Kysymyksiä valokuvauksesta !

Tulen Tanskasta enkä ymmärrä mitään koripallosta, mutta miksi yhdestä korista saa kaksi pistettä? Aukko: objektiivissa oleva reikä joka antaa valoa kennolle sen mukaan kuin aukkorengasta säädellään, ilmoitetaan f/... arvona, mitä pienempi lukema sitä suurempi aukko (valovoimaisempi objektiivi). ISO: kamera määrittää sähköisellä jännitteellä kuinka paljon valoa kennolle tehdään, mitä suurempi ISO sitä enemmän valoa (ja kohinaa). Valotusaika: aika jona suljin on auki, ilmoitetaan sekunnin osina, tai peräti sekunneissa. Suljinaika: sama kuin valotusaika. Polttoväli: ilmoitetaan milleinä. Mitä suurempi millimäärä sitä lähemmäksi kohde hiipii zoomatessa. Kiinteä: kiinteäpolttovälinen objektiivi jossa ei ole zoomausmahdollisuutta.

Vähän alkua:
–aukko ?
Aukoksi nimitetää himmentimellä säädettävää valoaukkoa joka on bjektiivin sisällä. Ensisijassa sitä käyetään ns. syväterävyysalueen säätöön (suuri luku=suuri syväterävyys.
-ISO-herkkyys?
ISO:lla säädetään sitä paljonko tarvitaan valoa, Mitä pienempi luku sitä enemmäb tarvitaan valoa.
-valotusaika ?
Valotusajalla säädetään ensisijassa valon määrää (kuvan tummuutta), valotusajan pidentäminen vaalentaa kuvaa. säädetään yleensä sulkimella, mutta muitakin keinoja on
- suljinaika ?
Vaikutus sama kuin edellä, Suljin on laite jolla voidaan säätää kennolle pääsevän valon määrää. Sulkimia on erilaisia, järjestelmädigissä suljin on nykyään yleensä ns. pystysuora verhosuljin kuvakennon edessä.

objektiivista:
-polttoväli ?
Polttovälillä kuvataan sitä paljonko porukkaa mahtuu kerralla kuvaan (kuvakulma). Tältä osin vaikutus on samankaltainen kuin kuvausetäisyys. Pitkiä polttovälejä käytetään yleensä jos kuvattava on kaukana, lyhyellä saa koko kissanristiäisten vierasjoukon samaan kuvaan vaikka kuvaa läheltä. Kuvakulma on tapana ilmoittaa polttovälin millimetreinä jos objeksiiti tarkennettaisiin äärettömän kauas (näi ei yleensä koskaan tehdä).
-kiinteä?
Kiinteä on vähän harhaanjohtava (kahdellakin tapaa). Usein sillä tarkoitetaan objektiivia jossa ei ole ns. zoomia.
Todellisuudessa kaikki objektiivit zomaavat tarkentaessa.

Järjestelmäkamerassa kiinteä objektiivi onkin irrotettava.
Todellinen kiinteä on ns. fixfocus -objektiivi jota ei voi tarkentaa eikä irrottaa kamerasta.

Toivottavasti sait myös käyttöohjeen kameraasi siitä nuo selviää tarkemmin

Ne on kaikki funktion parametrin olioita.
”Kyllä näiden asioiden tunteminen kuuluu ihan yleistietoon kun nykyään vasemmalla ja oikealla… Koska uskon kaikkien ymmärtävän mistä on puhuttu/kirjoitettu ”

"canonNN

En ymmärrä :( "

ei se mitään.

osta olympus.

Objektiivin linssistö muodostaa edessä olevasta näkymästä kuvan kameran kuvakennolle. Mitä pidempi objektiivin polttoväli on, sitä kapeampi sen kuvakulma on ja sitä lähemmäs se näyttää kaukaiset kohteet tuova (ja sama kääntäen). Zoom-objektiivin polttoväliä voi säätää annetuissa rajoissa, kiinteän polttoväli on se mikä se on. Canon D1100:n kennoa vastaavan ns. normaaliobjektiivin polttoväli on luokkaa 30–35 mm. Selvästi näitä lukemia pienemmät arvot (esim. 18 mm) viittaavat laajakulmaiseen ja suuremmat (esim. 55 mm) teleobjektiiviin. Haluttaessa kuvata maisemia tai saada koko suku samaan kuvaan käytetään pääsääntöisesti laajakulmaista optiikkaa ja haluttaessa kuvata vaikka 20 metrin päässä hyppivää västäräkkiä kaivataan helposti "pitkääkin putkea" s.o. pitkäpolttovälistä teleobjektiivia.

Kullakin objektiivilla on tietty suurin valovoima. Objektiivin aukkoa pienennetään tarpeen mukaan himmentimellä.

Kamerassa on suljin, joka päästää lävitseen valoa tietyn ajan, useimmissa kuvaustilanteissa sekunnin lyhyen murto-osan.

Kennolle pääsevän valon määrää säädellään muuttamalla aukkoa ja suljinaikaa tarpeen mukaan. Mitä huonommin valaistu kuvattava kohde on, sitä suurempaa aukkoa ja/tai sitä pidempää suljinaikaa on käytettävä, jotta valo riittäisi muodostamaan oikein valotetun kuvan. Tarvittaessa on vielä vahvistettava kuvakennon antamaa kuvasignaalia sähköisesti. ISO-arvo kertoo (omalla tavallaan) vahvistuskertoimen suuruuden.

Kaikilla kolmella muuttujalla on omat puolensa. Mitä suurempaa aukkoa käytetään, sitä kapeampi on kuvan terävyysalue. Terävänä näkyy vain se syvyyssuunnassa kapea osa kohteesta, johon objektiivi on tarkennettu. Joko tausta tai etuala tai molemmat jäävät sumeiksi. Tämä voi olla joissakin kuvissa jopa toivottavaa.

Mitä pidempi suljinaika, sitä helpommin kuviin tulee kuvattavan kohteen liikkeestä ja/tai kameran heilahduksesta johtuvaa epäterävyyttä.

Mitä suuremmaksi ISO-arvo asetetaan, sitä enemmän kuvaan tulee kohinaksi kutsuttua häiriötä: jotkin pikselit eli kuva-alkiot valottuvat miten sattuu.

Tämä lyhyt oppimäärä ei luonnollisestikaan riitä. Suosittelen pistäytymistä kirjastossa. Perusasiat ovat aivan samat myös vanhoissa, filmiaikoina julkaistuissa oppaissa.

Mun mielestä noi on ihan asiallisia kysymyksiä, enkä ymmärrä miksi aloittajan viesti on miinustettu... Ei noita asioita saada äidinmaidossa syntymän mukana vaan jokainen oppii ne jotain kautta, vaikka sitten täällä kyselemällä. Jos joku alkaa moittia noita kysymyksiä niin häntä voisi itseään moittia lähinnä idiootiksi. Jotkut ns. gurut on niin itseään täynnä että kuvittelevat kaikkien hallitsevan kuvauksen perusjutut. Esim. voi olla ihminen joka on ikänsä vain näppäillyt peruskameralla vailla säätöjä ja ostaa myöhemmin järkkärin eikä ymmärrä sen päälle mitään, mistä hän voi saada sen ymm'ärryksen jos ei kyselemällä?

Tässä pari sivustoa jossa selitetty kansantajuisesti nuo asiat:

http://www.digitaalikuvaus.com/index.html

http://www.mikkosaari.fi/ohjeita-ensimmaista-jarjestelmakameraa-ostavalle/

Ja sitten tuosta aukosta, mitä pienempi f-luku, sitä suurempi on aukko ja myös samalla pääsee enemmän valoa kennolle (tai filmille) ja se myös merkitsee sitä että terävyysalue on suppeampi. Mitä suurempi on f-luku, esim. 22 on suuri luku, niin aukko on pieni, valoa pääsee vähemmän ja samalla terävyysalue on suurempi. Maisemakuvaukseen suositellaankin juuri pientä aukkoa (suuri f-luku, eli vaikka 22).

Voi kompensoida pientä aukkoa sillä että pidentää suljinaikaa eli valotusaikaa mutta silloin voi tulla tarpeeseen käyttää jalustaa.

Mitä suurempi on ISO-luku eli herkkyys niin sitä rakeisempi tai kohinaisempi on kuva joten siinä suositellaan käytettäväksi max 400:aa jos ei halua kauhean kohinaisia kuvia. Suurempi herkkyys tosin tarvitsee vähemmän valoa mutta tuon valon voi komepnsoida tuolla suljinajalla.

Polttovälin selittämisen jätän noille ohjesivustoille, koska ne osaa sen paremmin.