Julkisten kulkuneuvojen pelko

Olen kohta 30-vuotias nainen. Vanhempani erosivat noin 15 vuotta sitten ja sen jälkeen Äidilläni on ollut muutama vakava suhde. Viimeiset pari vuotta hän on kuitenkin ollut sinkkuna. Asun itse ydinkeskustassa ja Äitini asuu n. 15km päästä kaupungin keskustasta. Jo useamman vuoden ajan hän on kaikin tavoin vältellyt bussilla kulkemista ja jos hän on kyytiin uskaltautunut, niin joutunut jäämään kesken matkan pois. Kuulostaa minusta paniikkihäiriöltä/sosiaalisten tilanteiden pelolta ja olen itsekin kärsinyt samoista ongelmista, mutta lääkityksen ja psykologin avulla päässyt jo suhteellisen pitkälle.
Haluaisin kovasti viettää mukavaa Äiti&tytär -aikaa esimerkiksi elokuvien, teatterin ja hyvän ruoan merkeissä mutta kuinka voin auttaa häntä? Harmittaa kovasti sillä upea nainen menee niin sanotusti hukkaan ja pelkään ettei hän enää löydä itsellensä kumppania. Hän käy töissä normaalisti ja hoitaa muut tarvittavat päivittäiset asiat normaalisti.