Äitipuoli kuoli kymmenen vuotta sitten lapsettomana, hän jätti jälkeensä testamentin jonka mukaan hänen siskonsa sai äitipuolen omistan osuuden heidän sukutilastaan, sitten testamentissa luki että loput kuten laki määräisi ilman testamenttia. Eli isäni peri loput puolisonsa perinnöstä. Nyt on isäni menehtynyt, ja aika selvittää hänen perintöään. Alustavasti me olemme tulkinneet että äitipuolen toissijaisilla ei enään ole oikeutta mihinkään, vastapuoli taas vaatii täyttä puoliskoa isäni pesästä. Kummat oikeassa? Meidän tulkinta perustuu siihen että äitipuolen perintötuli testamentin kautta, eikä hän edes perinyt kokonaan puolisoaa.
Ongelma äitipuolen toissijaisten kanssa
Miten jaetaan?
6256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Teidän tulkintanne on väärä. Se menee juuri noin kun kuollut on määrännyt lapsettomana.
>>testamentin jonka mukaan hänen siskonsa sai äitipuolen omistan osuuden heidän sukutilastaan
Kyllä minä tuon ymmärrän, eli tämän äitipuolen sisko sai perinnöksi äitipuolen omistaman osuuden sukutilasta.
Niin varmaan menisi jos tämä aviopuoliso olisi saannut äitipuolen koko omaisuuden, mutta nyt ei saannut. Minä tulkitsisin tuon samalla tavalla kuin avaaja, osa omaisuudesta kun oli jo jäännyt tuon äitipuolen toissisijaisille, ja loput aviopuolisolle testamentin määräyksellä. Ei tässä minun mielestä ole enään mitään jaettavaa tuon äitipuolen toissijaisille.
Testamenttimääräykset ovat minusta selkeitä: äitipuolen sisar sai testamentilla äitipuolen osuuden sukutilasta (oletan, että kyseessä oli äitipuolen suvun sukutila, josta aviopuoliso ei omistanut osaakaan) ja loppuomaisuuden suhteen oli tarkoitus noudattaa perintökaaren säännöksiä niin kuin testamenttia ei olisi tehtykään. Näin ollen aviopuoliso ei sanut loppuosaa testamenttimääräyksen vaan perintökaaren nojalla. Vastaavasti toissijaisten perillisten oikeudet määräytyvät niin ikään perintökaaren nojalla.
Ja sitten on otettava huomioon PK 3 luvun 2 §:n 2mom: "Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentilla määrännyt jäämistöstään jotakin annettavaksi muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on sen arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille."
Vai mitä, nasse-setä?
Juuri noin, mummo!
Ja mitä tuo PK 3:2.2:n säännös sitten käytännössä tarkoittaa?
Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I -teoksessa todetaan:
"Jos ensiksi kuollut puoliso on tehnyt omistusoikeustestamentin muun henkilön kuin puolisonsa hyväksi, testamentin arvo vähentää paitsi ensiksi kuolleen puolison jäämistöä, myös puolisoiden [yhteenlaskettua] omaisuutta. Suhdelukua laskettaessa testamentin arvo on vähennettävä sekä ensiksi kuolleen puolison jäämistön arvosta että puolisoiden omaisuuden yhteisarvosta."
Esimerkkini suhdeluvun laskemisesta (mt. teoksen esimerkkiä soveltaen):
- A (I kuollut pso) jäämistö 100.000
- B (leski) omaisuus 30.000
- A B omaisuus 130.000
- A:n testamentti X:lle 50.000
- B:n pesä tämän kuollessa 80.000
- Suhdeluku (100.000 - 50.000) / (130.000 - 50.000) = 5/8
B:n pesä 80.000 jaetaan siis siten, että B:n perilliset saavat 5/8 eli 50.000 ja A:n toissijaiset perilliset saavat 3/8 eli 30.000.
-