Toisessa ketjussa olevan ok-suursmuftin vastauksen innoittamana laitanpa gallupin, kertokaapa nyt keisarit rehellisesti mikä oikeasti sai teidät lähtemään ok-taloon sinne kauas kaikesta ja oliko valinta oma, vaimon vai pakon sanelema juttu?
Gallup: Miksi ok-linna?
hahhahhahhaa
95445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 95
Vanhimmat
Taloudelliset pakotteet. Ei yksinkertaisesti riittänyt rahat OK-taloon lähellä kaikkea, jossa olisi ollut vähintään kolme makkaria, olohuone, keittiö, työhuone, saunaosasto ja pari vessaa... Nyt voisi juuri ja juuri riittää, mutta kyllä siitä se puoli miljoonaa pitäisi pulittaa.
Kerrostalo taas ei oikein houkuttele lapsiperheen kanssa.
Tarkistelin myös rivitaloja, mutta omakotitalo oli edullisempi. Ja onhan se parempikin. Rivarissa yhdistyvät kerrostalon ja omakotitalon huonoimmat puolet. Ainut mitä voittaa, on yläkerran naapurin puuttuminen kerrostaloon verrattuna - vaikka niistäkin kuulemma myydään kämppiä ylimmästä kerroksesta.
Kiitos saamastani huomiosta!
Pois kauas kaikesta? Asuin tosiaan ennen vanhaan keskellä kaikkea, oli kaljabaareja, siwoja, ostoshelvetti stockmannkin kävelymatkan päässä. Teatterit, museot ja muut joissa en käynyt kuin muutaman kerran myöskin siinä lähellä.
Lisäksi lähellä olivat Repet, Keket ja nykyään Ahmedit, huumeet, viina, väkivaltaongelmat, koiranulosteet, parkkipaikkaongelma, yhtiökokoukset, järjestyssäännöt, parvekegrillauskielto, aaltopellinpalanen grilliritilän paikalla, mäyräkoirajengit, talon remontti-reiskat poraamisineen ja naulaamisineen, jne jne.
Valinta tehtiin kauniin piukkapeppuvaimon kanssa yhdessä, sillä lasten kasvattaminen kasarmilla on lähes rikos ihmisyyttä vastaan.
Mutta nyt siis 2 autoa, iso weber, xo, kaksi terassia, varaava takka ja sen edessä lampaantalja jossa suoritetaan astuntoja.. kyllä kelpaa.
Kuinkas siellä kasarmilla, mikä sai jäämään sinne läävään rommausta odottelemaan?
Jos teillä siitä kehumastasi astumisesta johtuen olisi niitä lapsia, niin voin kolmen lapsen isänä kokemuksesta sanoa, että lapsiperheessä ei paljon takan edessä astuta, ei ainakaan nautiskella pitkään ja äänekkäästi. Joko puhut täyttää jaskaa tai sitten ei siitä mitään synny.
Kolmen lapsen isänä voin osin yhtyä mielipiteeseesi. Mutta jos haluaa niin aikaa astumiseen kyllä järjestyy. Pienenä lapset nukkuu paljon ja isompana ne viihtyy myös kodin ulkopuollla kavereiden kanssa ja harrastuksissa.
Huolestuisin jos puolisosi ei halua järjestää kahdenkeskisiä hetkiä. Ehkä hän järjestää niitä jonku muun kanssa?
Oli meilläkin se vaihe että astua ei ehtinyt tai jaksanut.
Mutta nyt lampaantalja on käytössä sitäkin enemmän, lapset nukkuu yläkerrassa ja piparin parturointi on illan ainoa hälyääni ennen omaa tuokiota.
Sääliksi kyllä käy tätä kolmen lapsen isää, sellaista se on usein kerrostalossa, oikein mikään ei luista kunnolla kun on ahdasta ja kuumaa ja huono äänieristys.
On olemassa parempiakin paikkoja kuin lampaantalja takan edessä!!!
Niinkö? No kerrohan sitten mikä! Karhuntalja varaavan takan edessä vai pitääkö sulle olla kirahvintalja siinä?
No, kun puhutaan kerrostalosta, niin kyllä se taitaa olla niin että parasta mitä on tarjolla, on parturoimaton ryijy makkarissa perinnöksi saadulla räsymatolla. Matolla siksi ettei naapuri kilahda sängyn narahduksesta ja hanki häätöä.
Itse, kun kävin viime viikolla tapaamassa yhtä ok-emäntää, niin kyllä me siellä takan edessäkin otettiin yhdet varvit ihan ajan kanssa, tosin taisi olla vain villalankamatto. Isäntä oli jollain työmatkalla, joten pitihän sitä poikamiehen käydä vähän lohduttamassa ja tutustumassa samalla ok-elämän ihanuuteen. Täytyy myöntää, että sellainen kiljunta olisi herättänyt jo koko kerrostalon.
JUs hiljattain olit se astuttava Ok-sonnin vaimo, samat kirjoitukset vuodesta toiseen, väliilä astut ja välillä sinut astutaan, olet Jasmine, Mirva, Ok-suurmufti, ym ym. Rane-Hilda kalliosta haaveineen...
tämän hepun kirjoitukset ovat toinen toisensa jälkeen täyttä trollausta. hänen konjakkipullossaan on kierrekorkki ja hän nauttii konjakkinsa jääkaappikylmänä,
Muutaman synnytyksen jälkeen se thaikku ei enää ole niin tiukka...
Kyllä ok-talossa voi vapaammin nauttia rakastelusta, ei tarvitse varoa narinoita ja kolinoita ja voi antaa äänijänteidenkin vapaasti laulaa.
eiköhän se thaikku ole sitä samaa unelmaa kuin se talokin.
Siinä näit itsekin - ei ole ok-talon voittanutta, mitä asumisviihtyisyyteen tai korkeaan elämänlaatuun tulee!
Ai ai, kyllä kerrostalossa on ankeaa, hyvä kun sinäkin kerran pääsit maistamaan! Perskules, tässä meidän talossa nusutellaan kovaäänisesti joka päivä!
Meillä syynä oli perheenlisäys.
Myös rivari oli vaihtoehto, mutta okt on aina okt. ei kaduta.
Lähdin ok-linnaan kauas kaikesta ikävästä, mitä kerrostaloasuntoon liittyi, ajattelin että aika aikaa kutakin ja kun ikää alkoi olla jo melkein 30 vuotta niin ajattelin että kerrostaloasuminen saa kerta kaikkiaan riittää, ehdin asua ensin opiskelijana ja sitten vastavalmistuneena kerrostaloissa yhteensä melkein 8 vuoden ajan nimittäin. Jos siis eläisin n. 80-vuotiaaksi niin olisin joutunut asumaan kerrostalossa 10 % elämästäni, mikä alkaa olla ehdoton yläraja tuolle kommuuniasumiselle suhteellisena määränä elinvuosista.
Muutin suurehkon kaupungin hyvälle okt-alueelle, kaupungin parasmaineisin kaupunginosa, ei kerrostaloja laisinkaan, naapurit ovat kaikki varakkaita ja hyvämaineisia asiallisia kansalaisia ja edustavat lähes 100%:sti valtaväestöä eli valkoisia suomalaisia ovat.
Pääsin kauas siis yhtiökokouksista, parkkipaikkaongelmista, melusta, kuumuudesta, saunavuorojen kyttäämisestä ja häiriötekijöistä. Nyt saan bilettää ihan milloin haluan ja saan grillata, parkkitilaa löytyy aina, on omat tallit autolle ja varastot ja harrastustilat sekä muuta, neliöitä n. 240. On oma tupa ja oma lupa ja oma piha patioineen ja terasseineen.
Ai jai, kyllä kelpaa. Mites kasarmilla, onko kommuunin saunavuorojen kanssa ongelmia tai onko naapurin yön timon jalkasieni tarttunut saunatiloissa? Stereolaiteisiin tai kotiteatteriin ei kannata kerrostalossa laittaa rahaa kun ei niitä voi soittaa kunnolla, hyviin kuulokkeisiin kannattaa toki kerrostalossakin sijoittaa.
Auts, kyllä nyt tuli hammaslääkärille töitä joista ei poralla selvitäkään.
Kyllähän se sattuu kun ei ole varaa elää kaupungissa vaan pitää muuttaa pellolle. Otan osaa kipuusi.
"Nyt saan bilettää ihan milloin haluan ja saan grillata, parkkitilaa löytyy aina, on omat tallit autolle ja varastot ja harrastustilat sekä muuta, neliöitä n. 240. On oma tupa ja oma lupa ja oma piha patioineen ja terasseineen."
Onnistuu vain jos on sinkku tai lapseton pariskunta. Tosin avokilla voi olla jotain sanomista jos kovin usein bailaa. Kun on yksikin lapsia niin et todellakaan bailaa milloin haluat. Pitää olla aika hyvä tulotkin jos yksin saa maksettua 240 neliötä isohkon kaupungin parhaalla paikalla. Pariskunnallakin olisi maksamista joten hieman epäilen koko tarinaa.
KUKAAN ei halua asua Tsadin keskustassa, sillähän hintojen romahdus on jo tätä päivää, tais lähteä 5% viime neljänneksellä.
Kyllä minä voin sano ihan suoraan että kaksi syytä oli raha ja kolmas oma rauha.
Ensinnäkään ei todellakaan olisi ollut varaa vastaaviin tiloihin kerrostalosta
Ja toisekseen vastike jo olisi satumainen.
Kolmas syy oli totaalinen kyllästyminen sovhoosielämään. Aina oli yhtiössä joku häiriköimässä tai valittamassa jostain.
Neljäntenä voisi vielä sanoa että kyllähän tässä okt investoinnissa saa ihan kelpo palkan omalle työlle.
Eikä tässä nyt niin syrjässä olla, 10 minuuttia torille, eikä sitten ole missää kehäteiden ympäröimässä perslävessä.
Muija olisi halunnut ihan oikeasti maalle, mutta siihen en suostunut.
Kerrostalossa on kesällä kuuma, mutta ikkunat auki ei voi nukkua.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288487766602.html
Vaikka ei murtomiehistä ole oikeasti haittaa, kun on aina valmiiksi hereillä sulkemaan ikkunat, jos joku alkaa kiipeillä sisälle. Kadulta kuuluva särkyvien kaljapullojen kilinä ja kännisten ördääminen valvottaa.
Nyt on ok-talo, jota voi viilentää haluamallaan tavalla ja ympärillä on rauhaa ja hiljaisuutta. Aivan keskustasta tällaiseen ei ole varaa ja tontitkin on liian pieniä minun makuuni, joten siksi talo vähän kauempaa.
Tahdoin ison, 1500 neliön tontin. Eikä tässä olla korvessa, 40 kilometriä Helsingin keskustaan. Grillissä nytkin tiriseen kassler ja juustocamping, lasissa XO:ta. Grilliherkkujen kanssa A-olutta. Mitenkäs kassulla, lämmintä pirkka-olutta, onko xtralenkki laitettu mikroon?
Kiitos kysymästä, kassulla menee hyvin. Velaton kantakaupunkineliö, kahdestaan asutaan, lapsi jo omillaan. Ylimmässä tulokymmenyksessä ollaan, kivat työpaikat ja kävelymatka töihin kummallakin. Tori ja kauppahalli parin minuutin kävelymatkan päässä. Grillaamisella hekumointi on niin lapsellista, sitä mekin tehdään mökillä mutta ei siitä ole jutuksi asti.
Ihan vaan kysyn: miksi pellolle rakennettu pakettitalo olisi linna? Oikeasti Helsingin keskustassa on jugendtaloja, jotka näyttävät linnoilta, mutta niistä ok-paroneiden rahoilla ei saa edes yksiötä.
Ei eikä, romahduksen odottelijat edes alivuokralaisnurkkausta yksiöstä.
Kauas kaikesta? Sijainti on palveluiden vieressä. Vaimon työpaikka 300m päässä ja itsellä työmatka tosin 8km, jonka kuljen omalla autolla. 300-500m sätellä on lähes kaikki palvelut, paitsi se ooppera. Suurin syy ok-asumiseen on, että en siedä kolhoosi asumusta on se sitten oma tai varsinkin vuokra. Vuokraluukut kun on yleensä vielä rauhattomampia ja lähiöissä. Oma tupa ja oma lupa, sekä tilaa pitää olla. Tilavat kennosto asunnot on todella kalliita asua joten ok-talo.
Kiva tilanne sinulla mutta useimmat ok-asujat asuvat kaukana työpaikoista ja palveluista, joten kaksi autoa tarvitaan. Asumme kantakaupungissa riittävän tilavassa velattomassa perheasunnossa, asumiskulut yhtiövastikkeineen, autohallivuokrineen, vesineen ja sähköineen n. 430 e kuussa, perheen nettotulot n. 6200 e/kk joten asumiskulujen osuus aivan marginaalinen. Työmatkakulut 0 e/kk, kävellään.
Sulla on ihan väärät käsitykset asioista. Ei siinä ole mitään hienoa että työpaikalle voi kävellä. Se työpaikan sijainti kun voi useimmilla muuttua yhdellä päätöksellä firman tai vastaavan kokouksessa, ja sitten sulla on asunto kasarmissa kantakaupungissa ja todella vaikeakulkuinen työmatka jonnekin maailman ääriin.
Ok-asukit valitsevat useimmiten sijainnin katsastaen mahdollisia tuleviakin työpaikkoja. Kun on oma auto niin ei tule katastrofia vaikka konttori siirtyisi toiseen kaupunginosaan.
Ei siellä kaupungissa oikeasti mitään muita palveluita ole kuin ne ravintolat ja baarit. Se on sellaista teinihöpötystä vain, aikuiset ihmiset eivät tarvitse sellaista ja siellä oopperassa tosiaan ei tule montaa kertaa käytyä.
Ei teillä kovin iso perheasunto tuollaisella vastikkeella ole. Ahdas läävä, väittäisin, eikä kantakaupungissa edes muunlaisia ole. Ja ne naapurit... voi elämän kevät millaista urpoa noissa aina häiriköi.
Et ole tainnut raukka edes kaupungissa koskaan käydä, jos et ymmärrä mitä mahdollisuuksia stadi asukkailleen tarjoaa. Olet ehkä asunut opiskeluaikana jossain jaetussa vuokraläävässä mutta et ole päässyt koskaan sisään stadielämään, sulla ei ollut ystäviä tai muutakaan sosiaalista elämää..Mielestäsi vain kaljapaikat ovat oikeiden stadilaisten oleskelupaikkoja.
Eiköhän asia ole niin, että kun sieltä savelta lähtee se ainoa iso työllistäjä, niin asuntojen hinta putoaa samalla hetkellä. Velkainen talo pysyy ja asukki lähtee taas kauemmas etsimään töitä. Stadissa ei tkäy samoin, asuntojen hinnat nousee koko ajan, tapahtui mitä tahansa.
että kantakaupungissa on useita kerrostaloja, joissa ei ole yhtiövastiketta ollenkaan, on sen verran paljon tuottavia liikehuoneistoja.
Voi tuota katkeruutta. Mikä sinua häiritsee siinä, että joku haluaa vapaaehtoisesti asua kerrostalossa kantakaupungissa?
Kuten huomaat, tulotasomme ja velattomuutemme vuoksi voisimme valita ihan minkä tahansa asumismuodon. Tämä kerrostaloasuminen kantakaupungissa nyt vaan sattuu olemaan meidän yhteinen valintamme. Emme käy juurikaan ravintoloissa paitsi syömässä, mutta esim. torin, kauppahallin ja hyvien tavaratalojen sijainti kävelymatkan päässä on kiva juttu.
Jos asuntomme olisi surkea läävä, toki olisimme vaihtaneet sen jo aikaa sitten, raha ei ole ongelma.
Jos työpaikat sattuisivat siirtymään ikäviin paikkoihin, sitten mennään autolla, jollainen meillä nytkin toki on, ellei julkisilla pääse. Varaa olisi tietysti toiseenkin autoon, käteisellä., mutta näillä näkymin ei ole tarvetta.
Itse asiassa olen asunut stadissa, nimenomaan kantakaupungissa elämästäni noin 30 vuotta.
Sinä aikana kantakaupungin seutu on menettänyt suurimman osan työpaikoistaan keskustan ulkopuolelle ja naapurikuntiin, teollisuusalueita on purettu ja tilalle rakennettu kasarmeja joissa ei ole liiketilaa edes pienyrittäjille.
Stadi on tässä ajassa sinkkuuntunut ja kantakaupungin asujaimisto koostuu lähinnä vanhuksista, sinkuista, opiskelijoista ja vihreistä ituhipeistä asumistukineen.
Heikosti menee ja huonompaan suuntaan ollaan menossa. Hinnat toki nousussa, koska suuret ikäluokat ovat jättäneet ennakkoperintöjään näille hipeille, mutta ne juhlat ovat kohta ohi.
Elät jossain kummallisessa harhamaailmassa. Ainakin meidän työpaikallamme, joka sijaitsee vielä raitiokiskojen tuntumassa, katsotaan säälien niitä jotka kärvistelevät keskustan läävissä ja kuvittelevat asuvansa jotenkin hienosti. Ylipäätään kerrostaloasuminen on alemman sosiaaliluokan hommaa jolla ei elämässä pitkälle pötkitä. Ainakaan minä en palkkaisi ketään kasarmi-keijoa pikkuisenkaan vastuullisempaan hommaan, sillä asumismuoto jo kertoo sen ettei tyyppi osaa mitään eikä pysty ottamaan vastuuta omasta elämästään.
Moni kasarmikeijo puuhailee kaikenlaista vapaa-ajallaan, esim. mökillään. Minäkin olen maalaistalosta kotoisin ja ihan tyytyväisenä nyt kerrostalossa asustelen. Osaan varmasti enemmän kuin uusavuttomat ok-asujat, joille takan sytyttäminen kuivilla puilla on täällä mainitsemisen arvoinen suoritus.
Mites kävikään kaiken osaavien ok-asujien viime talven myrskyissä? Kauheaa valitusta lehtien palstoja myöten, jotkut pakenivat kylmiä tönöjään kunnan kerrostaloihin.
Itse en palkkaisi omakotiasujaa jos olisin yrittäjä: ainakin nykyisessä työpaikassani ne tulevat ruuhkia valitellen aina viimeisinä töihin ja ruuhkia välttääkseen tietysti vastaavasti lähtevät ekana töistä.
Sinulla siis ei enää rahat riittäneet hankkia kunnollista asuntoa stadista ja siksi olet katkera niille joilla siihen on varaa?
Kantakaupungin kerrostaloasunnot eivät olekaan alemmalle sosiaaliluokalle, se joutuu hakemaan parakkinsa savipelloilta. Niin se vaan menee ja hyvä niin, meidän kantakaupunkilaisten näkökulmasta. Jes!
Ymmärsit väärin.
Lisäksi sinulla on väärä käsitys siitä missä alempi sosiaaliluokka asuu. Kyllä se asuu kerrostalossa kaikkien muiden paitsi sinun ja muiden palstan tuhnujen mielestä.
Jep, esim. Eiran ja Kaivopuiston ja Merikadun kerrostaloläävissä asuu alempaa sosiaaliluokkaa.
Minulla on pitkä kokemus omakotiasumisestakin, joten en pitäisi sitä kovin yläluokkaisena asumismuotona....Aika avuttomia tuhnuttelijoita niissäkin asuu, ajoretki halki kesäisen Suomemme silmät auki antaa siitä hyvän kuvan.
Toki poikkeus vahvistaa säännön. Silti 99% kerrostaloasukeista on tavallista p.a. -sakkia tupakoineen ja keskikaljoineen. Kuten sinäkin.
Tutkimusten mukaan peräti 60% asuu kerrostalossa vastoin tahtoaan. OK-taloissa tällaisia kummajaisia tuskin on.
Minä ja vaimoni kuulumme tilastojen mukaan Helsingin parhaimmin ansaitsevaan kymmenekseen. Juon mielelläni keskikaljaakin, kesällä tosin enimmäkseen terassilla kuplajuomaa, ja satunnaisesti poltan kännitupakankin. Eli olet siltä osin oikeassa. OK-taloissahan kukaan ei juo keskaria eikä tupakoi, eihän?
Kerrostalo on vapaaehtoinen valintamme, puuhastelua voimme harrastaa järven rannalla sijaitsevassa loma-asunnossamme, ei mökki vaan maalaistalo. Sieltä puuhapussista löytyy traktorista alkaen kaikki tarpeellinen.
Kantakaupunkilaiset ne kateellisia ovat. Asuvat ennen sotaa rakennetuissa vanhoissa ryskissä. Seinät kananpaskaa, välipohjat onttoja, täytetty koksikuonalla, turpeella, hiekalla, kaikella mahdollisille. Äänieristys luokaton, 1970-luvun neukkukuutioissakin on parempi. Painovoimainen ilmanvaihto, kesällä kuuma, talvella kylmä. Ei parveketta, tosin mitä sillä tekisikään sillä eihän siellä saa grillata eikä tupakoida. Ei saunaa, yksi suihku, hyvä jos on toinen vessa. Kuoriaisia, rottia, ei kiitos!
Noinko paljon harmittaa pellolle kasatussa pakettitalossa? Voin paljastaa etteivät väitteesi pidä paikkaansa: kantakaupungissa on meille rahakkaille myös uusia mukavuuksin varustettuja asuntoja. Sellaisen talon yksiön hinnalla saisi sinun ok-lääväsi.
Jengi asuu slummissa ja vielä ylpeilee sillä, miten paljon maksoi siitä? Voi luoja...
Asiahan on just toisin päin: niillä joille asunto on vain asunto eikä jatkuva työleiri ja joiden aika ei kulu työmatkaruuhkissa hermoiluun, on paljon enemmän aikaa ja energiaa annettavana niihin tehtäviin, joista työnantaja haluaa maksaa.
Olet muuten väärässä stadin sinkkuuntumisesta, tilanne on muuttumassa, onneksi. Meidän kantakaupunkiyhtiöömme on parin vuoden aikana muuttanut useampikin lapsiperhe. Ihmiset tajuavat, että lapsia voi kasvattaa kaupungissakin eikä vain jossain hevon kuusessa. Onhan se onnistunut aiemminkin.
P.S. Olitko muuten niinä 30 stadissa asumanasi vuotena sellainen säälittävä surkimus, jollaisina nyt pidät meitä kerrostalossa asuvia? Kuinka ihmeessä kukaan sinut silloin palkkasi töihin?
Niin että tilanne on muuttumassa kun teidän yhtiöön on muuttanut lapsiperhe?
Tilastot kertovat kuitenkin ihan muuta. Stadi on vihreiden hampuusien ja sinkkujen täyttämä muutaman vuoden kuluttua.
Usko pois, niin se vaan on. On yhä enemmän ihmisiä, lapsiperheitäkin, joille ok-talo kaukana kaikesta ei olekaan se unelma. Eikö ole ikävää kun sinun unelmasi ei olekaan kaikkien unelma?
En usko, sillä Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu, jossa kaupunginjohtaja pahoitteli Stadin sinkkuuntumista ja etsi epätoivoisesti keinoja muuttaa suuntaa.
Linkkiä kehiin ko. artikkeliin.
Saat tämän kerran, tosin hesarin juttua en löytänyt mutta ehkä vuokraturvan kelpaa. Sen sijaan, että länkytät vastaan, myönnä tappiosi ja kiitä minua että näin vaivan puolestasi.
http://www.vuokraturva.fi/uusien-asuntojen-keskikoko-helsingissa-korkeintaan-75-neliota/
"lapsiperheiden osuus Helsingin kotitalouksista on romahtanut alle puoleen entisestä: 56 % (1960) -> 24 % (2008)
sinkkutalouksien osuus Helsingin kotitalouksista on kolminkertaistunut: 17 % (1960) -> 50 % (2008)
jo noin 75 % Helsingin kotitalouksista on yhden tai kahden hengen talouksia"
Kiitos. Mutta mitä todistaa tilasto vuosilta 1960 -> 2008, kun minä tarkoitin viime vuosia, jolloin on on selvästi ollut havaittavissa lisäys perheiden muutossa takaisin kaupunkiin. Eikö ole ihan hyvä, että kantakaupunkikin elävöityy lapsiperheiden lisääntymisen myötä? Ei kai se keneltäkään pois.
Oma lapseni eli lapsuutensa ja nuoruutensa kantakaupungissa, oli kiva päiväkoti ja koulut. Terve ja tervehenkinen yrittävä nuori hänestä on kasvanut kuten kavereistaankin.
stat.fi/tup/vl2010/art_2011-10-18_001.html
Kehitys on jatkunut samanlaisena myös vuodesta 2008. Enää 20% talouksista on yli kaksihenkisiä. Muutos on noin 4 prosenttiyksikköä, vaikka sitä ei aivan suoraan sanotakaan.
En lähde kiistelemään, mutta minusta on joka tapauksessa kiva että meidän yhtiöömme on muuttanut lapsiperheitä jotka haluavat asua keskustassa. Ei kai niitä kukaan siihen pakot?
Ei toki. Lapset tosin eivät saa itse valita. Toivottavasti itse et tule katumapäälle sitten kun on jo liian myöhäistä.
Lapset eivät myöskään saa valita jos joutuvat savipellon omakotialueelle, jossa itsessään ei ole mitään ja josta on pitkä matka kauas.
Oma lapseni on yhteiskunnallisesti aktiivinen toimija, joka vieläkin muistaa kiittää meitä vanhempia, ettei hän joutunut minnekään Nurmijärven tai Vantaan takamaille, vaan sai elää nuoruutensa stadissa. Se kuule tuntuu hyvältä.
Onneksi olkoon. Osaako hän muuten ajaa polkupyörällä?
Kuorma-autoa osaa ajaa. Isi-papan käsissä pysyi tukkirekka, muinoin maaseudulla. Mites sulla sujuis synkronoimaton 13-pykäläinen Fuller?
Uskon kyllä että hän osaa ajaa rekalla, mutta mites se polkupyörä?
Tunnen useita kantakaupungin kingejä jotka eivät vielä aikuisenakaan osaa ajaa polkupyörällä eivätkä uida. Tämä johtuu siitä, ettei kantakaupungissa voi ajaa polkupyörällä eikä uida. Tai ei ainakaan vanhempien jatkuvaa läsnäoloa siinä vaiheessa kun hommaa pitäisi opetella.
Mutta hyvä kun rekkaa kuitenkin.
Kummallisella tavalla se Eira täytyy tähänkin ketjuun vetää aina mukaan, veikkaan, että todellisuudessa olette alimpaan palkkakymmenykseen kuuluvia Jakomäestä mutta asumismuotona (KT) halutaan yrittää pönkittää "kantakaupunki"-jutuilla.
On hienoa, jos todella asutte Eirassa suuressa asunnossa, teidän täytyy noilla tuloilla olla joko todella ajoissa ostaneita, tai sitten perineitä?
Fakta kuitenkin on, että alle 1% kt-laisista asuu kantakaupungissa. Nämä 99% pilaavat teidän kaikkien maineen parvekegrillaamisella, örveltämisellä jne.
Rumiakin ovat senlisäksi että tyhmiä.
Minä olen ainakin tästä hyvin tietoinen.
Aivan huikean mukavaa, ja halpaa niille ketkä on ajoissa ostaneet.
Nyt jos ostaisi, niin kyllähän se vaikuttaa hintaan bubblaamalla, et voi kiistää.
Muisututan, että alle 1% kerrostaloista sijaitsee kantakaupungissa.
muut 99% pilaavat teidän kaikkien maineen.
Oma lapseni kuten kantakaupunkilaiset kaverinsakin on ollut pienestä asti innokas pyöräilijä. Edelleenkin on ja sehän onkin mitä parhain liikkumismuoto kaupungissa ja pitää kuntoa yllä. Ja kantakaupungissa voi ihan hyvin ajaa pyörällä, ei kantakaupunkilaislapset ole pientaloalueiden lasten kaltaisia ylisuojeltuja pelkureita.
Uiminenkin on sujunut alle kouluikäisestä, onhan noita uimahallejakin lähellä.
OK-alueilla lapsia kuljetetaan pienestä pitäen autolla joka paikkaan kuin paketteja ja lihasvoimalla liikkuminen lakkaa lopullisesti 15-vuotiaana, kun lapselle hankitaan mopo tai mopoauto. Seuraukset kyllä näkyvät, lapsista tulee velttoja ylipainoisia lössyköitä.
Olet muuten väärässä stadin sinkkuuntumisesta, tilanne on muuttumassa, onneksi. Meidän kantakaupunkiyhtiöömme on parin vuoden aikana muuttanut useampikin lapsiperhe.
Ettet vain asu jossain Itiksen Mogadishu avenuella.
Milloin sinä ymmärrät, ettei se mitään tarkoita että teidän kasarmiinne on muuttanut lapsiperheitä. Jossain Äetsässä sillä voisikin olla merkitystä.
Buaah, kjeh, kassulaiset asuu yömajojen vieressä, me varakkaat Ok-asukkaat, otamme XO:ta ja lampaantaljalla kaunis piukkapeppuinen thaivaimo astuu,,,,,
Et sitten kelvannut kenellekään itsenäiselle ja älykkäälle suominaiselle vaan piti hankkia ostovaimo? Valitsitko katalogista kuvan perusteella vai kävitkö oikein paikan päällä katsastamassa? Ja neitsyt tietysti kuten kaikki Bangkokin ja Pattayan tytöt...
Se nyt vaan menee näin suomalaisten naisten kanssa: http://graphjam.files.wordpress.com/2009/08/song-chart-memes-girl-paradox.jpg
Rahalla naiminen on astumista, vapaaehtoinen rakastelua.
"itsenäiselle ja älykkäälle suominaiselle"
Itsenaiselle ja alykkaalle, voi jumat minka vitsin murjasit. Sano mieluummin itsepainen ja mielenvikainen, sita kastia nimittain suominaisissa riittaa.
Pattayalta voi omansa hakea jos kokemusta haluaa, muuten ne on siella neitsyita jarkiaan. Omani on sielta pain ja oli kylla tiukka alkujaan, vahan liiankin, eika vielakaan halua, etta takaapain runtataan.
noin siinä käy, kun joutuu koeajamatta ostamaan.
"Et sitten kelvannut kenellekään itsenäiselle ja älykkäälle suominaiselle vaan piti hankkia ostovaimo?"
Ei kuule kelpaa mitkään feministipunikkivihreät, naiset jotka eivät mitään muuta osaa tehdä kuin valittaa. Kyllä ulkomaalainen nainen voittaa Suomi-lehmän kuusi nolla kaikessa, tämä on armoton totuus.
Luuserit hakee alistettavan thaivaimon, jonka mukana sitten tuleekin koko suku elätettäväksi. On siinä peräkammaripojan tuloilla yrittämistä! Tosimies haluaa itsenäisen ja älykkään koulutetun suominaisen.
Buhahaaa, huh, huh, kateellista porukkaa, noi kassulaiset.
Jahas, kateuskortti taas kerran vetäisty esiin. Voi voi pikkusieluja kun ei muuta keksi...
Kerrotaanpas edes yksi rehellinen mielipide;
Elämäni alkutaipale meni kerrostalossa. Itkeä ei saanut tai yläkerran mummo hakkasi vasaralla lattiaan. Pihalla kolmipyörästäni silvottiin töötti ja kumit puhkottiin säännöllisesti kunnes isäni otti pihan kovikset pieneen "puhutteluun".
Lapsuuteni meni rivitalossa jossa oli aika kivaa. Metelöidä ei vieläkään saanut mielin määrin mutta samassa talossa asui kavereita joiden kanssa oli kiva leikkiä. Fillarivarastoon ei mahtunut oikein mitään. Aina oli kaikki tavarat tiellä ja pulkka ties missä röykkiöiden takana.
Muutimme 50-luvulla rakennettuun OK-taloon jota isäni kävi remontoimaan. Tilaa oli ja pihamaa jossa temmeltää. Omalle pihalle sai rakentaa lumilinnan jota joku ei seuraavana päivänä potkinut rikki. Omalla pihalla sai nukkua teltassa rauhassa tai jopa iglussa talvella. Elämä remontin keskellä tuli tutuksi. Remontti kesti ja kesti kun sitä tehtiin alkuun nopeasti mutta myöhemmin töiden ohessa aina silloin tällöin. Parasta oli kuitenkin isäni autotalliverstas jossa itse tuli rakennettua ihan kaikkea. Koneita ja laitteita oli joka tarpeeseen ja kaveritkin kävivät pajalla askartelemassa koska kaikkeen löytyi välineet.
Muutin pois kotoa. Kerrostaloa etsin mutta sain hyvän vuokra-rivarin. Viihdyin muuten paitsi vihasin jotain lipunnostovuoroja tai vastaavia koska en elämäni oli epäsäännöllistä ja tulin kotia joskus milloin sattui. Vuokraemäntä halusi kämpän tyttärelleen joten lähdin.
Muutin toiseen rivariin. Ahdas asunto mutta hyvä naapuri joka ei pienistä bileistä hermostunut. Elämä oli yhtä biletystä, grillijuhlia ja sekoilua. Rakenteluhommat kävin tekemässä isäni verstaassa.
Vakiinnuin ja kävimme suunnittelemaan omaa asuntoa. Ehdotin kohtuupientä kerrostaloa - vaikka vuokrattuna. Ylijääneillä rahoilla vuokraisin osuuden porukkaverstaasta (jossa voisin laittaa prätkää, autoa ja rakennella kaikkea). Lisäksi meille olisi jäänyt rahaa viettää joka vuosi pari-kolme kuukautta jossain lämpimässä maassa lepäillen.
Nyk. vaimoni halusi omakotitaloon jossa voisi kasvattaa kasvimaalla vihanneksia ja mansikoita. Hän halusi myös pihan jossa joskus syntyvä lapsemme voisi temmeltää turvallisesti. Itse halusin edelleen sen verstaan.
Rahaa ei ollut ruhtinaallisesti. Uuteen asuntoon ei ollut varaa. Toisaalta - uudet tontit olivat niin kaukana työpaikoiltamme ja keskustasta että olisimme tarvinneet kaksi autoa. Päädyimme 60-luvun omakotitaloon läheltä keskustaa. Työmatkat pystyisi hoitamaan vaikka kävellen. Harkitsin jopa autosta luopumista (oli prätkä). Remontissa kuitenkin tarvitsimme ajoneuvoa joten auto piti olla.
Remontti kävi hermoille. Työlästä korjata vanhaa taloa jos asuu siinä samalla. Helpoin olisi ollut purkaa kaikki pois ja rakentaa uutta tilalle. Vuosien remontointi kuitenkin tuotti tulosta ja nyt kun meillä on pieni lapsonen olen enemmän kuin onnellinen valinnastamme. Lapsi saa itkeä ilman että kukaan hakkaa seinään. Lapsi saa leikkiä niin äänekkäitä leikkejä kuin haluaa. Pihalle voi mennä telmimään ilman että vanhempien täytyy lähteä vahtimaan. Omassa verstaassa voin tehdä niitä miesten juttuja, laittaa prätkiä ja rakennella omia juttuja. Saunan saa lämmittää milloin haluaa - vaikka joka ilta. Grillipaikalle on ovelta seitsemän metriä.
Rehellisesti - tuli aina välillä mieleen olisiko kerrostalo keskustassa sittenkin vaihtoehto. Helppoa elämää ja ei tarvitsisi talvella kolata lumia. Kun käy laskemaan asumiskuluja niin halvempaa se ei olisi. Tilaa vähemmän ja niille omille harrastuksille (kasvimaa, prätkätalli) täytyisi hommata vuokratilat. Ja entäpä lapsen elämä; jatkuvaa autojen varomista. Elämää sisäpihalla betonimuurien ympäröimänä.
Ainiin, kesämökkiä ei meillä ole - eikä tule. Mitä me mökillä tekisimme kun voimme tehdä samoja asioita ihan kotonakin.
Niin se on. Ajattelepa millaiset käden taidot olet remontoidessasi saanut. Nyt tuskin pienestä hätkähdät vaan korjaat pikkuasiat käden käänteessä.
Kasarmilla lapsesi ei oppisi mitään vaan hänestä tulisi saamaton nahjus, joka täällä huutelisi kuinka kerrostalossa on kivaa kun siellä ei tarvitse tehdä mitään. Eikä osaisi edes hävetä!
OK-talo sopii miehelle jolla ei ole parempaa tekemistä kuin rassata autoa, moottoripyörää, tai ihan mitä tahansa. Perheen parissa ei viihdy, mielummin autotallissa aina jotain väsäämässä. Ei kai ihmekään kun lapsi koko ajan itkee ja huutaa, sen takia ei uskalla kerrostalossa asua. Luuletko todella ettei kerrostalossa lapsi saa itkeä ja sen takia häädön saa?
Totta ei montakaan sanaa
Provohan tuo edellinen on mutta provosoidutaan nyt sitten;
Mitähän se parempi tekeminen olisi? Autoa en innolla laita mutta autoon huoltojen ja pikkukorjausten tekeminen on aika kannattavaa kun katsoo huoltojen hintoja. Prätkä taas vaatii jatkuvaa huoltoa kun käy enduroa ajamassa. Jos kaikki laakereiden, renkaiden vaihdot ja venttiilien säädöt teettäisi niin ei harvalla olis offroad prätkäilyä varaa harrastaa. En nyt tuostakaan hommasta erityisesti nauti mutta kun itse tekee niin säästää ja lisäksi oppii pyörän tekniikan jotta reissussa osaa korjata jos jotain tulee.
Ehkä se "parempi" tekeminen olisi istumista tietokoneen ääressä ja surffaamista suomi24:llä? Vai olisiko se hömöttämistä sohvalla ja telkkarin katsomista? Mitä ihmisen täytyisi vapaa-ajallaan tehdä että se olisi sinulle sopivaa? Leikin lapsen kanssa, käyn välillä urheilemassa, kokkailen aterioita perheelle, käydään yhdessä sienimetsässä, jne... Mutta välillä pitää päästä talliinkin puuhastelemaan.
"Kasarmilla lapsesi ei oppisi mitään vaan hänestä tulisi saamaton nahjus, joka täällä huutelisi kuinka kerrostalossa on kivaa kun siellä ei tarvitse tehdä mitään. Eikä osaisi edes hävetä!"
Mitä erikoista lapsi tavallisessa nykyaikaisessa sähkölämmitteisessä pakettiomakotitalossa oppii sellaista, mitä ei kerrostalossa? Sukulaisten ok-asujien lapsia seuratessa näyttää ihan siltä, että keskeinen elämän sisältö on netissä roikkuminen ja mopolla ajelu.
Varttuminen kunnon maalaistalossa sitten voikin antaa jo ihan erilaisia valmiuksia, omasta kokemuksestani tiedän.
Onko nuo kaikki ihmiset tosiaan noin typeriä stereotyyppejä?
Tarinoita havumetsien maasta.
Oikein mukavaa.
En viitsi enää muuttaa kerrostaloon, koska naapuriksi tulee jossain vaiheessa huumekauppias, narkkari, juoppo tai vanhempiensa rahoilla rellestävä vapaan kasvatuksen hedelmä. Lisäksi kunnossapidon järjestäminen on vaikeaa, kun osa vastustaa aina vastikkeen nousua ja pitää puhua loput ympäri yhtiökokouksessa, ettei 70-luvun hintataso enää ole voimassa. Jotkut puhuvat ummet ja lammet yhtiön asioista pahassa valossa, kun heitä satunnaisesti tapaa. Yhtiökokouksessa näitä ei näy, kun "emminä sinne viitti tulla". Vähintään muutama "ongelmakämppä" on joka vuosi. Yöllä saattaa herätä, kun naapuri tulee baarista kotiin. Terminaalivaiheessa olevalla alkoholistilla ei enää venttiilit pidä, oksennusta käytävässä, pyörä riuhtaistu telineestä niin, että on vaijerit irti. Ampumisiin ja räjähdyksiin poliisi sentään vielä viitsii puuttua, mutta muuten on aika oman onnensa nojassa erilaisten hullujen kanssa, kun kaikilla on oikeus kotiin, näes.
Tätä kerrostaloasumista ei tietenkään voi verrata Helsingin parhaisiin kerrostaloihin, joissa sitten taas joku haluaa putket seinien sisään kalliilla, kun ne putket ovat niiiin rumat pintavetoina. Mutta jos verrataan meidän keskituloisten (ja vähän yli) vaihtoehtoja niin kyllä omakotitalo alkaa olla ainoa vaihtoehto viihtyisään asumiseen.
Olipas vuodatus, tosiasioiden kanssa sillä ei ollut paljoakaan tekemistä. Kaupungin asunnoissa meno voi olla tuollaista, en tosin siitäkään ole varma, en ole asunut. Eiköhän niissäkin suurin osa ole ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä.
Mitä tulee omakotilalon rauhaan niin se on hyvin kyseenalaista. Tontit ovat niin pieniä että kun naapuri yöllä pihallaan mekastaa niin varmasti herää. Eikä tarvitse olla yökään niin kyllä se naapurien elämöinti häiritsee.
Minä olen asunut koko ikäni kerrostaloissa enkä ole mainitsemiisi lieveilmiöihin törmännyt kuin opiskeluaikoinani kun Kalliossa asuin pienessä vuokra-asunnossa. Ei silloin häirinnyt, tuli sitä itsekin juhlittua. Sen jälkeen parissa omassa asunnossa, hyvin on yöt nukuttu. Ei ole naapureista mitään kuulunut.
Itse taas asuin kovan rahan talossa ja kaikki nuo mainitsemani vaivat tuli koettua. Itsekin olen asunut lähes koko ikäni kerrostaloissa ja aina on yhtiöllä ollut ongelmia jonkun kanssa. Pääsääntöisesti mitään ei kuulukaan, mutta sitten kun sattuu se ongelmanaapuri niin olet sinäkin helisemässä.
Asuttiin kt-lähiössä kehä III sisäpuolella. Tilava asunto ja muutenkin fasiliteetit kohdillaan, ruokakauppa nurkan takana, dösällä pääsi duunin oven eteen. Sitten vanhimman pojan kaverit alkoivat tulla kotiin poliisisaattueessa. Koska häntä nuorempia perheenjäseniä oli vielä kasvamassa kolme kappaletta, katsoimme vaimon kanssa parhaaksi nostaa kytkintä. Varsin nopeasti asuntoilmoituksia selailemalla selvisi, että meillä ei ole varaa hankkia asuntoa ns. paremmalta alueelta, jossa olisi samat palvelut kuin tuolloisella asuinseudulla. Päädyimme ostamaan asemakaavatontin parikymmentä kilometriä kehä III ulkopuolelta ja rakensimme okt:n. Kaikkeen liikkumiseen tarvitaan autoa ja enemmän suunnitelmallisuutta (ex-tempore ei voi tehdä mitään, koska kaikki palvelut ovat kauempana), mutta samalla ostimme itsellemme viihtyisän asuinympäristön ja lapsillemme muutama vuoden lisää lapsuutta. Olen tyytyväinen.
"Sitten vanhimman pojan kaverit alkoivat tulla kotiin poliisisaattueessa."
Itsehän poikasi on kaverinsa valinnut. Missä muuten tuollainen kamala paikka on? Oletko muuten laskenut paljonko toisen auton ylläpito tulee maksamaan kun ottaa huomioon kaikki kulut vuosittaisesta arvonalennuksesta lähtien?
Aina saa kysyä, tyhmiäkin. Kirjoituksesi perusteella arvaan, että sinulla ei ole lapsia tai sitten he ovat vasta leikki-ikäisiä.
En maininnut missään vaiheessa kahta autoa. Perheessä oli kolme autoa (kaksi käyttöä varten ja yksi harrastevehje) ja yksi prätkä jo silloin, kun asuimme lähiössä, vaikka käytinkin useimmiten duunimatkoilla dösää. Minua ei kiinnosta autoilun kustannukset, koska otan sen harrastuksena. Käyttöautojen hankinta-arvo on luokkaa tonni pari ja arvonalenema muutamia satasia vuodessa. Siis pähkinöitä. Jos näyttää siltä, että ei mene leimasta läpi, niin myydään katsastamattomina pois ja hankitaan joku halpa, pitkäleimainen tilalle. Harrastevehkeiden arvonalenema ei kiinnosta.
PS. Se kamala paikka sijaitsee Espoossa. Ei siitä sen enempiä.
"Aina saa kysyä, tyhmiäkin. Kirjoituksesi perusteella arvaan, että sinulla ei ole lapsia tai sitten he ovat vasta leikki-ikäisiä."
Hohhoijaa, metsään meni, täysi-ikäiset kaksospojat jotka vielä asuvat kotona. Se nyt vaan on niin että lapsesi itse valitsevat seuransa. Jos ovat tehneet huonoja valintoja voi syy toki olla sinussakin ja kasvatuksessasi.
Kerro nyt kuitenkin siitä aivan kamalasta paikasta Espoossa, hirveästä slummista jotta ihmiset tietävät varoa. Itsekin kun asun pk-seudulla voin paikan jopa tietääkin.
OKT : ssa on vain parempi ja lisäksi halvinta asua. Jää rahaa mihin huvittaa, 2 x auto, prätkä, mönkkäri, vene, jne... Lisäksi lapsille aina vain parasta kaupasta, ei tarvi paskoilla polkupyörillä jne. ajella :c)
Niinpä. Elämäsi tuntuu pyörivän moottorihärpättimien ympärillä.
Meille jää vielä enemmän rahaa kun tarvitaan vain yksi auto, sekin käytännössä vain mökkimatkoihin. Maallekaan en halua ostaa mönkijöitä, moottorikelkkoja tai moottoriveneitä, koska arvostamme lihasvoimalla liikkumista.
Hahaha, niin totta. OK-fanaatikot ensin perustelevat asumistaan säästämisellä ja rahan käyttämisellä parempiin asioihin. Sitten kun joku heittää vasta-argumentiksi nousseet epäsuorat kustannukset esim. liikkumisen suhteen, sanotaan että se on harrastus eikä harrastuksiin kulutettua jaksa laskea. Kummasti vain tämä sama argumentti unohtuu kun kerrostaloasuja kertoo olevansa tyytyväinen valintaansa, ja perustelee asumismuotonsa olevan hauska harrastus josta voi hyvinkin maksaa jos huvittaa.
Terveisin kerrostaloasuja nyt ja aina. Valintaani myös hyvin tyytyväinen. Jos olisin nuoruuteni joutunut jossain pellolla asumaan, olisin varmaan tappanut itseni etten joutuisi kokemaan hidasta ja tylsää pystyynkuolemista noiden moottorin rassaajien ja verstaspelleilijöiden tylsääkin helvetillisemmässä seurassa. Kaupungissa ainakin voi olla varma ettei jokainen kaveri ole verstaassa nyhjyttävä epäsosiaalinen asuintilaperverssi, jonka elämä pyörii joka päivä tasan parin saman asian ympärillä.
"OKT : ssa on vain parempi ja lisäksi halvinta asua. Jää rahaa mihin huvittaa, 2 x auto, prätkä, mönkkäri, vene, jne"
Syytä onkin asumisen olla todella edullista sillä toisen auton ylläpitäminen on niin kallista. Kerro miksi minun pitäisi rahojani tuhlata prätkään, mönkkäriin, veneeseen?
Olipas kysymys:)
Sama kun kysyisi:
Miksi ajaa mersulla eikä ladalla?
Miksi mennä thaimaahan lomalle eikä hankasalmelle?
Miksi syödä filettä eikä pelkkiä pottuja?
Miksi valita kaunis ja fiksu vaimo eikä tyhmää mätisäkkiä?
Miksi olla terve eikä sairas?
MIksi olla tupakoimatta kun voi polttaa?
Miksi asua omakotitalossa eikä kerrostalossa?
No siksi kun laadukas elämä antaa paljon enemmän kuin tylsä passivoiva koppielämä.
Ei ole yksinkertaisesti MITÄÄN mikä puoltaisi kerrostalossa asumista.
Kuvassa uusin kerrostaloalue helsingissä:
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/12399/normal_Kontit_Helsingissa.jpg
OK-talossa asuminen ei ole halvempaa kun ottaa huomioon kaikki kustannukset. Toisen auton ylläpito vie illuusiot halvasta asumisesta. Etenkin kun sen toisenkin pitää olla mersu.
Sinä ilmeisesti olet ostanut vaimosi, etkö ilman rahaa saanut kaunista naista? Minulla oli kaunis nainen jo köyhänä opiskelijana. Minä käytän mielummin rahaa matkailuun miellyttäviin paikkoihin perheen kanssa kuin kaikenlaisiin moottorihärpäkkeisiin. Jää rahaa säästöön eläkepäiviäkin varten.
No pitäähän autoja ja leluja olla.
Meillä on 5 autoa.
Mutta kyllä me reissataan, oli sitten illuusiota tai ei.
Rahahan on siitä hassua että tulee toisille enemmän ja toisille vähemmän.
Sitten ne joille sitä tulee vähemmän murehtii meidän kuluista, meidän joille sitä tulee enemmän.
Vaikka meillä onkin kaikenlaisia 'hauskanpitovälineitä' emme ole unohtaneet kuntoilua ja tervettä elämäntapaa :c)
Mukavahan se on käväistä omassa kuntosalihuoneessa tekemässä pienet punttitreenit ennen lämmintä saunaa ja 'urheilua' vaimon kanssa karhuntaljalla takkatulen ääressä :c)