Kuulostaako vakavalta?

Minulla on ollut muutaman viime vuoden aikana lievää masennusta ja ressiä. Elämässä on tapahtunut muutoksia ja on tuntunut että pienetkin asiat ovat ylitsepääsemättömiä. Viimeisestä vastoinkäymisestä on jo ainakin neljä kuukautta aikaa ja se liittyy parisuhteeseen, jonka takia olen ollut melkein yhtämittaisesti masentunut ja surullinen.

Minulle on ruvennut tulemaan pelkoja. Joskus kotiterassilla tupakalla istuessani kuulen harjoja, ihan kuin joku hiippailisi lähistöllä mutta en näe mitään. Aina on jonkinlainen pelko että joku haluaa tappaa minut ja vainoaa minua. Asun vielä perheeni luona ja joskus saatan käydä varmistamassa että esimerkiksi äitini on elossa, että jos joku olisi käynyt tappamassa hänet. Mutta tätä tapahtuu vain harvoin ja varsinkin silloin kun ulkona on pimeää.

Nyt sitten säikähdin ihan kunnolla, en tiennytkään miten ihminen voi nähdä niin mielikuvituksellista unta. Se oli varmaan pahin painajainen mitä koskaan olen nähnyt. Näin vielä saman unen kaksi kertaa peräkkäin, mutta kummassakin unessa olin eri ihmisen roolissa. Ensimmäisessä unessa en tajunnut ihan kaikkea tapahtunutta, mutta seuraavassa aloin tajuamaan. Fyysisiä tuntemuksiakin oli, se oli oikeastaan tuskaa vain. Ihankuin joku olisi sormilla painanut ja repinyt mun kylkiä kiduttaakseen, vaikka se ei nyt varsinaisesti uneen liittynyt.

Tiesin sisimmissäni että olen oikeasti hereillä mutta uni vain jatkui vaikka en olisi halunnut. Lisäksi luulin olevani Englannissa ja ajattelin etten voi soittaa Suomen terveyskeskukseen itselleni apua. Unen seassa ajattelin olevani psykoosissa. Musta tuntuu etten uskalla enää nukahtaa, se oli sellainen uni jota ei kolmatta kertaa kukaan haluaisi nähdä. Olen ihan sekaisin ja päähän koskee. Pitäisi töissäkin jaksaa käydä, mutta kun ei uskalla enää nukkua. Erittäin vainoharhainen olo.

Voiko tämä liittyä johonkin mielenterveysongelmaan? Vai olenko vain uupunut?