Harkinnassa 15 vuotta sitten rakennetun ä-talon ostaminen (kuntotarkastus tietty tarjouksen ehtona). Talo on ihana, se on muokattu ä-talo, esim. kunnon parkettilattia molemmissa kerroksissa, kylppäreissä laatoitus, takka, viherhuone, jne. Tarkemmin ottaen se on juuri sellainen talo, jota toivomme ja tontti on myös aivan mahtava ja arvoalueella.
Ä-taloilla näyttää kuitenkin nopen googlailun perusteela olevan huonohko maine. Kysymys kuuluukin, miten paljon talon laatua voi parantaa ekstroilla, joita tässä talossa on, esim. laadukas parketti sekä ylä- että alaakerrassa, kylppärien laatoitus jjne. Edellyttää laatoitus esim. otain parempaa rakennetta alleen kuin puupaneeli muovimatto - yhdistelmää, parantaako parketointi lattian lämpötilaa yms.
Ja ehkä tärkeimpänä: mikä on talon käyttöikä (tätä siis upgreidattu aika reippaasti)? Talo on osin sijainnista johtuen kalis ja jos päädymme tarjoamaan, haluaisimme toki asua siinä pidempään tai jos muutto tulee eteen esim. tilanpuutteen vuoksi, myydä se ilman merkittäviä tappioita. Tämänhetkinen myyjä on käärimässä talostaan aikalaisen summan ja (korkeita tarjouksia on siis jo useampia), eli tässä vaiheessa se ei näytä olevan ongelma.
Jos ja kun kuntotarkastuksen asettaa ehdoksi, luulisi, että jos siinä tulee ilmi vakavammat puutteet/ongelmat, jos niitä on, ja tarjouksen voi siinä tapauksessa vetää takaisin.
Toivon asiallisia, pikaisia vastauksia.
Ä-taloilla näyttää kuitenkin nopen googlailun perusteela olevan huonohko maine. Kysymys kuuluukin, miten paljon talon laatua voi parantaa ekstroilla, joita tässä talossa on, esim. laadukas parketti sekä ylä- että alaakerrassa, kylppärien laatoitus jjne. Edellyttää laatoitus esim. otain parempaa rakennetta alleen kuin puupaneeli muovimatto - yhdistelmää, parantaako parketointi lattian lämpötilaa yms.
Ja ehkä tärkeimpänä: mikä on talon käyttöikä (tätä siis upgreidattu aika reippaasti)? Talo on osin sijainnista johtuen kalis ja jos päädymme tarjoamaan, haluaisimme toki asua siinä pidempään tai jos muutto tulee eteen esim. tilanpuutteen vuoksi, myydä se ilman merkittäviä tappioita. Tämänhetkinen myyjä on käärimässä talostaan aikalaisen summan ja (korkeita tarjouksia on siis jo useampia), eli tässä vaiheessa se ei näytä olevan ongelma.
Jos ja kun kuntotarkastuksen asettaa ehdoksi, luulisi, että jos siinä tulee ilmi vakavammat puutteet/ongelmat, jos niitä on, ja tarjouksen voi siinä tapauksessa vetää takaisin.
Toivon asiallisia, pikaisia vastauksia.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Vanhempani asuvat yli ehkä n. 25 vuotta sitten rakennetussa ä-talossa.
Toki on pidetty huolta ja kylppäri- ja keittiöremppa tehty pari vuotta sitten, mutta muuten siinä ei ole mitään vikaa.
Ensimmäinen kohde tsekkausta varten ä-talossa on ryömintätila.
Mutta kuntotarkastus kannattaa tehdä toki jokaisen talokaupan yhteydessä, sehän on molempien etu ja siinä tsekataan moni muukin asia.
Lisäksi ä-talon kohdalla kannattaa miettiä myyntihintaa verrattuna uuden rakennuttamiseen, se kun (ainakin pk-seudun ulkopuolella) on vaan sen n. 200 tuhatta tontin hinta se kokonaiskulu jos ei tarvitse paalutuksia (Kalevatar 2010 kokemuksena).
Useissa tapauksissa ä-positiivisuus periytyy. Kuten köyhyys ja matala koulutustaso ja syrjäytyneisyys ja rikollisuus.
Laiskuus on yksi ävsbyn valinneita yhdistävä tekijä. Ainkinn meidän kaupungissa se näkyy niiden pihoista. Ja tekemättömistä pihoista. Voi se kyllä selittyä köyhyydelläkin.
Ja poikkeuksiakin löytyy. On joku tosi siististi laitettu piha. Ja taloakin on yritetty naamioida tavallisen talon näköiseksi. Naapurusto kiittää siitä. Kiitos.
Musta ne tuunaukset on lähinnä naurettavia.
Kiitos vastauksesta! Voisitko vielä tarkentaa, mitä tarkkaanottaen pitää tarkastaa ryömintätilan suhteen? Jostain luin, että tuuletusikkunat suljetaan talvella ja tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos ei ole kuivaajaa?
Kylppärin ja saunan lattialaatoitukset on uusittu viime vuonna.
Kuten sanottu, tämän talon kohdalla tontti on luultavasti arvokkaampi kuin talo.
Ostitteko te sen älvärin?
Tarkasta alapohjan kunto käymällä ryömintätilassa. Ei saa löytyä homepilkkuja, mutta valkeaa härmää voi löytyä, sillä sitä on tavallisesti pohjassa, eikä se tuota ongelmia. Nenä on paras väline alapohjan kunnon mittaamiseen ja tämä kesäaika, jolloin kosteus tiivistyy alapohjan rakenteisiin helposti. Hoidetty älväri kestää 1000 vuotta, joten ei hätää. Kokemuksesta puhun, koska 15-vuotta ollaan asusteltu ja hyväksi koettu...
30 vuotta. Kunnes on järkevämpää jyrätä nurin ja rakentaa uusi.
Veditkö hatusta vai takamuksestasi arvion ?
Hyvin hoidettu Ä-talo kestää aivan varmasti saman ajan kuin kaikki muutkin talot.
Hyvä vertailukohta on esim. rintamamiestalot, hyvin hoidettuja ei ole järkeä jyrätä nurin tänäkään päivänä, saattavat jopa kestää vielä toisen mokoman kunhan niistä pidetään vain huolta ja tarvittaessa remppaillaan.
(Toki lähellekään kaikki talot eivät ole hyvin hoidettuja, eivät myöskään kaikki ä-talot.)
Älväri ei varmasti kestä sitä mitä paikallaan rakennettu normitalo yhtäläisellä kunnossapitopanostuksella. Väitän että lähes kaikkien älväreiden alapohjan villat ovat homeessa. Älvärin tiiveys on ehkä markkinoiden hatarin. Seinissä olevat lastulevyt eivät yllä lattiaaan asti. Seinän ja lattian yhtymäkohdassa on 1-2 cm rako. Jokainen älväristi sulkee räppänöitä kovilla pakkasilla ja talviaikaan. Poistoilmakoje imee ilmansa mistä vain saa. Lattianraoista ja kaikista mahdollisista vuotokohdista, sekä yläpohjasta. Kuka asuu älvärissä voi todeta talvella ilmavuotoja mm pistorasioista, eteisen komerosta jossa on viemäriputki viedään katolle ja vaikka lämpökameralla.
Ryömintätilan luukun alla olevat villat ovat mustia jo parin vuoden ikäisessä älvärissä. Älväritehdas tiedostaa tasan tarkkaan ryömintätilan ongelmarakenteeksi. Vastuita v'älttääkseen älväri on toimittanut ryömintötiloihin kondensiokuivaimia ja harakan lämmittimiä. Miksi jopa 10 sentin kaapelikiinnikkeissä säästävä talotehdas toimittaa talojen muassa kondensiokuivaimia? Siksi koska ryömintätilan homehtuminen on ongelma. Kuka ei näitä väitteitä usko voi tarkistaa kantojansa vaikka AsTe ry:n kannanotoista. Ei ole yksi eikä kaksi älväriä joiden kanssa AsTe on joutunut painimaan. Tehtaan ratkaisu homehtuneen alapohjan hoitamiseksi on alapohjan villojen myrkyttäminen.
Nyt pääsi taas tämä yksi älvärimollaaja vauhtiin.
Ihan tiedoksi, oma Kalevatar (2010) on lämpökuvattu ja mainittavia lämpövuotoja ei ole.
Lisäksi tosiaan vanhempieni n. 25 vuotias Ä-talo on kunnossa, myös alapohjan osalta. Eikä ole ollut mitään kuivaimia tai lämmittimiä käytössä.
Ja "ilmavuotoja pistorasioista", heh :D
Mitä seuraavaksi; allergiareaktioita sähköstäkö ?
Kusinko muroihisi. Katkeria sano kettu... Rossilattia on kokonaisuutena hyvä ratkaisu, mutta valvottava sitä on, kuten muutenkin talojen kuntoa. Suuri etu rossilattiaratkaisussa on se, että talon alle päästään näkemään ja huomataan ongelmat paljon ennen kuin ne muodostuu pirusti rahaa vaativaksi projektiksi. Älvärin perusrakenne on hyvä, jota voidaan toki parantaa pintamateriaaleja uusimalla. Eli hankintavaiheessa halpa ratkaisu, jonka tasoa voidaan nostaa esim. 10v. kuluttua kun talolaina on maksettu. Tänä aikana ei ole tullut vielä mitään ongelmia -alkuperäiset kodinkoneet toimii ja rakenteet on kunnossa. Kokemuksella sanon, että asumiskustannukset älväreissä on hämmästyttävän alhaiset ja omistajat on tyytyväisiä.
Älvärin käyttöikä on 2vuotta, sitten se myydään hyvällä voitolla pois jollekin onnettomalle ja rakennetaan kunnon talo saaduilla rahoilla.
Näinkin voidaan tehdä, mutta sitten kadutaan, että paremman myin poies. Älväri kyllä lähtee hyvällä katteella eteenpäin, koska sen on niin koeteltu tapaus 'RETRO'
Meillä on kohta 10 vuotta takana Älvsbytalossa asumista ja mitään ongelmia ei ole ollut. Kuten aiemmissa kommenteissa on kerrottu, kriittinen kohta on talon tuulettuva alapohja. Jos talon ympärille on rakennettu terasseja tms rakenteita tai jos ne on peitetty runsailla istutuksilla, voi tuuletus kärsiä. Mutta sehän selviää tarkastamalla ryömintätila. Talon alla olevan muovin päällä ei saa olla vettä eikä alapohjassa homepilkkuja. Oma nenä kertoo paljon, terve alapohja tuoksuu puulle ja betonille, ei tunkkaiselle komerolle. Samalla kun ryömii talon alla, kannattaa tarkistaa viemäriputkien kunto. Ne kiinnitetään talon alapohjaan kannakkeilla ja jos kannakkeet ovat syystä tai toisesta löystyneet, saattavat putkien kaadot olla pielessä. Vatupassi siis mukaan ja tarkistamaan, että ...ska valuu kohti kunnallista verkkoa.
Toinen ongelmakohta on yläkerta, mutta se ei ole itse talon syy. 1 1/2 kerroksiset elvarit toimitetaan yleensä niin, että yläkerta on kylmää tilaa. Sitten riippuu itse rakentajasta, onko lopputoteutus tehty laadukkaasti. Ts. onko asianmukaiset eristeet, miten on putket vedetty mahdolliseen vessaan / kylppäriin, onko kattorakenteiden tuulettumisesta huolehdittu jne. Mutta nämä kysymyksethän ovat yhteisiä lähes kaikille taloille, etenkin "pitkästä tavarasta" rakennetuille.
"Kusinko muroihisi"-täyttä potaskaa puhut! 10 vuotta älvärissä asuneena ei noista väittämistä mikään pidä paikkaansa. Pitäisi olla varovainen puheissa, valehtelu ei ole hyvää mainosta muiden talotehtaiden kannattajille! Suhtautuisin tosi epäilevästi talotehtaaseen joka laskettelee valeita kilpailevista firmoista. Seuraava talomme tulee myös olemaan Älvsvytalo, siis koti ulkonäöltään eikä mikään laitos.
Unohtakaa älväri! Se ole mikään puutalo.. Kasa lastylevyä!
Alapohja on kylmä, todettu moneen otteeseen, jälleenmyyntiarvo paska..(tollot makselee ku ei oo tietoo eikä hajuakaan rakentamisesta)..käyttökuluista kun joku sano et on alhaiset?!?! Varmasti ku tottuu kylmyyteen! mut onhan siinä tietty vesikatto pään päälle!
shaissea puhut. meillä ollut älväri nyt 3 vuotta ja kylmyydestä ei todellakaan ole tietoakaan. kesällä oli pakko hommata jo ilmastointi kun sisälämpötilat karkasi käsistä. ilpon vastukset ja patterilämmitys on pois päältä ajalla huhti-marraskuu. sähkölaskut vuodessa 1200e yhteensä mitenkään säästelemättä ja talvisin ei puhettakaan että pitäisi takkaan laittaa yli korillinen puita. ekana talvena täällä valheitä luettuani laitoin takan kuivuttua kunnolla puita ja kämpässä ihan hemmetin kuuma pari seuraavaa päivää. viime talvena riitti korillinen puita aamuisin ennen töihin lähtöä ja lisävastus ei kertaakaan ollut päällä koko talven aikana.
Välillä tosiaan sitä ihmettelee että mistä näitä pjaskan puhujia riittää. talo on varmuuden vuoksi lämpökuvattu ja mitään normaalista poikkeavaa ei löydetty. (omatekemäni ulosvienti poikkeuksena :) )
Ongelmiakin tietenkin on. kesäisin tuuletusräppänien puute haittaa. piti tehdä ikkunoihin omat hyttysverkot että saa tuuletettua ilman hyttysiä. talvisin taas talon tiiveys tuottaa ongelmia kun yrittää takkaa sytyttää. liesituuletin ei missään nimessä saa olla päällä silloin ja mielellään kannattaa avata olohuoneen ovi kun sytyttää takan.
Älväri on NIIN ruma että joka kerta pihaan ajaessa vtuttaa. Seuraava talo EI ole älväri. Kaksi vuotta vielä tässä parakissa. Sitten loppuu lapselta ala-aste.
Kyllä minä ilkeän tunnustaa kaikille että tämä on aivan luokaton tekele. Ikkunat ärsyttää ehkä eniten. Ja patterit. Seuraavassa on tasan lattialämmitys.
Otan osaa, kohtalotoveri.
Tunnen ihan samalla tavalla. Kuvittelin että uuteen taloon sisään muuttaessani olisin ylpeä uudesta talosta, mutta toisin kävi. Taloa ja etenkin sen näkyviä ja kuuluvia vikoja on saanut hävetä uudesta lähtien. Markkinoiden halvin nimellishinta näkyy ja kuuluu joka paikassa. Voisin sopeutua taloon ja sen ominaisuuksiin jos rakentamisen ja tarvikkeiden laatu olisi asiallista, mutta kun ei ole. Häpeä on hyvin tuttu tunne älvärin hankkineiden keskuudessa. Varsinkin jos asuu kaupunkialueella.
Myönnän että oma virheeni oli laiskuus talotoimittajaa valitessa. Ykkössuosikki oli liian kallis. Kakkossuosikkia ei saanut valmiina (vaikka myyvät valmiita). Tuli hankittua kolmonen. Laiskuuttani en tullut selvittäneeksi useampia vaihtoehtoja. Oppirahat on pian maksettu.
Myönnän sen että energiankulutus on kohtuullinen, mutta kohtuus saavutetaan asumismukavuudesta tinkien. Maalämmöllä varustetuissa (kylläkin paljon kalliimmissa) taloissa päästään samaan tai älväriä alhaisempaan energiankulutukseen ilman puun polttamisia ja vaikka taloussähkön ja veden kulutus on lähes kaksinkeraisella tasolla.
Saattaa olla että iltalehdellä on tulossa jotain valmistalo-artikkelia lähitulevaisuudessa.
NIIN tuttua. Ja kun vieraita tulee, niin aina on mielessä että huomaako ne näitä älväri-ratkaisuja. Osa huomaa ja se on kiusallista, vaikkeivät edes ääneen mitään sano.
Tuunaukseen en ole lähtenyt, vaan kärsin vielä pari vuotta.
En ole katsonut--onko älväreissä vieläkin nuo räppänät ulkoseinässä?? Ajatelkaa hiukan älväriä harkitsevat!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Onpas piristävää kuulla kerrankin oikeita kriittisiä ja rehellisiä kommentteja.
Yleensä täällä parkuu ne "kyllä meillä ainakin"-tyypit, jotka ei pysty virheitään taikka talonsa virheitä tunnustamaan.
Faktaa on, että älsby on huonompi kuin ns tavalliset talot. On minunkin perhepiirissä semmoinen ja olen perehtynyt älsbyn ratkaisuihin.
Toki. Ei sillä hinnalla sitä mersua vaan saa. Mutta kyllä näistä itkijöistä suurin osa on niitä jotka ovat ostaneet sian säkissä eli eivät ole tienneet mitä ostavat. Luulleet, että saa sata tonnia halvemmalla täsmälleen samanlaisen talon mitä se kalliimpi olisi, eikö.
Itse muutin aikanaan rintamamiestalosta uuteen älväriin.
Elämän- ja asumisen laatu parani huomattavasti.
Tietenkän en voi tällä Älyllä brassailla Honkarakenteen hirsilinnassa asuvalle serkkupojalle, naurais sellasta naurismaan aidatkin, mutta hei, tämä on ollut mulle ja mun perheelle ihan hyvä ja toimiva talo.
Ei ole löytynyt vikoja, eikä tullut ylimääräisiä kuluja.
En suosittelisi tätä hipstereille, mutta meille tavan jonneille tämä kyllä on ihan passeli ratkaisu.
Sama juttu muuten auton kanssa. Olen ollut Aurikeen tyytyväinen, vaikka se samainen serkkupoika ajeleekin mersulla...
Aina riittää ensikertalaisia ja ihmisiä, jotka eivät tajua mitään rakentamisesta eikä rakennuksista. Semmoisille ei tartte onneksi myydä taloa vaan piha ja ympäristö ja kanelipullan hajut.
Laita vaan myyntiin.
Jovain löytyy ne ostajat. Nuoret kaupunkilaisperheet ostaa vaikka älvärin kun ne ei tajuu mistään (käytännön asioista) mitään.
Eikös nuo ikkunat ja patterit ole ollu älvärissä samoin ratkaistuja jo vuosikausia? Etkö ole käynyt yhdessäkään talossa ennekuin rakennutit omasi? Tutulla on älvkyläntalo ja jos ei olisi niin helvetin ruma niiin voisin asua sellaisessa itsekin. Siinähän se hyvä puoli on että rumuuden näkee kyllä ilman RI-koulutustakin.
"käsittämätöntä
shaissea puhut. meillä ollut älväri nyt 3 vuotta ja kylmyydestä ei todellakaan ole tietoakaan. kesällä oli pakko hommata jo ilmastointi kun sisälämpötilat karkasi käsistä."
TÄSSÄ TAAS KUNNON PROVOILIJA:
-Kaveri sanoo, että talonsa on todella lämmin / kuuma kesät ja talvet, kun on niin hyvin eristetty..
-SE VAAN, ETTÄ HYVIN ERISTETTY TALO EI OLE KESÄLLÄ KUUMA, KUN NE ERISTEET TOIMII MOLEMPIIN SUUNTIIN!
-Eli se ilmastoinnin hankinta kertoo, ettei kaikki ole kunnossa, talo falskaa lujaa.
-Eikä talvella tule kylmä teltassakaan, kunhan on joku lämmitys päällä (patteri, takka, uuni, ilmapumppu, kamina)...
Ajattelu-Katoava Luonnonvara?
Mahtava argumentti talon laadusta. Tää on niin lämmin talo että kesällä pitää viilentää.
Mielestäni puurimpuloiden omistajilla ei ole mitään syytä mollata toistensa rimpuloita.
Olen vieraillut monta kertaa älvarissa ja asuttava talo se on. Järkevälle ihmiselle ei oikeastaan ole muuta tarjolla kuin nopeasti nouseva älvari tai samalla rahalla itse rakentaen teräsbetonitalo.
Asuttava=välttävä/huonompi kuin muut=huono=mollattava.
Ehdottomasti mollattava=varoitetaan kokemattomia=yhteisvastuullisuus.
Tutustukaa niihin rakenteisiin kaikki jotka harkitsette!
Parakki=parakki.
samat rakenteet on about kaikissa näissä muuttovalmistaloissa, samat rossipohjat, ja about samat eristepaksuudet...
Järkevä ihminen ei laita elämänsä suurinta sijoitusta kiinni parakkiin.
Järkevä ihminen vertailee hintoja ja laatua.
Kysymys onkin, millä ajat, Ladalla, Ooppelilla, Toyotalla vai Mersulla, vai Lambolla?
Joo mutta entäs materiaalivalinnat ja ainespaksuudet. Älväri on sen verran notkeaa tekoa, että jos haluaa laatat kylppäriin, on purettava lastulevyt pois seinistä ja lattiasta. On lisättävä runkotolppia ja ruuvattava vanerit seiniin ja lattiaan koska kaakelit eivät kestä taivutusta. Muiden valmistajien taloissa lattia ja seinät ovat jäykemmät ja kestävät kaakelit tarvitsematta vahvistaa kantavia rakenteita.
Tiedän kyllä että itsemurhakanditaatit rakentavat pusseja liimaamalla laatat 0,2 mm ohuen märkätapaetin päälle. Eristystä eristyksen päälle. Kuussakin on käyty ja vielä venäläisellä raketilla. Kaikkea hullua sitä voi tehdä jos rohkeutta riittää. Itse en lähtisi kuuhun venäläisellä raketilla enkä liimaisi kaakeleita muovitapetin päälle.
9 16 liityit valehtelijoiden tai tietämättömien klubiin. Et taida olla selvillä että laatoittaessa riittää lastulevy, ei tarvita mitään muuta tukemista, alapohjan koolinkijako on normaali. Kosteussuojaus, lattialämmitys ja tasoite ja sitten laatoitus. Paksu lastulevy ei taivu eikä anna periksi.
Näkee selvästi että asiasta ei ole tietoa kun mielipiteistä puuttuu konkreettisuus, runsas adjektiivien käyttö, huvittavin veto oli tuo "häpeäminen" Siis koti on vieraita varten?
Minkälaista lastulevyä älvärissäsi on kun ei taivu havaittavasti koolausvälillä 60 cm? Jos konkretia yhtään kiinnostaa, niin lukaisepas lastulevylattian rakentamisohjeita. Lattialastulevyn paksuudessa pitäisi olla vissi ero koolausväleillä 40 cm ja 60 cm. Jostakin syystä älvärissä on käytetty 40 cm koolausvälille sopivaa laatua koolausvälillä 60 cm.
Aistihavainto kertoo että lattia taipuu jopa jalan alla. Vitriinissä lasit kilisevät kun kävelee 3 metrin päästä.
Aistihavaintoja kannattaa uskoa. Luki piirustuksissa ja selostuksissa tai jopa suomi24.ssä mitä tahansa.
Tuo lasivitriini on lahjomaton anturi. Semmoisen kun vie laatoitettavan tilan lattialle ja pomppii vieressä, niin saa vastauksen, voiko laatoittaa vai ei.
Älvärin tapauksessa tulos on kyllä selvä ilman testiäkin.
Ai kamala mikä neuvo. Että pomppimaan älvärin lattialla.
Älkää hyvät ihmiset tuollaista kokeilko!
Noin käy muuten joka ainoassa rossipohjatalossa, on se sitten Älväri, Muurame tai mikä muu hyvänsä.
Ainakin kun tällainen normaali suomalainen 120 kiloinen mies kävelee.
Siis rossipohjan ominaisuus ennemmin kuin Älvärin ominaisuus.
Ne joille ei kelpaa, voi rakentaa betonikakulle, eikö niin !