Oon miettiny kauan ja hartaasti kaapista ulos tulemista ja haluan kanssa pois, koska on ollut jo poikaystäväkin yli puolivuotta. Ainoa asia mikä vaan huolestuttaa niin on vanhempien ja koko perheen reaktio. Isän reaktio pelottaa ehkä kaikista eniten koska hän on ollut aina aika jyrkkä homoja kohtaan ja sellainen uskovainen kanssa. Äidin luulisi olevan vähän leppeämpi mutta en tiedä hänestäkään. Vanhollisessa perheessä on hyvin hankala miettiä edes kaapista tulemista. Ja jos en kerro niin jossain bälissä he saavat sen kuitenkin tietää. Kumpi olisikaan parempi. se että omin sanoin kertoisin vai se että minut narautettaisiin? En tosiaankaan tiedä.
Nyt pyytäisin vähän neuvoa niiltä jotka ovat samassa tilanteessa tai ovat kokeneet saman tilanteen ja muiltakin jotka jaksavat vaivautua. Kiitos etukäteen.
Nyt pyytäisin vähän neuvoa niiltä jotka ovat samassa tilanteessa tai ovat kokeneet saman tilanteen ja muiltakin jotka jaksavat vaivautua. Kiitos etukäteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itte kerroin ekaksi äidin isosiskolle ja sanoin ettei äiti vielä tiennyt asiasta. Tiesin ettei kyseinen täti ei osaa pitää hetkeäkään noin 'mehevää' salaisuutta ja höpöttää kuin papupata, ja lisäksi oli höpissyt jo vaikka kuinka monta kertaa siitä miten hänen tyttärellään on homoystäviä eikä siinä mitään ihmeellistä ole.
Viikkoa myöhemmin äiti sitten kysyi että onko totta että tykkään pojista.
Oli paljon helpompi sanoa 'on totta' kuin etsiä jotain sopivaa tilannetta jossa ottaa puheeksi.
Mitä, jos vain tutustuttaisit poikaystäväsi perheellesi. Heidän on helpompi suhtautua, kun pääsevät kasvotusten ihastuksesi kanssa. Ei nyt ensikerralla tarvitse räväyttää homoudesta. Kyllä se läheisyys paljastuu joka tapauksessa.
Isältäni tuli aikoinaan jyrkkiä kantoja homoihin, mutta asenne on ajan kanssa pehmentynyt. Oma veri on kuitenkin aina vettä sakeampaa.