MIKÄ KOIRALLA ON

Tuosta viestistä ei kyllä selviä millään tavalla mitä yrität sanoa.

suden. Älä jätä sitä yksin pihalle hetkeksikään.

Epäilen kettua tai supikoiraa. Varo rabbiesta

Voi olla vielä mörkökauttakin.

Meillä ainakin tuli tuo "mörkökausi" vuodenkin ikäisenä, jolloin illalla ulkoilu oli koiralle todella pelottavaa. Kaikki oli sen mielestä jännää ja kotiin oli kova kiire. Nopeasti meni meillä ohi mutta "möröt" silti aina välissä palasivat takaisin. Nyt koira on kaksi eikä "mörköjä" ole enää näkynyt. Oikeastaan juuri tuohon kaksi vuotiaaksi asti koiralle voi tulla noita kaikenmaailman vaiheita ja jolloin ei kannata muuttaa omaa käytöstä millään tavalla, mitä normaalimmin sinä käyttäydyt sitä nopeammin vaiheet menevät ohi. Aina kuitenkin kannattaa sen verran kiinnittää huomiota ettei koiralla ole mitään kipuja tms.

joko se haistoi / vaistosi jonkun eläimen (susi tms ) tai sitte se mörkökausi

Voihan nuoren koiran pelästyttää mikä vain. Hajumaailma hieman erilainen kuin meillä.

Tuon ikäinen koira on kyllä psyykkeltään ihan kakara vielä.Ja jos koira on vielä luonteeltaan kovin pehmeä ja herkkä muutenkin, niin se saattaa kyllä pimeällä varsinkin olla vähän arempi kaikelle sen mielestä vähänkään epäilyttäville asioille.Ja sellaisiahan voivat olla juuri se, että jos se haistaa jonkin oudon vieraan hajun,tai sitten se voi pelästyä vaikkapa jotain isoa kiveä tai muuta,josta ei pimeällä kunnolla selvää saa,että mikä siinä on kyseessä. Ja se voi saada sitten tällaisen nuoren koiran herkästi kuvittelemaan, että siellä olisi joku uhkaava tekijä, jota se sitten pelkää,kun se ei tiedä mikä se on.Itselläni on aikoinaan erään hyvin herkän nuoren koirani kanssa käynyt samalla tavoin pimeällä,että se on pelästyi kovasti juuri jotain tummaa epämääräistä möykkyä,joka oli sitten kivi,joka oli parin puun takana vähän piilossa.Ja sille sitten selkäkarvat pystyssä kovasti haukuttiin ja välillä meinattiin karkuunkin juosta,mutta sitten kun menin reippaasti itse vaan sitä kiveä kohti, niin koirani kun huomasi etten minä sitä mitenkään pelännyt,niin sekin rohkaistui sitten viimein tulemaan perässäni sen kiven luo myös ja lopulta kaula pitkänä kurottaen varovaisesti sitä alkoi sitten nuuhkiakin myös,jonka jälkeen se ei enää sitä sitten pelännytkään kun se sai selville,että se möykky oli ollutkin ihan vaaraton kivi vaan
.Koirathan yleensä pimeällä muutenkin herkemmin epäilevät kaikkea mitä ympärillä liikkuu ja tapahtuu,joka päivänvalossa ei niitä sen kummemmin sitten yleensä tunnu hetkauttavan . Ja noin nuorilla akoirilla varsinkin sitä erityisen usein tuota epäluuloisuutta pimeällä tapahtuu,mutta kunhan ikää ja kokemuksiavielä vähän enemmän karttuu,niin eiköhän se siitä itsestäänkin sitten ala jonkun verran helpottua myös.Eli jotain mörköilyn tapaista se tuo koirallasi siis taitaa kyllä lähinnä vissiin olla.

Silloin kyllä tosin myös,jos koiralla on hormoonitoiminta kesken menossa ,eli koira ei ole ihan valmiiksi sukupuolikypsyyttään vielä saavuttanut, vaan se on siinä asiassa vielä vasta kehitysvaiheessa tulossa sukukypsäksi,niin siinä vaiheessa ne hormoonit kuulema saattavat väliaikaisesti tehdä koirasta jollain lailla pelokkaamman ja herkemmän siksi aikaa myös,kuin mitä se muuten olisi,mutta se on väliaikaista vaan ja menee ohi sitten kun se hormoonikehitys on loppuun asti kehittynyt.