Pysäköintiluola sijaitsee käytännöllisesti aivan kaupungin ytimessä. Sinne mahtuu 650 parkkiruutua. Taksa on hesalaiseen tuttuun tyyliin vain 4 euroa tunti. Tervetuloa turkkuselaiset!
Helsinki sai taas uuden pysäköintiluolan!
T: Oriparkista
52122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Halpa kuin sikari! Viisi tuntia keskustassa tekee vain kolmekymppiä! Hyvin kerkee syödä ja käydä ostoksilla?
Joo ja kun syö aterian niin 60 euroa kahdelta hengeltä. On halpaa 30 60 eur = 90 euroa viiden tunnin kaupunkikäynniltä, kyllähän tätä tekee vaikka joka päivä normipalkalla ..ja sitten vielä ne ostokset päälle.
Turussa maanalaisessa parkkiluolassa maksaa puoli tuntia ainakin sen 4-5 euroa, tosin halvemmalla pääsee kun laittaa 20 metrin päähän torilta P-Louheen, jossa on aina tilaa.
Helsinki onkin ottanut keskustan pysäköintitarpeet tosissaan. Vaikka kaupungin keskustassa tai sen tuntumassa asuvat ja asioivat eivät joka päivä tarvitsisikaan autoa työmatkallaan, se heillä kuitenkin on ja tarvii parkkipaikan, monesti siis kaksikin!
Helsinki on jo vuosia vaatinut keskustassa tapahtuvan tiivistysrakentamisen ehdoksi sen, että autot sijoitetaan maan alle tai muihin parkkilaitoksiin - ei korttelipihoille, niinkuin Turussa aina ja jatkuvasti tehdään.
Turun keskustan kehittämisestä ja rakentamisesta vastaavien. niin suunnittelijoiden kuin päättäjienkin, olisi vihdoin otettava kynä niinsanotusti kauniisen käteen.
Turussa vaan sattuu olemaan jo tarpeeksi tyhjää parkkiluolaa ihan keskustan tuntumassa, vai onko P-Louhen puolityhjä parkkiluola 20 metriä torilta liian kaukana??? Maanalainen toriparkki on sen verran syvemmällä että matka on sama. Jos ensin P-Louhi saataisiin optimikäyttöön, niin mietitään sitten sitä toriparkkia jonka parkkeeraus tulee vielä huomattavasti kalliimmaksi ja samoin kulut turkulaisille.
Parkkipaikoissa vain kolmella asialla on väliä: sijainnilla, sijainnilla ja sijainnilla. Miksi alun perin on tehty niin kauas keskustasta kuin Louhi, eikä torin alle?
Koita jo ymmärtää että sisäänkäynti P-Louheen on 20 metriä torilta. Saman verran sulla on matkaa sinne maan alle savitoriparkkiin kuin kallion sisään Louheen. Jos Louheen saman matkan päähän ei ihmiset viitsi mennä, niin miksi kalliimpaan toriparkkiin???
"Entisen turkulaisen" juttuja ei voi ottaa kovin vakavasti, sellaista sekavaa tarinaa täällä kirjoittelee.. ilmeisesti provoilee ihan huvikseen...
Helsingissä onkin ajantasainen yleiskaava ja maanalainen yleiskaava eli kokonaisuunnittelua selvityksineen ja tutkimuksineen.
Ja paikoitusluolat rakennetaan pääkaupungissamme kallioon, ei saveen.
Siinä se ero.
Turun tautia on juuri se, että lähikiinteistönomistajien maanalainen liikerakentaminen katujen alle (=kiinteistönjalostus) naamioidaan saveen rakennettavaksi parkkilluolaksi.
Ja onkos muuten esim. Telakkarantaan tulossa oma paikoitusluola?
Orit taitaa juosta vapaa asvalttiplaanilla sielläkin...
Helsingissä on itseasiassa sekä kallioon rakennettuja että savikossa/liejussa olevia parkkiluolia. Esimerkiksi Eliel on tehty samanlaiseen höttöön kuin Turun keskusta. Saattaa olla jopa pehmeämpää. Eli tekknisesti eroa ei ole.
Kävin juuri Vaasassa. Torin alla on toimiva parkkiluola, josta pääsee varpaitaan kastamatta suoraan hotelliin. Erittäin kätevä, eikä parkkimaksukaan vuorokaudesta ollut kuin muistaakseni 7€.
Mitä tekemistä Helsingin tai Vaasan hinnoilla on Turun kanssa?
Turun Toriparkissa eli P-Louhessa vuorokausi maksaa 16€.
Jos Torin alle rakennetaan toinen toriparkki, niin ei se ainakaan halvempi ole.
Eliel on rakennettu ennen Helsingin maanalaista yleiskaavaa, eikä missään muualla ole niin vaikeita saviolosuhteita kuin Turun keskustassa.
Missäs on Turun ajantasainen yleiskaava tai maanalainen yleiskaava?
Missä Vaasassa on torikauppa?
Helsingin keskustan merenpohjalla ja Turun keskustan joenvarrella ei ole mitään merkitsevää eroa. Turkulaiset vain tajusivat haasteet aikaisemmin. Helsingin keskusta on paikoitellen aivan yhtä huonoa rakennusmaata kuin Turun keskustakin.
Turussa on ihan hyviä kaavoja, joita voidaan toteuttaa. Seinälläni roikkuu 1837 vuoden versio, joka mm. on pienellä viilauksella todella toimiva. Ongelma Turussakin ovat lähiöt. Niiden rakennuskanta on pääosin teknisesti niin huonoa, että ne käytännössä ovat arvottomia.
Oleellista on ymmärtää terveen tiivistämisen periaatteet. Luonnollisesti muodostuneessa kaupungissa on toisistaan erottuvia kehiä, toisiaan seuraavia kaavoja (joita noudatetaan) ja dynamiikkaa. Rakennusjärjestystä ei kannata muuttaa kovin usein, kerran sadassa tai parissa riittää. Turkukin oli tällainen aina 60-luvulle asti. (Kuten huomaat, en paljoakaan arvosta herra Jeanneret'ia.)
Keskusta on kaupungissa ensin julkisia rakennuksia ja pientaloja. Turussa tämä vaihe oli joskus 1500-luvulla. Sen jälkeen pientalot korvautuvat joskus pienkerrostaloilla ja lopulta kerrostaloilla.
Keskustan olkopuolella on vyöhyke, jossa on sekä vähemän tehokasta asutusta, mutta ennen kaikkea kaupan ja teollisuuden toimintoja. Osittain myös sekaisin. Paras ja mielestäni säilyttämisen arvoinen kokonaisuus on Portsa.
Keskustojen rakennusjärjestyksistä ihmiset kokevat viihtysimmäksi vanhan Berliinin tavan rakentaa kuusikerrosta ja umpikorttelit. Eli sen, millä Helsinkiä rakennettiin pitkän ja samoin Turkua. Se takaa myös riittävän massan palveluille sekä julkiselle liikenteelle. Berliinissä on joka kuudes tai kahdeksas katu bulevardi, mikä taas parantaa liikenteen sujuvuutta ja luo sellaisia paikoja joissa liikkuvien määrät riittävät monille sellaisille palveluille, jotka eivät kannata sivukaduilla. Suomalaiset kaupungit ovat niin pieniä, ettei tätä ole vielä tarvinnut kovinkaan paljoa ajatella, mutta Turussa on pitkät kadut varmasti tehty tältä pohjalta. Valitettavasti kunnolliset poikittaiskadut puuttuvat. Aninkaisten- ja Uudenmaankatu on kapea. Lähempänä merta ei ole yhtään kunnollista läpimenokatua (vrt. joka kahdeksas pitäisi olla leveä puistokatu). Pitäsikö Aurasilta leventää ja Aurakatu jatkaa köydenpunojankadulle asti?
Kun kaupunki muuttuu luonnollisesti, muuttuvat reuna-alueet vähitellen keskustarakentamisen piiriin. Tämän takia on tärkeää tehdä kaavoitus niin, että se toimii sekä pientalo että kerrostalorakentamisessa. Aivan kuten tuo vuoden 1837 kaavapiirros toimii! Turussa on siis toimivia kaavoja, kunhan ne kaivetaan esille ja ajantasaistetaan.
Vaasassa näytti torikauppa olevan torilla. Tori on helposti saavutettavissa, koska sinne pääsee autolla. Toki torin taso oli huomattavasti heikompi kuin Turussa, mutta turkulaisia hemmotellaankin Suomen parhaalla torilla jossa myydään Suomen parhaita elintarvikkeita. Vain Hakaniemenhalli kykenee elintarvikeliikkeenä kilpailemaan Turun torin kanssa. Seuraavaa joudutaankin hakemaan Tukholmasta, jossa lähinnä mieleen tulee Östermalms ja Hötorgshallen'it.
Turun torin ja koko keskustan saavutettavuus paranee kahdella suunnittelilla olevalla kärkihankkeella: raitiotien uudelleen avaaminen ja toriparkki. Tärkeää on miettiä, miten torikauppa hoidetaan torin töiden aikana. Riskinä on, että parin vuoden töiden jäkeen meillä on toimiva tori, mutta ei elävää torikauppaa. Pahimmassa tapauksesssa tori muuttuu samanlaiseksi hyödyttömäksi turistitoriksi kuin Helsingin kaupparori. Molemmat hankkeet aiheuttavat merkittävää rakentamista Turun torilla ja sen läheisyydessä.
Jos kallioon louhitussa parkkihallissa pysäköintikustannus on 4€/h, niin Turun Torin saveen lällätyn paikan pysäköintitunti lähnteleekin sitten jo kymppiä.
Sanomattakin on selvää että kukaan ei maksa Turussa auton pysäköinnistä 10€/h.
-> konkurssi
Yksityinen pääoma ei lähde hankkeeseen, joka on laskennallisesti mahdoton. Kyllä ne pojat laskelmansa osaa. Ei huolta murheeseen, talousnerot.
Helsinki on tosiaan ottanut ohjat käsiinsä pysäköintijärjestelyissään ja osaa vaatia rakentajalta toimia. Toisin on Turussa: meillä rakentaja sanoo, ettei näin pienessä kaupungissa, jossa voi kävellä laidalta toiselle alle tunnissa, mitään autoja tarvita! Tosiasiassa jokainen perhe tarvitsee ainakin yhden autopaikan, yleensä enemmänkin. Hyvä esimerkki on Länsiranta:.Asukkaat ihmettelevät miksi kaupunki ei ole vaatinut rakennuslupia myöntäessään tarpeellista määrää autopaikkoja!
" Yksityinen pääoma ei lähde hankkeeseen, joka on laskennallisesti mahdoton. Kyllä ne pojat laskelmansa osaa. Ei huolta murheeseen, talousnerot."
Et nyt tiedä keiden kanssa olet tekemisissä. Toriparkkiyhtiön pojat ovat tottuneet siihen, että viime kädessä riskit on sosialisoitu veronmaksajile, mukana on pari pankkia. Lisäksi mukana on talousrikoksesta tuomittu juristi, joka on jo laskuttanut TYKSIä haamuneliöistä. Turun mafiahan maksattaa riskit ja kaikki mahdolliset laskut veronmaksajille. Nyt jo esisopimuksen mukaan Turun kaupunki maksaa mm. johtosiirtoina toriparkin kustannuksia mahdollisesti monen miljoonan edestä.
Eihän näitä poikia oikeastaan edes kiinnosta koko parkkiluola vaan se hulppea lisäliikerakennusoikeus katujen alle Ketosille, Wihannolle ja TOK:lle. Se kyllä rakennetaan, mutta torimutakuoppa kaatuu veronmaksajien niskaan. Siitä lyön vetoa, jos se asemakaava ylipäätään tulee oikeudessa hyväksytyksi.
Kyllä se tulee hyväksyttyä, koska ei ole mitään syytä jättää sitä hyväksymättä. Samalla kun kaupunki tekee kaapelisiirtoja kannattaa torille teettää taas pohjat uusille raiteille tontinomistajien kustannuksella. Kyse on vain tekijästä, joka otetaan huomioon suunnittelussa. Se ei edes välttämättä maksa mitään. Samalla tulee tehtyä valmiiksi kallein yksittäinen kohde uudesta raitiotielinjastosta!
Siinä olet oikeassa, että rakentajien intressissä on saada lisää maanalaista rakennusoikeutta. Kun sillä kuitataan torialueen perusparantaminen, on se mielestäni hyvä kauppa sekä kaupunkilaisten että maanomistajien kannalta. Täydellinen win - win tilanne.
"Kyllä se tulee hyväksyttyä, koska ei ole mitään syytä jättää sitä hyväksymättä. Samalla kun kaupunki tekee kaapelisiirtoja kannattaa torille teettää taas pohjat uusille raiteille tontinomistajien kustannuksella"
Oletko meedio? Onko edes juridista pohjaa, kun taidat olla betoniarkkitehti...?
Ei pikaraitiotiestä ole puhuttu mitään kauppatorin asemakaavassa eikä sitä ole mitenkään otettu huomioon. Turun kokoomus ja demarit eivät oikeasti pikaraitiotietä halua, koska heidän ideansa on 1970-luvun autokaupunki ja postimerkkiasemakaavoja tehdään sen mukaan kuka antaa vaalirahaa... pikaraitiotiehankkeesta on näiden poikien vaikeaa kupata mitään.-.. siksi pikaraitiotie ei valitattavasti etene kovin hyvin Turussa (toisin Tampereella), vaikka valtion patistaa siihen.
Esisopimuksen johtosiirrot liittyväyt vain ja ainoastaa toriparkkiin, joita kaupunki on siis maksamassa, vaikka muka "yksityiset maksaa". Uskokoon ken haluaa. Mitä torin kuluja muka Toriparkkiyhtiö maksaa....? 2005 torin kunnostuksen piti maksaa 12 miljoonaa ja nyt 22 miljoonaa, kun toriparkin töitä uitetaan kaupungin maksattavaksi... Hoh, hoh, kustannuslaskenta ei ainakaan sinun heiniäsi..
Kyseessä ei todellakaan ole mikään win-win tilanne, vaan häviäjiä ovat keskustan asukkaat, joukkoliikenne, torikauppiaat ja tavallliset turkulaiset, jotka likkuvat keskustaan pääosin joukkoliikenteellä ja pyörällä. Saasteita ja melua lisää koko keskustan alueella aina Uudenmaakatua ja Hämeenkatua myöden. Lukee ihan asemakaavan selvityksissä.
Kiinteistökeinottelijat saavat omansa eli liiketilansa ja me maksamme parkkiviulut. Jep, jep...
Jos kaupunki tai paremminkin kun kaupunki ei saa kaavojaan kuntoon, pitää antaa kenkää kyvyttömille. Tässä tapauksessa vastuu ollee ensisijaisesti luottamusmiehillä, jotka eivät ole vaatineet virkamiehiltä uutta, ajantasaistettua kaavaa.
Minusta ei koskaan tulisi poliitikkoa. En siedä leväperäistä asioiden hoitoa.
Oletko ihan varma puuhamiehistä? Kuulostaa varsin kovilta pojilta.
Joutuuko valtuusto taas kumileimaamaan valheilla tai vähintäänkin puolitotuksilla perusteltuja suunnitelmia. Niinhän se kyllä on jo vuosikymmeniä oppinut kiltisti toimimaankin.
Oikeusoppineet sanovat, että valtuusto on huono, ellei ota selvää asian oikeista laidoista!? Hyvin ja oikein menee kunhan lain kirjainta asiain eteenpäinnytkyttelyssä noudatetaan? Perusteista viis.
"Tosiasiassa jokainen perhe tarvitsee ainakin yhden autopaikan, yleensä enemmänkin."
Ei vaan meidän perhe. Ja miksi me joudumme maksamaan asuntomme hinnassa toisten parkkipaikkoja?
Minun puolestani tehdään vaan parkkipaikkoja, mutta sitten se parkkipaikan hinta on erotettava asunnon hinnasta erikseen, käypä hinta, jonka peltilehmien omistajat saavat maksaa erikseen. Ja kyllä, kyllä velvioitetaan rakentaamaan jokainen uusi taloyhtiö yhdessä tai erikseen maanalainen parkkiluola ja hinnan maksavat ne, jotka parkkipaikkaa tarvitsevat.
Minä en käytä julkista liikennettä, joten sitä käyttävien täytyy maksa kaikki kulut itse.
Et sinä käytät ja kulutat katuja ja siltoja (a 10 milj. euroa), etkä maksa niistä yhtään sen enempää kuin muutkaan veronmaksajat. Autottomat maksavat ylimitoitetun kaupunki-infran myös samoin kaikki parkkipaikat ympäri kaupunkia.
Lisäksi autoiljat saastuttavat, aiheuttavat onnettomuuksia, melua eli terveys- ja viihtyvyyshaittaa kaupungissa asuville ja käveleville ja pyöräileville. Ihmiset sairastuvat ja kuolevan ennen aikaisesti nimenomaan kaupunkihenkilö-autoliikenteen ongelmien vuoksi. Maantiellä ongelmana on vain mahdolliset onnettomuudet, joissa useimmiten autoilijat itse kärsivät.
Kunhan autoilijat alkaisivat maksamaan oikeita kustannuksia kaupunkiajamisestaan, niin a vot. (huom! autoveroa ei makseta kunnalle) Kyllä me muut hoidamme joukkoliikenteen.
Toisaalta joukkoliikenne on samanlainen palvelu kuin koulutus tai terveydenhuolto, koska esim. lapset, nuoret ja vanhukset eivät edes periaatteessa voi ajaa omalla autollaan. Mutta sehän kuvastaa himoautoilijoiden asennetta, että ne joilla ei ole "varaa" tai halua ajaa omalla autollaan, niin viis niistä. MInä en voi ajaa sinun autoasi, mutta sinä voi kulkea bussilla kuten minäkin.
Ostat asunnon sellaisesta talosta jolla ei ole pysäköintitiloja, silloin et joudu maksamaan muiden pysäköinnistä. Uusissa taloissa autopaikat pitää myös usein ostaa tai vuokrata erikseen, jolloin ne maksaa jotka tarvii.
Maksuton katupysäköinti ja eritoteten pilkkahintainen asukaspysäköinti pitäisi kietlää koko ruutukaavakeskustan alueella.
Jokainen turkulainen maksaa 85€ vuodessa joukkoliikenteestä, käyttipä sitä tai ei.
Se on ihan sama millä nimikkeellä veroja kertään, myös valtion verot siirtyy pitkälti kuntien palveluihin.
En minä vastusta veroja tai joukkoliikennettä, mutta järki pitää olla mukana, eikä Turussa vain yksinkertaisesti ole tervetta raideliikenteelle, niin kivaa kuin se olisikin.
Ette te joudu maksamaan senttiäkään muiden parkkipaikoista!? Näin ei toimi vastuullinen taloyhtiö. Johan olisikin merkillistä, jos joutuisi maksamaan muiden autojen ylläpidon?
Nykyaikaisissa yhtiöissä autopaikan hinta laskutetaan aina erikseen. Autopaikka ei siis kuulu automaattisesti jokaiseen asuntoon, vaan on sovittava yhtiön kaa erikseen. Kaikkia asuntoja varten ei tontilta edes riitä aina omaa autopaikkaa. Toisaalta yhtiöllä voi olla monenlaisia ja -hintaisia parkkipaikkoja: sisällä lämpimiä paikkoja, katoksessa kylmiä paikkoja tai avoimella pihalla sähkötolpalla tai ilman.
Usein talon autopaikkakatarpeen tyydyttämiseksi on myös perustettu oma erillinen yhtiö, jolta sitten voi yrittää vuokrata itselleen korvamerkityn paikan.
Suomessa epäterve rakentamisen pääomitus tekee sen, ettei autopaikkoja synny riittävästi ilman kaavaohjausta. Grynderien ei kannata rakentaa tarpeellista määrää autopaikkoja, koska rakentamalla liian vähän, he saavat yhdestä paikasta paljon suuremman katteen. Kun on seurannut hintoja, on hallipaikan hinta parhaimmillaan tuplasti sen, mitä se olisi toimivilla markkinoilla! Ei paha kate!!!
Kun kaavoitus on tehty oikein, ei synny ulkopaikkoja kuin lyhytaikaiseen pysäköintiin. Samoin katospaikkoja ei saisi syntyä ollenkaan. Molemmat on esimerkiksi Tanskassa kiellettyjä murto ja paloturvallisuuden takia. Ideaali on tallipaikka jokaista asuntoa kohden, mutta esimerkiksi Tanskassa hyväksytään hallipaikat tietyin edellytyksin.
"Nykyaikaisissa yhtiöissä autopaikan hinta laskutetaan aina erikseen."
Laskutetaan, mutta ei käypään hintaan. Puoli-ilmaiseksi.
Kuinka paljon enemmän saataisin asuinneliöitä tontille, jos ei tarvita parkkiapaikkoja pihalle? Ja voisi asuntojen hinnat laskea.
"Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 14.5.2008 asettaa työ-
ryhmän selvittämään millaisin mallein asemakaavamääräysten mukai-
set autopaikat voidaan toteuttaa siten, että kustannukset kohdentuvat
nykyistä suoremmin autopaikkojen käyttäjille.
"
"Esimerkki 2. Autopaikkojen yleinen toteutusmalli
Asemakaavassa asuntotontin kerrosala on 5000 kem2, huoneisto-
jen keskikokovaatimus on 75 htm2, autopaikkamääräys 1 ap / 115
kem2 ja kerrosalaneliömetrin ja huoneistoeliömetrin suhdelukuna
käytetään 1,18. Autopaikat toteutetaan tontin maantason alapuo-
lelle hintaan 40 000 euroa/kpl ja esimerkin yksinkertaistamiseksi
kaikki asuintaloon toteutettavat huoneistot ovat 75 htm2:n suurui-
sia. Samat lähtötiedot toistuvat kaikissa myöhemmin esitettävissä
esimerkkilaskelmissa, ellei toisin ilmoiteta. Asuntotontille toteutet-
tavaan kerrostaloon tulee siis 56 asuntoa ja 43 autopaikkaa. Auto-
paikkojen toteuttamiskustannukset kutakin asuntoa kohti ovat
30 714 € eli 410 €/htm2.
sunto-osakeyhtiö voisi periä omistukseensa toteuttamistaan autopai-
koista käypää vuokraa käyttäjiltä. Tämä olisi oikeudenmukaista, koska
jokainen osakkeenomistaja on joutunut maksamaan asunto-osakkeen
ostohinnassa autopaikkojen toteuttamisen, mutta vain osa pystyy niitä
käyttämään. Käyttäjiltä peritty käypä vuokra tulisi kaikkien osakkeen-
omistajien hyödyksi, koska se alentaisi vastaavasti kaikilta osakkeen-
omistajilta yhtiön menojen kattamiseksi perittävää hoitovastiketta.
Asunto-osakeyhtiöissä ei kuitenkaan yleensä peritä autopaikoista käy-
pää vuokraa (käyttömaksua), jos osakkeenomistajien enemmistöllä on
käytössään autopaikat. Tämä johtuu siitä, että enemmistö haluaa pitää
asumiskulunsa, joihin myös autopaikkojen käyttömaksut kuuluvat,
mahdollisimman pieninä. Käytännössä asunto-osakeyhtiöt perivät hal-
linnassaan olevien autopaikkojen käytöstä niin pieniä käyttömaksuja,
että niillä pysytään kattamaan lähinnä vain autopaikoista aiheutuvat
hoitokustannukset."
AUTOPAIKKOJEN TOTEUTTAMISKUSTANNUK-
SET JA NIIDEN KOHDISTAMINEN NYKYISTÄ
SUUREMMASSA MÄÄRIN AUTOPAIKKOJEN
KÄYTTÄJILLE
AUTOPAIKKATYÖRYHMÄ 31.1.2009
Helsingin kaupunki
Helsingin vihreät pelaavat grynderien pussiin. Syövät kädestä kuin kesyt oravat. "Selvitys" on täysin huuhaata.
On Helsingin kaupungin virallinen selvitys ei mikään Pekka Saurin tai Osmo Soininvaaran paperi...
"Entinen turkulainen" paljasti karvansa...
Ei täällä Runosmäen takan mitään talleja ole. Autot on pihalla, eikä sen käyttö kelleen toistaan enempi maksa. Lapselliset maksaa yhtiövastikkeessaan leikkipaikasta, mummot pyykinkuivaus- tai tamppaustelineestä ja kissat hiekkalaatikosta. Sama meiniki on vesimaksun kaa: yksinäinen maksaa yhden hengen veden, kaksinasuva kahden? Itse maksoi parvekelasinikin. Missä ongelma? Liian tiiviissä talonrakentamisessa?
Runosmäen kaltaiset lähiöt ovat tulevina vuosina suuri ongelma Suomessa. Talojen huonosti rakennetut rungot tulevat elinkaarensa päähän ja arvo lopulta romahtaa. Koska ne ovat kaukana ruutukaava-alueen ulkopuolella, ei tonteillakaan juuri ole arvoa.
Ruotsissa tilanne on oleellisesti helpompi, koska siellä lähiökerrostaloasunnot omistaa aina joku säätiö tms. Säätiö voidaan laittaa helposti nurin ja ajaa lähiö tasaiseksi tonttimaaksi puskutraktorilla. Ruotsalaiset ovatkin jo purkaneet kokonaisia lähiöitä.
Osmo Soininvaara kirjoitti pari vuotta sitten erittäin hyvän blogikirjoituksen rakennusliikkeiden ja poliitikkojen kytkennöistä. Näkökulma oli lähihistoriassa, mutta mm. Vantaan viimevuosien paljastuneet sotkut osoittavat, ettei mikään ole muuttunut.
Ongelma nuodostuu ainakin kahdesta osatekijästä. Ensinnäkin kunnilla on sekä kaavoitusmonopoli että oikeus omistaa ja pakkolunastaa maata. Tämä tekee kunnallispoliitikosta houkuttelevan kohteen rakennusliikkeille.
Toiseksi kerrostlorakentamisen päämitus on Suomessa epäterveellä pohjalla. Lähes kaikki hankkeet ovat grynderivetoisia, joten ei rakenneta käyttäjän tarpeitavarten, vaan maksimoidaan rakennuttajan voittoja.
Kolmantena osana on vielä mainittava kuntien halu käyttää pakkolunastusvaltaansa välistävetoon. Tähän on kuitenkin KHO puuttunut törkeimmissä tapauksissa ja mm. Espoo on saanut tuomioita.
En oikein usko tilanteen tevehdyttämiseen. Se tarkoittaisi kaavoitusmonopolin tai kuntien maanomistusoikeuden murentamista. Eli poliitikkojen valtaan tulee puuttua.
Näillä eväillä siis mennään ja poliitikkojen kytkyt rakennusliikkeisiin tulee vain hyväksyä. Silti kuntalaisen pitää voida vaatia sen verran, että kunnan toimivaltaan kuuluva kaavoitus on tehty asiallisesti ajatellen myös tulevaisuutta. Nyt alkaa olla kiire esimerkiksi Turun lähiöiden osalta tehdä jonkinlaista suunnitelmaa, miten ne nivoutetaan ruutukaava-alueeseen. Rakennuskanta alkaa vanhimmissa lähiöissä olla finaalissa. Toisaalta mkaavoituksen on suojattava asukasta toimimattomista markkinoista ja mm. taattava riittävästi autotalleja sekä halleja.
Autopaikan laskutuksesta päättää taloyhtiö, eli te asukkaat itse.
Periferiassa sikin sokin hajalleen rekennetut omakotitalot ovat tulevaisuudessa katastrofimainen jäteongelma.
Omasta päästä kyhätyt hometalot ovat jo nyt lähes elinkaarensa päässä. Tekniikka pettää, asunnot ovat materiaaleiltaan terveydelle vaarallisia. Tilat eivät toimi. Kukaan ei sellaista halua ostaa kontolleen.
Koska tontit on annettu rakentajalle liki ilmaiseksi, myöskään niillä ei ole mitään arvoa. Kunnille tontit ovat pelkkä rasitus. Samoinkuin talot omistajilleen. Autoilun kallistuttua niillä ei ole käyttöä edes kesämökkeinä niinkuin vanhojen erämaakylien vanhoilla asumuksilla nykyään.
Kokonaisten haja-alueiden, suunnittelemattomien, reunoiltaan hapertuvien omakotimattojen, järkevä tiivistäminenkin on käytännössä mahdotonta. Hajotessaan tällainen alue ei ole kaunista eikä mukavaa katseltavaa, ainakaan lapsille.
Tuollainen omakotitontti on ainakin vedetyn kunnallistekniikan arvoinen, joten ei se ihan arvoton ole. Vanhemmat, terveesti rakenettut rakennuksetkin ovat tulevaisuudessa arvokkaita, koska kaikki eivät uskalla asua nykymääräyksien mukaan rakennetuissa taloissa. Oleellista on, ettei misään peruskorjauksessa ole vaurioitettu rakennusta peruuttamattomasti.
Kerrostalolähiöt ovat joka tapuksessa kertaluokkaa suurempia ongelmia. Suuressa yhtiössä on kiinni useiden kymmenien perheiden rahat. Pahimmillaan asunnoista on maksettu ihan käyttökelpoisen asunnon hinta. Suomalaiset eivät osaa vielä asuntokaupoissaan ottaa huomioon itse rakennuksen arvoa. Sen huomasi hyvin, kun viimeksi vaihdoin asuntoa. Käyttämäni laskentakaava otti huomioon sekä asunnon korjaustarpeen että kiinteistön arvon. Heittoja oli molempiin suuntiin.
"Omasta päästä kyhätyt hometalot ovat jo nyt lähes elinkaarensa päässä."
Niin sitä sanottiin Portsastakin muutama kymmenen vuotta sitten, mutta nyt se onkin kovin suosittu.
http://www.uusisuomi.fi/raha/52601-kylma-kuva-suomalaisesta-korruptiosta-laki-ei-suojele-verottaja-haluton
US:saa oli juttu kytköksistä. Minusta kytköksiä pitää olla, eihän poliitikko voi elää umpiossa. Mutta kytkösten pitää olla läpinäkyviä. Äänestäjän tulee tietää, ketä äänestää.
Portsa on malliesimerkki sekä hyvästä kaavoituksesta että erinomaisesta rakennustekniikasta. Siis ne osat jotka ovat säilyneet: hirsi- ja/tai tiilirunkoisia kaksi ja puoli kerroksisia asuintaloja, ruutukaavassa, umpi pihoilla ja pihanperällä talli.
Ihan heittona: kun teollisuusaluetta radan toisella puolella aletaan muuttamaan asuinkäyttöön niin jospa Portsan kaavaa vain monistettaisiin.
"kun teollisuusaluetta radan toisella puolella aletaan muuttamaan asuinkäyttöön niin jospa Portsan kaavaa vain monistettaisiin. "
Liian tehotonta maankäyttöä noin lähelle keskustaa.
Kaupunkia on "kehitetty" tarpeeksi. Annettaan jo rakennetun alueen olla rauhassa ja rakennetaan uutta ja nykyaikaista kaupunkia reunoille.
"Liian tehotonta maankäyttöä noin lähelle keskustaa.
Kaupunkia on "kehitetty" tarpeeksi. Annettaan jo rakennetun alueen olla rauhassa ja rakennetaan uutta ja nykyaikaista kaupunkia reunoille. "
"Moderni" autokaupunki kaupungin reunoilla (= saarilla) on jumalattoman tehotonta ja * aatanan kallista turkulaisille veronmaksajille.
Ja se "uusi" kestää vain 20 vuotta kuten grynderit ovat suunnitelleet, ei oo kovin hyvää..
Missä luki että uusi reunoille rakennettu kaupunki olisi autokaupunkia? Voihan sinne kehälle rakentaa vaikka ratikkalinjan kiertämään kaupungin uuden tiheästi reknnetun alueen ympäri. Mikäpä olisi tehokkaampaa joukkoliikennettä kuin kaupungin ympäri kiertävä kehärata?
Kaupungin ulkoa tuleva autoliikenne jäisi näin myös kaupungin reunaan, kun ei olisi tarvetta tulla keskustaan tai sen voisi tehdä ratikalla.
Juu mutta siihen ei taida olla edellytyksiä, siellä kehällä kun ei ole asutusta, eikä ole tulossakaan siten kuin niillä linjoilla, jolle pikaraitiotietä suunnitellaan.
Kerro lisää, mihin sinä sen kehän vedät?
Liityntäliikennettähän voidaan lisätä kyllä, niin kuin tehdään pääkaupunkiseudulla.
Se edellyttää "tulleja" eli parkkitaloja/luolia esim. Uudenmaan, Hämeen ja Aninkaisten tullien nurkiille ja sillä parkkimaksullla päivän lippu joukkoliikenteeseen. Ja ne jotka eivät pysähdy, niin maksavat tullimaksun noin 1,5 - 2 kertaa paikoitusmaksun
Ihan turha on itkeä vain 1970-luvun lähiöiden perään, kun ne ovat kestäneet jo 40 vuotta, mutta kun rakennusliikkeiden mukaan talot suunnitellaan kestämään nykysin vain 20 vuotta, niin jossain on pahasti jotain vikaa. Uudet talot homehtuvat ja katot vuotavat. MIssä on rakennusalan moraali? MIksi kukaan valvo mitään eikä tee mitään tälle sikagrynadaustoiminnalle, jossa pedataan rakennuskantaan pommia jo rakennusvaiheessa?
Meillä on koko uuden rakennuskannan pommi sen vanhan lisäksi. Ennen 1950-lukua rakennetut talot ovat kestäneet yli 70 vuotta ja kestävät vielä seuraavat 70 vuotta, kun pidetään peruskunnosta huolta.
Nykyisin? 70-luvulla ajateltiin että talot pillaroidaan kumoon 25 vuoden päästä ja raknnetaan uusia tilalle, mutta nykyisin lähdetään siitä että talo on käytössä vähintään 100 vuotta.
" nykyisin lähdetään siitä että talo on käytössä vähintään 100 vuotta. "
Mistäs sinä tuollaista olet kuullut? Jos joku virkamies tuota potaskaa uskoo, niin huonosti on asiat.
Minun tietoni on peräisin rakennusliikkeistä. Sitä ei tosi kovin kovaan ääneen sanota. Ja rakentamisen törkeä luokattomuus puhuu sen puolesta, ettei niitä ole kovin moneksi vuosikymmeneksi tarkoitettu.
1970-luvulla puhutiin sentää njopa 50 vuodesta, nyt tähtäin on 20 vuotta.
En jaksa selvittää puolestasi sinulle epäselviä asioita, mutta kyllä rakenteiden suunnittelussa lähdetään vähintään 100 vuoden käyttöiästä.
IV-koneita yms. kuluvia laitteita toki voidaan olla uusimassa jo 20 vuoden kuluttua.
"En jaksa selvittää puolestasi sinulle epäselviä asioita, mutta kyllä rakenteiden suunnittelussa lähdetään vähintään 100 vuoden käyttöiästä."
Mitkä rakenteet? Ei se paljon auta jos sokkeli pysyy mutta koko talo on muuten ihan susi. Tai jos sokkeli on niin pieni ja perusrakenne sen pellon päällä ihan susi ja talo homeessa, katto vuotaa ja vesijohdot ja viemärit sökönä jne.
Jos on virallinen puhe sata vuotta niin todellisuus on ihan toinen. Uudet talot ovat niin susia, ettei ole mitään realismia niiden kestämisestä sata vuotta, hyvä kun parikymmentä vuotta kestävät. Sata vuotta vanhat rakennukset (esim. jugendtalot Aurakadulla ja Kaskenkadulla) ovat perusrakenteiltaan paljon paremmassa kunnossa kuin yksikään uusi kerrotalo.
Valitettavasti näin seon: kunnat hoitavat rakennusliikkeiden tarpeita. Ja ne kyllä tiädetään.
Asukas on hidalgo. Tottakai rakennusliikkeet tekevät sitä mitä ostetaan.
Jos kaikki kelpaa, kokeillaan ostettaisiinko vieläkin halvempaa, vieläkin kallimmalla ja vieläkin tehokkaampaa, vieläkin ahtammin sullottuna.
Kaupunkialiselämään kuuluukin tuijottaa naapuritalon betoniseinää aamusta iltaan, ilman auringon pilkahdustakaan. Se on sitä ainoaa oikeaa urbaania, se!
Turkulaisille näyttää kelpaavan mikä tahansa elementtihökötys kuinka ahtailla huoneilla tahansa, kunhan pihalla on keittiön ikkunan edessä silmien alla se ruutupaikka autokullalle.
Uskomatonta. Luulisi kaupungin edes pikkuisen vahtivan asukkaittensakin etuja - vaan kun ei - grynderin etu on kaiken edellä, antaahan se sen puolen sivun ilmoituksen vaalilehdykkäänkin.
Turkulainen ei kyllä tule maksamaan auton parkkeeraamisesta torin alle kahtakaan euroa tunti! Stokkan ovellakin saa seisottaa pitkän aikaa ilmatteeks.
Eihän ne maksa P-Louhenkaan parkkimaksuja, vaikka laitos on aina puolityhjä. Kuva kuvittelee että ne maksaa paljon kalliimpia toriparkin parkkimaksujakaan? Matka parkkiluoliin on käytännössä sama, P-Louhi on 20 metriä torilta ja maanalainen toriparkki vastaavan metrimäärän syvemmällä.
Kustannukset kaatuu turkulaisten syliin, kun hölmöläisten hanke ei kannata kuin rakennuttajalle, lobbareille ja voidelluille päättäjille.
Vai että kaatuu hanke kaupungin syliin. Eiköhän Turun Sanomat, Turun Osuuskauppa, Åbo Akademi yms. toriparkkiyhtiön osakkaat kylve rahassa siinä määrin että voivat rakentaa moisen hankkeen ilman että se tuntuu edes kukkarossa...
Taas oli kaksi diletantimaisa kirjoitusta toriparkista ja raitsikoista päivän lehdessä.
Toisessa kirjoituksessa uskottiin siihen, että littoislaiset, kaarinalaiset, raisiolaiset tai naantalilaiset ajaisivat autoillaan Turun rajalle, josta sitten jatkaisivat matkaansa vaikka Pansioon tai Urusvuoreen julkisilla! Hei ihan tosissaan, taidat olla aika kauas etääntynyt tosielämästä?
Toinen kirjoittaja taas ehdotti, että torikauppiaat pakotettaisiin viemään autonsa maan alle 8 euroa tunti!? Torikauppiaat - ehken jälleenmyyjiä lukuunottamatta - eivät tosiaankaan ole sellainen vakijoukko, jonka kanssa voitaisiin sopia esim. osallistumsiseta toriparkin kustannuksiin. Kaupungillahan ei siihen näytä olevan - yleisön mielestä - edes oikeutta saati rahaa. Maalaisia tuskin saadaan maskamaan Turun poliitikoille pieniäkään korruptio- tai edes kynnysrahoja maanalaisten parkkiruutujen käyttöönsä saamiseksi?
Jälleenmyyjät sensijaan ovat ilmoittaneet kaupungille ykskantaan, että he eivät suostu viemään kylmärekka-autojaan metriä edemmäs myyntipöydästään. Jos nykykäytäntö ei jatku, he siirtyvät lähimarkettien parkkipaikoille, joilla kyllä autollisia ostajia riittää pilvin pimein...
Kans ihmetelly tota älliä, et myyjien autot si sinne parkkihalliin. Sen jälkeen on kaks vaihtoehtoo ja ne kummatki on huonoja sekä asiakkaille että myyjille. Joko myyjät laittaa vartin välein lapun "Olen täydentämässä varastoa. Odottakaa hetki" ja surffaa kojun ja parkkihallissa olevan auton väliä painavien kantamustensa kanssa. Tai sitten myyjät jättävät kaikki myytävät tavaransa kesäisin auringon paisteeseen ja talvella pakkaseen odottamaan myyntivuoroaan. Ja tavarat kärsivät tästä. Autossa ne olisivat suojassa suurimmilta vahingoilta.