Uutisten mukaan rikollisilta harkitaan poistettavaksi yhteiskunnan tuet. Hyvä ajatus. Miksi tukea niitä, jotka eivät pelaa järjestäytyneen yhteiskunnan pelisäännöin, lakien, asetusten ja viranomaisten päätösten mukaan.
Toisaalta voi ajatella, että joillekin ei sitten jää muuta toimeentulon hankintamahdolisuutta kuin tehdä lisää vaikkapa omaisuusrikoksia. Syntyykö yhä pahempi varkauksien, näpistysten ja ryöstöjen kierre? Joku houkutin sen estämiseen tarvitaan.
Muissa rötöstyypeissä tukien leikkaus toimii varmasti vieläkin paremmin. Rehottaahan sitä kaikenlaista tukihuijausta, ympäristörikosta ym., joiden tekijöiltä voisi ottaa tuet pois vähintään määräajaksi. Vaikuttaisi kenties nopeammin ja paremmin kuin olemattomat perinteiset rangaistukset.
Toisaalta voi ajatella, että joillekin ei sitten jää muuta toimeentulon hankintamahdolisuutta kuin tehdä lisää vaikkapa omaisuusrikoksia. Syntyykö yhä pahempi varkauksien, näpistysten ja ryöstöjen kierre? Joku houkutin sen estämiseen tarvitaan.
Muissa rötöstyypeissä tukien leikkaus toimii varmasti vieläkin paremmin. Rehottaahan sitä kaikenlaista tukihuijausta, ympäristörikosta ym., joiden tekijöiltä voisi ottaa tuet pois vähintään määräajaksi. Vaikuttaisi kenties nopeammin ja paremmin kuin olemattomat perinteiset rangaistukset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
on myös estettävä roistoilta ja voisi ottaa ihmisoikeudet kokonaan pois näiltä
Ennen menetti kansalaisluottamuksen. Olisiko tuo rangaistusmuoto hyvä palauttaa.
"Vuoden 1889 rikoslain nojalla rikoksiin syyllistynyt, joka tuomittiin kuritushuone- tai vankeusrangaistuksiin, oli useissa tapauksissa sen lisäksi tuomittava lisärangaistuksena ainiaaksi tai määräajaksi (1–15 vuodeksi) menettämään myös kansalaisluottamuksensa. Tällöin hän oli kansalaisluottamusta vailla tietyn ajan vielä sen jälkeen, kun hänet oli vapautettu.
Kansalaisluottamuksen menettänyt henkilö ei ollut äänioikeutettu eikä vaalikelpoinen kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa. Häntä ei voitu nimittää valtion tai kunnan virkaan eikä valita jäseneksi kunnallisiin lautakuntiin tai yhdistyksen hallitukseen. Hän ei myöskään voinut toimia todistajana eikä toisen henkilön asiamiehenä oikeudessa. Lisäksi henkilö, joka oli menettänyt kansalaisluottamuksensa, ei saanut toimia kauppiaana eikä harjoittaa eräitä laissa mainittuja elinkeinoja.
Kansalaisluottamuksen menettäminen merkittiin myös kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin, ja se oli merkittävä virkatodistukseen. "