Ruuvi vai jousiliitin?

Kytkemisen/irrottamisen helppous/nopeus. Jousiliittimeen kytkeminen helppoa, nopeaa ja kiristyy automaattisesti oikeen kireyteen. Irrotus hitaampaa ja vaikeampaa. Ruuviliittimeen liittäminen hitaampaa ja täytyy manuaalisesti kiristää oikein. Irrotus helppoa ja nopeaa. Jousiliittimeen ei monisäikeistä, ruuviliittimiin käy sekin, harvoin tosin pistorasian/kytkimen tapauksessa tarvetta.

Huonot jousilittimet huonoja, huonot ruuviliittimet parempia kuin huonot jousiliittimet.

Ruuviliitin ketjutetteessa on "varmempi" jos jaksaa kiristää ruuvit.

jousiliitin wagolta ehdottamasti. monisäikeinen kaapeli voidaan kytkeö suoraan, junissa ei saa edes käyttää ruuviliitosta

Myös ruuvvariliitokset voi mokata varsinkin kun on useampia johtimia, siksi pitää aina kiskoa ja tarkistaa että kaikki on varmasti kiinni.

Itse käytän jakorasioissa jousiliittimiä vain maadoitusjohtimiin. Jos jotain niissä menee niin se on poikkeustilanne ja vikavirtasuojakytkimen pitäisi pian puhaltaa peli poikki.

Järjellä ajateltuna jousiliitin tuottaa enemmän vastusta virralle, koska kosketuspinta-ala on pienempi. Ruuvvarilla saa usein johtimen osittain länään.

Kun maallikko tekee niitä omia kytkentöjään omin luvin niin ei siinä sekuntikelloa katsota. Sähköasentajalle sen sijaan jokainen minuutti on rahan arvoinen ja jousiliittimille on siten selkeä tarve ja markkina.

Jousiliittimellisiä pistorasioita ja kytkimiä ei saa käyttää esim. lääkintätiloissa ym. sairaaloissa. Johtimet pullahtavat liittimestä irti asennuksen aikana helposti, etenkin jos ketjutettu 2,5mm2 johdolla. jos käyttöönottotarkastus tehty sutaisten, niin sinne jäävät JL pistorrit nollat irti käytettäväksi.

Entisenä sähkärinä ja nykyisenä oman talon sähkärinä; kun urakoi taloon sähköjä niin ihan ehdottoman kivaa on jos pistorasia on kunnollinen ja jousiliittimillä. Varsinkin jos pistorasialta ketjutetaan eteenpäin niin sinne tulee kolme 2,5mm jäykkää johtoa ja lähtee saman verran. Ruuviliittimien kiristäminen ja johtojen vääntely on vmäistä kun pitää samalla miettiä johtojen pituuksia (että mahtuu rasiaan mutta ei ole liian lyhyet) ja oikein kytkemistä.

Halpa ruuviliitin ei todellakaan ole parempi kuin jousiliitin. Halvimmissa ruuviliittimissä korkkaa kierteet jos vähänkään kovempaa kiristää. Joistakin meni ruuvi poikki ja toisista koko metallinen pesä. Ja jos joutuu kiristäessä varomaan tuollaisia asioita niin liitoksista ei todellakaan tule tarpeeksi tiukat.

Pistorasioissa kannattaa miettiä myös sellaista asiaa kuin käyttömukavuus. Jossain television takana menettelee sellaisetkin pistorasiat joihin töpseliä täytyy suostutella mutta keittiöön ehdottomasti esim. Enston Jussia tms. jossa töpseli menee paikoilleen helposti, irtoaa kevyesti mutta pysyy silti jämäkästi.

Halvimmissa pistorasisoissa on niin ohutta peltiä runkolevy että jos vähänkin kiristää niin on heti mutkalla ja silti johdotus kampeaa kojetta pois vaaterista. Enstoissa saa pistorasiat jämäkästi kiinni seinää vasten (rasia vetää runkolevyä vasten seinälevyä) ja kojeiden asentaminen vaateriin on helppoa.

Kaikkein vmäisimmmät on pinta-asennettavat halpis pistorasiat joissa kojeen runko ruuvataan seinään ja päälle tulee muovinen hökötys kanneksi. Eräässä 2-paikkaisessa pistorasiassa piti tehdä sisäinen johdotus että sai molempiin sähköä. Kun tällaisesta rasiasta vielä jatkettiin seuraavalle oli johtojen määrä melkoinen. Kun päälle yrittää sovittaa sitä irtokantta vaateriin niin hermo alkaa mennä. Laitoin tuollaisia autotalliin sellaisille laitteille joita ei irroiteta verkosta kuin harvoin.

Kytkettäessä säikeisiä johtimia (esim. mkem) mihin tahansa liittimiin, pitäisi käyttää sopivankokoista johtoholkkia ja puristinta.

Mitä taas tulee jousiliittimiin, niin oletteko kuulleet käsitteen "metallin väsyminen"?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Väsyminen_(materiaalin)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muistimetalli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teräs

Wikipediastahan se "totuus" yleensä löytyy... heh.