Mitä eroa on esim. linuxilla ja windowsin normaali tilillä

Tietoturvaa ajatellen. Eikö muka windows ole täysin turvallinen normaali käyttäjätilillä jossa on käyttöjärjestelmä ajan tasalla?
56320
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 56

Vanhimmat

Laitetaampas tähän molempien plussat ja miinukset. Jokainen voi sen jälkeen päätellä miksi ainakin itse käytän mieluumin windowsia.

Ubuntu:

VIrusvapaa
- Ihan kaikki muu

Windows:

- Paljon olemassa olevia viruksia.
Ihan kaikki muu

Äänestä
  • mikä on tuo muu?

    Äänestä

  • Amm ammuuuuuu kirjoitti:

    mikä on tuo muu?

    Se on suomenkielta ja tarkoittaa asiayhteydestään riippuen joko määrää tai ominaisuutta. Mutta tätähän ei tyhmät linukshihhulit ymmärrä. Pitäisi selittää se jotenkin äärimmäisen monimutkaisesti sudottamalla tai komentokielellä.

    Äänestä

  • Tyhmäkö olet???? kirjoitti:

    Se on suomenkielta ja tarkoittaa asiayhteydestään riippuen joko määrää tai ominaisuutta. Mutta tätähän ei tyhmät linukshihhulit ymmärrä. Pitäisi selittää se jotenkin äärimmäisen monimutkaisesti sudottamalla tai komentokielellä.

    Ei iun kilä on se muu! nyt ei puhuta lehmien äänisrä vaan siun muusta ominaisuudesta, et halloooo.

    Äänestä

  • Amm ammuuuuuu kirjoitti:

    mikä on tuo muu?

    Ai, mikäkö windowsissa on niin paljon parempaa kuin linuxissa ?

    TÄMÄ:

    Kun kerran on tehty (eli kirjoitettu ensin lähdekoodi ja sitten käännetty se kääntäjällä EXE tai DLL -tiedostoksi) niin kerran tehty EXE tai DLL toimii windowsissa uusista windows -versioista huolimatta niin kauan kuin saman bittiluvun (toistaiseksi: 16, 32, 64) sovellukisa ja kirjastoja tuetaan käyttöjärjestelmän puolesta.

    SIIS käytännössä:

    16 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 16- ja 32-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    32 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 32- ja 64-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    64 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 64- ja 128-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    Viimeisin 16-bittinen windows -käyttöjärjestelmäversio oli Windows for Workgroups 3.11, julkaistu 1992.

    32- bittisiä ovat ainakin kaikki nämä: 96, 98, ME, 2000, XP, 2003 Server, Media Center Edition, Vista32, Windows 7/32

    Ja 64 -bittisiä windowseja ovat ainakin Vista/64 ja Windows 7/64, ja eikös XP:stäkin ole tehty Windows XP/64 ?

    Mutta Linuxissa asia on ihan toisin.

    Jos esimerkiksi on tehty linux ELF -sovellus, joka toimii täysin virheettömästi Ubuntu 11.10:ssä, niin silti voi olla että kun sama ELF -tiedosto asennetaan sellaisenaan Ubuntu 12.04:ään, niin voi olla, että sovelluksessa on pahoja virheitä.

    Ikävä kyllä linux kernelin sekä erinäisten kirjastojen, jotka tyypillisesti tulevat distribuutiojakelun (kuten ubuntu) mukana, kehittäjien mielestä tällainen tilanne on ihan ok, ja on sovellusten kehittäjien vastuulla tehdä tarvittavat muutokset (poikkeuksena ne sovellukset, jotka esim. ubuntun kehittäjät ovat ottaneet mukaan ubuntu -jakeluun; näiden osalta ubuntu -kehittäjätiimi saattaa tehdä ainakin osan tarvittavista muutoksista jos ohjelman alkuperäinen kehittäjä ei niitä tee. Tämä tietysti edellyttää, että ko. sovellus on avointa lähdekoodia ja yleensä myös GPL -lisensioitu.

    Omasta mielestäni tällainen politiikka linuxissa on täysin asiaton, ja tämä on se ero, missä windows on aivan erinomainen.

    MICROSOFT kun takaa sen, että oikein koodattu windows -sovellus toimii niin kauan kun uudet windows -versiot tukevat samaa bittisyyttä (16/32/64) kuin sovelluksen EXE ja mahdolliset DLL:t ovat. Lisäksi Microsoft on dokumentoinut API -kutsunsa kunnolla (googleta: MSDN) ja takaa, että kerran määriteltyä API -kutsua ei poisteta eikä yhteensopivuuden rikkovalla tavalla muuteta muulloin kuin windowsin oman bittiluvun vaihtuessa, ja silloinkin esim. kun tuli vaihdos 32 -> 64, niin windowsin mukana tulee WoW (Windows on Windows) -yhteensopivuuskerros, jonka ansiosta 32 -bittiset sovellukset toimivat virheettä myös 64 -bit windowseissa.

    Eli windowsin 32-bit EXEt lakkaavat toimimasta vasta sitten kun päivität windows -versiosi 128 -bittiseen windowsiin.

    Linuxissa on yritetty "vastaavaa" ja nimetty se LSB (Linux Standard Base). Mutta esim. Debian ei ole ikinä antanut takuuta siitä, että Debian -käyttöjärjestelmä takaisi LSB:ssä määriteltyjen APIen toiminnan 100%:sti. Ja kun Ubuntu on Debian -pohjainen, sama puute koskee myös Ubuntua.

    Ja vielä: Windowsissa yhteensopiva API merkitsee automaattisesti myös yhteensopivaa ABIa. Linuxissa tämäkään ei päde !

    Jossain vaiheessa linuxin gcc:n kehittäjät keksivät omasta mielestään "erinomaisuuden" - todellisuudessa kyse on mitä pahimmasta idiotismista: Samalla kun tuli 64 -bittinen linux, myös 32 -bit linuxien kutsutapaa (ABI) muutettiin siten, että ns. Stack Alignmentttiin tuli uusia vaatimuksia, rikkoen kaikki vanhat sovellukset jotka on tehty ja käännetty ennen noita muutoksia olleiden sääntöjen mukaan.

    Tässä ihan tarpeeksi syitä, mikä on se "muu" missä Windows on loistava, ja linux kusee.

    Äänestä

  • Ai_Mikäkö_Muu_?! kirjoitti:

    Ai, mikäkö windowsissa on niin paljon parempaa kuin linuxissa ?

    TÄMÄ:

    Kun kerran on tehty (eli kirjoitettu ensin lähdekoodi ja sitten käännetty se kääntäjällä EXE tai DLL -tiedostoksi) niin kerran tehty EXE tai DLL toimii windowsissa uusista windows -versioista huolimatta niin kauan kuin saman bittiluvun (toistaiseksi: 16, 32, 64) sovellukisa ja kirjastoja tuetaan käyttöjärjestelmän puolesta.

    SIIS käytännössä:

    16 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 16- ja 32-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    32 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 32- ja 64-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    64 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 64- ja 128-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    Viimeisin 16-bittinen windows -käyttöjärjestelmäversio oli Windows for Workgroups 3.11, julkaistu 1992.

    32- bittisiä ovat ainakin kaikki nämä: 96, 98, ME, 2000, XP, 2003 Server, Media Center Edition, Vista32, Windows 7/32

    Ja 64 -bittisiä windowseja ovat ainakin Vista/64 ja Windows 7/64, ja eikös XP:stäkin ole tehty Windows XP/64 ?

    Mutta Linuxissa asia on ihan toisin.

    Jos esimerkiksi on tehty linux ELF -sovellus, joka toimii täysin virheettömästi Ubuntu 11.10:ssä, niin silti voi olla että kun sama ELF -tiedosto asennetaan sellaisenaan Ubuntu 12.04:ään, niin voi olla, että sovelluksessa on pahoja virheitä.

    Ikävä kyllä linux kernelin sekä erinäisten kirjastojen, jotka tyypillisesti tulevat distribuutiojakelun (kuten ubuntu) mukana, kehittäjien mielestä tällainen tilanne on ihan ok, ja on sovellusten kehittäjien vastuulla tehdä tarvittavat muutokset (poikkeuksena ne sovellukset, jotka esim. ubuntun kehittäjät ovat ottaneet mukaan ubuntu -jakeluun; näiden osalta ubuntu -kehittäjätiimi saattaa tehdä ainakin osan tarvittavista muutoksista jos ohjelman alkuperäinen kehittäjä ei niitä tee. Tämä tietysti edellyttää, että ko. sovellus on avointa lähdekoodia ja yleensä myös GPL -lisensioitu.

    Omasta mielestäni tällainen politiikka linuxissa on täysin asiaton, ja tämä on se ero, missä windows on aivan erinomainen.

    MICROSOFT kun takaa sen, että oikein koodattu windows -sovellus toimii niin kauan kun uudet windows -versiot tukevat samaa bittisyyttä (16/32/64) kuin sovelluksen EXE ja mahdolliset DLL:t ovat. Lisäksi Microsoft on dokumentoinut API -kutsunsa kunnolla (googleta: MSDN) ja takaa, että kerran määriteltyä API -kutsua ei poisteta eikä yhteensopivuuden rikkovalla tavalla muuteta muulloin kuin windowsin oman bittiluvun vaihtuessa, ja silloinkin esim. kun tuli vaihdos 32 -> 64, niin windowsin mukana tulee WoW (Windows on Windows) -yhteensopivuuskerros, jonka ansiosta 32 -bittiset sovellukset toimivat virheettä myös 64 -bit windowseissa.

    Eli windowsin 32-bit EXEt lakkaavat toimimasta vasta sitten kun päivität windows -versiosi 128 -bittiseen windowsiin.

    Linuxissa on yritetty "vastaavaa" ja nimetty se LSB (Linux Standard Base). Mutta esim. Debian ei ole ikinä antanut takuuta siitä, että Debian -käyttöjärjestelmä takaisi LSB:ssä määriteltyjen APIen toiminnan 100%:sti. Ja kun Ubuntu on Debian -pohjainen, sama puute koskee myös Ubuntua.

    Ja vielä: Windowsissa yhteensopiva API merkitsee automaattisesti myös yhteensopivaa ABIa. Linuxissa tämäkään ei päde !

    Jossain vaiheessa linuxin gcc:n kehittäjät keksivät omasta mielestään "erinomaisuuden" - todellisuudessa kyse on mitä pahimmasta idiotismista: Samalla kun tuli 64 -bittinen linux, myös 32 -bit linuxien kutsutapaa (ABI) muutettiin siten, että ns. Stack Alignmentttiin tuli uusia vaatimuksia, rikkoen kaikki vanhat sovellukset jotka on tehty ja käännetty ennen noita muutoksia olleiden sääntöjen mukaan.

    Tässä ihan tarpeeksi syitä, mikä on se "muu" missä Windows on loistava, ja linux kusee.

    Mitä vikaa on siinä, että koodit käännetään kulloisellekin alustalle erikseen? Paremminhan ne niin toimivat, kun ei tarvita kaikkea tuota turhaa sontaa ja yhteensopivuusrajapintoja.

    Äänestä

  • Ai_Mikäkö_Muu_?! kirjoitti:

    Ai, mikäkö windowsissa on niin paljon parempaa kuin linuxissa ?

    TÄMÄ:

    Kun kerran on tehty (eli kirjoitettu ensin lähdekoodi ja sitten käännetty se kääntäjällä EXE tai DLL -tiedostoksi) niin kerran tehty EXE tai DLL toimii windowsissa uusista windows -versioista huolimatta niin kauan kuin saman bittiluvun (toistaiseksi: 16, 32, 64) sovellukisa ja kirjastoja tuetaan käyttöjärjestelmän puolesta.

    SIIS käytännössä:

    16 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 16- ja 32-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    32 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 32- ja 64-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    64 -bittisiä EXEjä tuetaan: kaikki 64- ja 128-bittiset windows -käyttöjärjestelmäversiot

    Viimeisin 16-bittinen windows -käyttöjärjestelmäversio oli Windows for Workgroups 3.11, julkaistu 1992.

    32- bittisiä ovat ainakin kaikki nämä: 96, 98, ME, 2000, XP, 2003 Server, Media Center Edition, Vista32, Windows 7/32

    Ja 64 -bittisiä windowseja ovat ainakin Vista/64 ja Windows 7/64, ja eikös XP:stäkin ole tehty Windows XP/64 ?

    Mutta Linuxissa asia on ihan toisin.

    Jos esimerkiksi on tehty linux ELF -sovellus, joka toimii täysin virheettömästi Ubuntu 11.10:ssä, niin silti voi olla että kun sama ELF -tiedosto asennetaan sellaisenaan Ubuntu 12.04:ään, niin voi olla, että sovelluksessa on pahoja virheitä.

    Ikävä kyllä linux kernelin sekä erinäisten kirjastojen, jotka tyypillisesti tulevat distribuutiojakelun (kuten ubuntu) mukana, kehittäjien mielestä tällainen tilanne on ihan ok, ja on sovellusten kehittäjien vastuulla tehdä tarvittavat muutokset (poikkeuksena ne sovellukset, jotka esim. ubuntun kehittäjät ovat ottaneet mukaan ubuntu -jakeluun; näiden osalta ubuntu -kehittäjätiimi saattaa tehdä ainakin osan tarvittavista muutoksista jos ohjelman alkuperäinen kehittäjä ei niitä tee. Tämä tietysti edellyttää, että ko. sovellus on avointa lähdekoodia ja yleensä myös GPL -lisensioitu.

    Omasta mielestäni tällainen politiikka linuxissa on täysin asiaton, ja tämä on se ero, missä windows on aivan erinomainen.

    MICROSOFT kun takaa sen, että oikein koodattu windows -sovellus toimii niin kauan kun uudet windows -versiot tukevat samaa bittisyyttä (16/32/64) kuin sovelluksen EXE ja mahdolliset DLL:t ovat. Lisäksi Microsoft on dokumentoinut API -kutsunsa kunnolla (googleta: MSDN) ja takaa, että kerran määriteltyä API -kutsua ei poisteta eikä yhteensopivuuden rikkovalla tavalla muuteta muulloin kuin windowsin oman bittiluvun vaihtuessa, ja silloinkin esim. kun tuli vaihdos 32 -> 64, niin windowsin mukana tulee WoW (Windows on Windows) -yhteensopivuuskerros, jonka ansiosta 32 -bittiset sovellukset toimivat virheettä myös 64 -bit windowseissa.

    Eli windowsin 32-bit EXEt lakkaavat toimimasta vasta sitten kun päivität windows -versiosi 128 -bittiseen windowsiin.

    Linuxissa on yritetty "vastaavaa" ja nimetty se LSB (Linux Standard Base). Mutta esim. Debian ei ole ikinä antanut takuuta siitä, että Debian -käyttöjärjestelmä takaisi LSB:ssä määriteltyjen APIen toiminnan 100%:sti. Ja kun Ubuntu on Debian -pohjainen, sama puute koskee myös Ubuntua.

    Ja vielä: Windowsissa yhteensopiva API merkitsee automaattisesti myös yhteensopivaa ABIa. Linuxissa tämäkään ei päde !

    Jossain vaiheessa linuxin gcc:n kehittäjät keksivät omasta mielestään "erinomaisuuden" - todellisuudessa kyse on mitä pahimmasta idiotismista: Samalla kun tuli 64 -bittinen linux, myös 32 -bit linuxien kutsutapaa (ABI) muutettiin siten, että ns. Stack Alignmentttiin tuli uusia vaatimuksia, rikkoen kaikki vanhat sovellukset jotka on tehty ja käännetty ennen noita muutoksia olleiden sääntöjen mukaan.

    Tässä ihan tarpeeksi syitä, mikä on se "muu" missä Windows on loistava, ja linux kusee.

    "MICROSOFT kun takaa sen, että"

    Microsoft nyt ei takaa yhtään mitään. Ohjelmat toimivat jos toimivat, ja jos eivät toimi niin Microsoft joko ehkä korjaa asian joskus tulevaisuudessa tai sitten ei koskaan. Päivityksiä tulee jos tulee, ja jos ei tule niin ei tule. Tukemiset loppuvat yhtäkkiä, kun Microsoft niin sanoo. Elikkä vähän niinkuin tämä tapaus:

    https://www.facebook.com/pages/Yes-I-Can-by-Sammy-Davis-Jr-if-Frank-Sinatra-says-its-ok/255009074517055

    Äänestä

  • ea69 kirjoitti:

    Mitä vikaa on siinä, että koodit käännetään kulloisellekin alustalle erikseen? Paremminhan ne niin toimivat, kun ei tarvita kaikkea tuota turhaa sontaa ja yhteensopivuusrajapintoja.

    "Mitä vikaa on siinä, että koodit käännetään kulloisellekin alustalle erikseen? "

    No kun normaalikäyttäjä ei halua kääntää lähdekooodeista yhtään mitään, jollei ole pakko. Ei yleensäkään, ja C/C -kielisistä vieläkin vähemmän!
    Ja sovelluskehittäjäkään ei halua käännellä turhan takia uudelleen.
    Ja linux -jakeluiden osalta kyse ei aina ole pelkästä kääntämisestä, usein kun tulee vaikkapa uusi ububntu -versio, niin edellisessä ubuntussa täysin toimiva ohjelma ei enää toimikaan, ja kääntämisen yhteydessä tulee kasa virheilmoituksia, ja jotta ohjelman saisi uudelle jakeluversiolle käännettyä, lähdekoodia joutuu käymään läpi ja tekemään siihen muutoksia. Ja jos ei halua ylläpitää kahta eri versiota, muutokset täytyy suunnitella erityisen huolellisesti jotta kääntyisi sellaisenaan sekä uudemmalle että vanhemmalle versiolle.

    Ja kuka sovelluskehittäjä haluaa kääntää erikseen kaikille: ubuntu, debian, red hat, mandriva jne... ?

    Jos taas sovelluskehittäjä ei itse käännä joka jakelun joka versiolle erikseen, tämä taas:

    a) pakottaa sovelluskehittäjän avoimeen lähdekoodiin, jotta joku muu voisi kääntää

    b) pakottaa loppukäyttäjät kääntämään ja muokkaamaan lähdekoodia, ja pakottaa siten jokaisen loppukäyttäjän opettelemaan ohjelmointia ja vieläpä alkuperäisen sovelluskehittäjän käyttämällä ohjelmointikielellä. Herää muuten kysymys: Jos teen sovelluksen esim. FreePascal Lazarus -yhdistelmällä, niin veikkaanpa että esim. ubuntuun sovellukseni ei koskaan pääse virallisesti tuetuksi, ubuntun pakettivarastoista jaettavaksi, ja vain siksi kun en valinut C tai C -kieltä !

    Windowsissa taas voin valita itse käyttämäni ohjelmointikielen ja työvälinenn ja jakaa pelkkää EXE -tiedostoa, ja kunhan ei käytä dokumentoimattomia API -kutsuja eikä väärinkäytä dokumentoitujakaan API -kutsuja, niin kerran windows95:lle tehty sovellus toimii kaikissa 32- ja 64-bittisissä windowseissa sellaisenaan. Tämä on valtava etu verrattuna linuxin "käännä jokaiselle jakeluversiolle erikseen" -tyyliin.

    Eli todellakin on paljonkin vikaa. Kyllä käyttöjärjestelmän kuuluu olla niin suunniteltu, että sillä on vakaa API ja ABI, jonka muutokset suunnitellaan siten, että vanhemmalle käyttöjärjestelmäversiolle tehty sovellus toimii sellaisenaan uudemmalla käyttöjärjestelmäversiolla, eli muutokset eivät saa rikkoa yhteensopivuutta. Ja Microsoft todellakin on ainakin tähän asti taannut sen, että windowsissa asia on juuri näin.

    "Paremminhan ne niin toimivat, kun ei tarvita kaikkea tuota turhaa sontaa ja yhteensopivuusrajapintoja."

    No ei. Windowsissa alun perin oikein tehty sovelluis toimii erinomaisesti. Linuxissa taas samaan erinomaiseen toimivuuteen pääseminen vaatisi tosiaan lähdekoodin muokkausta, million enemmän, milloin vähemmän, ja uudelleen kääntämistä joka jakeluversiolle.

    Toki, jos joku saisi aikaiseksi kilpailijan windowsille joka noudattaisi näissä sovellusyhteensopivuuskysymyksissä samaa linjaa kuin windows itse, se olisikin mainiota. Mutta näyttää siltä, että esim ReactOS:stä ei ilmeisesti tule ikinä oikeasti toimivaa.

    Ja ainoa windowsin "ylimääräinen" yhteensopivuusrajapinta on juuri se, että esim. 16- bittisiä sovelluksia voi ajaa 32 -bittisessä windowsissa, samoin kuin se, että 32- bittisiä sovelluksia voi ajaa 64 -bittisessä windowsissa.

    Juuri tuon ansiosta kerran tuotetun oikein tehdyn windows -EXE:n elinikä on vähintään 10 vuotta, usein jopa yli 20 vuotta.

    Sitä paitsi tuo edellisen bittisyyden tuki windowsissa on tehty erikseen automaattisesti ladattavaksi osaksi, eli jos 32 -bittisessä windowsissa käytetään pelkästään 32- bittisiä sovelluksia TAI jos 64 -bittisessä windowsissa käytetään pelkästään 64- bittisiä sovelluksia, silloin kyseistä automaattisesti ladattavaksi osaa ei ladata muistiin lainkaan.

    Tämä vielä yhdistettynä siihen, että linuxjakelujen kehittäjät eivät suostu hyväksymään windowsista tuttuja näppäintoimintoja, vaan heidän "pitää" päästä kehittämään omansa, täysin windowsista poikkeavat toimintonsa.

    Esim. vaikkapa se, että kun jo PC:n bios mahdollistaa merkin tuottamisen näin:

    Alt alas, näppäile numeronäppäimistöllä merkin OEM -koodi, Alt takaisin ylös -> tuottaa merkin, jonka OEM -koodi näppäiltiin,

    niin windows duplikoi saman idean mutta laajentaa sitä niin, että jos näppäilty koodi alkaa nollalla, se tulkitaan ANSI -koodiksi, muussa tapauksessa OEM -koodiksi.

    Linuxeissa on täysin jakeluversiosta kiinni, toimiiko tuo lainkaan.

    Äänestä

  • Ai_Mikäkö_Muu_?! kirjoitti:

    "Mitä vikaa on siinä, että koodit käännetään kulloisellekin alustalle erikseen? "

    No kun normaalikäyttäjä ei halua kääntää lähdekooodeista yhtään mitään, jollei ole pakko. Ei yleensäkään, ja C/C -kielisistä vieläkin vähemmän!
    Ja sovelluskehittäjäkään ei halua käännellä turhan takia uudelleen.
    Ja linux -jakeluiden osalta kyse ei aina ole pelkästä kääntämisestä, usein kun tulee vaikkapa uusi ububntu -versio, niin edellisessä ubuntussa täysin toimiva ohjelma ei enää toimikaan, ja kääntämisen yhteydessä tulee kasa virheilmoituksia, ja jotta ohjelman saisi uudelle jakeluversiolle käännettyä, lähdekoodia joutuu käymään läpi ja tekemään siihen muutoksia. Ja jos ei halua ylläpitää kahta eri versiota, muutokset täytyy suunnitella erityisen huolellisesti jotta kääntyisi sellaisenaan sekä uudemmalle että vanhemmalle versiolle.

    Ja kuka sovelluskehittäjä haluaa kääntää erikseen kaikille: ubuntu, debian, red hat, mandriva jne... ?

    Jos taas sovelluskehittäjä ei itse käännä joka jakelun joka versiolle erikseen, tämä taas:

    a) pakottaa sovelluskehittäjän avoimeen lähdekoodiin, jotta joku muu voisi kääntää

    b) pakottaa loppukäyttäjät kääntämään ja muokkaamaan lähdekoodia, ja pakottaa siten jokaisen loppukäyttäjän opettelemaan ohjelmointia ja vieläpä alkuperäisen sovelluskehittäjän käyttämällä ohjelmointikielellä. Herää muuten kysymys: Jos teen sovelluksen esim. FreePascal Lazarus -yhdistelmällä, niin veikkaanpa että esim. ubuntuun sovellukseni ei koskaan pääse virallisesti tuetuksi, ubuntun pakettivarastoista jaettavaksi, ja vain siksi kun en valinut C tai C -kieltä !

    Windowsissa taas voin valita itse käyttämäni ohjelmointikielen ja työvälinenn ja jakaa pelkkää EXE -tiedostoa, ja kunhan ei käytä dokumentoimattomia API -kutsuja eikä väärinkäytä dokumentoitujakaan API -kutsuja, niin kerran windows95:lle tehty sovellus toimii kaikissa 32- ja 64-bittisissä windowseissa sellaisenaan. Tämä on valtava etu verrattuna linuxin "käännä jokaiselle jakeluversiolle erikseen" -tyyliin.

    Eli todellakin on paljonkin vikaa. Kyllä käyttöjärjestelmän kuuluu olla niin suunniteltu, että sillä on vakaa API ja ABI, jonka muutokset suunnitellaan siten, että vanhemmalle käyttöjärjestelmäversiolle tehty sovellus toimii sellaisenaan uudemmalla käyttöjärjestelmäversiolla, eli muutokset eivät saa rikkoa yhteensopivuutta. Ja Microsoft todellakin on ainakin tähän asti taannut sen, että windowsissa asia on juuri näin.

    "Paremminhan ne niin toimivat, kun ei tarvita kaikkea tuota turhaa sontaa ja yhteensopivuusrajapintoja."

    No ei. Windowsissa alun perin oikein tehty sovelluis toimii erinomaisesti. Linuxissa taas samaan erinomaiseen toimivuuteen pääseminen vaatisi tosiaan lähdekoodin muokkausta, million enemmän, milloin vähemmän, ja uudelleen kääntämistä joka jakeluversiolle.

    Toki, jos joku saisi aikaiseksi kilpailijan windowsille joka noudattaisi näissä sovellusyhteensopivuuskysymyksissä samaa linjaa kuin windows itse, se olisikin mainiota. Mutta näyttää siltä, että esim ReactOS:stä ei ilmeisesti tule ikinä oikeasti toimivaa.

    Ja ainoa windowsin "ylimääräinen" yhteensopivuusrajapinta on juuri se, että esim. 16- bittisiä sovelluksia voi ajaa 32 -bittisessä windowsissa, samoin kuin se, että 32- bittisiä sovelluksia voi ajaa 64 -bittisessä windowsissa.

    Juuri tuon ansiosta kerran tuotetun oikein tehdyn windows -EXE:n elinikä on vähintään 10 vuotta, usein jopa yli 20 vuotta.

    Sitä paitsi tuo edellisen bittisyyden tuki windowsissa on tehty erikseen automaattisesti ladattavaksi osaksi, eli jos 32 -bittisessä windowsissa käytetään pelkästään 32- bittisiä sovelluksia TAI jos 64 -bittisessä windowsissa käytetään pelkästään 64- bittisiä sovelluksia, silloin kyseistä automaattisesti ladattavaksi osaa ei ladata muistiin lainkaan.

    Tämä vielä yhdistettynä siihen, että linuxjakelujen kehittäjät eivät suostu hyväksymään windowsista tuttuja näppäintoimintoja, vaan heidän "pitää" päästä kehittämään omansa, täysin windowsista poikkeavat toimintonsa.

    Esim. vaikkapa se, että kun jo PC:n bios mahdollistaa merkin tuottamisen näin:

    Alt alas, näppäile numeronäppäimistöllä merkin OEM -koodi, Alt takaisin ylös -> tuottaa merkin, jonka OEM -koodi näppäiltiin,

    niin windows duplikoi saman idean mutta laajentaa sitä niin, että jos näppäilty koodi alkaa nollalla, se tulkitaan ANSI -koodiksi, muussa tapauksessa OEM -koodiksi.

    Linuxeissa on täysin jakeluversiosta kiinni, toimiiko tuo lainkaan.

    "No kun normaalikäyttäjä ei halua kääntää lähdekooodeista yhtään mitään, jollei ole pakko."

    Sehän on asennusohjelman tehtävä. Ei käyttäjän itse tarvitse mitään kääntääkään.

    "Jos taas sovelluskehittäjä ei itse käännä joka jakelun joka versiolle erikseen, tämä taas:

    a) pakottaa sovelluskehittäjän avoimeen lähdekoodiin, jotta joku muu voisi kääntää
    "

    Tämähän on erinomaisen hyvä asia. Avoin koodi on ilman muuta aina turvallisempaa ja parempilaatuista kuin suljettu.

    Äänestä

Laitetaampas tähän molempien plussat ja miinukset...

Ubuntu:

Virusvapaa
Ihan kaikki muu

Windows:

- Paljon olemassa olevia viruksia.
- Ihan kaikki muu

Äänestä
  • Mikä muu? Lehmäkö?

    Äänestä

  • totta vai linkku-urpon legendaa ?

    Viruses

    * 42 [25][26]
    * Arches [27]
    * Alaeda - Virus.Linux.Alaeda[28]
    * Bad Bunny - Perl.Badbunny[6][29]
    * Binom - Linux/Binom[30]
    * Bliss - requires root privileges
    * Brundle[31]
    * Bukowski[32]
    * Caveat [33][34]
    * Coin [35][36]
    * Diesel - Virus.Linux.Diesel.962[37]
    * Hasher [38][39]
    * Kagob a - Virus.Linux.Kagob.a[40]
    * Kagob b - Virus.Linux.Kagob.b[41]
    * Lacrimae (aka Crimea) [42][43]
    * MetaPHOR (also known as Simile)[44]
    * Nuxbee - Virus.Linux.Nuxbee.1403[45]
    * OSF.8759
    * PiLoT[46][47]
    * Podloso - Linux.Podloso (The iPod virus)[48][49]
    * RELx [50]
    * Rike - Virus.Linux.Rike.1627[51]
    * RST - Virus.Linux.RST.a[52] (known for infecting Korean release
    of Mozilla Suite 1.7.6 and Thunderbird 1.0.2 in September 2005[53])
    * Satyr - Virus.Linux.Satyr.a[54]
    * Staog - obsoleted by updates
    * Vit - Virus.Linux.Vit.4096[55]
    * Winter - Virus.Linux.Winter.341[56]
    * Winux (also known as Lindose and PEElf)[57]
    * Wit virus[58]
    * ZipWorm - Virus.Linux.ZipWorm[59]

    Äänestä

  • virusvapaa pupuntti kirjoitti:

    totta vai linkku-urpon legendaa ?

    Viruses

    * 42 [25][26]
    * Arches [27]
    * Alaeda - Virus.Linux.Alaeda[28]
    * Bad Bunny - Perl.Badbunny[6][29]
    * Binom - Linux/Binom[30]
    * Bliss - requires root privileges
    * Brundle[31]
    * Bukowski[32]
    * Caveat [33][34]
    * Coin [35][36]
    * Diesel - Virus.Linux.Diesel.962[37]
    * Hasher [38][39]
    * Kagob a - Virus.Linux.Kagob.a[40]
    * Kagob b - Virus.Linux.Kagob.b[41]
    * Lacrimae (aka Crimea) [42][43]
    * MetaPHOR (also known as Simile)[44]
    * Nuxbee - Virus.Linux.Nuxbee.1403[45]
    * OSF.8759
    * PiLoT[46][47]
    * Podloso - Linux.Podloso (The iPod virus)[48][49]
    * RELx [50]
    * Rike - Virus.Linux.Rike.1627[51]
    * RST - Virus.Linux.RST.a[52] (known for infecting Korean release
    of Mozilla Suite 1.7.6 and Thunderbird 1.0.2 in September 2005[53])
    * Satyr - Virus.Linux.Satyr.a[54]
    * Staog - obsoleted by updates
    * Vit - Virus.Linux.Vit.4096[55]
    * Winter - Virus.Linux.Winter.341[56]
    * Winux (also known as Lindose and PEElf)[57]
    * Wit virus[58]
    * ZipWorm - Virus.Linux.ZipWorm[59]

    Ubuntulle näkyy olevan 0kpl viruksia.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Ubuntulle näkyy olevan 0kpl viruksia.

    m-kar, upuntu = linux ja sille kyllä viruksia löytyy enemmän kun tarpeeksi, joko lopetetaan tää avuton valehtelu linkkuran fiktiivisestä virus-vapaudesta ?

    http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware

    Trojans

    * Kaiten - Linux.Backdoor.Kaiten trojan horse[22]
    * Rexob - Linux.Backdoor.Rexob trojan[23]
    * Waterfall screensaver backdoor - on gnome-look.org[24]

    Viruses

    * 42 [25][26]
    * Arches [27]
    * Alaeda - Virus.Linux.Alaeda[28]
    * Bad Bunny - Perl.Badbunny[6][29]
    * Binom - Linux/Binom[30]
    * Bliss - requires root privileges
    * Brundle[31]
    * Bukowski[32]
    * Caveat [33][34]
    * Coin [35][36]
    * Diesel - Virus.Linux.Diesel.962[37]
    * Hasher [38][39]
    * Kagob a - Virus.Linux.Kagob.a[40]
    * Kagob b - Virus.Linux.Kagob.b[41]
    * Lacrimae (aka Crimea) [42][43]
    * MetaPHOR (also known as Simile)[44]
    * Nuxbee - Virus.Linux.Nuxbee.1403[45]
    * OSF.8759
    * PiLoT[46][47]
    * Podloso - Linux.Podloso (The iPod virus)[48][49]
    * RELx [50]
    * Rike - Virus.Linux.Rike.1627[51]
    * RST - Virus.Linux.RST.a[52] (known for infecting Korean release
    of Mozilla Suite 1.7.6 and Thunderbird 1.0.2 in September 2005[53])
    * Satyr - Virus.Linux.Satyr.a[54]
    * Staog - obsoleted by updates
    * Vit - Virus.Linux.Vit.4096[55]
    * Winter - Virus.Linux.Winter.341[56]
    * Winux (also known as Lindose and PEElf)[57]
    * Wit virus[58]
    * ZipWorm - Virus.Linux.ZipWorm[59]

    Worms

    * Adm - Net-Worm.Linux.Adm[60]
    * Adore[61]
    * Cheese - Net-Worm.Linux.Cheese[62]
    * Devnull
    * Kork[63]
    * Linux/Lion
    * Linux/Lupper.worm[64]
    * Mighty - Net-Worm.Linux.Mighty[65]
    * Millen - Linux.Millen.Worm[66]
    * Ramen worm - targeted only Red Hat Linux distributions versions 6.2 and 7.0
    * Slapper[67]
    * SSH Bruteforce[68]

    Äänestä

  • sokeako jo olet kirjoitti:

    m-kar, upuntu = linux ja sille kyllä viruksia löytyy enemmän kun tarpeeksi, joko lopetetaan tää avuton valehtelu linkkuran fiktiivisestä virus-vapaudesta ?

    http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware

    Trojans

    * Kaiten - Linux.Backdoor.Kaiten trojan horse[22]
    * Rexob - Linux.Backdoor.Rexob trojan[23]
    * Waterfall screensaver backdoor - on gnome-look.org[24]

    Viruses

    * 42 [25][26]
    * Arches [27]
    * Alaeda - Virus.Linux.Alaeda[28]
    * Bad Bunny - Perl.Badbunny[6][29]
    * Binom - Linux/Binom[30]
    * Bliss - requires root privileges
    * Brundle[31]
    * Bukowski[32]
    * Caveat [33][34]
    * Coin [35][36]
    * Diesel - Virus.Linux.Diesel.962[37]
    * Hasher [38][39]
    * Kagob a - Virus.Linux.Kagob.a[40]
    * Kagob b - Virus.Linux.Kagob.b[41]
    * Lacrimae (aka Crimea) [42][43]
    * MetaPHOR (also known as Simile)[44]
    * Nuxbee - Virus.Linux.Nuxbee.1403[45]
    * OSF.8759
    * PiLoT[46][47]
    * Podloso - Linux.Podloso (The iPod virus)[48][49]
    * RELx [50]
    * Rike - Virus.Linux.Rike.1627[51]
    * RST - Virus.Linux.RST.a[52] (known for infecting Korean release
    of Mozilla Suite 1.7.6 and Thunderbird 1.0.2 in September 2005[53])
    * Satyr - Virus.Linux.Satyr.a[54]
    * Staog - obsoleted by updates
    * Vit - Virus.Linux.Vit.4096[55]
    * Winter - Virus.Linux.Winter.341[56]
    * Winux (also known as Lindose and PEElf)[57]
    * Wit virus[58]
    * ZipWorm - Virus.Linux.ZipWorm[59]

    Worms

    * Adm - Net-Worm.Linux.Adm[60]
    * Adore[61]
    * Cheese - Net-Worm.Linux.Cheese[62]
    * Devnull
    * Kork[63]
    * Linux/Lion
    * Linux/Lupper.worm[64]
    * Mighty - Net-Worm.Linux.Mighty[65]
    * Millen - Linux.Millen.Worm[66]
    * Ramen worm - targeted only Red Hat Linux distributions versions 6.2 and 7.0
    * Slapper[67]
    * SSH Bruteforce[68]

    Eihän sinulla ole sitten muuta ongelmaa kuin se miten saat jonkun noista tarttumaan muihinkin kuin omaan systeemiisi, siinäpä sitä työsarkaa onkin...

    Äänestä

  • upuntu kirjoitti:

    Eihän sinulla ole sitten muuta ongelmaa kuin se miten saat jonkun noista tarttumaan muihinkin kuin omaan systeemiisi, siinäpä sitä työsarkaa onkin...

    haitakkeet taida mun koneeseen tarttua, xp edelleen käytössä mokkulalla ja linkkura-haitakkeet ei siis tämän systeemin käyttöä häiritse, urpot saa sen linkkuran kanssa tuhrata !

    Äänestä

  • ei nuo linkkura kirjoitti:

    haitakkeet taida mun koneeseen tarttua, xp edelleen käytössä mokkulalla ja linkkura-haitakkeet ei siis tämän systeemin käyttöä häiritse, urpot saa sen linkkuran kanssa tuhrata !

    eli toisin sanoen: et tiedä asiasta yhtään mitään...

    Äänestä

Jos tuon lisäksi myös kaikki käyttöjärjestelmän ulkopuoliset sovellukset, apuohjelmat ja ajurit ovat ja pidetään päivitettyinä on järjestelmä turvallisempi kuin noin 97,3 % muista Windows-järjestelmistä, eli lähestulkoon esimerkiksi Ubuntun tasoa.

Eli aika työlästä, mutta valinta on vapaa.

Äänestä
  • Ajurit päivitettyinä? Minä olen aina kuvitellut että käyttis, selain, lisäosat riittää..

    Äänestä

  • kkjkjkkjkj kirjoitti:

    Ajurit päivitettyinä? Minä olen aina kuvitellut että käyttis, selain, lisäosat riittää..

    Joskus ajureillakin on merkitystä. Sovelluksilla on paljon väliä. Kaikki sovellukset jotka kyttää nettiyhteyttä tai avaavat vieraita tiedostoja (mukaanlukien esim. videokodekit) pitää olla päivitettyinä. Windowsia käytettäessä on valtavasti työtä jos Windowsiin lisää esim. Adobe Readerin, Javan, selaimen, officepaketin, Skypen, musiikkisoittimen jne. joita pitää päivitellä.

    Äänestä

  • kkjkjkkjkj kirjoitti:

    Ajurit päivitettyinä? Minä olen aina kuvitellut että käyttis, selain, lisäosat riittää..

    Ajurit ovat nykyään valitettavasti todella suuria ja täynnä virheitä. Vielä valitettavampaa on se, että niissä niin usein on sen ydintoiminnan lisäksi kaikenlaista aktiivista sälää, jopa valmistajalle raportointia. Tällaiset on ehdottomasti pidettävä tiukasti päivitettyinä tai parhaan mukaan ylimääräisiä toimintoja estettävä tai karsittava.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Joskus ajureillakin on merkitystä. Sovelluksilla on paljon väliä. Kaikki sovellukset jotka kyttää nettiyhteyttä tai avaavat vieraita tiedostoja (mukaanlukien esim. videokodekit) pitää olla päivitettyinä. Windowsia käytettäessä on valtavasti työtä jos Windowsiin lisää esim. Adobe Readerin, Javan, selaimen, officepaketin, Skypen, musiikkisoittimen jne. joita pitää päivitellä.

    Taitaa jäädä ajurit päivittämättä, niin kauan kun toimii. Nimittäin ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu että menee parempaan suuntaan.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Ajurit ovat nykyään valitettavasti todella suuria ja täynnä virheitä. Vielä valitettavampaa on se, että niissä niin usein on sen ydintoiminnan lisäksi kaikenlaista aktiivista sälää, jopa valmistajalle raportointia. Tällaiset on ehdottomasti pidettävä tiukasti päivitettyinä tai parhaan mukaan ylimääräisiä toimintoja estettävä tai karsittava.

    Menee liian vaikeaksi. Ei meikäläisen taidoilla kannata mennä sorkkimaan näitä, etenkin kun ajureiden löytäminen ei ole mitään helppoa hommaa. Kaikki muut päivitykset kyllä onnistuu ja normaalitilillä surffailen.

    Äänestä

  • utujjjj kirjoitti:

    Taitaa jäädä ajurit päivittämättä, niin kauan kun toimii. Nimittäin ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu että menee parempaan suuntaan.

    En minäkään ajurien päivittämistä suosittele kuin poikkeustapauksissa. Eli silloin jos ne ei toimi, tai jos on joku sellainen tietoturvareikä jota oikeasti hyödynnetään aktiivisesti.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    En minäkään ajurien päivittämistä suosittele kuin poikkeustapauksissa. Eli silloin jos ne ei toimi, tai jos on joku sellainen tietoturvareikä jota oikeasti hyödynnetään aktiivisesti.

    "tai jos on joku sellainen tietoturvareikä jota oikeasti hyödynnetään aktiivisesti."

    Mistä sitten kukaan tietää että onko omassa koneessaan sellaisia ajureita?

    Äänestä

  • utujjjj kirjoitti:

    "tai jos on joku sellainen tietoturvareikä jota oikeasti hyödynnetään aktiivisesti."

    Mistä sitten kukaan tietää että onko omassa koneessaan sellaisia ajureita?

    Tarvitsee seurata tietoturvatiedotteita tai sitten käyttää käyttöjärjestelmää missä nuo asiat hoidetaan käyttäjän puolesta.

    Äänestä

  • utujjjj kirjoitti:

    Menee liian vaikeaksi. Ei meikäläisen taidoilla kannata mennä sorkkimaan näitä, etenkin kun ajureiden löytäminen ei ole mitään helppoa hommaa. Kaikki muut päivitykset kyllä onnistuu ja normaalitilillä surffailen.

    Tuo ajurijuttu on pelkkää turhaa pelottelua. Unohda se ajurijuttu ja kiinnitä huomio vain OLEELLISEEN.

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10824015/#comment-56510784

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    En minäkään ajurien päivittämistä suosittele kuin poikkeustapauksissa. Eli silloin jos ne ei toimi, tai jos on joku sellainen tietoturvareikä jota oikeasti hyödynnetään aktiivisesti.

    Koska ja missä olet kuullut että jotain laiteajuria olisi hyödynnetty ikinä johonkin haittaohjelmien levittämiseen?

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    En minäkään ajurien päivittämistä suosittele kuin poikkeustapauksissa. Eli silloin jos ne ei toimi, tai jos on joku sellainen tietoturvareikä jota oikeasti hyödynnetään aktiivisesti.

    "...jos on joku sellainen tietoturvareikä jota oikeasti hyödynnetään aktiivisesti. "

    En ole koskaan kuullut moisesta vaikka teoriassa mahdollista onkin.
    En ole myöskään koskaan päivittänyt yhtään ajuria tietoturvan takia missään käyttöjärjestelmässä.

    Äänestä


  • kollimaattori kirjoitti:

    Kaikki koodi pitää ottaa huomioon, myös ajurit. Miksi ihmeessä ajurit olisivat jotenkin erityisasemassa, nehän ovat sitä paitsi usein lähimpänä kerneliä, potentiaalisesti kaikkein vaarallisimpia?

    http://www.uninformed.org/?v=6&a=2&t=sumry

    Teoriassa kyllä, tosielämässä ei. Tuollainen ajureilla pelottelu tekee paljon enemmän haittaa kuin siitä on hyötyä. Vähän sama kuin varautuisi taivaalta putoavaan meteoriittiin tuijottamalla taivaalle mutta sitä tuijotellessa kävelisi punaisia liikennevaloja päin ja jäisi auton alle.

    En tosiaankaan ole koskaan kuullut mistään ajuribugin kautta levinneestä haittaohjelmasta enkä ole myöskään koskaan päivittänyt yhtään ajuria tietoturvan takia.

    Äänestä



  • kollimaattori kirjoitti:

    Kaikki koodi pitää ottaa huomioon, myös ajurit. Miksi ihmeessä ajurit olisivat jotenkin erityisasemassa, nehän ovat sitä paitsi usein lähimpänä kerneliä, potentiaalisesti kaikkein vaarallisimpia?

    http://www.uninformed.org/?v=6&a=2&t=sumry

    Tässä on todellistakin todellisempi tarina ja näihin pitää OIKEASTI kiinnittää huomiota. Koskee myös linuks palvelinten ylläpitäjiä (OpenX-mainosalustat.) niin kuin tekstistä käy hyvin ilmi:

    http://www.cert.fi/tietoturvanyt/2012/07/ttn201207271627.html

    Äänestä

"Eikö muka windows ole täysin turvallinen normaali käyttäjätilillä jossa on käyttöjärjestelmä ajan tasalla?"

Pelkkä käyttöjärjestelmä ei riitä. Useiden ohjelmien (selaimet, flash, java, Acrobat) pitää myös olla ajantasalla. Toisin kuin Linuxissa, näille ei ole keskitettyä päivitystä, vaan jokainen pitää päivittää erikseen. Tämä kyllä nykyisin tapahtuu varsin helposti ja lähes automaattisesti.

Vaikka ohjelmat olisivat ajan tasalla, on Windowsissa mahdollista asentaa vahingossa haitake asentamalla ohjelma, jota luuli puhtaaksi, mutta joka ei sitä kuitenkaan ollut. Linuxissa ohjelmat asennetaan turvallisesta pakettivarastosta (eikä linuxiin muutenkaan ole haitakkeita, joita voisi vahingossa saada).

Sikäli olet oikeassa, että huolellinen käyttäjä voi kyllä turvallisesti käyttää Windowsia.

Äänestä

Sovellusohjelmat pitää olla myös ajantasalla. Windowsilla näiden ylläpito on työlästä, tosin kuin monissa muissa käyttöjärjestelmissä jossa ne on valmiina tai ainakin käyttöjärjestelmä osaa päivittää erillisohjelmia.

Äänestä

Windos on täysin turvallinen käyttöjärjestelmä, jos se on päivitetty ja ajan tasalla, niinkuin se yleensä onkin. Se automaattiset päivitykset pitäisi ottaa pois ja sitähän ei kyllä kukaan tee.

Linuksin ongelmat ovat hyvin moninaiset - niitä on turha tässä edes luetella. Erittäin vaikeaselkoinen tavikselle! Myös monia toimimattomuuksia siinä on.

Äänestä
  • Mikä se sellainen Linuksi on kun sellaisesta ei ole kukaan kuullutkaan? Aloittelijalle joku Ubuntu olisi helppo käyttis niin ei tarvitse miettiä mitään toimimattomuuksia.

    Äänestä

  • "Linuksin ongelmat ovat hyvin moninaiset - niitä on turha tässä edes luetella."

    No kerro nyt edes muutama esimerkki.

    "Erittäin vaikeaselkoinen tavikselle!"

    MInusta se on helpompi kuin Windows, nimenomaan aloittelijalle. Kaikki ohjelmat päivittyvät yhdestä paikasta, ei tarvitse kantaa huolta viruksista, ohjelmat ovat ilmaisia ja niitä on runsaasti saatavilla, levyjä ei tarvitse eheyttää jne.

    "Myös monia toimimattomuuksia siinä on. "

    Näistäkin olisi kiva saada joitain esimerkkejä.

    Äänestä

  • ea69 kirjoitti:

    "Linuksin ongelmat ovat hyvin moninaiset - niitä on turha tässä edes luetella."

    No kerro nyt edes muutama esimerkki.

    "Erittäin vaikeaselkoinen tavikselle!"

    MInusta se on helpompi kuin Windows, nimenomaan aloittelijalle. Kaikki ohjelmat päivittyvät yhdestä paikasta, ei tarvitse kantaa huolta viruksista, ohjelmat ovat ilmaisia ja niitä on runsaasti saatavilla, levyjä ei tarvitse eheyttää jne.

    "Myös monia toimimattomuuksia siinä on. "

    Näistäkin olisi kiva saada joitain esimerkkejä.

    Jouduin pari päivää sitten opastamaan eräälle kädettömälle Windows-hemmolle Windowsin käyttöä, ja kyllähän tämä viimeisinkin Windows näkyy olevan Officeineen yhä bugisempaa paskaa. Jos vaikkapa Wordilla tekee jotakin vähänkin vaativampaa kuin kirjeentapaisen perustekstin tuottamista (tämä kaiketi riittää yrityisdemoihin niin että myyntimies saa tekeleen myytyä), törmää heti lukuisiin bugeihin jotka "pitää vain tietää" ja se siniruutukin näköjään vielä löytyy sokerina pohjalla. Ajureitakaan ei ole, vaan ne pitää yhä erikseen asentaa.

    En jaksa käsittää... ilmeisesti Windows-käyttäjät on vuosien varrella ehdollistettu uskomaan bugiseen ja rikkinäiseen ympäristöönsä (josta pitää vielä maksaa!) ainoana oikeana? Miten ihmeessä "helppokäyttöinen" Windows voi todellakin olla noin vaikeakäyttöinen ja miksi käyttäjät kuvittelevat sen olevan helppokäyttöinen... markkinointia?

    Äänestä

  • duodak kirjoitti:

    Jouduin pari päivää sitten opastamaan eräälle kädettömälle Windows-hemmolle Windowsin käyttöä, ja kyllähän tämä viimeisinkin Windows näkyy olevan Officeineen yhä bugisempaa paskaa. Jos vaikkapa Wordilla tekee jotakin vähänkin vaativampaa kuin kirjeentapaisen perustekstin tuottamista (tämä kaiketi riittää yrityisdemoihin niin että myyntimies saa tekeleen myytyä), törmää heti lukuisiin bugeihin jotka "pitää vain tietää" ja se siniruutukin näköjään vielä löytyy sokerina pohjalla. Ajureitakaan ei ole, vaan ne pitää yhä erikseen asentaa.

    En jaksa käsittää... ilmeisesti Windows-käyttäjät on vuosien varrella ehdollistettu uskomaan bugiseen ja rikkinäiseen ympäristöönsä (josta pitää vielä maksaa!) ainoana oikeana? Miten ihmeessä "helppokäyttöinen" Windows voi todellakin olla noin vaikeakäyttöinen ja miksi käyttäjät kuvittelevat sen olevan helppokäyttöinen... markkinointia?

    Asiaa kirjoitat, windows on paljon ilkeämpi asennettava kaikkine puuttuvine ajureineen. Niitä kun metsästää pitkin nettiä, niin päivä ei tahdo riittää ja aloittelija tuskin edes löytää kaikkia.

    Äänestä

Ainoastaan Linux pohjaisella käyttöjärjestelmällä nettiin ja asiointiin. Windowsia voi kuitenkin käyttää eri kiintolevyllä, niin se ei pääse sotkemaan koko konetta kun joka tapauksessa se jossain vaiheessa tukehtuu viruksiin ja uudelleen asennus on edessä. Näin on jo moni menetellyt, eikä mitään ristiriitaa järjestelmien välillä ole ja aina on yksi käyttis (Linux) jolla pääsee hoitamaan asioita sillä välin kun windows on remontissa;)

Äänestä
  • OIkeastaan ainoa syy pitää sitä Windowsia asennettuna on, että haluaa joskus pelata sellaisia pelejä, jotka on saatavilla vain Windowsille.

    Taitaa kyllä olla nelisen kuukautta siitä, kun viimeksi Windowsiin buuttasin. Toisaalta, eipä se parisataa gigaa levytilaa kovin kallis investointi ole, jos vaikka joskus taas innostuisin pelaamaan jotain.

    Äänestä

  • Viimeinen asentunut haittaohjelma omissa koneissani oli Windows 98:ssa vuonna 1998 loppukesällä. NT koneissa ei ole ollut koskaan yhtään haittaohjelmaa, joten netinkäyttöön tai nettipankkiin linuksia ei ainakaan tarvita, tuskin mihinkään muuhunkaan.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    Viimeinen asentunut haittaohjelma omissa koneissani oli Windows 98:ssa vuonna 1998 loppukesällä. NT koneissa ei ole ollut koskaan yhtään haittaohjelmaa, joten netinkäyttöön tai nettipankkiin linuksia ei ainakaan tarvita, tuskin mihinkään muuhunkaan.

    Viimeinen haittaohjelma jonka olen löytänyt tuli kun ostin Fallout 3:n vuonna 2008. Silloin tuli mukana rootkit jota virustutkatkaan eivät huomanneet. Se pysyi koneellani kuukausia itse pelin poistamisen jälkeen.

    Äänestä

Windows on täysin turvallinen normaali käyttäjätilillä käytettynä, käyttöjärjestelmä ja netistä tiedostoja avaavat ohjelmat päivitettynä. Käytännössä riittää kun päivittää Javan (

Äänestä
  • Listasta unohtui tärkeä päivitettävä nimittäin kaikki pikaviestimet, esim. Skype, Pidgin, jne ja jos käytössä on joku muu sähköpostiohjelma kuin Windowsin mukana toimitettava niin silloin sähköpostiohjelma.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    Listasta unohtui tärkeä päivitettävä nimittäin kaikki pikaviestimet, esim. Skype, Pidgin, jne ja jos käytössä on joku muu sähköpostiohjelma kuin Windowsin mukana toimitettava niin silloin sähköpostiohjelma.

    Listasta unohtui, että Javan voi myös poistaa. Harva tarvitsee sitä.

    http://www.f-secure.com/weblog/archives/00002285.html

    Äänestä

  • 13+10 kirjoitti:

    Listasta unohtui, että Javan voi myös poistaa. Harva tarvitsee sitä.

    http://www.f-secure.com/weblog/archives/00002285.html

    Kyllä! Minulla ei ole enää Javaa kun en tarvitse. Suosittelen samaa muillekkin joille se on turha.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    Listasta unohtui tärkeä päivitettävä nimittäin kaikki pikaviestimet, esim. Skype, Pidgin, jne ja jos käytössä on joku muu sähköpostiohjelma kuin Windowsin mukana toimitettava niin silloin sähköpostiohjelma.

    Koskaan en ole käyttänyt näitä pikaviestimiä. Onko Windows seiskassa jotain sellaisia jota pitäisi päivittää, vaikka ei ole käytössä.

    Äänestä

  • iyiylppd6900 kirjoitti:

    Koskaan en ole käyttänyt näitä pikaviestimiä. Onko Windows seiskassa jotain sellaisia jota pitäisi päivittää, vaikka ei ole käytössä.

    Ei ole.

    Äänestä

  • Eikö Windows Mediaplayer päivity käyttispäivityksillä?

    Äänestä

  • ouyuyu6733 kirjoitti:

    Eikö Windows Mediaplayer päivity käyttispäivityksillä?

    Kyllä. Vain muiden tekemät mediaplayerit pitää päivittää erikseen, esim. VLC ja vastaavat.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    Kyllä. Vain muiden tekemät mediaplayerit pitää päivittää erikseen, esim. VLC ja vastaavat.

    Kodekit sen sijaan tarvitsee päivittää.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Kodekit sen sijaan tarvitsee päivittää.

    Joo jos sellaisia erikseen asennettuja on käytössä. Tavallisesti homma näyttää nykyään menevän niin että jos tarvitaan jotain eksoottisempaa videota katsella joka ei toimi suoraan WMP:llä niin asennetaan VLC rinnalle jolloin codeceista ei tarvitse välittää.

    Taitaa olla erikseen asennettavat codec packit hiljakseen kuolevaa kansanperinnettä.

    Äänestä

Thanks1

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yuyuiiiy kirjoitti:

Tietoturvaa ajatellen. Eikö muka windows ole täysin turvallinen normaali käyttäjätilillä jossa on käyttöjärjestelmä ajan tasalla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu