Näillä palstoilla ihmiset hehkuttaa vaan nyt sitä, et pääsivät... Kuin moni ei päässyt? Minne haitte?
Itse hain teoiogiseen ja en päässyt. Olo on kyl tosi apea ja surkea. *sniisk*
Itse hain teoiogiseen ja en päässyt. Olo on kyl tosi apea ja surkea. *sniisk*
Vastaukset 53
Vanhimmat
Hain sosiaalityöhön. Kolmas kerta valtiotieteelliseen (ensimmäinen oli "kokeilukerta" -en mennyt tosissani kokeeseen, toinen meni koefobiassa ja nyt meni alku fobiassa ja vasta kokeen lähestyessä sain niskasta kiinni itseäni). Mikäli olisin mennyt heti lukion jälkeen olisi vielä olleet hyvät pisteet, mutta välivuosien jälkeen ei enää niistäkään ollut sitten apua. Tällä kertaa jäi muutaman pisteen päähän, mutta onneksi pääsin ammattikorkeakouluun, josta voi sitten yrittää päästä yliopistoon sen jälkeen (ja 2-3 vuoden opinnot korvataan joten ei hirveästi pidennä valmistumisaikaa).
hylätty oikeustiede
Itse pyrin historiaa lukemaan. En päässyt. Hauskinta on se ettei lukemissani kirjoissani löytynyt vastausta yhteen koekysymyksistä. Kokeeseen kun vaadittiin pyöreästi kaksi vuosisataa. Ensi vuotta varten ostan sitten pari kirjaa lisää. Hieman katkera olo kun katselen viime vuoden kysymyksiä. Näihin olisin osannut vastata...
Odotin sisäänpääsyyn vaativien pisteideiden tippuvan tänä vuonna, mutta ne nousivatkin. =()
Ärsyttää. Se viimeinen aineisto tehtävä typerän kuvan kera. Kuva on varmasti jossakin lukion historian kirjassa ja täten nuoremmille helppo.
Ehkä... Harmittaa. Epäselva kuva hampurilaisen rahanlainaajan vaa'asta. Ja tämä KUVA VAA'ASTA pitäisi kohdistaa johonkin tiettyyn tapahtumaan.
Lukemastani aineistosta ei vain mitään tuohon viittaavaa löydy. Enkä ole vieläkään tuosta tietoa löytänyt. Tosin etsin vain netistä.
Nimi merk. Varasijalla 30 jotakin.
Lähdinkin kokeisiin sillä mielialalla etten mistään saa täysiä. Pitää tuntea tietävänsä jokainen kysymys kohtuullisen syvällisesti. Tiputtavat jokaisesta vastauksesta pilkkuvirheiden takia joka tapauksessa 1/4.
Se kuva, se kuva. Toivottavasti laittavat toisenlaisen aineistotehtävän ensi vuodeksi.
Että kysymyksissä ei ollut vikaa. Ne olivat samat kaikille, eikö?
Ensi vuonna uudestaan, mutta hankipa seuraavat kirjat:
Suomen historian pikkujättiläinen
Maailman historian pikkujättiläinen
Noissa on kaikki mitä ikinä voidaan kysyä. Ja ne on sitten hyvä osata kannesta kanteen myös siksi, että tietoja tarvitaan myös myöhemmin. Kirjoja voi saada antikvariaateista hyvinkin halvalla, mutta eivät uudetkaan mitään erityisen kalliita ole.
Totta. En koe kokeneeni vääryyttä. Harmittaa vain, kun tavallaan alkujaankin sisäänpääsy oli mahdotonta. Yliopiston ehkä kannattaisi harkita sitä, että kokeet perustuisivat joihinkin kirjoihin.
Kävinpä jopa parissa kirjakaupassa etsimässä tuollaista pikkujättiläistä. Kävi vain niin, ettei niitä sattunut olemaan kummassakaan. Joten laiskuuttani sitten luotin kahteen samaan kirjasarjaan kuuluvaan, nimenomaan 1500-1700 luvun historiaa käsittelevään eepokseen. Toinen käsitteli eurooppaa ja toinen muuta maailmaa.
Ensi vuotta varten tuleekin sitten hankittua tuollainen. Ja kokeeseen lukeminen tulee aloitettua tällä kertaa pari kuukautta aikaisemmin. Tällä kertaa en tuhlaa aikaani muun maailman tapahtumiin muuta kuin pintapuolisesti. Kysymykset tuntuvat olevan eurooppa painotteisia.
Harkitsen myös vakavasti osallistumista ruotsinkieliseen kokeeseen. Siinä voisi olla kohtuullisen varma sisäänpääsystä. Sisäänpääsy piste roikkuu vuodesta toiseen 4:ssä. :)
Kiitos kirja vinkistä.
Suomen ja ruotsin historiasta ostinkin yleisjättiläiset. Ovat hyvät. Vahtolan Suomen historia Lindqvistin ruotsin historia. (tuo ruotsin historia on todella mielenkiintoinen lukea, mutta tuntuu ehkä uupuvan sitä tylsempää tietoa, esim tervateollisuudesta jne. Hlö historia on mainiota luettavaa. Erikoisia kuninkaita ruotsilla on ollut.)
Minneköhän yliopistoon mahdoit hakea? Itse hain Tampereen yliopistoon historiaa lukemaan ja siellä valontakoe ainakin perustui ainoastaan valintakoekirjaan (William H. McNeill: Kansat ja kulkutaudit).
Helsinkiin. Tänne ei kai ole vuosikymmeniin
ilmoitettu mitään erityistä kirjaa.
se pahuksen tervakauppakysymys.
OIKEESTI PAHUKSEN JÄTTILÄISISSÄKÄÄN SIITÄ OLLUT YHTÄÄN MITÄÄN!!! noh, minkäs teet. pyritkö ens vuonna uusiks? mulla olis tarkoitus. ja sitten luenkin niin maan mielettömästi.
-iida
Voi suorittaa myös avoimessa yo:ssa. Se kannattaa koska saa varmuutta esseisiin ja motivaatiota lukea. Taitavat olla vieläkin oheislukemistona nuo pikkujättiläiset.
Ja sitten se paras. Muistan kun ryhmästäni (7 henkilöä) ainakin 3 tyttöä pääsi seuraavana vuonna opiskelemaan historiaa ja suuresti tuon avoimessa vietetyn vuoden ansiosta.
Itse en opiskele historiaa, mutta kyllä tuo antoi potkua omaan pyrkimiseeni toiseen aineeseen. Ja sitten olikin 20 ov sivuopintoja valmiina kun sisään pääsin.
Ekana kun luin sen tervakauppakysymyksen meinasi henki salpautua. Eurooppa mittakaavana.
Tiesin kyllä Suomen tervakaupasta, mutta eihän siitä mittakaavasta ollut mainintaa missään. Piti vain olettaa että suomi on tärkein tuottaja.
Uusiksi menee. Olen hieman vanhempi, ja minulla sinällään on "ok" työ. Kyllä tämä tästä.
Avoimeen voisi ehkä mennä. Mietitään nyt viikko. Lukeminen on hieman rankkaa, kun työ vie parhaimman puhdin. Täytynee käyttää kaikki lomat ensi vuonna lukemiseen. ;)
Pääsin tänä vuonna Helsinkiin lukemaan historiaa ja voin kertoa, että tervakauppa-kysymykseen ja dokumenttitehtävään ei ainakaan omasta mielestäni vaadittu mitään kummallisuuksia kunhan oli vain lukenut hyvin. Totta on, että tervakaupasta ei ollut pikkujättiläisessä kuin noin puoli sivua eikä muissakaan kirjoissa paljoa sitä enempää, mutta kun ne muutamat rivit muisti ja osasi tehdä oikeita päätelmiä sai esseestä varmasti hyvät pisteet. Dokumenttitehtävässä ei varmasti haluttukaan että se yhdistettäisiin johonkin tiettyyn tapahtumaan. Itse pohdin kuvan tavaroiden roolia historiantutkimuksessa ja niiden luotettavuutta.
Tuleville hakijoille voin antaa vinkiksi, että kannattaa lukea pääsykoealue useammasta tieteellistä historiantutkimusta edustavasta perusteoksesta ja myös muita alueeseen liittyviä kirjoja. Ja ennenkaikkea perusteokset pitää osata todella hyvin, jotta yksityiskohtaisempiinkin kysymyksiin osaisi vastata. Ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa että sisäänpääsy ei ole muusta kuin sitkeistä istumalihaksista kiinni. Tsemppiä ensi vuoden haulle!
Ei täälläkään päästy. Sinällään helpottaa, että saan amk-tutkinnon suoritettua jouluun mennessä, mutta se oma ala on kuitenkin yliopistossa. Tänä vuonna olin katsomassa millainen koe on, mutta pääsykoepäivän lähestyttyä halusin jo niin paljon sisään, että siitä tuli melkein jopa pakkomielle. No, ei auennut ovet, täytyy yrittää uudestaan. Ei tässä mikään jossittelu auta. Tsemppiä kaikille joille posti ei tuonut kyllä-kuorta... =)
Itse sain eilen kirjeen, joka ilmoittaa minun olevan toisella varasijalla suomen kieleen. En yhtään osaa suhteuttaa, mitkä mahikset päästä sisään, mutta toivon...
Parista paikasta tuli hylkäyskirjeet, nyt tiedän ainakin, että yhteen aineeseen panostan seuraavalla kerralla, nyt luin kolmeen aineeseen (OKL, suomi, kirjallisuus) ja viimeisinä päivinä oli aika paniikki, kun ei tiennyt mitä enää lukisi.
Mutta se on varma, että hyvilläkään papereilla ei päästä mihinkään (paitsi ehkä matikkaa lukemaan), jos ei pääsykokeisiin panosta... Keväällä ajattelinkin, että josko kuluttaisin koko lukuloman, myös sen ajan ennen kirjotuksia, pääsykoekirjojen lukemiseen, kun kuitenkin pelkällä pääsykoemenestykselläkin pääsee sisälle moneen paikkaan...
jos 2:lla varasijalla olet, niin hyvin todennäköisesti pääset kouluun- pidän peukkuja!
Mihin yliopistoon olet suomen kieleen toisella varasijalla? Meistä saattaa tulla opiskelukavereita, itse olen varmasti sisällä Helsigissä:)
Taitavat tulle opinnot tarpeeseen, kun en osaa edes kotikaupunkini nimeä kirjoittaa...:)
Turkuun olen varasijoittunut, joten eipä taida opiskelukavereita meistä tulla, Sanelma :/ Höh.
Kokeilumielessä HKKKn pääsykokeiin, yllätys kun en päässy ;)
Harmillisempi oli kun jäi 0.02p päähän etten päässyt edes AMK valintakokeeseen :( muuten oisin päässyt varmasti sisään. Ei auta kun itkeä ja odottaa syksyn hakuja.
Sain osasta kysymyksiä 9-10 pistettä, osa meni kiireenkin takia ihan perseelleen ja jäin 5 pisteen päähän. Helsingin oikiksen uudistettu koesysyteemi, jossa 5 kysymystä 7:stä oli pitkiä oikeustapauksia painottaa vain soveltavaa osaamista ja ruokkii valmennuskurssibisnestä. Tämä ei mitenkään voi lisätä tasa-arvoa pyrkijöiden välillä.Kaikilla ei ole varaa erilaisiin yksilöityihin valmennuskursseihin. Tietenkin joillakin on rikkaat vanhemmat, jotka maksaa koko lystin. Harmittaa niin helvetisti.
Minun mielestäni oikiksen pääsykokeet muuttuivat juuri oikeaan suuntaan tänä vuonna, aukkotehtävät ja monivalinnat ovat aivan naurettava tapa testata pääsyä millekään alalle. Minkälaisia luulet tenttien olevan tiedekuntaan päästyäsi? En ole itse ainakaan törmännyt opiskeluaikana yhtenkään monivalintakokeeseen... Kyllä jokaisella pitäisi olla jo pääsykoevaiheessa sen verran kykyä soveltaa lukemaansa tietoa, että kykenee vastaamaan oikeustapauksiin. Lisäksi pääsykokeessa vastaamista oli ymmärtääkseni ohjattu pikkukysymysten avulla. Kyllä Turkuun ja Rovaniemelle on ollut esseitä ja tapauksia pääsykokeissa (kai?) aina, eivätkä näiden tiedekuntien opiskelijat ole pääsykokeesta sen kummemmin valittaneet.
Onhan tästä hakusysteemista sullekin hyötyä. Voit ruokkia häveliästä itsetuntoasi, ja syyttää pääsemättömyydestäsi toisten rikkaita vanhempia, ja valmennuskursseja. Ei ne kurssit sinun puolestasi lue, ja toisekseen mene vaikka kesätöihin,/töihin. Pikku raha tulee maksettavaksi,.. ei ne kurssit nyt niin kalliita ole. Senkin luuhka
Tiedekunnan tentit ovat oikeustapauspainotteisia ja aikakin meinaa monesti loppua kesken. On hyvä, että jo pääsykokeissa pistetään pyrkijät ajattelemaan ja ratkomaan ongelmia omilla aivoillaan. Pelkällä ulkoaluvulla ei saisi olla liian suurta roolia. Asiat tulee todella ymmärtää, jotta pystyisi toimimaan juristina työelämässä. Silloin ei monivalinnoista ole paljoa apua. Ongelmat kun yleensä ovat monimutkaisempia todellisuudessa.
Tsemppiä lukuihin ensi keväänä!
Nävertääkö sinua henkilökohtaisti se, että yritän keskustella ja purkaa tuntojani tällä kaikille tarkoitetulla keskustelupalstalla. En kirjoittanut välttämättä omista vanhemmistani vaan tilanteesta yleisesti. Vaikutat sen verran kypsymättömältä ja puberteettiselta että paras mennä kotiin kasvamaan. Jos jo jonkin ihmeen kautta olet päässyt tiedekuntaan niin älä tule ulos sieltä ennenkuin vähän fiksuunnut, terv. Jere, 19 v. 6 laudaturia. P.S. moikataan ensi vuonna oikiksen käytävällä jos sinäkin olisit sattunut pääsemään sisään. Koe on kyllä kehittynyt oikeaan suuntan, kun arvausleikit ovat jääneet pois.
Valintakokeiden oikeustapauspainotteisuus on hyvä asia. Mutta hyvä asia ei ole se, että aika loppuu-ei hitaan ajattelun- vaan liian "hitaan" kirjoittamisen takia. 7 konseptia 5 tunnissa oli mielestäni liikaa ainakin omalle kädelleni, joka kramppasi loppuvaiheilla. Vaikka kynä suhisi paperissa koko ajan, jäi viimeisestä helposta tehtävästä puolet vastaamatta ja näin yksi vaivainen tarvitsemani piste saamatta. Opettelen ensi vuodeksi pikakirjoitusta tai kirjoittamaan myös vasemmalla kädelläni ;)
Monivalintatehtävät ovat nopeasti tehtävisssä. Yksi monivalintatehtävä ei olisi ollut pahitteeksi. Tämä olisi ollut ajankäytön ja kirjoittavan käden kannalta hyvä asia. Monivalinnat vaativat pikkutarkkuutta ja hyvää äidinkielen taitoa sekä aivoja, joita kaikkia vaaditaan juristeilta. Ne mittaavat erilaista osaamista kuin esseet ja oikeustapaukset. Niissäkään ei toisin kuin esseissä(tänä vuonna) ulkolukemisella pärjää, varsinkin kun lauseet on usein muotoiltu eri tavoin tehtävässä kuin kirjassa. Lisäksi monivalintaan voidaan sisällyttää pienimuotoisia normien sovelluksia, "oikeustapauksia". Kun valittavana on 0-4 oikeaa vaihtoehtoa, vähenee myös pelkällä arvaamisella pärjääminen. Näin monivalinnat puolustavat mielestäni paikkaansa pienenä osana pääsykoetta. Tässä mielessä olen siis eri mieltä ed. kirjoittajan kanssa.
Aukkotehtävät sen sijaan ovat roskaa, ja joutavat yhden vuoden kokeilujen keräilyastiaan.
PS. Myönnän, että voin osaksi säästää aikaani, kun lyhennän vastauksiani ja jätän turhia lauseita pois tehtävästä rajautumalla ainoastaan kysyttyyn asiaan. Tänä vuonna ei kuitenkaan voinut olla varma, kuinka tarkasti ja laaja-alaisesti tehtäviin kuului vastata. Kaikissa arvosteluperusteissa ei edellytetty edes lain mainitsemista. Tehtäviin tuli vastattua ikäänkuin "varmuuden vuoksi" -periaatteella. Tosin mallivastauksetkin olivat pitkiä, konseptin mittaisia.
Jere, pääskykoe uudistuksen suhteen osuit naulan kantaan. Sinunkaltaisiasi 6 laudaturin ulkoalukijoita ei suomen oikeusjärjestelmä kaipaa - vaan niitä jotka todella sisäistvät lukemansa ja osaavat soveltaa sitä.
Oikiksen ongelma on se, että sinne pyrkii tavattoman paljon erittäin hyvin menestyneitä ylioppilaita, joilla ei ole kysyä soveltaa tietoaan muussa kuin "Hauki on kala, hauki on kala... mikäs se hauki taas olikaan"-tyyppisissä asioissa. Tämän tyyppinen osaaminen toki tukee oikustieteen opiskelua siinä osin kun on tärkeää opetella lakipykäliä ulkoa, mutta muutakin osaamista on löydyttävä.
Elämänkokemuskaan ei olisi juristille haitaksi. Jo muutaman vuoden kokemus työelämässä tekee ihmeitä ja asiat on helpompaa suhteuttaa raameihinsa. Juuri tämähän on juristille tärkeää.
Lopuksi toteaisin, että pääskykoekysymysten ja arvostelun suorittavat suomen parhaat osaajat. Joilla lisäksi on kokemusta tuhansien tenttivastausten lukemisesta ja arvioinnista, opiskelija tutoroinnista ja oman tieteenalansa korkein osaaminen. En siis menisi suoralta kädeltä haukkumaan mitään pääskykoetta tai sen arvostelua. Kun ehkä joskus pääset tiedekuntaan ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Yliopisto näyttäytyy opiskelijoille erilaisena kuin sisältä päin.
Hain OKL:een Rovaniemelle ekaa kertaa enkä päässyt. No, eipä muuta kuin uusi yritys ensi vuonna..onneksi on töitä kuitenkin ensi vuodeksi...koitanpa sitten käyttää TAAS välivuoden hyväksi ja kerätä rahaa, jotta ei sitten opiskelijana tarvitse joka penniä laskea..Onnea meille kaikille ensi vuotta varten =)
Juu hain hgin ja jkln yliopistoon enkä päässyt. Ja jäi todella pienestä kiinni. Kyllä suututtaa.
en päässy. varasija 39...
olen tosi pettynyt etenkin siihen kun ei ollut minkäänlaista varasuunnitelmaa, puoli vuotta kun luin reikä päässä. nih... taitaa vuos mennä hukkaan...
Haluan vain kannustaa, että hae ensi
kerralla uudestaan, sait ainakin suuntaa
millaiset kokeet on jne. IHan
varmasti pääset ens vuonna :)
Itse tiedän valitettavasti, miten pahalta tuntuu, kun ei se opiskelupaikka aukeakaan. En ole ikinä ollut niin pettynyt, vihainen ja surullinen yhtäaikaa kuin olin sen paperin saatuani. Ja tiedän, ettei mikään lohdutus vähennä sitä potutuksen määrää.
Kaikesta huolimatta yritän nyt tässä vähän lohduttaa, eli kyllä se päivä paistaa vielä siihenkin risukasaan. Itselleni ilmoitus siitä, etten päässyt yliopistoon tuli viime vuonna. Tänä keväänä luin kirjani entistä ahkerammin ja kun viime torstaina sitten sain paksun kirjekuoren Helsingin yliopistosta, paranivat kaikki viime vuoden pettymyksen aiheuttamat haavat.
Kun vain yrittää sinnikkäästi, tuottaa se tulosta. Avoimessa yliopistossa kannattaa ehdottomasti opiskella, sillä siitä on hyötyä pääsykokeissa sekä yliopisto-opiskelussa. Avoimessa oppii yliopiston työtapoihin ja tieteelliseen ajatteluun, mitä pääsykokeissakin jo tarvitaan. Itselleni avoin yliopisto oli suuri apu ja sainhan "välivuotenani" kasaan 21 opintoviikkoa, eli aika mukavasti, kun ottaa huomioon, etten ollut virallisesti opiskelija. Ei mennyt välivuosi lainkaan hukkaan.
Pura ensin potutuksesi rauhassa niin hyvin kuin pystyt ja rupea sitten tsekkailemaan avoimen yliopiston tarjoamia kursseja (p.s. nettikurssit myös äärettömän käteviä! ja muistaakseni Helsingin avoin yliopisto tarjoaa teologiaa nettikurssina... eli homman voi hoitaa etäopiskeluna, jos et ole pääkaupunkiseudulta).
Valtavasti tsemppiä!
Oikikseen hain ja kylmäksi jäin. Oli eka kerta, mutta en tiedä uskaltaako sitä enää uudestaan yrittää. Parempi ettei tiedä että on huono kun saada siitä oikeen todisteet monen vuoden hylkäysten muodossa. Tusinatradenomit on taskussa, mutta niin on kohta kaikilla eikä sellasilla papereilla oo kohta mitään käyttöä. Ja ikääkin alkaa olemaan 27 lasissa onneks on vakkari duuni, mutta täytyy sanoo että pikkasen nää hommat vaan jo kyllästyttää. Tuntuu taas vuos pitkältä ajalta ja sitte jos taas hylkyä niin kyllä siinä on hirvee kamojen kerääminen että jaksaa taas keksii jotain uutta ja hauskaa.
Harmittaa vähän kun aika moni syyttelee täällä valintakokeita, kun ei päässyt sisään. Se nyt vaan on niin, että kaikki eivät mahdu. Ahkerimmin lukeneet, soveltamiskykyiset ja lahjakkaimmat pääsevät eikä siihen liity mitään sen ihmeellisempää.
Jos voitte myöntää itsellenne, että moka oli omanne, saatte ehkä kootuksi riittävän tsempin ensi vuodeksi. Valintakokeista ei koskaan saada sellaisia, että ne palvelisivat kaikkia ja valituksi tulisivat automaattisesti soveltuvimmat. Siksi on vain rehkittävä. Lukemaan sitä joutuu opiskelupaikan saatuaankin.
Pääsyä vaikeutti kaiken lisäksi se että en ollut ollenkaan varma mihin halusin hakea (enkä ole vieläkään) ja siksi se motivaatio siihen lukemiseen ei aina ollut ihan kohdallaan.
Itse olen hakenut 20 vuoden ikääni mennessä 3 kertaa yliopistoon, joissa sisäänpääsyprosentit ovat olleet 30%, 10% ja 9% ja olen joka kerta päässyt sisään. Tänä vuonna hain psykologiaan ja olen varma että alaa en enää vaihda! Voin sanoa että pääsy riippuu vain itsestäsi. Kirjat täytyy osata todella hyvin, kannesta kanteen, mitään ei saa jättää sattuman varaan. Siis lukekaa enemmän, huolellisemmin!! Minulla on huono yo-todistuskin, joten se ei ole asiaa auttanut.
On se kumma kun jotkut ihmiset eivät viitsi nähdä vaivaa tulevaisuutensa tähden. Lukekaa niihin pirun kokeisiin niin pääsette haluamallenne linjalle aivan varmasti. Jos olet tavallista tyhmempi kaveri, lue enemmän! Kaikki on itsestä kiinni, on vain kysymys VIITSIMISESTÄ. Suoraan sanottuna VITUTTAA tuollainen vinkuna "yhyy en päässyt vaikka luin peräti tunnin päivässä"
Aina on oltava ihmisiä, jotka ei pääse, sillä paikkoja on vain rajoitettu määrä ellet ole sattunut huomaamaan. Siis jos kaikki lukisivat päivät pitkät ja osaisivat täydellisesti pääsykoekirjat ulkoa, niin heistäkin osa jäisi kuitenkin ilman opiskelupaikkaa... Eli aina on niitä´, jotka tulevat sanomaan: "yhyy... en saanut opiskelupaikkaa"
Ei kaikki pääse vaikka lukisivatkin. Ihmiset oppivat eri tavalla. Jotkut lukemalla, jotkut kuuntelemalla kun toinen kertoo...
Mä luin 5h päivässä kolmen kuukauden ajan. Mulla on vain lukihäiriö ja olen hidas lukemaan. Tuokaan työmäärä ei riittänyt. Olin kuitenkin jo kolmen kuukauden aherruksen (työtä 8h, lukemista 5h ja harrastukset) jälkeen ihan lopussa. En olisi kovin kauan tuota menoa enempää jaksanut.
En päässyt siis päätavoitteeseen yliopistoon mutta pääsin ammattikorkeaan. Toinen kerta aloitan vuotta aikaisemmin lukemaan niin ehkäpä pääsisin sisään.
Turha sitä on vittuilla siinä jos joku ei päässyt sisään ja kehottaa vaan lukemaan lisää! Kyllä sisälle pääsyyn vaikuttaa muutakin kuin pelkkä pääsykoe. Lisäksi, joillekin lukeminen on esim. lukihäiriön takia hitaampaa ja ongelmallisempaa, vaikka kuinka lukisi. Itse pääsin sisään ja toivotan vain hylätyksi tulleille onnea ensi kertaan.
Kuten tässä on jo moni sanonutkin, ei se pääseminen ole pelkästä lukemisesta kiinni. Monesti tarvitaan aimo annos tieteellistä ajattelua, soveltamiskykyä, kirjoitustaitoa yms. joita ei pelkällä lukemisella opi.
Esimerkiksi taidehistorian tämän vuotinen koe piti sisällään yhden ainoan tehtävän, teosanalyysin. Koetta varten ei ollut mitään kirjallisuutta. Toki taiteen tuntemuksesta oli hyötyä koevastaajalle, mutta pelkällä lukemisella ei kyseistä koetta kukaan olisi voinut selvittää. Sisään pääsi 5% hakijoista, joten uskonpa, että aika moni pääsijöiden tasoinen hakija jäi varasijalle. On vaikeata listata 14 ehdottomasti parasta 260:stä hakijasta.
Toki osan karsiutuminen johtuu pelkästään laiskuudestakin, mutta en usko, että suurimman osan. Itse luin tänä vuonna aika lailla kuten viime vuonnakin ja nyt pääsin, viimeksi en. Vuoden aikana kertyneet avoimen opinnot olivat kehittäneet tieteellistä ajatteluani ja soveltamiskykyäni. Pelkkien pääsykoekirjojen lukeminen vailla ymmärtämistä on jotakuinkin turhaa.
Itse vinguin viime vuonna kuin viimeistä päivää, kun en päässyt sisään. Jäin toiselle varasijalle teatteritieteessä, minkä koe ei myöskään lukemalla aukene. Olen edelleenkin sitä mieltä, että minulla oli oikeus vinkua, koska tein todellakin töitä kokeitteni eteen. Olisin toki voinut lukea enemmän, mutten usko, että se olisi auttanut mitään. Toisen koetehtäväni pisteet olivat turhan vähäiset vain erilaisen käsittelytavan takia, eivät vähäisen tiedon tähden.
Osa aloista on sellaisia joissa esimerkiksi äidinkielen kirjoitusten arvosana vaikuttaa aina. Silloin ei välttämättä auta vaikka kuinka lukisi jos äidinkielen arvosana on esim. C. Ero lähtöpisteissä on huima verrattuna niihin joilla äidinkielestä on L ja jos ei osaa kirjoittaa luovasti niin ei auta vaikka kielioppi olisi hallussa täydellisesti.
Ja kuten joku oli jo kirjoittanutkin että kaikki eivät voi yksinkertaisesti päästä sisään vaikka kuinka lukisi koska opiskelupaikkoihin on ne tietyt kiintiöt!
Enpä oikein usko että ne jotka täällä valittavat, etteivät ole opiskelupaikkaa saaneet ovat niitä jotka lukivat vain tunnin päivässä. Luulen, että heille on selvinnyt jo heti kokeen jälkeen että pääsystä on turha edes haaveilla. Uskon, että ne jotka "valittavat" ovat sellaisia jotka ovat todella yrittäneet parhaansa ja oikeasti lukeneet kokeeseen kunnolla eivätkä silti ole saaneet haluamaansa opiskelupaikkaa. Sitäpaitsi mielestäni on turha lukea 8 tuntia päivässä jos viimeisen 3 tunnin aikana ei jää mitään päähän. Mieluummin luen vähemmän ja tehokkaasti kuin paljon ja turhaan.
Jos ei tärpännyt känni vaan koneeseen. Vedä sitten taidelaatta. Ohessa ohje:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000328&posting=22000000004082433
Veikkaan että noin kolme ei päässyt
Itse pyrin Lääkikseen kolme kertaa. Voin kaikkien autioiden vuosien jälkeen kertoa, että kaikki epäonnistumiset kyllä kuittautuvat unohdukseen, kun opiskelupaikka avautuu.
Nyt olen opintojeni puolessa välissä.
Nii varmaan, mutta mitä jos yrittää viis kertaa eikä pääse. Aattele miltä tuntuu todeta, että sä oot niin huono, että sä et tonne pääsee vaikka mitä teet. Taitaa siinä mennä muutama vuos että hyväksyy sen huonouden ittessään ja ei anna sen häiritä elämää. Ittellä yks kerta takana ja uus kerta ens vuonna edessä.
Niin eli mun pisteroni sisäänpäässeisiin ei ollut edes yhtä kokonaista pistettä, että kyllä ärsytti.Kun tuon tiedon sain, että en päässyt sisään, niin rehellisesti sanottuna "sekosin" puoleksi tunniksi aivan täysin. Itkin hysteerisesti, teki mieli paiskoa tavaroita. En ikinä vielä ole tuntenut niin suurta surua, vihaa ja pettymystä samaan aikaan. Päivä oli elämäni kauhein.Seuraava päivä oli jo helpompi, aloin melkeinpä heti suunnittelemaan jo ensi vuotta, kuinka voin parantaa suoritustani ensi kertaan ja jne. Luin noihin kokeisiin 2 kuukauden ajan 8 tuntia päivässä. Tein parhaani, mutta se ei näköjään vielä riittänyt. Mutta tiedän, että ensi vuonna kuulun parhaimpien joukkoon!
Tsemppiä kaikille!
Sekosit ja teki mieli paskoa tavaroita?
Minäpä pääsin vaikka aloitin lukemaan 2 viikkoa ennen pääsykokeita, vieläpä kahteen paikkaan. Aika ihme..no mutta humanistisia tieteitä pääsee lukemaan ihan selittämälläkin, toista olisi ollut vaikka lääkiksen tai oikiksen pääsykokeissa. Mutta hyvä näin, saan lukea sitä mitä haluan! Ja parempaa onnea ensi vuonna kaikille tällä kertaa epäonnistuneille:)
...Aasian ja Afrikan kielet. Jo kolmas hakukerta, eikä vieläkään...kele!
Mäkään en päässyt, mutta vetoan siihen, että yo-kirjoitukset veivät isoimmat mehut. Aloitan avoimen yliopiston kohta ja heti lukemaan pääsykokeisiin kun kirjat tulee taas julki. Aion toden totta päästä ensi vuonna ja pääsenkin. Tsemppiä muillekkin!
juttu päästä sisään:LUE!!!!!
Eli tässä esimerkki huonosta opiskelumenestyksen omaavasta 22-vuotiaasta nuoresta naisesta, joka vasta 3. kerralla pääsi haluamaansa koulutusohjelmaan! Lukion jälkeen tietysti halusin heti yliopistoon, mutta en päässyt. Luonnontieteitä hain ja niistä olen ja tulen varmasti aina olemaan kiinnostunut (eli niitä juuri nyt luen). Masis oli melkoinen, mutta sitten silmiini välähti sanomalehdessä lukemani ilmoitus ammattiopisto-tasoisesta opiskelusta, jossa 2 vuoden aikana valmistuisi laborantiksi ja sinne pääsee todella moni opiskelemaan, sillä ammattiopisto-pohjaiset koulutukset ovat melko joustavia aikaisemman opiskelumenestyksen suhteen. Joten 2 rattoisaa vuotta meni opiskellessa alaa, josta en tiennyt hölkäsen pöläystäkään, mutta sain ainakin siinä sivussa 2 maailman ihaninta ystävää. Sinä aikana kun siellä opiskelin, joka kevät hain uudestaan ja uudestaan samaa koulutusohjelmaa lukemaan. Nyt opiskelen vastaavaa koulutusohjelmaa sivuavaa pääainetta yliopistossa ja olen todella onnellinen, että vihdoinkin oli minun vuoroni. Eli jos malttia, kärsivällisyyttä ja ennenkaikkea SINNIKKYYTTÄ riittää, kaikki ne, jotka tietävät haluanvansa päästä lukemaan tiettyä pääainetta, pääsevät, kun tekevät työtä sen eteen. Toivottavasti näin tulee käymään myös teille (:
Mäkään en päässy..;(
Otan osaa kaikkille jotka ei päässeet..
Mä hain ehkä liian moneen ja se meni pipariksi senkin takia (3 kokeet takana)
tuntuu et ei sinne ikinä pääse.. mut ei se niin voi olla. Avoimeen vaan sitten=)