Kun täällä asiantuntemusta tuntuu olevan, onko mitään tietoa minkälainen vene on tämä:
http://www.yachtworld.co.uk/boats/1999/Hunter-420-Passage-Center-Cockpit-2487798/United-States
Mahtaako olla ce-sertifioitu?
Minkäänlaista purjehduskokemusta ei ole, mutta tekemällä kai sitä oppii. Pidempään ollut purjeveneen hankinta mielessä.
http://www.yachtworld.co.uk/boats/1999/Hunter-420-Passage-Center-Cockpit-2487798/United-States
Mahtaako olla ce-sertifioitu?
Minkäänlaista purjehduskokemusta ei ole, mutta tekemällä kai sitä oppii. Pidempään ollut purjeveneen hankinta mielessä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Varmasti ihan hyvä perhecruiseri vaikka pitemmällekin matkalle.
Huntereita käytetään USA:ssa paljon myös charterveneinä, eikä ilmeisesti ainoastaan edullisen hintatasonsa takia, lienee siis jonkinlainen
"Amerikan Bavaria". Pohjoismaissa merkki on melko harvinainen.
Mielestäni purjehduksen aloittaminen olisi kuitenkin huomattavasti helpompaa jonkin verran pienemmällä veneellä, jonka hakisin osaavan kipparin kanssa paljon USA:ta lähempää. Jos kotimaan tarjonta ei nappaa, kannattaa varmasti katsella myös Viron tai Ruotsin suuntaan.
Hunterilla on Ruotsissa edustaja: Northern Lights, heillä lienee tietoa CE-merkinnästä. Riski on iso että näin vanhaa mallia ei ole CE-merkitty.
Vuokrasin kerran pienen Hunterin kahdeksi viikoksi Australiassa ja mielikuva jäi juuri "USAn Bavariasta" eli halvat ja vähän heppoiset ratkaisut mutta on edullinen ja toimii kohtuullisen hyvin.
Muuten olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa että aloittelijan vene kannattaa ostaa paljon lähempää, pienempänä ja tunnettu merkki jonka ongelmiin saa apua läheltä, vaikka tältä palstalta. Kelvollisen käytetyn pienemmän aloitusveneen saa vielä puoleen hintaan tuohon Hunteriin verrattuna (varsinkin kun laskee mikä olisi hinta ennenkuin se olisi Suomessa). Tosin neuvominen on vähän tyhjän päällä ellei tiedä mihin, missä ja miten aiot tulevaa venettäsi käyttää.
Purjehtimiseenhan se tulisi.
Eikös tekemällä opi, vaikka hakemalla vene itse tuolta rapakon takaa.
Eiköhän tuollaisella hakureissulla tulisi kokemusta jo monin kerroin enemmän kuin monessa kesässä monille suomessa.
Työ tekijäänsä opettaa.
Kirjoitit avausviestissäsi "Minkäänlaista purjehduskokemusta ei ole".
Tähän perustuen suosittelen vahvasti hankkimaan sitä kokemusta täältä kotivesiltä ennen veneen hakua ison meren takaa.
Veneen hakureissulla USA:sta varmasti tulee kokemusta, mutta nuo kokemukset voivat olla kovin epämiellyttäviä ja jopa hengenvaarallisia ilman osaavaa miehistöä.
Olen tuonut oman veneeni purjehtien Suomen ulkopuolelta Itämeren alueelta enkä suosittele sitäkään ilman kotivesillä hankittua purjehdus- ja navigointikokemusta. Toinen vaihtoehto on tietysti palkata osaava siirtomiehistö.
No ei se purjehtimienen mitään ydinfysiikkaa ole.
Riittää kun otat mukaan yhden joka osaa, niin siinä opit itsekin matkalla ihan varmasti enemmän kuin moni tällä palstalla osaa.
Ja miks ei sitä oppisi itsekin, tekemällä oppii.
Selvittää tietyt perusasiat ennakkoon, millon reivataan, miten reivataan...
Matkaan vain
Siinä olet oikeassa, että purjehdus ei ole ydinfysiikkaa, muu osa kirjoituksestasi onkin sitten aika edesvastuutonta palturia.
Mielestänni on täysin vastuutonta rohkaista ketään vailla kokemusta veneen ostoon valtameren taakse siirtopurjehduksesta puhumattakaan. Se "yksi joka osaa" haluaa varmasti välillä nukkuakin ja silloinkin täytyisi selvitä.
Kun lähimpään rantaan on parituhatta mailia, tuulta 50 solmua ja se kirottu kännykkäkään ei toimi, ei riitä että aluksessa on yksi joka jotakin tietää.
Tietäisit ehkä itsekin mistä puhun jos olisit joskus Atlantilla seilannut.
Toki varsin leppoisiakin päiviä ja olosuhteita on, mutta siellä on selvittävä kelissä kun kelissä päivä toisensa perään. Tähän tarvitaan kokenut miehistö.
No eihän sen yhden tarvitsekaan olla kokoaika hereiollä.
Kyllä monilla ylityksillä melko kokemattomatkin ovat vahdissa, usein pienennetään purjepinta-alaa ihan varmuuden vuoksi yöksi.
Se osaava herää kyllä pahassa paikassa, eikä se kovassa kelissäkään meno ole mitään ydinfysiikkaa kun purjeet on kohillaan.
Purjehtijat antavat jotenkin ymmärtää että kovassa kelissä purjehtiminen on jotain ihmeellistä hiukkaskiihdyttämistä, terveellä järjellä siitäkin selviää.
Yksi kokenut riittää varsin hyvin, ensimmäisen 100 mailin jälkeen hänen ei tarvitse juuri menoon puuttua kuin poikkeustilanteissa.
Mielenkiintoinen peli, ei minkäänlaisia takastaageja...? Näin kesällä tällaisen Kökarissa, läheltä katsottuna hyvinkin "halvan" näköinen, muttei mitenkään tökerö. Peruspaatti muovisella olemuksella. Omistaja mainitsi listan suunnittelun "kukkasia" joita ei varmaan Karibialla tarvita, mutta täällä tarpeellisia...
Jopas sattui, taidettiin olla Kökarissa samaan aikaan. Mielestäni siellä laiturissa ollut oli vielä pykälää suurempi 46-jalkainen.
Jenkit itse arvioivat Hunterin laadun kutakuinkin samalle tasolle kuin eurooppalaisten suurvalmistajien, eli vaikkapa Jeanneaun, Bavarian tai Beneteaun. Toisin sanoen kyse on tyylipuhtaasti massatuotetusta veneestä. Jotkut Huntereiden purjehdus- ja sisustusratkaisut ovat omintakeisia, kuten vaikkapa tuon 420-mallin iso targakaari ja takastaagittomuus, mutta ei se niistä välttämättä sen huonompia tee.
Muutoin Huntereiden ominaisuudet painottuvat voimakkaasti cruisingiin, satamahyppelyyn ja asuttavuuteen (joitain suorituskykypainotteisia malleja on olemassa, mutta 420 Passage ei ole sellainen). Yleisesti ottaen ominta käyttöaluetta lienee rannikkopurjehdus, mutta valtameriäkin noilla on ylitetty ja myös pitkän matkan cruisingia harjoitettu. Atlantin ylittäminen on siis mahdollista, mutta kovassa myrskyssä paikat saattavat alkaa hajota varsinaisia "valtameriveneitä" aiemmin.
Mitä tulee aloittajan suunnitelmaan, itse en lähtisi missään nimessä ilman aiempaa kokemusta purjeveneistä ostamaan venettä Amerikasta tai ylittämään Atlanttia, oli kyseessä millainen vene tahansa. Pitäisin molempia asioita aivan liian riskaabeleina. Mutta ihmisillä on tietenkin erilaiset riskitoleranssit.
Cruisers Forum on käsitellyt Huntereita ja niiden laatua lukemattoimia kertoja. Alla on eräs tyypillinen kommentti. Katsastusmiehenä olen havainnut, että esim H340:n on ollut koottu aivan uskomattoman huonoista heloista, liian ohuista materiaaleista tms muuta silkkoa.
Lainaus alkaa:
Our first large yacht was a 1998 Hunter 450 which worked out great as a dockside condo and for day sailing down the California coastline. We lived onboard five months of the year and enjoyed two years and hundreds of hours of sailing fun in the sun. So much did we like the Hunter, that my wife and I were encouraged to take the next step and sail offshore without restrictions.
So... The Hunter was sold and we purchased a boat that is up to the task, an Oyster 53. I don't feel as though I'm bashing Hunter Marine when I say that in NO WAY was the 450 up to the task of going offshore. The Hunter does a good job at what it is intended for.... Day sailing and coastal live aboard. No way could the boat we owned do well and keep us safe on longer ocean passages. On several occasions, I was on the Hunter overnight at anchor in 40-50 knot winds an maybe 6-7 foot choppy seas, and that boat was at it's limit, where I couldn't immagine actually sailing it in those conditions. When one heads out to sea for longer passages.... Stuff happens, storms can form right on top of you and you'll need to be prepared to deal with it.... You can't plan on calling for help.
Some folks do sail Hunters offshore and seem to be lucky at avoiding the storms..... My first night out on the Oyster, we were clobbered by a force 8 that was not in the forcast which we handled quite easily... The Hunter 450 would not have done well. On Wednesday we head south for an 1100 mile non stop offshore adventure which begins by crossing the Bay of Biscay off France... I would never attempt it on the Hunter.
My friend Ken gave me some good boating advice several years ago, buy an offshore boat that is designed to turn into a submarine at times when you least expect it, and can come up to the surface and take it over and over again. Also, the boat should be designed to hit a surface or submerged object without sinking.