision terveyspomo ymmärrä kunnallistalousta yhtään mitään, eikä lautakunnassakaan ole tunnu olevan mitään järkeä. Power Pointeilla voi esittää kaikenlaisia numerologisia leikkejä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jos istuu lautakunnassa, ei se tarkoita sitä että olisi ymmäränyt jotain. Sen näkee esimerkiksi Turun rakennuslautakunnasta. Eikä polliittisesti valituilla virkamiehilläkään ole välttämättä mitään tajua, senhän näkee esimerkiksi reilusta Raisiosta tuleesta Turun temarikoulutoimenjohtajasta, joka on saanut llisäksi rikostuomion väärästä valasta.
MItäs tarkoitat Turun suurella koolla? Turun ongelma on korrputoitunut ja polittiisesti valittu johto, ja se että naapureiden pelossa kaavoitetaan saaret eli hajautetaan yhdyskuntarakennetta. Kokonaisuunnittelun ja ideoiden puute ongelma, mutta niin se on Raisiossakin. Ja poliittisesti valittuun, usein aivan kykenemättömään henkilöstöön ei Turussa eikä Raisiossa puututa.
Laskeppa paljonko Turku saa esimerkiksi kiinteistöveroa valtion ja sairaanohoitopiirin tiloista, kun ne on sijoitettu juuri Turkuun.
Naapurikunnat maksavat monesta asiasta ylihintaa, kuten esimerkksi päivystyksestä, vaikka kaukaa syrjäkyliltä ei yöllä lähdetä kaupunkiin, vaan lähellä asuvt Turkulaiset ovat näissä palveluissa yliedustettuna.
Myös valtio tukee suoraan kulttuuritoimintaa ja Turku imuroi näitä rahoja omistamiensa yhteiöiden kautta ja verotuksella.
"Laskeppa paljonko Turku saa esimerkiksi kiinteistöveroa valtion ja sairaanohoitopiirin tiloista, kun ne on sijoitettu juuri Turkuun."
Mitä, mitä, mitä?
Laske paljonko kiinteistöveroa Raision tehtaat maksaa Raisiolle? Raision tehtaat voisi ihan hyvin sijaita vaikka Turun Artukaisissa
Milä idea tuossa on? Sitä paitsi sairaanhoitopiirin yksiköitä sijaitsee koko sairaanhoitopiirin alueella, myös Raisiossa. Jos Raisio poliitikot eivät halua tarjota päivystystä (siis yleisterveyshuoltoa) Raisiossa, sehän ihan cityn oma päätös. Ja siksi kai Raisiossa on ns. edullinen terveydenhuolto.
Valtio tukee monenlaisia asioita, mutta ei koskaan läheskään sataprosenttisesti ja sitä samaa rahaa saa myös Turun naapurikunnat.
Voitaisiin palata tietysti tähän pikaraitiotieasiaan... ja liikenne - ja yhdyskuntapolitiikaan laajemminkin.
Väitätkö nyt että Raison tehtaat on kuntien verovaroilla ylläpitämää toimintaa?
Raisiolle laskettakoon eduksi se että on haalinut kaupunkiinsa paljon suuri kauppaliikkeitä ja muita yrityksiä.
Sairaanhoitopiirin sijoituspaikka ei ole automaattisesti Turku, vaan olisi reilua että myös muut maksamiseen osallistuvat saisivat osansa niiden sijoittelussa.
Nyt et ymmärrä. Yritysten ja laitosten sijoittumiseen on monia syitä ja ne ovat siellä missä ovat. Ja erityyppisillä kunnilla on erilainen elinkeinorakenne. Ja sairaanhoitopiirin laitoksia on myös ympyyskunnissa.
Ja sitäkään et tajua, että Turku maksaa huomattavasti paljon enemmän sairaanhoitopiirin kustannuksista kuin mitä asukasluku edellyttäisi, joten naapurikunnat ovat jo siirtäneet kustannuksia Turulle. Ja sairaanhoitopiirin yksiköitä on muuallakin kuin Turussa mm. Raisiossa (sairaala).
Raision "kunniaksi" voidaan sanoa, että se on tehokkaasti hajottanut yhdyskuntarakennetta. Ja sitähän tässä yritetään saada valtion ja lainsäädännön patistamana järjestykseen. Minä en kahdehdi Myllyä, vaan ajan sen ohi nopeasti, koska se on niin hirveää yhdyskuntarakentamista, oikein betonikepulaista menoa. Olisihan Turkukin voinut houkuitella tuollasta kaupunkiin, mutta kun se ei ole kaupunkirakentamista, se on maalaisjunttimeinikiä ja tulee loppupeleissa kalliiksi sekä kaupungille (infra, tie. katukustannukset ja mahdollinen keskustan kuihtuminen) sekä asiakkaille, koska auton käyttö on pakollista (matkakustannukset on ulkoistettu). Mitens raisiolaiset iäkkäät ja autottomat mummot pääsevät reilu-Raisiossa Kaanaasta Myllyyn?
Turussa kuitenkin on ylijäämä työpaikkoja, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että turkulaisia tai Turkuun töihin tulevia muuttaa naapurikuntiin "väljiin ja edullisiin" omakotitaloihin siellä naapurikuntien maalla ja sitten ajetaan kahdella autolla Turkuun töihin, harrastuksiin ja palveluihin. Tästä on kyse, mutta ei mene jakeluun.
Eikä se ylijäämä ( 122 %) muutu vaikka kaikki valtion ja sairaanhoitopiirin työpaikat hajasijoitettaisiin, vai pitäisikö myös Turun kaupungin työntekijät hajasijoittaa naapurikuntiin? Ja sairaanhoitopiirin Turun yksiköissä käy runsaasti töissä ulkopaikkakuntalaisia.
Pieni korjaus/tarkennus, ylijäämä ei muutu, mutta prosentti on pienempi kuin 122 %.
Helsinkiläiset ovat antamassa kaavoitusmonopolinsa ns. metroelimelle: tämä elin saa päättää mihin ratoja tulevaisuudessa suunnitellaan ja millä ehdoin, s.o. kuinka tehokasta ja korkeaa rakentamista tarvitaan kunkin metroaseman liepeille. Siitä vasta ihania asuinalueita on tulossa. Kaikki nyt muuttamaan Helsinkiin kitumaan!
Kaavan laatiminen ei vielä aikansaa yhtäkään hyvää asuintaloa. Jos näin olisi, olisimme asuneet jo vuosikymmeniä ellei satoja paratiisissa!
Raisiolaiset saavat vapaasti kaavoittaa Nesteentien risteykseen vaikka satakerroksisen talon ja muuttaa kaikki siihen asumaan! Talosta voisi olla suora hissiyhteys metroasemaan ja vihreiden iloksi sen ulkoseinillä voisi kasvattaa vaikka kauraa!
Koskas olet viimeksi käynyt Helsingissä?
Tyypillistä metsäläisen puhetta...
Kysehän on yhdyskunnista, kokonaisuudesta ei jostain yksittäisestä talosta. Ja talot ovat surkeita ja rumia täälä (myös omakotitalot ), koska jobbarit rakentavat *askaa, eikä rakennusalalla ole mitään moraalia eikä rakennustyöläisiä kiinnosta minkälaista sutta tehdään.
Hyvässä kaupunkiyhdyskunnassa liikkumisen tarve on minimoitu, palvelut ovat lähellä ja joukkoliikenne toimii hyvin. Ja ihmiset tuntevat naapurinsa.
Naurettavaa juttuja sinulla. Ikään kuin haluttaisiin siirtää kaikki yhteen pilvenpiirtäjäään. Kyse on siitä, ettei edistetä yhdyskuntien hajoamista eli kaavoitetaan uudet alueet vanhojen viereen tai väleihin(jos mahdolista).
Onko sulla jotain faktaa tästä kustannusten jakamisesta?
Minä kun olen ollut sellaisessa luulossa että sairaanhoitopiiri myy palvelua jäsenkunnille ja silloin se maksaa joka käyttää. En epäile yhtään etteikö olisi niin että turkulaiset sairastavat enemmän ja sitä kautta myös maksavat enemmän.
Jos on niin kamalan raskasta olla alueen keskuskaupunkina, niin pitäisikö siitä statuksesta yrittää hankkiutua eroon ja siirtää pikkuhiljaa palevelut naapurikuntiin?
Kaikki, mihin Turku ryhtyy, menee päin helvettiä!
Tekovesihankkeen piti maksaa 76 M€ mutta onkni jo maksanut yli 220 M€ eikä toimi vieläkään.
Kompostointilaitos ei toiminut ollenkaan!
Poliitikkojen ihannoima laiha ja ohut silta purettiin romahdusvaaran takia.
Tehkää ihmeessä Toriparkki, niin viereiset talot luisuvst savikuoppaan!
Tehkää ihmeessä ratikkalinja välille Topinoja - keskusta.
Alkuasukkaiden kannattaa muuttaa ympäristökuntiin, jolloin vain mamut jäävät ryöstämään toisiaan.
Asukkaat muuttavat naapurikuntiin, jos keskustaa ei kehitetä: toriparkki, raitiovaunu Turun sisäisille runkolinjoille, ruutukaava-alueen laajentaminen jne.
Asukkaat muuttavat pois Turusta jos talous romahtaa, Salo on siitä oiva esimerkki aivan vieressä. Hulvattomalla talouspolitiikalla ja menettämällä yrityksiä homma toteutuu myös Turussa. Kalliilla raitiovaunu leikeillä ja satsaamalla sirkushuveihin käy kuin entiselle Roomalle ja vähän varmaankin nykyisellekkin.
Turusta muuttaa nuoria ihmisiä, koska omakotitontteja ei ole ollut riittävästi ja kohtuu hintaisina. Se taas tulee kehyskunnalle kalliiksi suurine lapsi laumoineen, jotka tarvitsevat paljon palveluita.
Turku saa yleensä parhaat asukkaat 50 - 70 vuotiaat jotka tarvitsevat vähän palveluita ja ovat vähävelkaisia kulutusvoima kunnossa. Turulla taas erittäin suuret hallintomenot suuren kaupungin tapaan.
Kuten on jo monet ammattilaiset sanoneet on Turun ensin laitettava talous kuntoon, siitä on aloitettava.
Kokoomuksen ja Vihreiden ideoima piiloverotuksen malli kunnallisten osakeyhtiöiden kautta Turun kassaan on yksi pahimmista virheistä. Se astuu suoraan PK yritysten varpaille tuhoten yritystoimintaa ja luoden henkilöstön pahoinvointia Nokian malliin.
Kaupungin tulee luoda mahdollisuuksia. Keskeisiä mahdollisuuksia ovat liikenneinfra (kadut, raitiotiet, satamat, lentokenttä) ja kaavoitus. Kun edellytykset on luotu, liike-elämä hoitaa oman osuutensa.
Myrkkyä kehitykselle ovat tarpeettomat rajoitukset. Liiallinen rakennussuojelu on yksi esimerkki halusta tuhota kaupungin tulevaisuus. Samoin muut järjettömät vaatimukset, joilla mm. ajettiin Wärtsilän tuotanto pois kaupungista.
Annan ilmaisen neuvon: kaavoitetaan kolmio satama - lentokenttä - kauppatori tiukkaan ruutukaavaan 6krs ja vedetään tarvittavat bulevardit sekä raitiotievaraukset.
Turkua on "kehitetty" ihan tarpeeksi 60 ja 70 luvulla. Annetaan nyt hyvänen aika lopun edes pysyä ennallaan. Uutta on rakennettava kaupungin reunoille kuten sivistysvaltioissa.
Jos kaupungin reuna tulee vastaan, niin kehitys voi jatkua naapurikunnan puolella, ihan kuten nyt tapahtuu.
Lentokentän suuntaanhan on jo aika tiukat uudet kaavat. Mutta ei niitä taloja rakenneta, ellei ensin ole joku syy joka vetää tänne lisää asukkaita. Työpaikkoja täällä tarvitaan, se on kaiken kasvun edellytys.
http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=33452&GUID={B621ECC9-3D93-42AB-B826-9FA4F8104408}
Entinen turkulainen taas höpöttää omiaan. Keskustan asukkaat vastustavat toriparkkia, itse asiassa enemmistö turkulaisista vastustaa sitä ja siksihän siitä ei saatu äänestää.
Asukkaat muuttavat naapurikuntiin, koska autoililijat kaupunkialueella eivät joudu maksamaan todellisia kustannuksia ja koska Suomessa ylläpidetään "junttiunelmaa" omakotitalosta maalla järven tai meren rannalla.Kesämökit ovat tuota varten. Ja jos haluaa oikeasti asua edullisesti maalla, niin Itä- ja Pohjois-Suomessa sitä riittää edullista lääniä. Kyse onkin juuri siitä, että siiretään kustannukset sille keskuskaupungille (tiet, sillat, infra, saasteet, melu, onnettomuudet) jossa käydään töissä, mutta maksetaan verot naapurikuntaan. Varsinaista lusmuilua. Ja etätyötkin on keksitty.
Metsäläiskansasta ei tule kaupunkilaisia, jos sallitaan tämä yhdyskuntien hajoaminen. Hyvää keskustarakentamiseta ei saada jos kaupunkia ei tiivistetä ja henkilöäautoliikennettä rajoiteta keskustassa ja johdeta Louhen kaltaisiin paikoituslaitoksiin kallioon hieman keskustan kehältä ja kehitetä tehokasta joukkoliikennettä (pikaraitiotie, lähijunat, runkobussit jne.). Lisäksi pitää kehittää erilaisia taksijärjestelmiä ja auton yhteiskäyttäjärjestelmää, joka on keski-Euroopassa nousussa.
Hyvää kaupunkirakentamista ei saada, jos autoillijat eivät joudu maksamaan oikeita kustannuksia kaupunkiajamisesta ja paikoituksesta. (autoveroa ei makseta kunnalle ja se on muutenkin haittavero niin kuin tupakka- ja viinavero). Paikoituskustannukset erotettava asuntojen kustannuksista paikoitus pääosin maan alle ja jos ei mahdollista, niin korttelikohtaisissa paikoitustaloissa, jonka kustannukset maksavat käyttäjät. Kaupunki tiivistyy näillä toimin jo huomattavasti ja viihtyvyys paranee, kun autoja ei ole koko piha täynnä.
Turussahan on suunnitelmia keskustan lähialueiden rakentamiseksi Linnakaupunki, Linnafältti, Turun kaakelin/ Partekin ja Logomon ympäristö jne. Kyse on vaan siitä, että grynderit eivät halua rakentaa laadukasta kaupunkia vaan surkeita töttöröitä, joista saa paljon voittoa, Se olisi kaupungin tehtävä laittaa nämä jobbarit järjestykseen ja vaatia laadukasta yhdyskuntaa ja rakentamista. Valitettavasti ei usko Turun enkä kyllä Turun naapurikuntienkaan rakentavan mitään laatua, joten siihen tarvitaan valtion pakkotoimia.
Laadukas autoriippumaton kaupunki on mahdollista, mikä nähdään esimerkiksi Tanskassa, jonka kaupungit eivät ole mitään DDR-slummeja. Ja kaupunkilaisuuden tuntee myös siitä, että ei halua edes ajaa ajokorttia. Esimerkiksi Berliinissä ja Tukholmassa suurin osa nuorista aikuisista ei nykyisin aja edes ajokorttia.
Revisorilta taas roppakaupalla niitä pölhö vihreiden unelmia joilla maailma pelastuu.
Ihmisille kesämökit ja asunnot erikseen ja mielellään se kesämökki itä-Suomeen. Kyllä riittää ajamista autolla ja lämmittämistä pienhiukkasineen.
Valtio määräämään lisää missä asutaan ja miten, aivan täyden kommarin puheita.
Autoilijat tässä maassa maksavat kulunsa moninkertaisesti ja autoilijoiden verorahaa jaetaan runsaasti moniin tarkoituksiin. Ilman teitä ei 2000 luvulla enää voida olla ja niitä samoja väyliä käyttää hyötyliikenne varsin edullisesti.
Teitä ja siltoja rakennettaessa verotuloina tulee heti puolet takaisin ja käytettäessä moninkertaisesti. Teistäkin tehdään kannattavuuslaskelmat etukäteen.
Vihreiden energiaverotuksella on asuminen Suomessa ehkä maailman kalleinta, kiitos.
mikähän se reviisorin mainitsema tanskalainen autoton kaupunki on ?
Tanskalaisilla yksityisautoja on käytössä suurin piirtein yhtä paljon kuin meillä ja ilmasto kuitenkin paljon leudompi kävelylle ja pyöräilylle sopivampaa.
Autotonta kaupunkia ei ole, eikä varmasti kukaan haluakkaan. Viimeiset autottottamat kaupungit olivat 1800 luvun alkupuolella.
"Autoilijat tässä maassa maksavat kulunsa moninkertaisesti ja autoilijoiden verorahaa jaetaan runsaasti moniin tarkoituksiin. Ilman teitä ei 2000 luvulla enää voida olla ja niitä samoja väyliä käyttää hyötyliikenne varsin edullisesti.
Teitä ja siltoja rakennettaessa verotuloina tulee heti puolet takaisin ja käytettäessä moninkertaisesti. Teistäkin tehdään kannattavuuslaskelmat etukäteen."
Autolla aina jankuttaa täällä tätä samaa, kun ei mene faktat perille. Autovero maksetaan valtiolle ja se on luonteeltaan haittavero kuten tupakka- ja viinavero, eikä mikään käyttömaksu, jolla on tarkoitus asvaltoida lisää. Kunnille ei makseta autoveroa, eivät autoilijat maksa mitään ylimääräistä siitä että Turkuun rakellaan ja korjataan monellla kymmenellä miljoonalla siltoja ja teitä/katuja vuosittain. Ja ulkopaikkakuntalaiset eivät maksa edes kunnalisveroa Turkuun.
Aina autolle ei ole todellakaan päässyt eroon 1970-luvusta ja jenkkiläis-metsäläisestä autokaupunki-ideasta. Sellaista se on kun on hinkannut vaihdekeppiä liikaa...
Juu teistä on tehty "kannattavuuslaskemia", joista suurimman osan Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut huuhaaksi jälkeenpäin. Ja yleensä niissä räjähtää kustannukset käsiin...Mitähän kannattavaa on tuottanut esimerkiksi (uusi) Myllysilta (a 10 miljoonaa)? Liikenne sujui ihan hyvin ilman sitäkin.
Ja saastuttaminen ja meluaminen sekä onnettomuudet ja hyvän tonttimaan asvaltoiminen se on kovasti "kannattavaa". Henkilöauto on kaikista liikkumismuodoista per henkilökilometriä vaarallisin.
"Kevyen ja joukkoliikenteen suosimiselle on myös taloudelliset perusteet. Autoilu
on monessa mielessä kallista. Joukkoliikennekaupunkien on laskettu kuluttavan
5–8 % tuloistaan liikenteeseen. Vastaava luku autoilupainotteisissa kaupungeissa
on 12–15 %. Kustannusvaikutuksia syntyy myös teiden, liittymien ja pysäköinnin
vaatiman maapinta-alan kautta. Autokaupungeissa tarvitaan 5–8 pysäköintipaik-
kaa/auto eri paikoissa: kotona, työpaikalla, kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä
vapaa-ajanviettopaikkojen yhteydessä. Moottoriteiden kapasiteetti on myös pieni
verrattuna niiden viemään maapinta-alaan.15
10 Newman ja Kenworthy 2007, ss. 110–113.
11 TOD = transit oriented development.
12 Fyysikko ja systeemianalyytikko Cesare Marchetti kehitti tämän kolmijaon tutkiessaan kaupunkien
kehitystä ja ihmisten liikkuvuutta eri aikakausina. Hänen lopputulemansa oli, että kunakin aikakau-
tena ihmisten päivittäinen liikkuvuus on asettunut keskimäärin noin tuntiin. Eri liikkumismuotoja
käytettäessä liikkumissäde on kuitenkin ulottuvuudeltaan hyvin erilainen. http://www.cesaremar-
chetti.org/archive/electronic/basic_instincts.pdf, luettu 28.12.2011.
13 Newman ja Kenworthy 2007, s.108.
14 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun laboratoriossa on tehty tutkimus-
ja kehitystyötä kävelyn ja pyöräilyn sekä arkiliikunnan olosuhteiden edistämisessä ks. www.oulu.fi/
liikunnanolosuhteet/, luettu 28.12.2011.
15 Moottoritien kapasiteetti on 2 500 henkilöä tunnissa, linja-autojen 5 000–8 000, pikaraitiotien tai BRT:n
10 000–20 000 ja raskaan raideliikenteen 50 000. Newman & Kenworthy 2007, s. 115."
Ympäristöministeriön raportteja 4 | 2012 (s.50)
Helka-Liisa Hentilä, professori
Tavoitteena hyvä elinympäristö
ja kestävät yhdyskunnat –
alueidenkäytön suunnittelun
haasteita ja kehityssuuntia
Mersu-persu "autolla aina" ei näytä todellakaan olevan mikään talouden ryydinkeksijä. Suomessa asuminen maksaa paljon, koska täällä kartellijärjestelmä niin tonttipolitiikasssa kuin rakentamisessa kuin rakentamisen rahoituksessa. Suomessa on DDR-läinen rakentamisjärjestelmä edelleenkin. Ruotsissa rakennetaan paljon halvemmalla ja parempaa. Ja kuka käskee lämmittää sitä omakotitaloa sähköllä? Asuminen maksaa Helsingin Tehtaankadulla paljon enemmän kuin Raision Kaanaassa, eikä se todellakaan johdu energiaveroista.
Ja tähän Tanska-asiaan:
"Laadukas autoriippumaton kaupunki on mahdollista, mikä nähdään esimerkiksi Tanskassa, jonka kaupungit eivät ole mitään DDR-slummeja. "
En kirjoittanut autoton, vaan autoriippumaton kaupunki, se on hieman eri juttu. Sitä on Suomessakin Aalto yliopisto tutkinut. Käytännöllisesti katsoen kaikki Tanskan kaupungit ovat autoriippumattomia. Niissä on hyvät isot pyörätien ajoradoilla, hyvä joukkoliikenne, lähijunat ja bussit, ainakin suuremmisssa kaupungeissa autoit paikoitetaan maan alle, eikä kadunvarsipysäköintiä juuri ole. Mutta jos nyt mainitsen Kööpenhaminan ja Turun ystävyyskaupunki Århusin malliksi.
Suomi on ohittanut autotiheydessä Norjan, Tanskan ja Ruotsin. Ei voi sanoa, että Norjassa tai Ruotsissa olisi jotenkin paremmat sääolosuhteet, mikä sitä paitsi on ihan tekoselitystä autoiluille. Suomessakin eniten pyöräillään myös talvella asukaslukuun nähden Oulussa, mikä johtuu hyvistä pyöräteistä ja ehkä pohjoisen asenteesta, ettei ole niin hirveä kiire joka paikkaan.
Yhdyskuntarakenne ratkaisee pitkälti autoilemisen ja se edistetäänkö autoiilua liikenneratkaisuilla vai ei.
" Suomi on ohit-tanut Ruotsin autoistumisen kehityksessä. Autoistuminen alkoi Suomessa selväs-
ti myöhemmin kuin Ruotsissa, ja Suomi olikin pitkään autoistumisessa toista-
kymmentä vuotta Ruotsia jäljessä. Ruotsin hitaaseen autoistumiskehitykseen on
vaikuttanut mm. nuorten haluttomuus ajokorttien hankintaan. Lisäksi Ruotsissa
yhdyskuntarakenne on selvästi tiiviimpi kuin Suomessa, joten ilman autoa tulee
toimeen paremmin. Ajosuoritteetkin autoa kohden ovat Ruotsissa ja Norjassa
kolmanneksen verran pienempiä.
Myös Norjassa (437) ja Tanskassa (362) autotiheys on Suomea pienempi, vaikka
elintaso näissä maissa on selvästi Suomea korkeampi. Molemmissa maissa auton
hankinta on huomattavan kallista. Tanskassa polttoaine maksaa suunnilleen sa-
man verran kuin Suomessa, mutta Norjassa myös polttoaine on jonkin verran
Suomea kalliimpaa."
Tiedot on vuodelta 2005.
Autotiheys ha/1000 as.
Suomi (462), Ruotsi (459), Norja (437), Tanska (362).
Varsinais-Suomi on hyvin autoistunut ( ha /1000 as) eli autoistuneempi kuin Uusimaa, Kainuu, Lappi, Etelä-Savo, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa. Ero ei selity elintasolla, vaan muilla tekijöillä. Ja eikös siellä harvaan asutuilla aluilla pitäisi olla enemmän autoja, vaan ei ole... Autoistuneimpia (yli 500 ha/as.) ovat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta.
Ja kunnittain Suomessa Turun seudulla (ha/1000 as.):
Lieto(650), Mietoinen (586), Askainen (579), Raisio (569), Kaarina (373) [ennen kuin Piikkiö on liitetty siihen].
Turku noin 420 vuonna 2005, luku ei ole tarkalleen annettu.
Lähde: Henkilöautotiheys Suomessa ja EU:ssa v. 2005
Tiehallinto
Asiakkuus, toimintaympäristötieto
Tulevaisuuden näkymiä 2/2007
Autoton "kaupunki" eli kaupunkikeskustat ja alakeskustat ovat kyllä tarpeen samoin kuin autoilun rajoittaminen kaupunkialueella.
Hieman uudempi tilasto (ha / 1000 as.)
vuodelta 2009
"Vähiten autoja:
1. Helsinki 386
2. Tampere 437
3. Kauniainen 446
4. Oulu 450
5. Turku 453
6. Espoo 458
7. Kerava 458
8. Liminka 458
9. Kuopio 462
10. Lahti 467"
Lähteet: Moottoriajoneuvot -vuosijulkaisu, 31.12.2009.
Tilastokeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/12152-helsinkilaisilla-on-muita-vahemman-autoja
Tässä se taas nähdään: keskivertosuomalaisella on asunto halvalla tontilla kaukana keskuskaupungista. Hän tarvitsee auton siirtyäkseen keskeltä "ei mitään" kaupunkiin. Millä kurin sinne muuten kohtuuajassa pääsisi? Keskikaupungilla pitää olla myös autopaikka hänen autolleen, sen maksavat joko kuluttajat tai veronmaksajat, jos on kyse kunnan paveluksessa olevista.
Useimmiten perhe tarvitsee kaksi autoa: isälle ja äitille.
Periferiassa ei ole paveluita. Kunta maksaa lasten siirtelyn päiväkoteihin kouluun tai terveyskeskukseen ja tavallisimmin taksilla. Lasten nykään ah niin monet harrastukset vievät myös lapset kauas kotoa - keskuksiin? Taaskaan perhe ei tule toimeen yhdellä autolla. Kun lapset sitten kasvavat autoikään, heidän harrastuksiinsa tarvitaa lisää autoja.
Kulkekaapa Hirvensalossa, jossa jokaisen omakotitalon pihalla on vähintään kolme autoa parhaissa viisi! Ja huomtakka kaikki nämä vaativat myös parkkiruudun siellä, mihin niillä mennään, töihin, harrastuksiin.
No nyt sanotaan, että esimerkiksi Turun olisi rakennetttava "tulleihin" parkkitaloja, joista sitten olis nopea pikaraitiotie- tai bussiyhteys eri palvelujen äärelle. Uskokaa unelmiinne! Vaikka parkkipaikat olisivat ilmaisia - kaupungin kustantamia - aniharva niitä käyttyäisi. Laahatkaa itse jääkiekkovarustekassia busseissa!
Sitäpaitsi onhan sellainen liituntäsysteemi jo nykyäänkin mahdollista: Ajakaa vaan kaupungin ulkokehälle, jossa parkkipaikkoja riittää, ja sitten bussilla keskustaan!
Onneksi sekä sinulla että minulla on vapaus valita missä asua.
Mielestäni kaupungin ei tarvitse järjestää ensimmäistäkään maksutonta pysäköintipaikkaa. Myös asukaspysäköinnistä pitää luopua. On väärin että yksityinen ihminen voi makuuttaa autoaan kaupungin katupysäköinnissä jollain naurettavalla muutaman kympin asukaspysäköintiluvalla. Kaikki kadunvarsiruudut pitää laittaa maksullisiksi tai parkkikiekolla rajoitetuksi, koskien myös yöaikaa. Keskustan asukkaat hankkikoon autoilleen säilytyspaikan joko taloyhtiön omalta tontilta tai pysäköintilaitoksesta.
Mistä lähtien kunta on maksanut päiväkotilaisten kuljetuksia? Kannattaako sinun kirjoitella pitkät pätkä puutaheitää kun et kerran näytä juuri mistään mitään tietävän?
Jos minulla on pihassa kaksi autoa, niin en keksi muuta syytä arvostella sitä kuin kateus. Ei vissiin ole mitenkään sinulta pois?
Miksi tulisin bussilla keskustaan, kun parhaat ja helpoiten tavoitettavat palvelut on ostoskeskuksessa kaupungin reunalla ja sinne pääsee tosi kätevästi omalla autolla. En lähtisi raahaamaan viisihenkisen peheen ruokaostoksia bussissa tai ratikassa vaikka se olisi ilmaista, enkä edes sitten vaikka siitä maksettaisiin vähän.
Autovero on alun perin puhdas kateusvero. Se on ajalta, jolloin vain porvareilla oli autoja ja vasemmiston ainoa tunnettu agenda Suomessa on tunnetusti kateus.
Autovero on nopein tunnettu tapa leikata elintasoa, jos perintöveroa ei lasketa. Yksi syy, miksi Suomessa on ihan kohtuullisella BKT:lla onnistuttu luomaan Länsi-Euroopan alhaisin elintaso. Tasavallan presidenttikin puuttui tähän, kun totesi että köyhien suomalaisten pitää auttaa rikkaita espanjalaisia.
Autoveron tuotosta on erilaisia laskelmia. Virallista laskelmaa, joka ottaisi huomioon edes tärkeimmät tekijät, ei ole tuotu julkisuuteen. Julkisuudessa on esitetty erilaisia summia vuotuisesta puolen miljardin tappiosta kansantaloudelle aina samanlaiseen voittoon. Totuus lienee jossain siinä puolessa välissä.
"Autovero on alun perin puhdas kateusvero."
Puhdasta peltilehmäuskovaisen propagandaa. Kerropas, miksi Tanskan pitkään vallassa ollut porvarihallitus ei ole poistanut tätä "kateusveroa", joka on Juuttien maalla vielä korkeampi kuin Suomessa.
Hoh, hoh, että auton omistaminen on sama kuin elintaso. Tämä on myös Jenkkiläis- metsäläinen 1970-luvun ajatus. Autoilu edistää vain auto- ja bensateollisuutta sekä asvaltointifrimojen tuloksia.
Autovero on haittavero, niin kuin tupakka- ja viinavero. On ihan tarpeeksi näyttöä siitä kuinka paljon liikennemelu, liikenteen saasteet ja onnettomuuden aiheuttavat terveyshaittoja, vammautumisia ja viihtyvyyshaittoa. Suuri autoliikenne kaupungeissa haittaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikkumista. Lue vaikka Duodecim -lehteä. Ja autovero ei kilahda kunnan kassaan. Minusta on säälittävää, kun mies yrittää tehdä vaikutusta puhumalla autostaan. EVVK.
Te jotka niitä autojanne rakastatte, asukaa moottoritien vieressä ja nauttikaa siitä autoilun ihanuudesta ihan kotonakin. Jotkut muut joutuvat kärsimään siitä vaikka eivät omistaisi edes autoa.
"Kevyen ja joukkoliikenteen suosimiselle on myös taloudelliset perusteet. Autoilu
on monessa mielessä kallista. Joukkoliikennekaupunkien on laskettu kuluttavan
5–8 % tuloistaan liikenteeseen. Vastaava luku autoilupainotteisissa kaupungeissa
on 12–15 %. Kustannusvaikutuksia syntyy myös teiden, liittymien ja pysäköinnin
vaatiman maapinta-alan kautta. Autokaupungeissa tarvitaan 5–8 pysäköintipaik-
kaa/auto eri paikoissa: kotona, työpaikalla, kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä
vapaa-ajanviettopaikkojen yhteydessä. Moottoriteiden kapasiteetti on myös pieni
verrattuna niiden viemään maapinta-alaan."
ks. edellä
Turku on ja pysyy autokaupunkina ainakin jos äänestäjillä on valtaa tulevaisuudessa. Lähes 100 % turkulaisista haluaa liikkua autolla (sähköllä tai hybriidillä jne) vielä tulevaisuudessakin. Liikkumisenvapaus on yksi ihmisen perusoikeuksista ja saavutettu etu. Jos haluaa elää autoista vapaata kaupunkia niin aina voi viedä muuttokuorman vaikka tanskalaiseen paratiisiin. Myös kiskoilla voi viedä vaivattomasti muuttokuormia, vai voiko?
"Liikkumisenvapaus (=autoilu) on yksi ihmisen perusoikeuksista ja saavutettu etu. "
Hallelujaa!
Henkilöautoilu ei ole mikään perusoikeus. Täydellistä peltilehmäuskovaisuuspuhetta. Sen sijaan oikeus puhtaaseen hengitysilmaan ja terveelliseen meluttomaan ja turvalliseen ympäristöön, jossa ei tarvitse pelätä joutuvansa auton alle on perusoikeus.
Ja jos nyt ymmärtäisit mikä on autokaupunki se on nimenomaan autosta riippuvainen kaupunk,i jossa siihen myös kannustetaan. Vastakohtana on autoriippumaton kaupunki, jossa autoliikennettä on vähän, joukkoliikennettä paljon ja autoilu minimoidaan. Ja autoilijat myös maksavat omat kustannuksensa.
Lainsäädäntö edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä, henkilöautoilun vähentämistä ja joukkoliikenteen kehittämistä. Tämä on hyväksytyn Turun seudun rakennemallin ja myös tulossa olevan yleiskaavan idea.
Turussakin on noudetattava lakia, vaikka ei uskosi.
" Lähes 100 % turkulaisista haluaa liikkua autolla." Tämä ihan puppua. Tutkimukset sen osoittavat. Mutta 100% vaihdekeppiä liikaa hinkanneista miehistä haluaa päästä *askallekin omalla autolla...
Pikkasen menee rvisorilla yli, nyt ollaan 2000 luvulla, puheesi on kuin 1800 luvulta jolloin ensimmäisiä autoja tuli liikenteeseen. Ihmiset juoksivat kauhuissaan pois alta, kun auton kumilutkutin torvea painettiin.
Autot ovat varmasti tulleet jäädäkseen, käyttövoima vain vähitellen muuttuu ja saattaa olla että kumipyöriäkään enää kauan tarvita, kun ne leijailevat ilmassa.
Onnettomuuksia sattuu aina, ennen vanhaan pudottiin puusta tai hevosen selästä tai jousipyssy laukesi vahingossa. Varmaan oltiin osittain kännissä silloinkin ja onnettomuusriski suurempi.
Nytkin kotitapaturmissa ihmisiä kuolee enemmän ja loukkaantuu kuin liikenteen onnettomuuksissa.
Autot ovat kehittyneet huimasti, kuten tiestökin ja onnettomuuksia, sekä niistä aiheutuvia loukkaantumisia on saatu vähennettyä merkittävästi.
Todellisuudessa koko yhteiskunta pyörii autojen avulla, sitä tarvitaan vauvasta vaariin. Autosta pyrkii luopumaan ainoastaan joku elämäntapa intiaani, kuten Turun revisori ja hänkin tarvitsee autoa viimeistään viimeisellä matkallaan.
Yhteiskunta on koneistunut kauttaaltaan ja auto on vain yksi osa siitä. Kukaan ei todellakaan halua enää luolamieheksi.
Vihreä aate on aivan hyvä, mutta kun siihen liitetään kommunismi jota Turun revisori ajaa menee homma yli. Aletaan suorastaan vihaamaan kanssaihmisiä eikä voida hyväksyä heidän erillaista ajatusmaailmaansa.
Turun seudun rakennemalli on yksi ilmentymä tästä, ihmisiä pitäisi pakkoasuttaa kuin Neuvostoliitossa aikanaan. Yhteiskunta määrää asuinpaikkasi ja liikkumismuotosi, mahdollisesti työpaikkasi jne...
Todellisuudessa rakennemalli on täyttä utopiaa, joka maksaisi toteuttaa miljardeja, joita ei ole. Autoilijoiltakaan ei voi kupata enää enempää ja kehyskaupungit ovat velkaantumassa kovaa vauhtia.
Unelma toisten maksamasta raitiovaunu kyydistä romahtaa, kuin Neuvostoliitto ja kommunismi.
"Unelma toisten maksamasta raitiovaunu kyydistä romahtaa, kuin Neuvostoliitto ja kommunismi"
Aamen!
Voiko sinua" autolla aina" edes satirisoida, kun teet sen itse...?
Luitko edes mitä olen kirjoittanut? Osaatko lukea? Siis onko luetun sinulla ymmärtämistä? Ei vaikuta siltä.
Olet kuin pikkulapsi, joka pelkää, että häneltä oletaan lelut pois.
Ole ihan rauhassa, ei kukaan vie sinun leluasi (= rakas autosi, * yvän jatkeesi), sen sijaan voi olla että jatkossa joudut maksamaan enemmän paikoituksesta ja ajamisesta (=liki oikeat kustannukset) ja henkilöautoilua kaupungeissa rajoitetaan. varsinkin keskusta-alueilla. Jos kävisit vaikka keskustelemassa addiktioihin eli riippuvaisuuksiin erikoistuneella psykiatrilla, niin olo voisi helpottua.
Ensimmäisen kerran näin tänään julksituna aivan alustavan raitiotielinjojen hahmotelman Turkuun.
Samassa jutussa oli myös suunnitelmat juna- tai muun kiskoliikenteen järjestämiseksi Turusta Kalarantaan, Saloon ja Loimaalle.
Raitsikkaliikenteen osalta oli otettu järkevältä tuntuva kanta, että linjat Kauppatori - Hirvensalo ja Kauppatori - Satama ovat toteutukseltaan epävarmoja. Varmipina toteutumiskohteina siis olisivat Kauppaturoilta Runosmäkeen ja Varsissuolle suuntautuvat linjat.
Kummastusta asiassa herättää se, että vatsaavaa selvitystä ei ole Turun Sanomissa näkynyt!?
Linjat ovat järkeviä tuossa HS:n jutussa. Satamalinjakin tulee varmasti, kunhan linjauksesta päästään yksimielisyyteen.
Se mitä tuossa suunnitelmassa ei oteta hiuomioon, on raideliikenteen aiheuttama julkisen liikenteen osuuden kasvu kokonaisliikenteestä. Se huomattiin jo nyt Helsingissä linjalla 9! Vain raitiovaunu voi kilpailla henkilöauton kanssa.
Liikenteen kasvu tulee vaatimaan käytännössä vanhan kolmosen tai vastaavan poikittaislinjan rakentamisen. Bussit eivät kykene riittävään tehokkuuteen.
Tämä on lottovoitto myös linja-autoille. Joukkoliikenteen kokonaisosuuden kasvaessa pystytään raitiovaunuliikenteen voitoilla kutantamaan entistä enemmän syöttöliikennettä busseilla.
Vai raitiolinjan voitoilla, oliko provo vai ihanko tosissasi kirjoittelet ?
Mikäli voittoa tuottaisi niin jokin yksityinen sektori olisi tuon jo keksinyt ajat sitten.
Entisten ja nykyisten Turkulaisten ei pidä niin innolla tuhlata veronmaksajien rahoja, Espanja on siitä varoittava esimerkki.
Voisitte yhtä innokkaasti keksiä yritysideoita, joilla työllistetään Suomalaisia ja Turkulaisia.
Hoh, kas kun investointikustannukset ovat korkeat, mutta valtion on luvannut osallistua ja yhteistyöllä Tampereen kanssa voidaan säästää hankintakustannuksissa. Eikä kukaan yksityinen voi tuosta vain ryhtyä rakentamaan raiteita. Raitiovaunubisnestä ja lähijunabisnestä voivat hoitaa sitten kun on raiteet. Eihän bussifirmatkaan rakenna ensin teitä.
Ja sitten on olemassa selainen asia kuin yhteiskuntataloudellinen kannattavuus, jolla muuten myös moottoritiehankkeita pyritään arvioimaan. Joukkoliikenne jos mikä pitää arvioida sen mukaan. Kun rakennetaan pikaraitiotielinja ja tiivistetään kaavoitusta sillä alueella, niin autoliikenne vähenee, eikä tarvita niin paljon uusia väyliä ja korjauksia. Lisäksi kaavoitusmaksuilla voidaan maksaa investointia ja kaavoitusmaksu voidaan nostaa, koska pikaraitiotien ansiosta alueen asuntojen arvo nousee. Kun saasteet ja melu vähenee sekä onnettomuudet vähenevän autoliikenteen ansiosta, niin turkulaisten terveydentila paranee, eikä tarvita niin paljon terveydenhoitoa jne. Todennäköisesti järkevästi suunnitteltu pikaraitiotie on myös ihan liiketaloudellisetsi kannattavaa, ainakin pidemmän päälle.
On kyllä yritysideoita, mutta eihän tässä monopolien ja kartellien sekä tyhjäpäisten tukijakajien (jotka jakavat rahaa kilpailua vääristäen auringonlaskun aloille ja kavereilleen mm TEKES) maassa ole mitään ideaa yrittää. Ei ole tilaa ja mahdollisuuksia. Turussakin oli ainakin aikoinaan sellainen yritysasiamies, joka sanoi kyselijöille suoraan, ettei täällä kannata yrittää. Tiedän monia yrittäjiä, jotka joko hakevat rahoitusta ulkomailta tai muuttavat ulkomaille yritysideansa kanssa. Eikä taatusti johdu vihreistä tai ammattiyhdistysliikeestä, vaan siitä ettei täällä saa astua valtion erityisessä suojeluksessa olevan auringonlaskun elinkeinomaailman varpaille eikä pankeissa (puhumattakaan jossain TE/ELY/FInverassa) ymmärretä mitään todellisesta yrittämisestä, koska on niitä samoja monopolifirmoja rahoitettu vuosikymmeniä. Business as usual, you see.
Kannattaisi niiden entisten nokialaistenkin siirtyä muualle yrittämään. Sitten on erikseen ne kaikki jobbarit, jotka siirtyvät Eestiin kiertääksen veroja ja alentaakseen palkkoja. Sellainen yritystoiminta, joka ei tule toimeen kuin dumbaamalla ja harmaassa taloudessa (Turun telakka mukaanlukien) ei ole tervettä.
Ja Turussa ei ymmärretä muuta kuin kiinteistökeinottelun päälle. Ei ne yritysideat synny missään virkamieskomiteassa, eikä välttämättä edes virkamiesten yrityshautomoissa. Noh, nakkikioskeja sielä voi syntyä. Kun puuttuu järkevät rahoitusjärjestelmät, joissa rahoittajilla olisi oikeasti käsitys yritystoiminnasta (pk) sen kehittämisestä ja kansainvälistämisestä. Ulkomailla niitä on.
Sitä ydinvoimalaa puuhattiin jo 1960-luvulla Hirvensaloon, joten sitäkö yrittämistä ja työpaikkoja " Erkki yrittää" haluaa? Samantien saataisin huvipuistoksi Mutanttimaa, kun otettaisiin korkea-aktiiviset ydinjätteet sinne ja rahan tuloa ei voisi estää. Tämänkaltaisiahan nämä "yritysideat" nykyisin ovat ( Lappi täyteen kaivoksia).
Kun puhutaan autojen verotuksesta, niin ratikkakiimaiset ovat heti lässyttämässä että ne verot menee valtiolle. Nyt sitten kuitenkin koko aja mainostattee että valtio on luvannut osallistua kiskojen rakentamiseen.
Minulle on ihan sama tuleeko ratikat vai ei, tuskin tulen juuri itse käyttämään. Mutta se on ihan varmaa että joukkoliikenteen käytetty verorahan määrä tulee kasvamaan rajusti kun kiskoliikenne on käytössä.
Nyt joukkoliikennettä tuetaan jo 15 miljoonalla vuosittain, nähtäväksi jää että tuplaantuuko vai triplaantuuko tuo luku rarikoiden myötä, vaikka jätettäisiin investointikulut pois laskuista.
Olen pahoillani että ihan kaikki muut ovat tyhmempiä kuin sinä. Varmaan aika rankkaa olla maailman ainoa joka ymmärtää mistään mitään.
"Minulle on ihan sama tuleeko ratikat vai ei, tuskin tulen juuri itse käyttämään. Mutta se on ihan varmaa että joukkoliikenteen käytetty verorahan määrä tulee kasvamaan rajusti kun kiskoliikenne on käytössä.
Nyt joukkoliikennettä tuetaan jo 15 miljoonalla vuosittain, nähtäväksi jää että tuplaantuuko vai triplaantuuko tuo luku rarikoiden myötä, vaikka jätettäisiin investointikulut pois laskuista."
Älyä näyttää olevan monenlaista.
Turun kaupunki laittaa joka vuosi useita kymmeniä miljoonia euroja tie- katu- silta yms. henkilöautoinfran rakentamiseen ja peruskorjaamiseen, 15 miljoonaa joukkoliikenteeseen on pikku juttu sen rinnalla. Tällä pikaraitiotiellähän ja yhdyskuntien tiivistämisellä ( ja paremmilla bussilinjoilla) ja sitä asia yritetään korjata, mutta autoilun kustannukset ne kohisevat mm. Hirvensalon suunnalla ja vanhan korjaaminen tulee yhä kalliimmaksi, koska sitä on yhä enemmän. Kaikissa niissä Euroopan kaupungeissa, joissa on pikaraitie on otettu käyttöön, on joukkoliikenteen käyttö lisääntynyt todella paljon.
Asiasta näyttää todella vaikeaa, keskustella, koska
a. porukat eivät ole lukeneet selviyksiä
b. eivät tunne tilannetta muualla
sitten vaan melskataan, että mä en haluu, mä en sitä käytä ja kalliiksi tulee jne.
Ei voida edes keskustalla itse asiasta.
Minä suhtaudun myönteisesti pikaraitiotien rakentamiseen, mutta jos se osoittautuisikin jatkoselvityksissä huonoksi vaihtoehdoksi, niin olen valmis muuttamaan kantaani.
Mutta huutaja-melskaajat eivät edes halua tietää tosiasioita.
Ei saada aikaan, koska ei haluta. Turku ei halua ratikoita, junia tai mitään tehokasta joukkoliikennettä. Valtuuston päätös "ratikoista" pari vuotta sitten on sanahelinää, joka ei ole merkinnyt yhtään konkreettista toimenpidettä. Bussisopimukset ulottuvat vuoteen 2020 pisimmillään ja "runkolinjastolla" hidastetaan ratikkaa. Eikös ole jännä, että linjuisäntien mielestä ratikka on tehoton ja huono...mutta sitä silti pelätään nii kauhiast..?
Helsingissä suunta on toinen, kun kehärata on saatu liikkeelle ja länsimetro, puuhataan pisara-rataa, ja ties mitä muuta.
Helsingissä edetty:
-HSL perustettu (HKL YTV)
-Kaksi ratikkaa Jätkäsaareen/Länsisatamaan ( 8 ja 9). Satama siirtyi Vuosaareen 11/2008. Mitä Turussa on tapahtunut ajanjaksolla 11/2008-8/2012?
-Pisara-rata menee eteenpäin, kaavoitus jo käynnissa
-Kehärata rakenteilla (valm. 2014)
-Länsimetro rakenteilla (valm. 2015)
-Ratikkaa Ilmalaan suunnitellaan (ysin jatko Itä-Pasilasta)
-Töölönlahden alue valmistuu 2014-2015
-Katuja muutettu kävelykaduiksi (Keskuskatu, Kalevankatu)
-Kampin raitiotie (3T)
-Linjastouudistus 2012 (bussit)
-Ratikkaa Hernesaareen suunnitellaan (linja 6, lautakunta nuijii liikennesuunnitelman TÄNÄÄN
ym ym ym
Turussa riidelty toriparkista, autoiltu, purettu taloja ja kaasutettu ränsistyneelle DDR-torille bussilla.
Tampere kait tosissaan ratikkaa yrittää, tosin linjurimiehet taitavat korjata potin Mansessakin.. =)
Näinhän Turussa päätökset tehdään.
Esimerkki olkoon jätekuljetusten kilpailuttaminen. Valtuuston päätettyä kilpailutuksesta luopumisesta, valtuustosalin yleisölehtereillä istunut jätekuljetusfirmojen lobbari- ja omistajajoukko yltyi hirveään hyvähyvä-hilluntaan:. "Me voitimme, me, voitimme, hurraa, hurraa!" Nyt kahvit kaikille päättäjille ja lohiovokkoo ja nalkäisimmille nakit!
Kuluttaja sen nyt huomaa pusseissaan...
Helsinkiä ei voi verrata Turkuun se on miljoona kaupunki ja pääkaupunki. Rahaa on nuijttu ratahankkeisiin koko Suomen varoilla. Silti tarvitaan linja-autoja, jotka pääsääntöisesti ovat ulkolaisessa omistuksessa ja rahat menee rajan taa.
Joukkoliikenteen hallinnossa on sadoittain ihmisiä, kun Turussa on vain kymmeniä. Turku on pystynyt hoitamaan joukkoliikenteen esimerkillisen edullisesti tappiota ainoastaan 15 miljoonaa €uroa vuodessa.
Yksityinen kilpailutettu linja-autoliikenne on ollut hyvin halpaa ja toimivaa. Varissuolta ja Runosmäestä pääsee 10 minuutin välein ja toisinpäin. Katkoksia ei juurikaan ole ollut.
Katkokset kiskoliikenteessä taas ovat Turussakin tunnettuja ja aina tarvitaan linja-autoa apuun.
Paikallisliikenne yksisuuntaisella radalla on täysin mahdotonta ja haittaa tavaraliikenettä, jolloin sitä tietysti siirretään maantielle. Uudenkaupungin vaarallisten aineiden kuljetukset ovat rautateitse turvallisempia ja Salon suuntaanhan tavaraliikennettä ei ole voinnut ajaa enää vuosiin. Rikkinäiset Pendoliinot kun estävät sen täydellisesti.
Turun kokoiselle kaupungille, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ehdottomasti edullisin joukkoliikennemuoto on linja-auto: Vähäpäästöiset dieselit, hybridit ja lähitulevaisuudessa ladattavat versiot tai biokaasu autot.
Väyläinvestoinnit ovat pääsääntöisesti tehty ja liikenne hoituu ovelta ovelle. Tarvitaan myös paljon vähemmän inva takseja, kun linja-auto voi liikkua ovelta ovelle. Invalidit ja huonojalkaiset lisääntyvät keski iän kasvaessa, eikä raitiovaunuista ole heitä palvelemaan.
Älkää uskoko Vihreiden kommunistien kateelliseen propakandaan, joukkoliikenteen kustannuksista vähintään puolet hoidetaan verorahoilla. Raitioliikenne tarkoittaisi huonompaa palvelua ja verojen korotusta on täysin faktaa.
Aina kun Vihreä avaa suunsa niin verrataan Saksaan tai Tanskaan, hyvä niin Saksassa on kerrostaloja joissa oman auton saa hissillä parvekkeelleen.
Helsinki ei ole mikään miljoonakaupunki. Kaukana siitä. Lähimmät miljoonakaupungit, oikeat metropolit ovat Pietari ja varauksin Tukholma. Suomen suurimmat kaupungit (Helsinki, Tampere ja Turku) kuuluvat samaan pienten ja keskisuurten kaupunkien luokkaan. Espoota tai Vantaata ei voi edes kutsua kaupungeiksi.
Euroopassa raitiovaunua käytetään perinteisesti pienten ja keskisuurten kaupunkien liikenteessä, koska se on edullisin vaihtoehto niiden runkolinjoilla. Nyttemmin sitä on taas alettu käyttämään myös suurkaupunkien laitamilla, missä metro ei ole kannattava investointi.
Jätekuljetuksien kilpailuttamisella ole mitään tekemistä raitiovaunujen kanssa.
Jätteestä on tullut arvotavaraa josta taistellaan, joskus hieman kyseenalaisinkin keinoin. Kiistaa oli otetaanko jätteet ja kuljetukset yhteiskunnan hallintaan vai annetaanko markkinatalouden kehittää hommaa. Kyse oli myös yksityisen ihmisen vallasta valita jätteenkuljettajansa, sekä päättää omien rahojensa käytöstä.
Markkinatalous on tunnetusti ollut tehokkaampi toiminnan kehittäjä, kuin sosialismi. Kommunismin epäonnistuminen on vielä tuoreessa muistissa.
Sosialismin pääongelma on raskas hallinto ja tehottomuus.
Sen verran on tietenkin asioissa samaa että taustalla häärii piilovihreä vasemmisto molemmissa hankkeissa.
Tulevissa kunnallisvaaleissa nämä piirit vehkeilijöineen kokevat karvaan tappion, kansa on kyllä huomannut kalliiksi tulleet energiaverot ym. Keksinnöt joita Vihreä vasemmisto on saanut aikaiseksi.
Ihmeellistä on että nämä Vihreät vasemmistolaiset ovat saaneet mukaansa Kokoomuksen nuoret kokemattomat poliitikot joita lehdissä nykyisin innokkaasti kuvataan.
Nyt kyllä muistat väärin.
Valtuustossa käytiin täpärä äänestys siitä, pyrkiikö kupunki kilpailuttamaan jätteenkeräilyn vai ei. Päätökseksi tuli, että kaupunki ei kilpailuta jätteenkuljetusta.
Turun seudun jäteoasekyhtiö on ollut jo pitkään yksiytinen yhtiö, joka toimii monopoliasemassa kaupungissa ja lähikunnissa, Turun saaristo mukaanlukien.
Nyt onkin sitten tultu tilanteeseen, että jätteet kuskataan Tukholmaan poltettavaksi. Se sen kilapilutuksen ekologisuudesta!
" Kommunismin epäonnistuminen on vielä tuoreessa muistissa.
Sosialismin pääongelma on raskas hallinto ja tehottomuus."
Hoh, hoh, nykyinen "markkinatalouden" eli uusliberalismin uusi julkishallinto tilaja-tuottajamalleineen ja tulosohjauksineen nimenomaan lisää byrokratiaa. Kun kaupunginjohtajan nimi oli Leppä, ei ollut tällaista laumaa kaupunginjohtajien avustajia, strategiajohtajia, tulosohjaajia- ja johtajian, controllereja ja muuta perskärpäsporukkaa, joiden ainoa kompetenssi on Power Pointien esittäminen. Hommat kuitenkin hoidettiin. Hallinto lisääntyy suhteessa suorittavaan portaaseen niin että kohise.
Ja suorittavassa portaassa joudutaan elämään poliittisesti vallittujen "sopivien" johtajien kanssa, jotka ovat yleensä täysin epäpäteviä ja valittavan usein myös narsistisia ja sen lisäksi kirjoittamaan jos jonkinlaista numeraalista raporttia niille Power Point- miehille ja naisille, jotka sitten niistä tiedoista joita työntekijät joutuvat kirjaamaan tekevät numerologisia leikkejä ihan tosissaan. Ei ole mikään ihme, että julkisen sektorin lääkäri lähtevät yksityiselle puolelle ja sairaanhoitajat ja lähihoitajat sekä opettajat vaihtavat alaa.
Eikä näytä sekoomuskaan kieltäytyvän poliittisista virkaminityksistä. Kykypuolueen strategiajohtajallakaan ei näytä olevan muuta tekemistä kuin juoksennella kännipäissään pitkin HIrvensalon niittyjä. Sekoomuslainen kiinteistötoiminjohtaja tekee hommia gryndereiden hyväksi, eikä tiedä kenen töissä on.
Kokoomus on virkamies- ja duunaripuolue. Demarit edustavat enää sosiaalipummeja. Oikeistolainen, liberaali vaihtoehto, joka tukisi yrittäjyyttä ja elintason nousua, puuttuu. Suomessa on kohtuullisella bkt:lla koko Länsi-Euroopan huonoin elintaso.
Turun seudun jätehuolto ei ole yksityinen yhtiö, vaan kuntien omistama, jossa valtaa käyttää Turun kaupunki enemmistön voimalla. Voidaan puhua kunta- tai seutusosialismista.
Jätemaksut ovat järkyttävän suuria ja nousevat tasaista tahtia, miltei ilman kilpailua.
Kunnallinen kunnan kilpailuttama jätteen kuljetus olisi ollut viimeinen niitti jätealan kunta sosialisoinnissa. Monopoli asema olisi tullut kalliiksi jos se on tullut jo nytkin. Veronmaksajan ainoa vaihtoehto on maksaa tai kipata metsään tai kaivaa jätteet maahan.
Aihe varmasti vaatisi oman keskustelu osionsa, mutta liittyy se osittain raitiovaunuhankkeeseenkin. Maksumiehet olisivat taas samat veronmaksajat ja hallintokulut lisääntyisivät.
Alkaa Vihreän vasemmiston toimet koko maassa olla sitä luokkaa, että velkakriisi saadaan pian tännekkin ja Turkuun ensimmäiseksi.
Vihreä poliitikko ja äänestäjä piileksii yleisesti yhteiskunnan töissä ja pyrkii sitä kautta keräämään etuja itselleen huomaamattomasti. Vihreä on yleisesti kateellinen kyykyttäjä, joka käyttää valtaa pikkupäällikön vakansilla. ELY keskus on täynnä näitä, koska yleisesti hakeutuvat määrätynlaisiin tehtäviin.
Joukossa on myös sinisilmäisiä taivaanrannan maalareita, jotka haluavat pelastaa maailman, mutta kyynärpäät eivät riitä poliittisille korokkeille.
Oikeassa olet, jäteasia ansaitsisi oman keskusteluketjunsa, niin hämmästyttävä asia se on!
Tosiasiassa pääsyyllinen jätteen kuljetukseen Turkholmaan on paikallinen ELY-keskus. Tämä jätteenkäsittelyn päästöjen pienentämistä valvova viranomainen näet ei suostunut jatkamaan edes tilapäisesti Turun polttolaitoksen käyttölupaa, vaikka itse oli osasyyllinen uuden laitoksen sijoittamispäätöksen viivyttämiseen!
Myös peruste millä jätteenpolton jatkaminen nykyisessä laitoksessa kiellettiin oli jonkun kuppikunnan nuoleskelua? Kaupunki näet oli aikanaan asukkaittensa vaatimuksesta antanut rakennuslupia kauniiseen maisemaan liian liki jätelaitosta, ja nyt tietenkin sinne väenväkisin asumaann halunneet valittivat laitoksen jatkolupahakemuksesta "kuorma-autojen melun takia"!
Pyhä sylvi sentään! ELY-keksuksen päätös näyttää totta tosiaan ääliöitten tekoselta! Nyt jätteet sitten kuskataan Rutotsiin poltettavaksi. Pelkkä laivakuljeus meren yli tuottaa enemmän saasteita - vieläpä muutoinkin saasteille arkaan Itämereen - ja sen lisäksi vallitsevat tuulet riepottelevat entistä varmemmin savujkaasunsa Ruotsista juuri Turkuun!
Ei tullut mieleen maalaaisjärjen käytön kokeilu?
Näin sinnä usein käy. Pääasia kunhan harmit, tässä tapauksessa saasteet, saadaan työnnettyä muiden kiusaksi.
Nykyisen ELY:n käyttöarvo on kyseenalainen.
Saas nähä miten silloin eletään kun raitsikanvalmistajia ja kiskonvalajia aletaan kilpailuttamaan. Luultavasti kiskot saa maahanupottaakseen valuri, joka on sulattanut eniten anjovis- tai vaihtoehtoisesti tonnikalapurkkeja metriin kiskoa. Se ei ihan vähäinen määrä olekaan... Ellei sitten käy niin, että kiskonupottaja on antanut kolmelle suurimmalle puolueelle nakit ja olutkopan johtoryhmän saunailtaan? Siihen joukkoon oppinsa mukaisesti kuulunee myös autovihamieliset viherkäiset.
Jos turussa ajaa ratikka niin aikataulu on sellainen, että tämän palstan kirjoittajat työntävät koiranputkea hautausmaalla.
Reims'n uusi raitiotie on projektina samaa luokkaa kuin Turun tuleva raitiotie. Kaupungin päätöksestä uusi raitiotie aloitti noin viiden vuoden kuluttua liikennöinnin.
Reimsin väestötiheys on 3900 asukasta neliökilometri Turun 700 asukasta neliökilometri. palataan Turun ratikkaan kun väkimäärä on viisinkertaistunut eli kun ollaan miljoonakaupunki. Koiranputkea kasvetaan silloin.
Reimsin ratikka maksoi 342 M€ ja silla saatiin 11 km, eli noin 30 M€/km. Samoin km-kustannuksin Turun ratikan kustannus tulisi lähentelemään MILJARDIA.
Reims on vanha, keskiaikainen kaupunki, johon on vaikeaa rakentaa. On rakennettu halvemmallakin.
MItens ne sielä Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa niin uskovat pikaraitioteihin? Uskotko että siellä on ollaan tyhmempia kuin Suomesssa?
Esimerkiksi Nantesissa, Rouenssa ja Strassbourgissa sekä Freiburgissa joukkoliikenteen matkamäärät nousivat hurjasti kun pikaraitiotie avattiin ja autoilu väheni. Ja Jenkkilässäkin pikaraitioteista on innostuttu, eikös siellä ymmärretä rahan päälle?
http://www.publicpurpose.com/ut-lrt2001.htm
Siinähän kustannukset heittelevät
28 (Norfork) -208 (Seattle)dollaria/maili
eli jotain 14 - 100 miljoonaa euroa/km
Ja mitä isompi kaupunki, ja sitä enemmän tunneleita ja muuta kallista rakennelmaa tai vanha keskiaikainen keskusta, sitä kalliimmaksi tulee, sehän näkyy ihan selvästi siitä listasta. Turussa ei pikaraitiotietä olla rakentamassa Vanhalle Suurtorille. Norforkissa on ”vain” 200.000 asukasta ja halvin pikaraitiotie/km. Hyvin samanluonteinen kaupunki kuin Turku. Saksassa on esimerkiksi Braunschweigin pikaraitiotie toteutettiin (valmistui 2006) hintaan 10 miljonaa euroa/km.
Totta kai hinnat ovat tuosta nousseet ja ne kustannukset pitää pyrkiä arvioimaan mahdollisimmaan oikein, koska valtion maksaa 30 % kustannuksista, jos on aliarvioitu ennen rakentamista niin voipi olla ettei sitä 30 % tulekaan.
Mutta jos nyt arvon miljardivouhottaja ensin perehtyisi asiaan, eikä jauhasi jaskaa viikosta toiseen.
Suomen talvi tuo lisää kerrointa kustannuksiin. Voi olla että miljardi on alakanttiin. keski-Euroopan hankkeissa Eu ja valtio maksoi yli 80 % kustannuksista ja väkitiheys toteutetuissa kaupungeissa on yleisesti yli 3000 asukasta/neliökilometri. Maailmanpankki käyttää rahoituslaskelmissaan ratikan kilometrihintana 47 M€/km, kait se jotain suuntaa antaa.
taitaa olla kipeä paikka mkun joku ihmettelee hankkeen rahoitusta
MIssäs ne Maailmanpankin perusteet ovat,,, ? Kiitos.
Noh, ei ole Bergenissä haitannut...
Ihme tarinaa talvesta täälä.
Pyöräily ei onnistu talvella, vaikka eniten pyöräillään Oulussa jne.
Ei osteta italialaisia pendoliinoja, vaan sitä mistä Norjasta on kokemuksia.
Varmaa on että kymmeniä miljoonia maksaa jo yksi kilometri, toiseksi varminta on että kun Turku johonkin ryhtyy tulee yllätyksiä ja kalleinta maailmassa, kolmanneksi varminta on että valtavat käyttökulut jäävät Turun maksettavaksi, neljänneksi varminta on ettei rahaa ole hankkeeseen latiakaan Turulla säästössä, viidenneksi varminta on ettei raitiovaunuja tarvita joukkoliikenne hoituu hyvinkin edullisesti jo nyt kumipyörillä.
Maailmanpankkia tässä todellakin kohta tarvitaan, jos Turun revisorin kaltaiset talousnerot pääsevät päättämään.
Juu, Maailmanpankkihan se on politiikallaan (=lainaehdoilla) vuosikymmenten laittanut aika monta maata konkurssin partaille. Joten sellaista taloustiedettä se edustaa. Sitä samaa mitä EU ja IMF ajaa Kreikassa Espanjassa....
"The Seattle system cost $275m a kilometre, San Diego's $25m. "
San Diegossa vain 25milj. dollaria/km noin 20 milj. euroa/km.
"A review of international case studies looking at public transport options for Wellington has found the cost of building a light rail system ranges from $12m to $141m a kilometre depending on the infrastructure required. The World Bank puts the cost of building a system at $45m a kilometre. "
http://www.stuff.co.nz/dominion-post/news/wellington-central/6611550/Wade-Brown-stands-by-light-rail-plan
45 Mdollaria/km = 36 Meuroa/km, ei 47 M€/km, ja se on niiiden joku keskivertolaskelma.
Vaihtelua on siis 10 miljoonasta 250 miljoonaan /km. Joten täällä on ihan turha selitää, että kallista on, kun ei ole kustannuksia oikeasti arvioitu. Norfolk on kuitenkin Turun tyyppinen kaupunki, joten kustannukset ovat Turussa mitä todennäköisemmin alhaisempi kuin korkeampia.
Kyseisen Maailmanpankin mukaan on kolmen kategorian pikaraitiotiehinnastoa: kadulla: noin 15-30 Mdollaria/km, nostettu (silloilla) : 30-75 Mdollari/km ja maanalainen 60-180 Mdollaria/km.
"Autolla aina" on varma ihmeellisistä asioista, mutta ei siitä, että henkiläautolu aiheuttaa saasteita, melua ja onnettomuuksia eli haittoja.
Pisaraa kaavoitetaan jo:
http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/pisararadan_kaavoitus_alkaa
Ysiratikka aloitti Länsisatamaan 13.8:
http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/uutiset/2012/Sivut/Page_20120809093156.aspx
Länsimetron jatke jo tulossa:
http://www.lansimetronjatke.fi/
http://www.lansimetronjatke.fi/ajankohtaista.html
"Espoon valtuusto hyväksyi 11.6.2012 hankesuunnitelman Länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Päätös syntyi äänin 62 - 5. Hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on valtion sitoutuminen 30 % kustannusosuuteen. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua."
Kehärata etenee kivasti: (ilmakuvat kesäkuulta 2012)
http://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/sets/72157630192000558/
Helsinki haluaa runkolinjoja, raidejokeri etenee, Helsinki tilaa uusia ratikoita...
http://www.hel.fi/hki/HKL/fi/uutiset/helsingin+uusi+raitiovaunu+esittelyssa
Mitä Turun joukkoliikenteessä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana? Mitä kehityssuunnitelmia, mitä askelia eteen? Mitä kuuluu Turun raitsikoille?
Vastaus: eipä juur mittää. Turku ei nimittäin halua kuin autokaupunkia.
Totta turkulaiset ovat tyytyväisiä autokaupunkiinsa, ei ruuhkia eikä pysäköintiongelmia. Aivan turha lähteä muuttamaan toimivaa ratkaisua. Laitetaan vähäiset veroeurot kouluihin, sairaaloihin ja päiväkoteihin.
Aivan samoin olen tyytyväinen autokaupunkiimme, jossa linja-auto kulkee 10 minuutin välein. Rahat jos niitä on mielummin liikuntaan ja terveydenhoitoon, niihinkin saa valtionosuutta.
"Totta turkulaiset ovat tyytyväisiä autokaupunkiinsa, ei ruuhkia eikä pysäköintiongelmia. "
Ketkä turkulaiset?
Eivät ainakaan pyöräilijät ja kävelijät. Sellaisessa melussa ja saasteessa saa keskusta-alueella pyöräillä, ettei hengistys kulje eikä kuulee edes kännykän ääntä kaudulla. Ja koko ajan saa pelätä, että joku katuparkissa oleva älvälkky autoilija avaa autonovensa eteen tai ajaa päälle.
Entäs autottomat mummot tai nuoret?
Melu ja saasteet aiheuttavat sairauksia, onnettomuudet vammautumisia ja jopa kuolemia. Miksi henkilöautoilijoilla on joku "ihmisoikeus" sairastuttaa muita? Tämä on nimenomaan kaupunkiliikenteen ongelma.
Kuulossa on vika jos ei kännykkää kuule Turun keskustassa. Kos hengitys ei kulje kannattaisi alkaa kuntoilla. Jos liikenteen vaaroja pelkää ehdotan muuttoa Juupajoelle siellä on hiljaista ja turvallista.
Turun joukkoliikenne toimii moitteettomasti, kiitos hyvästä palvelusta.
Linja-auto kyyti on turvallista, pysyy aikataulussa. Ei pölise tomu ja kännykkäkin kuluu jos nyt kaikki puhelunsa haluaa muille välittää. Nykyisissä puhelimissa jää numero muistiin ja voi soittaa takaisin. Kännykkään puhuva pyöräilijä on varsin yleinen näky ja on hyvin vaarallista.
Turun joukkoliikenne on suorastaan erinomainen, linja-autolla pääsee lähes kaikialle ja hyvin lähelle kotiovea. Talvella on lämmintä ja ilmeisesti jäähdytyskin toimii busseissa.
Henkilö autot eivät pahemmin haittaa korkealla bussissa istuessa, ehkä räyhäävistä kanssamatkustajista on välillä ongelmaa. Mutta niitähän on myös Metroissa ja raitiovaunuissakin.
Jos omaa rauhaa haluaa niin silloin valitsee henkilöauton, joka tietysti maksaa enemmän.
Ei taida bussinkäyttäjällä olla tietoa siitä, minkätasoinen melu ja saasteet Turun ruutukaava-aluella on ? Ainakaan kommentti ei ole sitä tasoa. Ihemeellistä henkilöautoilun haittojen vähättelyä. Ohjearvot ylittyvät Turussa reippaasti. JOs nyt ensin ottaisit selvää tosiasioista ennen kuin alat kommentoida.
Tunnen useampia astmaatikkoja, jotka ovat muuttaneet Turusta pois, koska hengitys ei ole kulkenut.
Täällä ilmeisesti samat pikaraitiotien vastustajat/linjutojen puolustavat spammaavat.
Jos nyt otettaisiin tosiasiat esille.
Esimerkiksi Hämeenkadulla kulkevat bussit tulevat siihen yliopiston pysäkille yhtenä letkana (Varsissuon, YO-kylän, Kohmon jne bussit) ja sitten ei tulee yhtään yli 15 minuuttiin.
Ja pikaraitiotie toisi lisää asiakkaita, nin kuin on käynyt mm. Freiburgissa, jossa myös autoliikenne on vähentynyt. Ja myös busseilla on oma roolinsa muiden linjojen, syöttöliikenteen jne hoitajana, joten ei pikaraitiotie bussiliikennettä lopeta, eikä edes välttämättä vähennä, saattaa jopa lisätä (syöttölikenteenä). Ja vähenevä henkilöautoliikenne parantaa bussien toimintaolosuhteista. Mutta täällä ollaankin huolissaan siitä, että se paras bussiliikennekultakaivos eli Varissuon linja menee, eikä nähdä metsää puilta.
Täällä ei kyllä spämmää kuin yksi pikaraitioten puolustaja Turun revisori. Mikä ihmeen hinku sinulla on tuhlata yhteiskunnan rahaa turhaan.
Turku on Turku ja Freiburgit on oma lukunsa. Euroopasta ei ole saatu muuta hyvää, kuin toistaiseksi halpa korko.
Usko jo nyt hyvä mies että linja-autoilla pärjätään ilman suurempia investointeja kohtuullisella yhteiskunnan tuella aivan hyvin. Rahaa riittää sitten paremmin muihin palveluihin homekoulujen korjauksiin jne...
Veronmaksajat eivät halua mitään kolisevia tappajaratikoita maksella, jotta sinulla vaan olisi kivaa.
15 minuuttia ei odottaa ole sekään pitkä aika, mihin hemmettiin niin kova kiire on.
Turulta kun luotto ja rahat loppuu, niin minun vuokratukeani leikataan ensimmäiseksi, ei Vihreiden kunnan työntekijöiden palkkoja.
Hyvä ihminen varisuolta,
a. Asumistuella ei ole mitään tekemistä kunnan rahojen kanssa.
b. Toimeentulotuki on lakisääteistä, joten siitä ei voi kunta säästää.
c. Pikaraitioteitä on rakennettu muualla Euroopassa, myös Pohjoismaissa Turun kokoisissa kaupungeissa hyvällä menestyksellä, vähentäen autoliikennettä tuottaen hyvin tuloja, lisäten joukkoliikenteen käyttöä, vähentäen saasteita ja melua sekä lisäten kaupunkien vetovoimaa, miksi ei se toimisi myös Turussa? Pikaraitiotie on investointi, joka tuottaa sekä yhteiskuntataloudellista että liiketaloudellista tuottoa. Ja työllistää.
d. Sitä en etteikö vihreitäkin olisi kunnissa (myös Turussa) suojatöissä, niin eniten siellä on sekoomuslaisia ja muita sosiaaalimokkuraatteja Turussa. Johan olemme siitä saaneet tutaa ihan tarpeeksi. Enkä muuten ole kaupungin enkä valtion hommissa.
e. Jos puhut kolisevista tapparatikoista et edes tiedä mistä puhutaan, kun puhutaan nykyaikaisesta pikaraitiotiestä.
f. Oletko yhtään huolissasi siitä, että Turkuun aiotaan rakentaa pari 10-20 millin siltaa/tunnelia HIrvensaloon, usean millin edestä johtosiirtoja toriparkin vuoksi jne. Kyllä säästökohteita löytyy.
Toimeentilotuista ja muista hyödyttömistä kulueristä voi aivan hyvin säästää. Ei oteta kaupunkiin uusia maahanmuuttajia, saadaan suoraa säästöä välittömästi. Vähentämällä sosiaalityöntekijöiden määrää, saadaan myös säästöä, kun he eivät ehdi jakaa minun ja sinun rahoja pummeille.
Älyn jättiläiset paikalla.
Sosiaalitoimea rasittaa eniten suomalaiset sikavanhemmat, jotka hakkaavat ja laiminlyövät lapsiaan kännissä tai hulluina tai molempina.
Ja toimeentulotukea jaetaan eniten supisuomalaisille. Ja on muuten lakisääteistä, ettei sen maksamista voi lopettaa ennen kuin laki muuttuu, joten eduskuntavaaleissa sitten taas Teuvo Hakkaraisen kanssa 4 promillen kännisssä voitte vaatia maahanmuuttajia ulos ja sosiaaliturvaa kaikilta pois-.
Ei silloinkaan paruttu kun raitiotie liikenne purettiin Turusta eikä mitään lakkautettu.Raitiovaunut kulkivat saasteettomina ja olivat samalla luonnostaan autoliikenteen aisoissa pitäjänä.Raitiovaunuihin oli palkattu sekä kuljettaja että rahastaja joista ei kukaan valittanut.Kaupunkimme autohurmiossaan ikäänkuin valittaa nyt yhden kulettajankin palkkaamista,mikä näkyi seinään menneen nivelbussi-kokeiluista taikka ajatuksista kaksikerros-busseista.Raitiovaunuja tuli ja meni melko tiheään vaikka olivatkin pienempikokoisia.Kun uudenmaan kadun ja itäisenkadun kulmasta kääntyi raitiovaunu niin toinen olimenossa stålarminkadulle itäiseltä kadulta esimerkkinä.Rahastaja kuljettajan ohella pitivät myös järjestystä raitiovaunuissaan,mikä vielläkin pätee Turun kaupungin järjestys sääntöjen puitteissa matkustus liikenteessä.Polttoaine on linja autoissakin kallista kuten moninainen bussi-Isäntä rivistökin.
tässä linkki joka osoittaa ratikan hintoja Yhdysvalloissa.
Totuus tulee olemaan, että Turun ratikkautopia kaatuu mahdottomaan hintaan.
katsokaa
http://lrt.daxack.ca/LRTvsHRT/CostCompare.html
Ratikan investointikustannukset ovat korkeat, mikä pelottaa poliitikkoja. Sen elinkaarikustannukset ovat runkolinjoilla parikymmentäprosenttia pienemmät kuin vastaavan bussiliikenteen. Sen takia uusia raitiovaunujärjestelmiä tehdään niin paljon tällä hetkellä Euroopassa.
Hyvää dataa. Tuossa oli viimeaikoina toteutuneita kustannuksia mm. 16M€ / km jossa hinnassa oli mukana jo kalusto! Euroopassahan lasketaan yleensä vähän päälle 20M€:n mukaan.