Ihmettelyä

Mietin ja hämmästelen tuttava perheen lastenlasten vanhempia ja heidän käytöstään.En nosta kumpaakaan jalustalle enkä myöskään moiti liioin.Itsekin olen jo isovanhempi ja tiedän kuinka pahalta tälläinen voi tuntua isovanhemmista.
Eronneet vuosia sitten,kummallakin nyt uusi kumppani mutta lapsien kautta kiristellään pinnoja välittämättä heidän tunteistaan.
Äiti moittii isää toistuvasti lapsille samoin tämän uutta kumppania.Isä ei moiti äitiä mutta kiristelee hermoja äidin uudesta kumppanista.
Äiti moittii niin kauan kun hänellä rahatilanne jotenkin hallussa,mutta kun rahat loppuu niin sitten isäkin on taas hyvä.On valmis vaikka palaamaan exän luo ja näin on tehnytkin.Mutta nämä paluut ovat olleet vain hetkellisiä.Isä ottanut nämä lähestymiset innolla,mutta aina katkerasti pettynyt.
Tämä pariskunta ei osaa ajatella lapsien parasta ja kaikki muutkin läheiset kärsivät tilanteesta.
Kumpa joku viisas neuvoisi näitä vanhempia ja saisi heidät ajattelemaan asioita aikuisten tavoin.
Ajatuksia tiedä tuliko oikealle palstalle.