Hei,
Ovatko tunteemme biokemiallisia prosesseja ja tapahtumia aivoissa? Omalla kohdallani kärsin siitä, etten usko minulla olevan kovinkaan suuria tunnereaktioita - jos toisinaan ollenkaan.
Toisaalta tunteet voivat olla myös negatiivisia ja tuoda kärsimystä.
Minusta psykofarmakologia on luonut vääränlaisia mielikuvia, jotka yleistetään koskemaan koko lääketiedettä. On hyvin yleistä, että psyykeenlääkkeillä on sivuvaikutuksia. Psykeenlääkkeet ovat kuitenkin vain yksi osa.
Minusta on toisaalta väärin, että lääkäri ei voisi olla "hullu tutkija". Tiede on hullua ja sukua mahdollisesti jopa skitsofreeniseen ajatteluun. Toisaalta on mielestäni väärin, että osa lääkäreistä omaksuu tämän kannan, jossa asioita ei ajatella laajemmasta perspektiivistä. Ymmärrän kyllä syyn siihen.
Antioksidanttiteoriat ovat mielenkiintoisia mutteivat mielestäni psyykeenogelmien kannalta. Anti-aging tutkimus painottuu toisaalta niihin ja toisaalta telomeereihin. Näissä tutkimuksissa tarvitaan jo kemistien, biokemistien ja lääkäreiden yhteisponnistuksia.
Lääkeyrityksillä on täysin oikeus lanseerata uusia lääkkeitä. Esim. kolesterolia alentavat statiinit ovat esimerkki lääkkeistä, joilla saadaan paljon hyvää aikaan (sekä myös paljon dollareita). Minusta Suomessa käytetään yleisesti ottaen liian vähän lääkkeitä, suositaan liikaa luontaistuotteita ja ennen kaikkea kohdistetaan lääkehoito väärin ottaen huomioon myös kansantaloudellisest seikat.
Suosittelisin lääkeyrityksille enemmän autonomiaa, jossa tutkimuksia ja hoitoja voidaan suorittaa tavanomaisen valvonnan ulkopuolella. Potilas maksaa luonnollisesti hoidoista ja ottaa vastuun mahdollisista minimaalisista riskeistä.
Ovatko tunteemme biokemiallisia prosesseja ja tapahtumia aivoissa? Omalla kohdallani kärsin siitä, etten usko minulla olevan kovinkaan suuria tunnereaktioita - jos toisinaan ollenkaan.
Toisaalta tunteet voivat olla myös negatiivisia ja tuoda kärsimystä.
Minusta psykofarmakologia on luonut vääränlaisia mielikuvia, jotka yleistetään koskemaan koko lääketiedettä. On hyvin yleistä, että psyykeenlääkkeillä on sivuvaikutuksia. Psykeenlääkkeet ovat kuitenkin vain yksi osa.
Minusta on toisaalta väärin, että lääkäri ei voisi olla "hullu tutkija". Tiede on hullua ja sukua mahdollisesti jopa skitsofreeniseen ajatteluun. Toisaalta on mielestäni väärin, että osa lääkäreistä omaksuu tämän kannan, jossa asioita ei ajatella laajemmasta perspektiivistä. Ymmärrän kyllä syyn siihen.
Antioksidanttiteoriat ovat mielenkiintoisia mutteivat mielestäni psyykeenogelmien kannalta. Anti-aging tutkimus painottuu toisaalta niihin ja toisaalta telomeereihin. Näissä tutkimuksissa tarvitaan jo kemistien, biokemistien ja lääkäreiden yhteisponnistuksia.
Lääkeyrityksillä on täysin oikeus lanseerata uusia lääkkeitä. Esim. kolesterolia alentavat statiinit ovat esimerkki lääkkeistä, joilla saadaan paljon hyvää aikaan (sekä myös paljon dollareita). Minusta Suomessa käytetään yleisesti ottaen liian vähän lääkkeitä, suositaan liikaa luontaistuotteita ja ennen kaikkea kohdistetaan lääkehoito väärin ottaen huomioon myös kansantaloudellisest seikat.
Suosittelisin lääkeyrityksille enemmän autonomiaa, jossa tutkimuksia ja hoitoja voidaan suorittaa tavanomaisen valvonnan ulkopuolella. Potilas maksaa luonnollisesti hoidoista ja ottaa vastuun mahdollisista minimaalisista riskeistä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.ccafin.org/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi
Hei,
En ymmärrä mihin viittasit vastauksellasi. Se oli luultavasti kuitenkin sellaista sian saksaa, etten viitsi edes vastata.