mitä mieltä sopivuudesta matka veneilyyn
hans cristian
hans cristian
matkaveneilijä
avomerelle
118906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 118
Vanhimmat
hidas, aikansa elännyt valas.
Hei kaikki hitaita kesämökkiveneitä diggaavat, nykyaikainen valtamerikelpoinen matkapursi on tällainen:
http://www.youtube.com/watch?v=5x2sk3LmFKE
Ompas harvimaisen ruma vene.
Sisältä niinkuin olisi kellopeliappelsiinin sisutajan sisustama.
Todellä epäviihtyisä ja karsea sisältä.
Mikäs purjehtia sie olet, jos asut veneessä ja sisutus on noin tärkeää??? Minä jos kun kuvittelin, että matkapurren sisätilat ovat lähinnä yöpymistä ja ruuanlaittoa varten.
niin, toiset käyttää venettä siirtymiseen paikasta toiseen, toiset asuu niissä. Ja jos niissä asuu, on sisätiloilla iso merkitys.
Matkapurjehduksessahan juuri asutaan siellä veneessä.
Joskus legi voi olla montakin päivää, keli ei välttämättä suosi ulkona olemista...
Ja onhan se nukkuminen ja kokkaaminenkin mukavampaa viihtyisässä veneessä.
Joku päiväpursi jolla käydään pikku lenkkejä on sitten eri asia, kun ei siellä asuta, ei kokata eikä es nukuta.
Onko kotisi joku parakki, siellähän vaan nukutaan ja kokataan?
kysyjä tarkoittaa matkapurjehtimisella Hki Hanko 3 stopilla, viikossa marikseen.
Joskus jopa tallinnaan tai tukholmaan!
Niin, mitä sitten? Tyypillisen päivän valveillaoloajastakin vietetään veneen sisätiloissa useita tunteja, joten kyllä niiltä toivoo vähän enemmän viihtyisyyttä. Ihan sama, onko se matkapurjehdus Stadista Saaristomerelle vai Samoalle.
Ennen oli miehet rautaa...nyt on miehet neitejä joille purjeveneen sisutus on iso juttu.
Toi Elan on kyllä niinkaukana valtamerikelpoisesta kulkineesta ettei enempää voi olla. Veikkaan että kaksi vrk pystykryssiä 20S tosituulessa valtamerellä niin toi on aivan päreinä. Jollei uudet XÄtkää kestä kunnolla keliä hajoamatta niin miten tollanen leluvene sitten kestäisi (X:n delaminoitunut laipio aiemmissa ketjuissa).
Et varmaan olut tosissasi? Tää on joku provo?Onhan?
Et varmaan olut tosissasi? Tää on joku provo?Onhan?
Et varmaan olut tosissasi? Tää on joku provo?Onhan?
maailma muuttuu, eskoseni ;-)
Et kyllä ole koskaan purjehtinut millään cruiser racerilla, joten kommenttisi voi aivan huoletta ohittaa.Tuollaisella kokemuksella on aivan turha dissata nykyveneitä vaikka se nykyine hidas vene harmittaakin.
Olen purjehtinut 50 vuotta, myös valtamerillä. C/R venettä on ihana purjehtia slöörissä Sandhamnista Hankoon, mutta VALTAMERIKELPOISUUDESTA ei valitettavasti tämänkään veneen kohdalla voi puhua. Jos vetoat suunnittelukategoriaan A1, niin sehän yksi suunnittelijalle annetuista lähtötavoitteista, jonka eka versio ehkä täyttääkin. Kukaanha näitä kategorian täyttämisiä ei oikeasti missään mittaa. Mutta projektin jatkuessa markkinointiosaston paineet suunnittelijalle aiheuttavat sen, että veneeseen kertyy kaikkea turhaa sälää ja lopulta vene on liian painava alkuperäisiin suunnitelmiin nähden kasvaneen varustuksen myötä. Nyt köli on kasvaneesee painoon nähden liian kevyt, takilan mitoitus alakantissa, samoin peräsin / peräsimet. A1: n saakin nyt unohtaa, venee kaatuu ylösalaisin heti maston koskettaessa vettä, vaikka A1 vaatii 120 asteen AVS:n. Todellinen on jossain 100 asteen kieppeillä tälläisellä kevyen luokan C/R:lla.
Jokainen purjehtii millä haluaa (jodlari onanoikoon edelleen Youtubessa) minä seilaan Swanilla. Nopealla :)
"Swanilla. Nopealla"
Mikä on raatosi gph?
Suurempi kuin yhteenlaskettu älykkyysosamääräsi ja tililtäsi nostettavissa olevat eurot :)
Sun on parasta jatkaa onanointiasi Youtuben äärellä :)
Eli raatosi gph on 800;-)
Vedä vaan ite käteen kelluessasi sillä, aikaa on.
Laskit väärin. Oikeampi luku olisi ollut n. 70.
Sarjassamme merille tehtyjä veneitä.
Joka sanoo hitaaksi, ei oikeasti ole koskaan pitkää matkaa purjehtinut.
Kaunista työtä, paljon työtä vaativaa tiikkiä.
Tiikkikansissa ollut ongelmia niinkuin tapana noissa aasian tekeleissä on.
Vene joka on oikeasti tehty purjehtimaan pitkiä matkoja ja joka vie perille jos joku vene vain sen tekee.
Jos joku "asiantuntevista" arvostelijoista joskus itse seilaa Pacificilla, voi omin silmin havaita minkälaiset veneet siellä seilaa - kaukana kaikesta. Ainakin itse tapasin useita Hans Christianeja ja vähän halvempaa versiota Tayanaa, jolla on samantapainen runkomuoto. Myös jokunen Cabo Rico näkyi. Sisämerellä on eri olosuhteet eikä näitä pitkänmatkanpurjehtijoiden suosimia venetyyppejä täällä kotivesillä juuri näekään. Siksi kai helposti syntyy se näkemys, että niitä on vähän tai ovat jotenkin huonompia matkaveneinä kuin eurooppalaiset massatuotannon tuotteet.
Tiikkikansista voin olla samaa mieltä venetyypistä riippumatta. Tiikkikannesta on harmia. Se on kallis, se kuumenee tropiikin auringossa, se kuluu nopeasti. Tiikkikannen hinnalla saisi muuta oleellisempaa varustusta. Jos veneessä on kulunut tiikkikansi, sitä ei varmaankaan pidä uusia ennen kaukopurjehduksia.
Mielipiteitä veneistä on varmaankin tasan yhtä monta kuin on kippariakin. Joku arvostaa kevyttä raaseria, joku tanakkaa merikelpoisuutta. Moni haaveilee pitkistä purjehduksista, mutta aika harva sittenkään toteuttaa haaveitaan.
Tuo nyt on aivan sama, että itämeren saaristoissa näkyy paljon nauticateja, hriä yms. Ole meri mikä hyvänsä kevyt ja nopea vene paras valinta, jos ei olisi, vor kisattaisiin hans christianeilla.
Tulin hiljattain valtameripurjehdukselta. Veneeni on nykymallin mukainen matkavene. Pituus alle 11 m, leveys 3,5 m, tasaisehko pohja, paino noin 6 tn. Matkaa tuli lokiin vajaa 13000 nm vuoden aikana.
Jos lähtisin uudelleen, olisi veneeni noin 40 jalkainen, täyskunnostettu klassikko vuosilta 1980-95. Siis enemmän pituutta, vähemmän leveyttä, syvempi v-pohja, terävämpi keula.
Jos olisin lähdössä valtamerille kilpailemaan nopeudessa, hakeutuisin kuitenkin mielenterveyspotilaaksi johonkin sopivaan sisämaan laitokseen.
Jos Vor kisattaisiin HC:llä niin kaikki veneet pysyisivät kilpailussa mukana ja ehjinä loppuun asti.
...ja purjehdus ja elämä olisi tällöin sairaan tylsää kuten teillä näitä hitaita pursia hehkuttavilla on.
"Jos olisin lähdössä valtamerille kilpailemaan nopeudessa, hakeutuisin kuitenkin mielenterveyspotilaaksi johonkin sopivaan sisämaan laitokseen."
Kannattaa hakeutua heti, jos on tuollainen asenne kilpapurjehdukseen.
Tämän d444:n jutuista paistaa kokemattomuus. En lähtisi hänen kipparoimaansa veneeseen kuin korkeintaan päiväpurjehdukselle - jos sinnekään.
Hitaiden ja raskaiden pursien omistajat eivät välttämättä edes välitä säätiedotuksista, onhan heillä panssarivaunu, joka vaati 17 m/s tuulta liikkuakseen.
Mihin tietoon tämä perustuu? Antaisitko pari esimerkkiä?
http://cruisingresources.com/Hans_Christian_38_Traditional
"
LWL 33.0 ft Displaces 27,500 lbs. Mast Height 55.4 ft. Sail Area 886.0 sq. ft.
"
Suomalaisin yksiköin lwl=10,058m, displ=12 473kg, mast h=16,886m, sa=82,312m2.
Vertaa vaikka tähän:
http://www.x-yachts.be/seeems/133630.asp?anchor=129515& #129515
12 tonnin liikuttaminen vaatii melkoisasti tuulta, siispä hc:n kippari viis veisaa säästä ja miehistön kunnosta.
Mitat saattavat olla tässä viestissä kohdallaan (oletan että copy paste jostain oikeasta lähteestä). Johtopäätökset ovatkin sitten ihan puuta heinää.
Muistan kun kryssittiin X:llä Porkkalan selässä 10 m/s vastaiseen. Kipparilla koko ajan skuuttiköysi kädessä ja meno korkealla laidalla epämukavaa (leveä perä saa aikaan kovia kiihtyvyyksiä laidoilla). Melkoisen rasittavaa jollapurjehdusta, jota ei pitempiä legejä jaksaisi.
Tuossa veneessä miehistökin pysyy kunnossa kun pärjää kelissä.
Vai millä lailla tarkoitit että ei veisaa mihistön kunnosta?
Mielummin kyllä joudun kovaan keliin juuri tuolla HC:llä kuin tuolla tanskalaisella smörrebrödillä.
"Muistan kun kryssittiin X:llä Porkkalan selässä 10 m/s vastaiseen. Kipparilla koko ajan skuuttiköysi kädessä"
Et osannut sinä eikä kippari trimmata xää oikein. Reivikynnystä lähestyttäessä iso trimmataan litteäksi ja takastaagia kiristetään paljon. Levanki päästetään myös laitaan siten että iso vetää sopivasti. Sitten kun levängin päästäminen ei enää auta, niin on aika reivata.
"Mielummin kyllä joudun kovaan keliin juuri tuolla HC:llä kuin tuolla tanskalaisella smörrebrödillä."
Kevyt vene on turvallisempi purjehtia, tuulen voimat takilaan ja purjehtijoiden käsiin ovat vähäisempiä kuin 12 tonnin veneessä ja pääsee nopeammin rantaan.
Tässä tapauksessa kyse oli kyllä veneestä ja kipparin taidoista. Ei minun purjehdustaidoistani. Ota asioista selvää, ennen kuin teet johtopäätöksiäsi tai alat opastamaan. Uskoisin, että voisin kyllä opettaa sinullekin purjehduksesta yhtä sun toista.
Näin sanoo kaveri, joka ei tiedä valtameripurjehduksesta yhtään mitään. Hanko/Visby ei tee sinusta vielä kummoistakaan osaajaa.
No johan oli tekstiä:)
Kyllä kunnon kelissä kiire loppuu ja unohtuu. Smörrebröd voi tosin olla vene, jossa tulee kiire rantaan kun keli yllättää. Kunnon veneissä jatketaan matkaa.
Joo, en mä ihan oikeasti hakeutuisi mielenterveyspotilaaksi. Se oli sellainen vitsi. Oikeasti tekisi mieli joku lyhyt legi seilata tuollaisella menopelillä, mutta ei monen vuorokauden kestoista. Täällä puheena oleva matkapurjehdus ja kilpapurjehdus ovat kaksi eri lajia. Ns. matkapurjehduksella otetaan rennosti. Mukana on usein vaimo ja lapset. Joskus tehdään valtamerien ylityksiä äijäporukalla ja vaimoväki saapuu eksottisiin paikkoihin perässä lentokoneella. Siellä sitten seilataan saaresta ja satamasta toiseen, jolloin sisätilat ja asumismukavuus ovat a ja o. Että sillai.
Kyllä harmittaa se nykyinen uppotukki, jos palstalla noin avaudutaan.
http://www.enjoyfrance.com/images/stories/france/sport/Vendee-Globe-race.jpg
Kunnon purjevene purjehtii kaikissa järkevissä keleissä hyvin, hans cristianit yms eivät siksi ole kunnon purjeveneitä.
Ei purjeveneessä kannata istua hiljaa, jos kippari seilaa päin seinää. Turhaa onvenettä syyttää, jos sitä ei purjehdita oikein.
Kyllä sitä venettä pääpiirteissään ihan oikein purjehdittiin. Pointti tässä on se, että en lähtisi moisella jollalla suurille merille. Vaikka vene kestäisikin, niin turhan epämukavaa.
Hirvittävän epämukavaa on heilua painavan aluksen kyydissä, jokainen matkustajalaivalla aallokossa matkustanutkin tietää sen. Sen sijaan kevyt ja nopea matkapursi kulkee eteenpäin, eikä ylös alas ja sivulle.
Aika väsynyttä verrata matkustajalaivaa avomerelle suunniteltuun purjeveneeseen. Oikeesti - vänkä vänkä?
Kyse on vaan siitä, että tuo jodlari haluaa kinata tietämättä MITÄÄN matkapurjehduksesta tai edes köliveneistä ylipäätään. Tuskin se on ikinä edes köliveneen kyydissä ollut.
Tuota se hidas ja painava purjevene teettää taas, ei sanaakaa purjehduksesta. Pelkkää henkilökohtiasuuksiin menemistä.
Upea kruiseri. Heti ostaisin, jos olisi varaa. Samanlaista designia paljon halvemmalla on Westsail 32. Sellainen pitää tosin käytännössä hakea Atlantin takaa. Joku teoreettinen optiminopeus on pitkässä matkapurjehduksessa täysin epäolennainen juttu. Raskaisiin kruisereihin mahtuu riittävästi vettä, ruokaa ja polttoainetta vaikka parin kuukauden merellä oloon. Paljon tärkeämpää on vakaus aallokossa, tukeva riki, toimivat reivausjärjestelyt ja riittävän ahtaat sisätilat. Ahtaat siinä mielessä, että ei ole liian isoja avoimia tiloja, joissa voi loukata itsensä. Kryssiominaisuuksilla on merkitystä, yllätys, yllätys, kryssittäessä. Sitä voi harrastaa, jos haluaa elellä 20--25 astetta kallellaan.
Mikä ajelehtimislegi on kahden kuukauden mittainen?
Sellainen missä ei ole "sivistystä" polttoainetta...
En vieläkään ymmärrä missä tarvitaan 2 kk polttoaineet mukaan. Eikös purjehtien pääsisi nopeammin, mukavammin, halvemmalla kuitenkin noin 6000- 10000 mailia seuraavalle pa-asemalle.
Kauankos se Duncker purjehti Tulimaasta Antarktikselle ja takaisin, ankkurissa/maissa oleskelu mukaan lukien?
On niitä muitakin 2 kk tai pidempiä aikoja, jotka on pärjättävä ilman ruoka- tai polttoainetäydennystä. Noin pitkä aika ilman sadetta on jo aika epätodennäköinen.
Oli miten oli, pidemmässä matkapurjehduksessa ei ole suurta merkitystä sillä, kestääkö jokin legi muutaman päivän enemmän tai vähemmän, kunhan vene on mukava ja turvallinen.
Pienemmillä, alle 60-jalkaisilla veneillä nopeuden lisääminen harvoin lisää mukavuutta ja turvallisuutta.
Mitä nyt sitten 2 kk polttoaineet tarkoittaa. Sanoisin, että esimerkiksi 4 litraa per päivä eli 240 litraa. Taitaa Westsailiin 32:een mahtua hyvin tuon verran, mutta yritäpäs tankata saman kokoiseen moderniin purjeveneeseen. Sellaisen tankkeihin menee ehkä max. 100 litraa.
"Pienemmillä, alle 60-jalkaisilla veneillä nopeuden lisääminen harvoin lisää mukavuutta ja turvallisuutta"
Ei juma, kyllä tulee äiti ikävä jos vene 4 m/s tuulessa keskellä intian valtamerta ei kulke purjein kuin 4 solmua. Vauhdikkaampi samanmittainen 6 solmua.
Lisätietona Pertti Dunckerin Antarktiksen purjehduksesta voisi mainita sen, että hänelle ilmeisesti tuli huolia polttoaineen riittämisestä. Sitähän kuluu kylmillä latitudeilla lämmitykseen, kun kamiina on päällä viikkotolkulla. Onneksi Antarktiksella paljon purjehtinut venekunta, Rolf & Deborrah, s/y Northern Lights (Joshua 40) oli paremmin varustautunut ja saattoi antaa Merivuokkoon polttoainetäydennystä. Rolfin kertoman mukaan Pera olisi ollut pulassa ilman heidän lahjoitustaan.
Ehkä kaikki eivät tule ajatelleeksi sitäkään, että toisin kuin täällä Euroopassa ja Atlantin alueella dieseliä ei voikaan kaikkialla maailmassa tankata ihan mistä vain. Tavanomaista pasaatituulireittiä purjehtiville pallonkiertäjille voi tulla yllätyksenä, että Panama Cityn jälkeen lähimmälle tankkauspaikalle onkin yllättävän pitkä matka. Galapagoksella voi kyllä hankkia kanistereilla "marine"-laatuista dieselpolttoainetta, joka oli ruskeaa ja tukki filtterit. Lähin parempilaatuisen dieselin tankkauspaikka oli vasta Nuku Hivalla, n. 3000 mpk Galapagokselta, mutta siellä oli sen verran "swelliä" (maininkia), että polttoaine piti hakea jerrykannuilla.
Useimmilla Pacificin kruisaajilla veneiden tankkitilavuus on liian pieni niin, josta syystä tavallinen näky on veneen kannelle sidottu rivistö jerrykannuja. Kaikki purjehtijat eivät halua jäädä vuorokausiksi pläkään odottelemaan tuulta. Joissakin veneissä dieseliä kuluu sähkön tuottamiseen (useimmilla on jääkaappi, joillakin myös pakastin), jos aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori (ja/tai laahusgeneraattori) ei riitä vastaamaan sähkön tuotosta.
Veneen valinnassa voi olla hyvä miettiä onko tankkitilavuudet todellakin riittävät.
Niinpä. Joillakin on sähköllä toimiva autopilotti, jääkaappi, pakastin, vedentekolaite ja erilaisia elektronisia laitteita ja sähkön tuottoon käytetään dieselgeneraattoria tai veneen apumoottoria. Dieseliä kuluu, vaikka edetään tuulen voimalla.
Itse olen pärjännyt 2500 ja 2700 mailin legit 100 litran kulutuksella ja seuraavat ilmeisesti noin puolella kun rupean lataamaan vesigeneraattorilla
On se niin vaikea rakentaa lisätankkeja, jos on pitkälle matkalle menossa, nykyveneissä esim keulapunkan alle ja/tai perän säilytystiloihin.
Modernissa valmerikilpapurressani on vain 40 litran löpötankki koska se kulkee purjen niin hyvin. Pitkällä matkalla voisi harkita sähkömoottoria ja akkuteknologiaakin, koska silloin olisi omavaraisempi kuin löpön varassa. Sähköä koska voi tuottaa veneessä monilla eri tavoin.
Heh.
Tästähän juuri oli puhe, kun nykyaikaiseen veneeseen aletaan tekemään lisätankkeja, pakkaamaan jerryjä kannelle ja muuten nostamaan painoa niin siinä menee ne nopeudet ja ominaisuudet. Vene voi muuttua jopa vaaralliseksi.
Juuri tämän takia on olemassa oikeita valtamerille tarkoitettuja purjeveneitä.
Sähkömoottori toimii sähköllä, ja se taas vaatii paljon akkuja=lisää painoa. Sähköä ei aina tule välttis vaihtoehtoisillä tavoilla, vaan se pitää tuottaa dieselillä Eli niiden akkujen painon lisäksi tarvitse silti sitä löpöä=lisää painoa.
Samat vaihtoehtoiset tuotantotavat on pitkän matkan veneissäkin tuuli/aurinko/hydro...
Sinulla ei taida oikeasti olla mitään kokemusta pitkästä purjehduksesta?
Sinulla ei ole mitään kokemusta nmistää veneistä väittäessäsi niiden muuttuvan vaarallisiksi kuormatessa. Ymmärän kyllä, harmittaahan se hitaiden veneiden diggaaminen.
"Sähköä ei aina tule välttis vaihtoehtoisillä tavoilla, vaan se pitää tuottaa dieselillä"
Tuo paljastaa, ettet tiedä pitkän matkan purjehduksesta mitään. Vesigeneraattoreita ja aurinkopaneeleja käyttävät monet, varsinkin yksinkilpapurjehtijat.
http://www.wattandsea.com/en/racing-hydrogenerator
Käyttää toki, mutta ei välttis juuri tuollaista racing-mallia:)
Perheveneessä on sähkön kulutuskin pikkaisen eri luokkaa kuin monella yksinpurjehtijalla.
Monelle yksinpurjehtijalle riittää paljon vaatimattomampi meno kuin perhepurjehtijalle.
MIksi sitä löpöä sitten kuluisi esim vaikka antarkticalla käynnissä, jossa takaisin noustaan eteläameriikan länsirannikkoa?
Miksi niin moni isoilla vesillä purjehtija sitten valitsee vankan raskaan "uppotukin"?
Ilmeisesti seppomartti perusti käsityksensä pekästään Euroopan ja Karibian välisiin Atlantin ylityksiin, jolloin 2500-2700 nm legin jälkeen voi aina tankata, sekä siihen että tuulta riittää veneen liikkumiseen. Vesi- tai laahusgeneraattori ei tietenkään toimi, jos vene lilluu tyynessä.
100 litran dieseltankki on käytännössä täysin alimittainen Atlanttia kauemmaksi ulottuvilla reissuilla, vaikka sillä pärjääkin Karibian retkillä ja Välimerellä.
Edelliseen veneeseeni laitoin 100 litran lisätankin punkan alle, kun ennestään tankkitilavuus oli vain 150 l. Tämäkin oli alakanttiin, vaikka vene oli purjein nopeakulkuinen (paras 24h matka reilusti yli 200 nm). Nykyisessä paatissani tankkitilavuus on n. 500 l, mikä tuntuu riittävältä.
Erityisesti Pacificilla kannattaa varautua siihen, että 3000 nm legin jälkeen ei heti löydykään mitään meriasemaa, jossa puhdasta polttoainetta voisi lorottaa tankkeihin. “High latitude” –reissuilla polttoainetta kuluu lämmitykseen. Laskekaa paljonko lämppärinne kuluttaa vrk:ssa!
Tasapohjaiseen C/R veneeseen voi olla aika vaikea sijoittaa riittävän isoja p-a ja vesitankkeja. Samaa ongelma ei taida olla jossakin HC:ssa, Tayanassa, Island Packetissa tai muussa pitkien retkien paatissa.
Siis käytin vain 30-50% polttoaineestani ja tarkoitus on pienentää kulutusta. 500 l polttoainetta on poikkeiksellisen paljon purjeveneessä. Hyvä niin. Itse en tule tarvitsemaan tässä elämässä niin isoja tankkeja eikä mahtuisikaan. Kukin tyylillään. 200 mailia/ vrk x 2 kk =12000 mpk - eiköhän löpöä löydy jo useastakin paikasta sillä välillä.
"Miksi niin moni isoilla vesillä purjehtija sitten valitsee vankan raskaan "uppotukin"?"
Niitä saa halvalla, siksi. Rahaa pitää myös jäädä elämiseen.
"Tasapohjaiseen C/R veneeseen voi olla aika vaikea sijoittaa riittävän isoja p-a ja vesitankkeja. Samaa ongelma ei taida olla jossakin HC:ssa, Tayanassa, Island Packetissa tai muussa pitkien retkien paatissa."
On c/r veneissä keulapunkan alla ja perän säilytystiloissa kuutiometrejä tilaa. Mitään pilssejä ei tarvita muutakuin ruuan viilentämiseen.
Onko noin.
Kokeillaas vertailla saman ikäisiä ja kokoisia.
Totta puhut, sen huomaa kun vertaa esim näitä kahta:
x-412 vm 2000 = 159.000€
http://www.yachtworld.fi/veneet/2000/X-yachts-X-412-Mk-III-2279168/country.ranska
HC 43 vm. 1990 215.000€
http://www.yachtworld.fi/veneet/1990/Hans-Christian-43-Classic--2492260/country.hollanti
Molemmat euroopassa ja saman ikäi... Eiku ootas nyt, tuo smörrebröd on 10 vuotta uudempi ja silti 56.000€ halvempi???
Nyt kyllä sun teoria tais haukata lapiollisen psakaa.
Litteäpohjainen vene se tykkää kun keulaan laitetaan esim 200 l löpöä.
Minkälaisella veneellä luulet pystyväsi ylläpitämään 200 mailia/vrk keskivauhtia 2 kk ajan? Käytännössä tämä ei onnistu. Todennäköisesti joudut 2 kk aikana tyveneen, jolloin kuitenkin sähköä kuluu ja sen tuottaminen voi vaatia polttoainetta. Aurinkopaneelitkin tuottavat sähköä vain valoisana aikana.
Pitkänmatkan veneissä tuo 500 litran polttoainemäärä ei ole poikkeuksellinen, ehkä jossain alle 35ft kokoluokassa toki verrattain harvinainen ilman kannelle sijoitettuja jerrykannuja.
J.Cornellin julkaisemassa “cruising survey” selvityksessä todettiin, että pitkänmatkanpursien keskimääräinen tankkitilavuus oli 400 litraa (100 US.gal).
Pitkänmatkanveneiden pa-kulutus pienillä kierroksilla pläkässä ajettaessa oli keskimäärin 2 litraa tunnissa ja tankillisella saattoi ajaa keskimäärin 750 mailia.
Nyrkkisääntönä on turvallisuustekijänä pidetty sitä, että polttoaineen tulisi riittää vähintäin kolmannekseen aiotusta legistä.
Huippuvuorilla parhaillaan purjehtivan Mantan pa-tankkitilavuus on kotisivun mukaan 660 l ja luoteisväylän kautta purjehtineen Sareman (Eastwind 45) 1000 l. HC 38:n pa-tankin tilavuudeksi ilmoitetaan 145 US.gallonaa, Tayana 37:ssä se on 90 US.gal.
Kas kun et ottanut esimerkiksi nauticatteja ,että oma teoriasi kusee.
Harvalla valtamerimatkapurjehtijalla on yli 200 000 euron veneitä, kuten tämä kuva osoittaa:
http://www.boatm8.com/boat_media_gallery/Azores Harbour.jpg
Kuvassa näkyy vanhaa pientä yksisaalinkista kippoa laituri täynnä.
Tuo on huono kommentti, toki on järkevintä veneessä kuin veneessä jakaa painoa, jotta vene kulkisis tasapainossa.
Tämähän nyt alkoi siitä kun kehuttiin miten smörrebröd on niin paljon kallimpi ja parempi kuin vastaava HC.
Ei taida tuon laiturin vasemmalla puolella olevista veneistä lähteä yksikään alle 200 tonnin.
Lähdepä vaikka Atlantin yli 40 löpölitran kanssa. Voit olla kusessa, ellei sinulla ole iso miehistö ja 60--70- jalkainen nopea pursi. Tavanomaisella perhepurrella kannattaa ottaa mukaan 150--200 litraa. Jos hyvä tuuri käy ja aurinkokennot vetogeneraattori toimivat, löpöä ei ehkä kulu lainkaan. Jos käy huono tuuri, sitä kuluu koneella ajettaessa vähintään 75 -- 80 litraa vuorokaudessa. Kolmen viikon reissuun voi mahtua esimerkiksi kolme parin vuorokauden tyyntä pätkää. Laskepa siitä...
Pitkät matkat lasketaan hyvin purjehtivalla veneellä 5 solmun keskinopeudella. Käytännössä sekin edellyttää välillä koneen käyttöä. 5 solmua tarkoittaa 120 mailia vuorokaudessa. Ei pidä leikitellä mahdollisuudella, että ruoka, vesi tai löpö loppuu edes pari päivää ennen määränpäätä. Ilman juomavettä selviää juuri ja juuri vuorokauden. Sitten tulee hätä.
Onko toi totta, siis toi tankin koko?
Meinaan vaan kun meidän perheen perinteisellä syyspurjehduksella lähdetää liikenteeseen keskiviikkona ja tullaan takaisin sunnuntaina, niin pitää varautua siihen, että lämppäri kuluttaa pahimmillaan 40 litraa reissun aikana. Toi siis tapahtuu koulujen syysloman aikaan ja on yleensä kauden viimeinen reissu. Lämppärin kulutus on 0,12 - 0,42 l/tunti. Tuolloin lämpppäri laitetaan päälle veneelle saavuttaessa ja sammutetaan sunnuntaina veneeeltä lähdettäessä. No, eihän lämppäri yleensä täysillä käy, mutta pitää siihen varautua. Usein on ollut pakkasöitä.
Juuri niin. On aivan eri asia käyttää syysretkellä lämppäriä keskiviikosta sunnuntaihin ladaten kotisatamassa maasähköllä kuin olla viikkoja tai kuukausia ilman maasähköä ja ilman tankkausmahdollisuutta!
Kas kummaa, nopsat pitkänmaktan purret pärjäävät 40 litran löpötankilla.
http://performance.boatshed.com/class_40-boat-141261.html
Kuinka moni tuttusi tai tämän keskustelun osaanottaja ylittelee tuollaisella valtameriä?
Oletko koskaan nähnytkään tuollaista.
OIsko aika palata maan päälle?
Pölöpäälle:
http://www.routedurhum.com/fr/s01_home/s01p01_home.php
Missäs joukkueessa itse olet tuolla?
Montakin perhemiehistöä?
Eli: PALAA MAAN PINNALLE!
Nyt tuo HC on muuten 169 KEUR. Eli aika kuluu ja hinta laskee...paljonkohan Suntista saisi vaihdossa tuohon. :-)
Olen itsekin katsellut noita saman sarjan veneitä.
Hc, Lord Nelson, Tayana, Baba, Cabo Rico, Tachiba...
Täällä löytyy aika paljon tietoa:
http://bluewaterboats.org/
Yhtään tanskalaista smörrebrödiä ei siellä taida olla:)
Linkin veneet pikaisesti vilkaistuna näyttävät oudolta kokoelmalta ellei peräti museo-osastolta. Liekö yhtään 30 v. nuorempaa designia?. Kyllä purjeveneissä on tapahtunut kehitystä ja tulee tapahtumaan edelleen. Ne , joille ainoa oikea venetyyppi on raskas, pitkäkölinen, painava, huipputakilainen ovat yhden sortin uskovaisia. Valintaa perustellaan ylivoimaisen suurella kuormaamiskyvyllä, turvallisuudella Antartiksen tai luoteisväylän olosuhteissa, kyvyllä ajaa dieselillä kolmas osa legistä, rauhallisella käyttäytymisellä aallokossa, paremmalla kestävyydellä koralliriutalle haaksirikkoutuessa, 2 kk omavaraisuudella reissussa- tai mitä argumentteja tässä viime aikoina onkaan vilahdellut. Näihin poikkeuksellisiin tarpeisiin voi poikkeavia veneitä yrittää perustella.
Suurin osa matkapurjehtijoista ei ole matkalla arktisille vesille, ei kaipaa 2 kk kestoisia legejä vaan seuraavaan satamaan, välttää tilannetta missä kolmasosa ajettaisiin moottorilla jne. Eli valtaosan tarpeet poikkeavat ja siten veneetkin pääosin ovat muun tyyppisiä. ARC:n venelista on kuin ison venekerhon lista paitsi iso koko, keskipituus lienee 15.5m. "Bluewaterboats" edustus puuttuu.
Mutta eikös ARC ole kuiteskin hyvin valvottu ja melko turvallinen ryhmämatka?
Nyt pouhutaankin oikeista valtameriveneistä eikä mistään karibian eskaaderipurjehduksesta.
Ihan eri asioita.
ARC-ylitykseen käy vaikka folkkari.
Seppomartti taitaa olla sokeutunut ymmärtämään niitä, jotka parhaillaan seilaavat tai ovat seilanneet Karibiaa ja Välimerta kauempana.
Se tietysti pitää paikkansa, että enemmistö suomalaispurjehtijoista pysyttelee kotirannikoilla. Vain aika pieni osa purjehtii Itämeren ulkopuolelle. Ehkä kymmenkunta suomalaisvenettä vuosittain osallistuu ARC-tapahtumaan, joka on eräänlainen kimppapurjehdus ja mukava kokemus varsinkin ekalle valtameren ylitykselle.
Jos kuitenkin ajatellaan "matkapurjehdusta" yleisesti eikä ainoastaan Itämeren tai ARC:ssa menestymisen kannalta, seppomartin "oudolta kokoelmalta ellei peräti museo-osastolta" tuntema on sittenkin suppea näkemys. Itselläni oli samanlaisia käsityksiä kuin seppomartilla, mutta ne alkoivat muuttua purjehdukseni edettyä eteläiselle pallonpuoliskolle. En todellakaan enää ole samaa mieltä kuin ennen valtamerten ylityksiä.
Minusta purjeveneiden kehitys on tapahtunut aika paljon kaupallisten näkökohtien ja osittain mittalukujen sanelemana eikä suinkaan merikelpoisuuden ja lujuuden parantamiseksi. Tavallisimpien sarjatuotantomallien joukosta ei varmaankaan ole helppo löytää sellaista venemallia, joka olisi ideaalinen kaukopurjehdukseen.
Sekin taisi jäädä hoksaamatta, että "kyky ajaa dieselillä kolmannes legistä" on ollut kokemusten myötä syntynyt suositus. Rikin ja purjeiden menetys ei muodostu katastrofiksi, jos polttoainetta on jäljellä jne. Tietenkin jokainen valtamerien ylittäjä pyrkii säästämään polttoainetta. Useimmissa pitkänmatkanpursissa on aurinkopaneelit, tuuligeneraattori, tuuliperäsin --- ja silti niissä näyttää olevan jerrykannuja kannella merkkinä siittä, että pa-tankki on monissa venemalleissa aivan liian pieni!
Jos oikeasti on lähdössä maailman merille eikä pelkästään Karibia-Välimeri-alueelle ja on suunnittelemassa matkapurren hankkimista siihen tarkoitukseen, voi olla hyvä syventyä miettimään mitkä ominaisuudet veneessä ovat itselle tärkeimmät eikä katsella pelkästään massatuotantomalleja.
ARC-veneiden keskikoko on selvästi suurempi kuin kauemmaksi purjehtivien. Tilastoja on julkaistu YW:ssa ja J.Cornellin kirjoissa.
Tuollaisista esseistä huolimatta isojen vesien äärellä ja varten rakennetaan enimmäkseen moderneja alle 10 tonnin purjeveneitä. Jotkut vanhat vaarit voivat sadat kiksinsä vaikka hr:istä, mutta monelle _purjehtijalle_ painava vene on kauhistus.
http://www.pacificsailingschool.com.au/_blog/Our_Sailing_News/post/The_Next_Crew_in_Sydney_Hobart/
Nyt tuntuu että on kilpapurjehdus sotkettu matkapurjehdukseen.
Harva lähtee pallonkiertoon kilpailumielessä.
Sanoisin että suurin osa pallonkiertoon lähtijöistä on perhemiehistöllä ilman kiirettä.
Toki jos purjehditaan jotain wendeetä, syd-hob tai vor:ia niin venevalintakriteerit on ihan erit.
Mutta lienee turhaa miettiä niitä tässä keskustelussa.
Tai kysytään näin, jotta saadaan suuntaa tällekin keskustelulle.
Aloittaja kyseli matkavenettä, tuskin kilpailumielessä.
Siis varsinainen kysymys:
Kuinka moni palstalle kirjoittanut on purjehtinut kilpaa maailman ympäri tai edes merkittävien valtamerien yli, tai suunnittelee sellaista venevalinnan näkökulmasta?
Kuinka moni taas on purjehtinut maaiman ympäri ilman kilpailumieltä, ilman kiirettä kokeakseen ja nähdäkseen paljon eri paikkoja ns. amatöörimiehistöllä/perhemiehistöllä.
Luulen että jälkimmäisten osuus on 99,9%. Joten ehkä aiheellista pitää keskustelu edelleen sillä tasolla.
Erikseenhän voi aloittaa keskustelun valtamerikilpailuun soveltuvista veneistä.
Sama kuin lähtisi perheen kanssa kiertelemään eurooppaa kesälomalla autolla, harva lähtee corvetella tai lambolla, suurin osa lähtee asuntoautolla, farmarilla tai muulla tila-autolla.
Me ratkaisimme asian yksinkertaisesti: ostimme veneen, jolla oli ongelmitta purjehdittu maailman ympäri. Tuntuu toimivan, Biskaja alkaa jo häämöttää, eikä suurempia ongelmia ole ollut, vaikka ihan amatööripohjalla ja loppujen lopuksi melko vähäisellä kokemuksella edetään.
Kai sitä voi kilpaakin purjehtia, mutta silloin pitää kyllä olla paljon enemmän miehistöä kuin me kaksi.
dfgrt3456:n muistutus oli paikallaan! Valtameriä kruisaavista purkkareista on tehty tilastoja. Enemmistö seilaa kahden hengen miehistöllä, tavallisesti mies nainen. Yksinpurjehtijoitakin taitaa olla enemmän kuin isolla miehistöllä liikkuvia, mikäli on uskomista Jimmy Cornellin kirjaan vuodelta 2007 "A Passion for the Sea, Reflections on three circumnavigations".
Tuo Jimmy on kuin Jeesus. Joku vanha pappa. Sen mielestä esim tämä reissu on mahdontonta, epämukavaa ja pelkkää huijausta, onhan kyseessä suht moderni ja nopsa vene:
http://loggerhead.blogdrive.com/
Sinulta jää näköjään huomaamatta, että valtaosa niistä maailman meriä tosissaan veneillä kiertelevistä on "vanhoja pappoja ja mammoja". Johtuen ihan siitä, että nuoremmilla ei yleensä ole varaa sellaisiin veneisiin eikä aikaa. Tai pikemmin, jos on aikaa, ei ole rahaa ja jos on rahaa, ei ole aikaa. Ja jos reissataan ilman sponsoreita, niin sitä selvemmin keski-ikä on 50 .
Ei aikuiset ihmiset valitse epämukavaa venettä, jollaisia kaikki raaserityyppiset luonnostaan ovat.
"Ei aikuiset ihmiset valitse epämukavaa venettä, jollaisia kaikki raaserityyppiset luonnostaan ovat. "
Mistä tiedät, jos et ole koskaan raaserityyppisellä purjehtinut. Raaserein teikäläisillä on ollut joku Hai, Folkkari tai uusin vene H-vene.
Näin on. 40-jalkaisessa on kohtuulliset tilat kahden ihmisen asumiseen. Pidemmälle legille voi ottaa mukaan kolmannen, ehkä neljännenkin, mutta vain tilapäisesti. Eli... Ihan mielenkiintoisia vaatimuksia tulee, kun veneen pitäisi olla tuon kokoinen ja silti hyvin käsiteltävissä jopa yksin kovassakin tuulessa ja aallokossa. Siinä ei silloin ensimmäiseksi mietitä mitään kilpapurjehdusominaisuuksia. Kaksi tuntemaani pallonkiertäjää on kumpikin seilannut reissun tuon kokoisella veneellä ja miehistöllä, ja kumpikaan ei käyttänyt esim. spinnua lainkaan. 40-jalkaisen spinnu on nimittäin joka tapauksessa aika iso, ja 5 metrin aallossa jiippaaminen alkaa muuttua hengenvaaralliseksi jne.
Minä olen, ja voin vahvistaa, että epämukavaa on. Vauhti on kyllä hyvä ja muutenkin on kivaa purjehdusta. Mutta onhan se nyt ihan selvä, ettei pienellä amatöörimiehistöllä mitään raasereita valtamerille viedä. Pitkäkölinen painava ketsi olisi optimiratkaisu.
No, jos on kiire seuraavaan paikkaan, niin eikö kannattaisi unohtaa purjeveneellä matkaaminen? Lentokoneella paikanpäälle ja vuokraa veneen (siis jos päämääränä on olla kohteessa nopeasti?)..
Ja pallonkiertäjistä iso osa aloittaa ARC:llä ja jatkaa Panamalle. Siinä mielessä tein viittaukseni ARC:hen, josta yo museoveneet puuttuu. Täysin toisenlaista filosofiaa edustaa esim Class 40 veneet (esim. Akilaria ja Pogo), joilla on meriä kierretty kovissakin olosuhteissa ja pienellä miehistöllä- nopeasti. Niistä löytyy myös erikoisia ominaisuuksia kuten vesitiiviitä laipioita, 750 litran vesitankki, pinnaohjaus, vesigeneraattorit, itseoikaisumekanismi mm.
Mistä alkaen luetaan "oikeasti maailman meriä pyrjehtivaksi". Pitääkö kiertää Kap Horn vai jokin muu merkittävä piste?
Olisitkohan vähän turhaan takertunut "oikeasti maailman meriin"? Ehkä sillä tarkoitettiin pallonkiertäjiä tai ainakin niitä, jotka seilaavat myös muualla kuin netissä tai haaveissaan.
Varmastikin Lucky Ladyn purjehdus Karibialle ja takaisin oli elämys sinulle. Onnistuitko muuten saamaan maksavia gasteja reissullesi? Niitä kai haeskelit netistä.
Hyviä keskusteluita pallonkierrosta on käyty ennenkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10429966
Valtameripurjehduksen periaatteisiin voi tutustua lukemalla Steve and Linda Dashewn Offshore Cruising Encyclopedian. He ovat päätyneet 3000 mailin moottorointisäteeseen, vaikka tekevät kevyitä ja nopeita veneitä kaikillla mittareilla mitattuna. Valitettavasti kirja on paksu, mutta hyvin antoiaa.Lauri G kertoi, että Tahitilla tuotantoveneet odottavat varaosia, koska ne eivät kestä jatkuvaa kovaa rasitusta. Ei tuotantoveneitä ole siihen suunniteltukaan vaan päiväpurjehduksiin satamasta satamaan. Eihän ole mieltä tehdä venettä pomminkestäväksi ja seilata pasaatituulten reittiä, tai Hesasta Maarianhaminaan. Se on hukkainvestointi. Arvoisat keskustelijat, korottakaa tasoa! Kommentoin, koska aikaisemmin meidätkin oli mainittu. Olemme vihdoin Euroopassa 8 vuoden jälkeen. Ihanaa!
Vaatimus 3000 mailin moottorointisäteestä on älytön esittipä sen kuka tahansa kirjailija. Ei missään ole sellaista tuuletonta aluetta. Yhtälailla älytön ajatus on, ettei 40 jalkaisen veneen lentäviä avotuulipurjeita voi käyttää. Code 0 , genaakkeri ja asym. spinnu on helposti avattavissa/ rullattavissa pois yksinkin genaakkeripuomin rullan avulla. Tapanani ei ole ollut herättää vapaavahtia näihin operaatioihin.100m2 symmetrinen spinnu yksin voi tuottaa ongelmaa jos laskemisen kanssa myöhästyy mutta ajoissa tehtynä onnnistuu yksinkin. Näillä purjeilla peltigenoan tarve vähenee.
Tarkennukseksi vielä, että 3000 mailia tyvenessä olisi luokkaa 1200 litraa 5 kts nopeudella 600 tuntia. Pieneen veneeseen ei mahdu. Isompaan mahtuu mutta sitten tarvekin kasvaa 6 solmua x 500h x 3 l/h= 1500litraa?
Olen pahoillani, koska tarkoitukseni ei ollut tuoda 3000 nm sädettä pääasiaksi, vaan "kirjailijan" kirjan anti.Eikä se mikään vaatimus ole, vaan heidän viimeisten veneidensä säde. Yksityiskohdista voidaan kinastella loputtomasti näillä sivuilla sen johtamatta mihinkään. Tarkennukseksi kerron, että meidän 1000 l riitti juuri ja juuri Martinique-Azores välille. Puhuimme norjalaisveneen kanssa, joka oli ajelehtinut 10 pv, koska polttoainetta oli jäljellä 20 l. Se oli massatuotantovene, pystykeulainen, kevyt, spinnu ym. Azorien korkea osui kohdallemme ja seurasi mukanamme. 2000 nm moottorointisäde olisi ollut poikaa. Olismme voineet nostaa hiukan nopeutta. Galapagos-Marquesas väli on hiukan saman lainen. Pelkin purjein 8 vko ei ole harvinaista ekä siinä code 0 auta. En haluaisi ostaa polttoainetta Marquesasilta hinnan vuoksi. Aina ei siis ole kysymys seuraavasta tankkausmahdollisuudesta, joka monestakin syystä voisi olla järkevää jättää väliin. Olet oikeassa siinä, että modernissa veneessä ei ole tilaa isoille tankeille eikämyöskään riittäville varastoille pitkille matkoille Genaakkeri on mahdollista nostaa ja laskea yksin myös sukkaan. Jos tuuli on 25 solmua,, saattaa olla vaikeuksia. Me laskemme genaakkerin aina yöksi. Rullagenoa ja lentävä genoa virsikirjalla on helpompi. Suosittelen valtameripurjehdukseen.Toistan, Dashewn kirja antaa vastauksen moneen kysymykseen.
Suuriinpiirtein sama legi Karibialta ilmeisesti samoihin aikoihin vei 20pv ja niukasti yli 100 litraa kulutusta. Tankit olivat täynnä Hortaan tullessa, en tankannut. Oli 2 viikkoa tyyntä ja heikkoa vastatuulta länsituulialueen eteläpuolella. En ole tavannut vähentää purjeita vuorokauden ajan mukaan vaan spinnu on ylhäässä yötä-päivää jos hyvältä tuntuu.. Yli 40 jalkainen norjalainen X C/R tuli viikkoa nopeammin regatasta (Antigua race week?) vastaavan legin enkä muista nähneeni tavanomaisia jerrykannuja kannella. Kieltämättä olisi karmea kohtalo lillua 10 päivää tyvenessä. 2000 mailin moottorointi on kuitenkin pikkuveneissä täysi mahdottomuus.
Azorin korkea on 7 vrk ennusteella vältettävissä jos ennusteet pitävät paikkansa. Minulla USgrib on toiminut hämmästyttävän luotettavasti. Tuulen suunnat ovat kääntyneet vain muutaman tunnin virheillä odotusten mukaisesti. Lähdin pitkälle kiertomatkalle pohjoiseen ko. tyynialueen ympäri ja se onnistui ainakin tällä kerralla.
Miten sieltä Karibialta pääsee pois niin että ei joudu myrskyihin?
Me olimme tällä kertaa myös Herbin netissä ja päin ptä meni. GRIB on enimmäkseen ok, mutta se on perusta National Weather Service aënnusteellle, Samalla pohjalla Boston ja New Orleans antavat aivan erilaiset ennusteet ja Herb kolmannen. Arvaa siinä sitten. GRIB oli ok pohjoisessa, koska vertailupohjaa ei ollut. Tapaamamme vene oli ostanut ennusteet Azoreille Rhode Isllandilta ja pieleen meni sekin.. Taítaa olla parasta lukea ilmapuntaria ja katsoa ulos. Saattaa saada parhaan ennusteen.. Jos on huono tuuri, kuten meillä, moottorointi on ainut mahdollisuus edetä, tai sitten odotellaan, kuten norjalaiset, Paras legimme oli Salvador-Martinique, 155 nm//vrk eikä moottoria käytetty. .
Ilmapuntari on varmaan aliarvostettu ja mielletään merihenkiseksi koriste-esineeksi. Kun putosi 18 mb niin oli myrskyä tiedossa ja kun ei pudonnut enempää niin sitten oli toiveita, ettei enää pahene vaan odottelua kunnes meni ohi. Lähiajan sään kannalta niin hyvä instrumentti, että olen ruvennut merkitsemään aina lokikirjaan ja harkitsen mekaanisen barografin kaivamista uudelleen esiin varastosta kun vaan keksisin paikan.
Suunnitelmissa lähteä maailman merille ensi kesänä. Olisiko S&S Swan 38 kyseiseen reissuun sopiva? Vai olisiko mielestänne joku muu vene ko. tarkoitukseen sopiva?
Eiku Sunwind
Parempiakin saa samalla rahalla. Jos sellanen jo on niin varmaan pärjää. Tosin vakio kone vain 20 hp, joten polttoainetankin koolla ei ole tässätapauksessa väliä.
Mikä sitten olisi parempi?
Erinomainen purjevene pitkälle reissulle. Cape Horn ei ole ongelma. Onhan sieltä menty Bavarialla ja Jeanneaulla mutta..... Sisätilaa on niukalti, onhan se kapea, mutta jos tilat riittää niin hyvä. Hiukan märkä se tietysti on, kuten kaikki kapeammat veneet, muttat etenee pahassakin vastaisessa purjein. Se on tehty aikana, jolloin materiaaleja ei vielä optimoitu. Laitettiin reilusti lasikuitua. Se näkyy painossa, mutta ennen kaikkea lujuudessa. Eikä kun matkaan!
Olisikohan vancouver 32 parempi kuitenkin?
En tiedä olisko parempi. Tuon ikäiset Swanit ovat varmasti vahvoja. Mutta, ovat märkiä, avotilat eritysen suojattomia ja jopa vaarallisia, eritysen hankalia purjehtia pienellä miehistöllä, vinssit sijoiteltu pitkin kansia ja moottorit naurettavia. Itse asiassa ns. apumoottori nimitys periytyy tuolta ajalta. Kunnon cruiserissa ei ole mitään apumoottoria vaan PÄÄKONE, joka työntää venettä kelissä kuin kelissä. Jos olisin ostamassa venettä pitkän matkan cruisailuun, jättäisin nuo S&S:n Swanit väliin.
Puhut pötyä! Eiköhän aika moneen swaniin ole jo moottori vaihdettu. Harva kait 70-luvun moottorilla enää ajelee.
Millä tavalla Swan on mielestäsi erityisen märkä? Ja mitkä vinssit on ripoteltu ympäri kantta?
Jos vertaa nykyajan veneen kansilayouttia vanhaan swaniin niin eiköhän se turvattomampi kansi löydy siitä nykyraaserista, jossa leveyskin on sitä luokkaa, että jaloille ei edes saa tukea kunnon kryssissä, puhumattakaan kipparin istuinmukavuudesta..