Osaisiko joku vastata ottaako oikeus huomioon salaa nauhoitettuja keskusteluja, siis sellaisia missä olet tietenkin mukana? Tarkoitan nyt työpaikalla käytyjä keskusteluja.
Ei tarvitse linkittää lakipykäliä tai KKO prejudikaatteja, ne olen jo selannut, mutta tästä tuntuu olevan niiiin paljon erilaista tietoa?!
Entäpä tilanne jossa esim. olet työpisteessäsi ja nauhoitat keskustelua kunnes yhtäkkiä toinen osapuoli soittaa tai saa puhelun kolmannelta henkilöltä ja tämäkin menee nauhalle? Tietenkin vastapuoli voisi sen estää siirtymällä muualle ellei ko. puhetta olisi tarkoitettu myös m uiden läsnäolevien kuultavaksi.
Pitääkö kaikki todisteet esittää heti (riita-asia) vai voiko odottaa että mikäli vastapuoli valehtelee räikeästi jostain, niin vasta siinä tapauksessa ehdottaisi nauhaa todisteeksi?
Ei tarvitse linkittää lakipykäliä tai KKO prejudikaatteja, ne olen jo selannut, mutta tästä tuntuu olevan niiiin paljon erilaista tietoa?!
Entäpä tilanne jossa esim. olet työpisteessäsi ja nauhoitat keskustelua kunnes yhtäkkiä toinen osapuoli soittaa tai saa puhelun kolmannelta henkilöltä ja tämäkin menee nauhalle? Tietenkin vastapuoli voisi sen estää siirtymällä muualle ellei ko. puhetta olisi tarkoitettu myös m uiden läsnäolevien kuultavaksi.
Pitääkö kaikki todisteet esittää heti (riita-asia) vai voiko odottaa että mikäli vastapuoli valehtelee räikeästi jostain, niin vasta siinä tapauksessa ehdottaisi nauhaa todisteeksi?
Vastaukset 17
Vanhimmat
On ainakin hyvä mainita sellaisen olemassaolosta tai vaikka näyttääkin asianomaiselle! Se voi toimia pelottimena niin, että kielen kantimet löystyy ja tunnustaa valheensa. Rikos se ei ole niin kauan kun sitä ei julkaise jossakin.
Suomen tuomioistuimissa on voimassa vapaan todisteluharkinnan periaate. Lainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, mitkä seikat nimenomaan pitää ottaa huomioon todisteina tai mitä taas ei saa noteerata. Tältä osin Suomen oikeusjärjestys eroaa mm. yhdysvlaltalaisesta, eivätkä amerikkalaiset tv-rikossarjat siksi kelpaa esimerkiksi. Tuomioistuin harkitsee esitetyn näytön arvon ja merkityksen kokonaisuudessaan ja voi - asianhaaroista riippuen - ottaa tai olla ottamatta huomioon salaa nauhoitetun keskustelun sisällön.
"""ottaako oikeus huomioon salaa nauhoitettuja keskusteluja, siis sellaisia missä olet tietenkin mukana?""
Salakuvaamista ei ole sellaiset keskustelut jossa itse olet mukana.
Suomessa on täysin laillista tallettaa tilanteita ja keskusteluja joihin itse osallistuu ja ne kelpaavat oikeudessa todisteena.
Mitään lupaa tälläisten keskusteluiden tallentamiseen ei tarvita. (kuten Usassa).
Ja vaikka kyse olisikin salakuuntelusta (eli olet jättänyt tallennuslaitteen nauhoittamaan ja itse poistunut tilanteesta) silti se kelpaisi todisteena, ainoa on että silloin on riskinä saada itse tuomio.
"Pitääkö kaikki todisteet esittää heti (riita-asia) vai voiko odottaa että mikäli vastapuoli valehtelee räikeästi jostain, niin vasta siinä tapauksessa ehdottaisi nauhaa todisteeksi? "
Riita-asiassa on voimassa prekluusio, eli kaikki todistelu pitää nimetä käräjäoikeuden valmisteluvaiheen päättymiseen mennessä. Ainoa poikkeus on se, että jos on sellaista todistelua, minkä olemassaolosta ei ollut tietoa tai se ei ollut saatavissa aiemmin, voidaan vielä nimetä myöhemmin, jopa hovioikeusvaiheessa. Mutta pitää olla kyllä hyvät perustelut siihen, miksei aiemmin.
Kiitos vastauksista. Tuosta jälkimmäisestä:
Tuleeko nämä nauhat esittää todistusaineena jo haastehakemuksessa? Tai voiko niitä esittää muussa "valmistelun" vaiheessa?
Entäpä nauhojen julkaisusta. Olen soittanut niistä pätkiä poikaystävälleni. Lasketaanko tämä rikolliseksi?
Mielellään kaikki todistelu jo haastehakemuksessa, mutta viimeistään valmisteluistunnossa.
Tarkennusta vielä, ne pitää tietysti siis toimittaa käräjäoikeudelle, ja myös vastapuoli saa ne siinä vaiheessa.
Miten? Polttamalla cd- levylle ja liittämällä se mukaan? Eikös todisteita oteta kuitenkin vastaan vielä asian suullisessa istunnossa, ennen pääkäsittelyä? Eli näin ollen haastehakemuksessa ei vielä tarvisi ottaa näitä mukaan vaan vastaa aitten jos vastaaja kiistää/ valehtelee?
Kuten todettu, ennen kuin valmisteluvaihe todetaan päättyneeksi ja siirrytään pääkäsittelyyn, pitää todisteet nimetä ja toimittaa käräjäoikeudelle. Siis, vielä valmisteluistunnossa voi toki nimetä todistelua. Tarkemmat neuvot saat omalta avustajaltasi.
Muistettava se, että kun nimeät jotain todistelua, se saattaa laukaista vastapuolessa tarpeen nimetä lisää omaa todistelua. Joten, jos valmisteluistunnossa nimeät tallenteet, se vähintäänkin johtaa siihen, että valmistelua saatetaan joutua jatkamaan toisella valmisteluistunnolla, koska nyt vastapuolen pitää tutustua ko. todisteisiin ja mahdollisesti nimetä vielä omaa vastatodistelua.
Kannattaa varmaan hankkia juristi. Vaikuttaa sen verran sekavalta.
Oikeus haluaa yleensä digitaalisessa muodossa olevan materiaalin etukäteen, ihan siitä käytännön syystä että se pystytään kuuntelemaan/katsomaan oikeussalissa.
Tekniikka kun aiheuttaa usein ongelmia.
Voit tietysti varmuuden vuoksi ottaa oman kannettavan, jolla esität videot tai muut tallenteet.
Silloin ne voi esittää vasta oikeudenkäynnissä. Kyllä ne yleensä hyväksyy tälläin esitettyt todisteet.
Esittäminen ja nimeäminen on eri asia. Todistelu pitää nimetä valmistelun päättymiseen mennessä, ja sitten otetaan vastaan pääkäsittelyssä.
Siis vielä.. Todisteet pitää nimetä vain valmistelussa? Ja esittää voi vasta pääkäsittelyssä? Meinaan että mulla on tässä tuhat ja yks sähköpostia sun muuta. Voiko nuo nimetä vain haastehakemuksessa/ valmistelussa ja esittää vasta pääkäsittelyssä?
Kyllä ne pitää toimittaa etukäteen käräjäoikeudelle ja vastapuolelle, mutta pääkäsittelyssä niitä vasta käsitellään ja kommentoidaan, sisältö luetaan vedotuilta osin ja tallenne kuunnellaan. Sitä todisteiden vastaanottaminen tarkoittaa.
Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä säädetään, mitä pitää olla haastehakemuksessa. Sanotaan näin, että
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
1) kantajan yksilöity vaatimus;
2) seikat, joihin vaatimus perustuu;
3) mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka kantaja aikoo kanteensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;"
jne.
Sitten, saman luvun 4 §:ssä säädetään, että "Edellä 2 §:ssä tarkoitettuun haastehakemukseen on lisäksi liitettävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa."
Ihan tyypillistä on, että kantaja haastehakemuksen kanssa toimittaa mapillisen tai enemmänkin todisteita. Mutta, pitää olla selkeästi luetteloituna ja järjestyksessä, mitään epäselvää A4-kasaa ei pidä laittaa.
"Sisältö luetaan vedotuilta osin"? Mitä tämä tarkoittaa? Nauhalla kuuluu myös kollegan puhelu. Tuleeko ja jos niin miten, missä ja kenen toimesta tämän päälle tehdä jonkinlainen peiteääni ennen nauhan julkista esittämistä?
Siis asiakirjoista luetaan se osa, johon vedotaan eli joka on todisteen nimeäjän mielestä se olennainen osa. Harvassa paperissa joka ikinen sana on jutun kannalta relevantti, eli aikaa ei tuhlata turhien osien läpilukemiseen. Samoin tallenteelta soitetaan se osa, johon todisteena vedotaan. Simples.
Oikeasti, kannattaa näissä prosessikysymyksissä kysyä omalta asianajajaltasi, kun hän tietää myös juttusi substanssin.
Vai asianajajlta....hah!
Itse mainitsin että löytyy puhelimestani muutama sata tekstaria jotka kannattaisi lukea että vastapuolen toiminta tulisi selväksi, niin tähän totesi että "no hyvä että sulla on, ota se puhelin mukaan niin siellähän niitä voi sitten lukea". Arvatkaa luettiinko?
Saattoihan se olla niin että tämä nimekäs espoolainen asianajaja oli niin kiireinen että ehti asiakkaansakin ottaa vastaan jopa jo kaksi arkipäivää ennen istuntoa, että asiaan perehtyminen jäi hieman heikoille kantimille? Asiakkaan tapaaminen tämän pikkukeissin osalta kesti 20 minuuttia ja jutussa kuitenkin tuomittiin ehdollista sekä korvauksia. Totesi muuten samassa yhteydessä myös että " teletunnistetiedot voitais tilata, jaa mutta ei niitä enää kerkiä..."
Kyllä se vaan on paras ihan itse varmistaa että kaikki se aineisto minkä haluaa esittää tulee varmasti myös esitettyä.