Olemme puolen vuoden mietintäajalla, mikä on sinänsä turhaa, koska molemmat haluavat erota, eikä mitään yhteistä ole.
Tuo ositussopimus olisi teoriassa helppo tehdä itse, koska kummallakaan ei ole mitään omaisuutta ja pikkuasioista sovittiin erilleen muuttaessamme.
Mutta ajatus siitä, että joutuisi toisen kanssa samaan huoneeseen allekirjoittamaan ositussopimusta tuntuu niin epämiellyttävältä, että olen ajatellut hakea oikeudesta apua.
Minkä verran kuluja tulee oikeusprosessista ja paljonko siinä aikaa kuluu?
(tällaisessa helpossa ja yksinkertaisessa tapauksessa)
Tuo ositussopimus olisi teoriassa helppo tehdä itse, koska kummallakaan ei ole mitään omaisuutta ja pikkuasioista sovittiin erilleen muuttaessamme.
Mutta ajatus siitä, että joutuisi toisen kanssa samaan huoneeseen allekirjoittamaan ositussopimusta tuntuu niin epämiellyttävältä, että olen ajatellut hakea oikeudesta apua.
Minkä verran kuluja tulee oikeusprosessista ja paljonko siinä aikaa kuluu?
(tällaisessa helpossa ja yksinkertaisessa tapauksessa)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hetkinen! Mihin te varsinaista ositusta tarvitsette, jos mitään yhteistä omaisuutta ei ole, kummallakaan ei mitään kummempaa omaisuutta ole ja kumpikin on ottanut kimpsunsa mukaansa? Meinaat, ettei sitten aikanaan perunkirjoitusta tehtäessä tule exä "kummittelemaan", jos ei ole virallista ositusta tehty, niinkö?
No siltä varalta, että ositusta tarvitaan:
Oikeudesta saat apua vain siten, että voit hakea pesänjakajan määräämistä osituksen tekemistä varten. Sinun pitää ensin ottaa yhteyttä johonkin asianajajaan tai muuhun lakimieheen, joka antaa suostumuksen ryhtymisestä pesänjakajaksi. Sitten laitat hakemuksen kärikseen, joka antaa hakemuksen tiedoksi vastapuolelle, eli tulevalle ex-puolisolle. Hänelle varataan tilaisuus antaa lausuma hakemuksestasi. Jos hän ei vastusta, käräjäoikeus määrää esittämäsi henkilön pesänjakajaksi. Jos vastustaa ja/tai esittää omaa jakajaehdokastaan, asia on riitainen ja saattaa mennä istuntoon asti.
Kun pesänjakaja aloittaa työnsä, hänen tehtävänsä on saada aikaan sovinnollinen ratkaisu. Toimitusosituksen tekee vain, jos on pakko eli jos tulevan exän kanssa riitelette omaisuudesta. Tosin, ilmeisesti mitään riideltävää ei ole. Joten, joutunet joka tapauksessa samaan huoneeseen allekirjoittamaan.
Käräjäoikeuden hakemusmaksu on 80 euroa, jos asia on riidaton. Käriksessä, jos asia on riidaton eli vastapuoli ei vastusta pesänjakajan määräämistä, käsittely kestää muutamia viikkoja, lähinnä siis vastapuolen kuulemisajan verran.
Enemmän tulee kuluja pesänjakajan palkkiosta.
Oikeasti, teidän asiassa pesänjakajan hankkiminen on rahan tuhlausta.
minkä ajankohdan mukaan tuo omaisuus lasketaan ?
esimerkiksi:
-olemme menneet naimisiin 1.1. 2007, molemmat varattomia
-olemme muuttaneet asumuseroon 1.1. 2011, molemmat varattomia
-ensimmäinen avioerohakemus tehty 1.6.2012, molemmat varattomia
-toinen avierohakemus tehty 15.12. 2012, molemmat varattomia
Ositussopimus jäänyt tekemättä, toinen osapuoli hakee oikeudelta ositusta esimerkiksi 1.1.2015. Silloin toinen on varaton, mutta toisella on vaikkapa
20 000 euroa säästöjä. Joutuuko tällöin vielä puolittamaan omaisuuden vai mikä aikaisempi päivä on katkaissut oikeuden toisen kasvavaan omaisuuteen ?
Ositusperusteen syntyhetken mukaan, eli avio-oikeus päättyy ositusperusteen syntymishetkeen. Ja ositusperusteen syntymishetki on se, jolloin ekan vaiheen avioerohakemus tulee vireille. Jos eroa haetaan yhdessä, se päivä kun hakemus saapuu käräjäoikeuteen. Jos eroa hakee vain toinen puoliso, se päivä kun ekan vaiheen hakemus annetaan toiselle puolisolle tiedoksi.