Eläinten hyvinvointi

Eikä ainoastaan silloin kun sairastuu tule eläinlääkäri kotikäynnille vaan tuleepa oikein kaksin kappalein varmistamaan eläinten hyvinvoinnin ja elintilan. Hoitaja ripitetään pienimmästäkin rikkeestä ja sanktioita mietitään oikein porukalla. Vaan kyllä siellä virkamiehet on niin huolissaan, kun viljelijät ei jaksa, on oikein komitea pistetty pystyyn tilannetta miettimään. Alkaa pikkuhiljaa nyppiä tilanne. On menty tarkastuksesta toiseen, selvityksiä on saanut laatia ja yöunet on akan silmästä kaikonneet. Nyt vielä oikea byrokraattien kuningatar iski, eläinlääkärin muodossa, ja karisi loputkin yöunet. Yhtään kärsivää tai hoidotta jäänyttä ei löytynyt, mutta enpä ollut kerinnyt navettaa pesemään, niin johan myrkyn lykkäs. Kesäkin on ollut yhtä vesisadetta ja kulkuväylät rapakolla, nyt pitäs ihmeellä ne kuivaksi saada. Ei kysytty onko ollut jaksamista ja hyvinkö olet voinut, pahasti katsoi ja laiskana tollukkana piti. Kyllä nykyään eläinten asiat ovat vaan paljon paremmin kuin meidän hoitajien. Parempi kait se on periksi antaa ja koko navetta tyhjäksi laittaa, sitten huhtikuussa, kun tukikausi loppuu. Tuleekohan sittenkin joku tarkastaja sitä tarkastamaan?

navettapiika kirjoitti:

Eikä ainoastaan silloin kun sairastuu tule eläinlääkäri kotikäynnille vaan tuleepa oikein kaksin kappalein varmistamaan eläinten hyvinvoinnin ja elintilan. Hoitaja ripitetään pienimmästäkin rikkeestä ja sanktioita mietitään oikein porukalla. Vaan kyllä siellä virkamiehet on niin huolissaan, kun viljelijät ei jaksa, on oikein komitea pistetty pystyyn tilannetta miettimään. Alkaa pikkuhiljaa nyppiä tilanne. On menty tarkastuksesta toiseen, selvityksiä on saanut laatia ja yöunet on akan silmästä kaikonneet. Nyt vielä oikea byrokraattien kuningatar iski, eläinlääkärin muodossa, ja karisi loputkin yöunet. Yhtään kärsivää tai hoidotta jäänyttä ei löytynyt, mutta enpä ollut kerinnyt navettaa pesemään, niin johan myrkyn lykkäs. Kesäkin on ollut yhtä vesisadetta ja kulkuväylät rapakolla, nyt pitäs ihmeellä ne kuivaksi saada. Ei kysytty onko ollut jaksamista ja hyvinkö olet voinut, pahasti katsoi ja laiskana tollukkana piti. Kyllä nykyään eläinten asiat ovat vaan paljon paremmin kuin meidän hoitajien. Parempi kait se on periksi antaa ja koko navetta tyhjäksi laittaa, sitten huhtikuussa, kun tukikausi loppuu. Tuleekohan sittenkin joku tarkastaja sitä tarkastamaan?

Lue lisää

Juuri näin tämä menee. Itse olen nyt yrittänyt yksikätisenä töitä tehdä kun lomittajaa ei saa. Kirurgin juttusille on luvattu pyrkiä aika saamaan kolmen kuukauden sisällä ja pyynnöstä huolimatta ei aikaa voida yhtään nopeuttaa, kun jokainen kirurgi ilmeisesti lekottelee parhaillaan kakkosasunnoillaan. Kun elukkatohtori jää kesälomille, on joka kunnassa takuuvarmasti sijainen. Hyvä niin, mutta miksi me ihmiset joudutaan kärsimään kovien kipujen kanssa kuukausia ennen kuin saa avun? Jos pitäisimme elukoitamme kivussa edes yhtä päivää ilman asianmukaista hoitoa, rapsahtaisi eläinrääkkäyssyyte välittömästi.

Tsemppiä sinulle, navettapiika!

Viime yönä tuli taas sitä vettä ja hiukka lisää rapakkoa. Nyt paistaa aurinko ja taas yksi selvitys oottaa tekijäänsä. Ensi viikko menee sitten painepesurin jatkeena, kun aamulla nappaa kourallisen särkylääkettä niin iltapäivään pääsee. Ei tämä elo niin hehkeetä rampana ole, mutta pitää yrittää, jotta eläinlääkäri saa rauhan. Siitä jaksamisesta saarnataan ja apua luvataan, mutta en oikein ymmärrä, miten se on niin vaikeeta herrojen ymmärtää, että jos tuosta työstä jäisi käteen edes se kohtuullinen toimeentulo ja nuo ylimääräset mittanauhatarkastajat laitettaisiin oikeisiin töihin, niin suurin osa väsymyksestä poistuisi heti. Jos muillakin aloilla olisi jatkuvana sylkykuppina ja jatkuvan tarkkailun alla, jäisivät ihmiset kotiin ja töihin ei tulisi kukaan. Ei tämä maanviljelys tällaista ollut, kun nuorena likkana alalle tulin. Ajatelkaas 250 kilosesta sonnista sai 28 markkaa kilo, nykyään voi vain laulaa "kaikki turhat haaveet..." Silloin ei kyllä näitä monisatapäisiä laumoja ollut kellään, eikä niitä niin haviteltukaan. Mutta nyt uutta selvitystä vääntään... Jaksamista ja auringon paistetta akoille ja emännille!!

Ja jos eläin sairastuu eikä sillä ole paranemismahdollisuuksia, eläin lopetetaan. Jos ihminen sairastuu vakavasti, niin ihmiselle ennetaan kipulääkkeitä ja suurennetaan annoksia ja suurennetaan annoksia ja....

Eläimillä on laiduntamispakko, mutta onko ihmisillä ulkoilupakko. Vanhainkodeissa ei ole aikaa ulkoiluttaa vanhuksia....

Eläimille annetaan monta kertaa päivässä ruokaa ja juomaa, mutta entäpä ihmiset. Saavatko kaikki ihmiset monta kertaa päivässä ruokaa ja juomaa....

Luulisin, että tuo hyvä hoito riippuu vähän paikasta ja katsojan mieltymyksistäkin. Oma äitini on palvelukeskuksessa, jossa periaatteessa voisi asua vaikka itsenäisestikin, hoitajat olisivat käytettävissä tarvittaessa kutsunapin päässä. Minimivaatimus asukkaalle on, että kävelee itse syömään ja päivävaatteet vaihdetaan, petipotilaita osastolla ei ole vaan sitten on vaihdettava toiseen hoitolaitokseen, ellei ole nk.virkeä. Käytännössä suurin osa kuitenkin varsin dementoituneita, mutta ei tarvitse jatkuvaa sairaalatasosta hoitoa. Sitten on kuitenkin myös ne osastot, jossa asukkaat makaavat sängyssä suurimman osan ajasta, tahtovat tahi eivät. Joko hoitajien vähyyden tai potilaiden runsashoitoisuuden vuoksi lienee myös paikkoja, joissa kaikki ei näytä niin auvoiselta. Näillä osastoilla ehkä käy myös vähemmän vierailijoita, mutta he huomaavat herkästi epäkohtia, koska usein tuntevat pistoa sydämessään siitä, että läheinen vanhus on kyseiseen tilaan joutunut hoidettavaksi. Oma äitini karttaa viimeiseen asti joutumistaan kyseisen palvelukodin kroonikko-osastolle, koska edelleen järjeltään virkeänä, mutta fyysisesti heikkona kokee, että petipotilaaksi joutumisen jälkeen se vuodepotilaus ainut tekijä, mikä häntä määrittelee.

Varmaan riippuu hoitolaitoksesta. Hoitajista on monissakin laitoksissa pulaa tai hoidettavia on liian paljon.
Dementiapotilaita ei todellakaan käytetty ulkona ja jostain kumman syystä pissatulehduksetkin tulivat aina hoitolaitoksessa ollessa.
Kotihoidossa ollessa hoitajat eivät saaneet siivota - ainoastaan tiskata astiat. Ulkoiluttamiseen eivät saaneet osallistua.
Omilta vauvoiltani vaihdoin öisinkin aina märät vaipat. Kun vauva heräsi yöllä, niin lämmitin maitoa ja kuivitin. Samantien vauva nukahti.

Millaisia lie hoitajien ohjeet teilläpäin, jos pesevät ja siivoavatkin. Paikallisessa Sotessa kotikäyntiohje on 3,5 minuuttia käyntikerta, siinä just pikapuuron tekee tai ruokapalvelusta tuodun valmiin ruoan lämmittää, lykkää vanhukselle eteen ja siinä sivussa toisella silmällä vilkaisee että vanhus on hengissä ja huusholli suunnilleen kunnossa, sitten heippa ja seuraavaan paikkaan. Kolmesta käynnistä saadaan reilu kymmenen minuuttia jonkinasteista kontaktia vanhukseen päivässä ja yksi käynti noistakin voi olla yövalvontaa nukkuessa. Että mitenhän olis sen hyvän hoidon kanssa?

Ilmeisesti nuo kaikki mainitsemasi hoitotoimenpiteet laskutetaan erikseen - siis ruoan tuominen , pesettäminen, siivoaminen jne. Sinähän voisit alkaa omaishoitajaksi.

Eläimiä puhdistetaan, harjataan, leikataan kynnet, sairaat hoidetaan heti - ei tarvitse odotella lääkäriin pääsyä viikkokaupalla.

Miten sinä nyt tuolla lailla hättäilet, eikö se ole mukava nauttia alati vaihtuvista lomittajista ja suuren suuresta päivärahasta? Itse olen sitä mieltä, että monet lääkärit pitävät sitä emännän virkaa jonkin asteisena puuhasteluna, millä ei niin suurta yhteiskunnallista merkitystä ole. Samaa tautia on siellä MELA:ssakin havaittavissa, turhan joutuisia päätöksiä ei sieltä tule muuten kuin kielteiset, ne kyllä joutuu tekemään. Elukathan nykyään hoitaa miltein itse itsensä, kunhan robotti toimii, niin muulla ei niin suurta väliä ole. Itse olen jo alkanut odotella eläkepäiviä, lonkkaleikkaukseen en edes haaveile meneväni, kun ei yhtään tiedä palautuuko enään työkuntoon sen jälkeen.Jaksamista ja toivottavasti posti tuo odotettuja uutisia!!

Näitä avin lähettiläitä ollaan kesä kierrätetty ja kumarreltu. Ei siinä jaksamisia kyselty, kun puutteita kateltiin ja lisää löyty koko ajan. Lopulta palo hermo ja tuli koko kurjuus puhallettua pihalle, sitten tuntui , että asiat on kohdallaan ja jos vähän vielä pintaa korjattais. ... siihen suostuin, kun maitohuoneenlattian maalaamiselle tuli lisäaikaa ensi kesään, ihan kohtuullista.
Tuo viljelijän jaksamisesta huolehtiminen on samaa sarjaa niitten korulauseitten, mitkä painetaan kuolinilmoitukseen. Eivät paljon enään lämmitä, mutta tulipahan sanottua. Tyhjää sanan helinää.
Parhainten sitä jaksamista lisättäisiin, että tuotteille saisi oikean hinnan.Ja se hinta tulisi siinä teurastilityksessä tai maidosta siis oikeana hintana, eikä minään tukena.